Perhonjoen tila ja kalakannat KIP Ympäristöpäivä Kokkola, Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Transkriptio

1 Perhonjoen nahkiaisen kuoriutuvia toukkia Perhonjoen tila ja kalakannat KIP Ympäristöpäivä Kokkola, Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

2 Esityksen sisältö Perhonjoki eli Vetelinjoki Vesienhoito ja Perhonjoen tila Perhonjoen säännöstely Perhonjoen kalakannat - Nahkiainen - Taimen - Siika - Rapu - Kaitforsin kalatie Perhonjoen happamuus Tulevaisuus

3 Perhonjoen vesistöalue - Valuma-alueen koko km2 - Keskivirtaama 22 m3/s (max 250) - HS-maita 2-5 % valuma-alueesta - Peltoa noin ha - Turvetuotantoa n ha - Asukasmäärä n hlöä

4 Perhonjoen vesistöalue ja vesistöjärjestelyt Alaosan järjestely (järjestely-yhtiö, valtion työnä) - 1 milj.m3 perkaus 10 km matkalla, pengerrys, pohjapadot tulvasuojelu ja kuivatustoiminta tehostui Keskiosan järjestely 1980-luku (VH/Perhonjoki Oy) - järviryhmän säännöstelyhanke, virkistys- ja voimataloushanke Yläosan järjestely 1960-luvulla (VH) -tekojärvien rakentaminen, tulvasuojelu Uittoa helpottavat perkaukset luvuilla (uittoyhdistys, valtion työnä), Uittosäännön purku 1994 ja kalataloudellinen kunnostus keski- ja yläjuoksulla (EPO-ELY) Useita eril kuivatushankkeita ja kunnossapitoa (järjestely-yhtiöt) -mm. Såkabäckenin perkaus 1990-luvulla, Hömossadiketin osit. kääntö Perhonjokeen, Kainobäckenin perkaukset jne.

5 Laki vesienhoidosta Vesienhoidon tavoitteena vesimuodostumien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Vesienhoidon suunnittelukaudet; , , Valtioneuvoston vahvistamat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat (+toimenpideohjelmat) Vesimuodostumien tyypittely ja luokittelu Kuormituksen arviointi Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi; perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet Aikataulu ja resurssit Seuranta Jatkoaika tavoitetilan saavuttamiseksi

6 Vesienhoidon keskeiset kysymykset Perhonjoella

7 Perhonjoen ekologinen tila Tavoitteena hyvä ekologinen tila Muuttujia - Vedenlaatu - Vesikasvillisuus - Piilevät - Pohjaeläimet - Kalat Huomioitava HYMO-muuttuneisuus Luokittelu suhteessa vesimuodostuman tyypin vertailutilaan

8 Ihmisen toiminnan aiheuttamaa kuormitusta tulee vähentää % Perhonjoen fosforikuormitus noin 65 tn (2014) Maatalouden osuus kuormituksesta 60 % Tavoitteena vähentää % nykyisestä fosforikuormituksesta Kasvipeitteisyyden lis., lannan käytön tehostamien, optimoitu lannoitus, neuvonta

9 Kuormituksen vähentämistavoite Yhdyskunnat 25 % Haja-asutus 75 % Teollisuus 10 % Turkistuotanto 75 % Turvetuotanto 50 % Metsätalous 25 %

10 Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyhanke Valtion (EPO-ELY) lupa Vesihallituksen ja Perhonjoki Oy:n välinen sopimus 1977 Tulvasuojelu, vesivoima ja virkistyskäyttö Järviryhmän veden pinnan nosto 2 m (vesipinta-ala kasvoi 90 % 870 ha) vuonna 1981 Kaitforsin voimalaitos (7,5 MW, 25 GWh/a, 21 m, l-säätö) Toistaiseksi voimassa oleva lupa (l-säätö) Järviryhmän virkistyskäyttö lisääntynyt Haittoja (hydrologia ja luonnontalous) Rakenteiden kunnossapito ym Velvoitteet (tarkkailut, haittojen kompensaatiot) Lupaehtojen tarkistus vireille AVIin 2017

11 Perhonjoen virtaama Kaitforsin voimalaitoksen alapuolella

12 Perhonjoen tarkkailut alkoivat 1980-luvun Veden laatu Vesikasvillisuus Pohjaeläimet (mäkäräongelma) Luonnonsuojelualueet Kalakannat ja kalastus Nahkainen ja sen pyynti Rapu ja ravustus Hydrologiset tark. T/K-toiminta Säännöstely keventynyt Kallista, yli milj. mk/a alussa ja jatkuvat

13 Perhonjoen vesistöalueen kalat Paikalliskalat - kivisimppu, kivennuoliainen, ahven, made, säynävä, särki, hauki, lahna, sulkava, Lähivaeltajat - made, harjus, hauki, seipi,.. Vaelluskalat - lohi, taimen ja vaellussiika ( lehtisiika ) Nahkiainen - nahkiainen ja pikkunahkiainen Jokirapu * Vieraslajit - kirjolohi, puronieriä(?) - täplärapu (!)

14 Perhonjoen kalakannat ja saaliit Jokien vaelluskalakannat romahtivat luvulla kalastus merelle - Kalastus Pohjanmaan joissa luvuilla (Paula Tuomi-Nikula, 1981) jokikalastuksen merkitys elinkeinona! - Kuivatustoiminta, jokien perkaukset, uitto, maankäyttö, voimalaitosten rakentaminen, vierasainepäästöt, merialueen kalastus, säännöstely - Velvoiteistutukset alkavat 1980-luvulla - Kalastuskuntien istutukset - Valtion yleishyödylliset istutukset (LUKE) Perhonjoen istutusten arvo >150 t /a - Elinympäristöjen kunnostus; Perhonjoki 1990-luvulla, Lestijoki

15 Pohjanmaan jokien kalakantojen heikkeneminen 1960 luvulla nahkiaisen ammattimainen pyynti lisääntyy 1980-luvulla siirrytään virtapaikkojen mertapyynnistä rysäpyyntiin Nahkiaiskannat heikkenivät 1980-luvulla (?) Meressä 1-2 kesää, joessa 5-6 vuotta Nahkiainen

16 Nahkiaisen elinkierto Kuvat: Salla Korkiakangas Teksti: Kimmo Aronsuu

17 Nahkiaispopulaatiot ovat taantuneet* Nahkiaista on pyydetty Euroopassa ravinnoksi vuosisatojen ajan Nahkiaispopulaatioiden koko ja saaliit ovat pienentyneet huomattavasti luvulla Joissakin Euroopan maissa nahkiainen on jo hävinnyt alueellisesti kokonaan tai populaatiot ovat taantuneet niin paljon, että nahkiaisen pyynti on kielletty (Englanti) Nahkiaisia pyydetään kuitenkin vielä monissa Itämereen laskevissa joissa mm. Puolassa, Baltian maissa, Ruotsissa ja Suomessa * Aronsuu, K

18 Pyynti on vielä Perämerellä aktiivista, mutta saaliit ovat pienentyneet* Keskimääräinen saalis (yks./vuosi) vuosina Suomessa nahkiaisten pyynti on painottunut Perämereen laskeviin jokiin, joista saadaan % kokonaissaaliista Suomessakin nahkiaissaaliit ja hyvin todennäköisesti myös nahkiaispopulaatiot ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana * Aronsuu, K

19 Keskimääräinen vuosisaalis, miljoonia yksilöitä Nahkiaispopulaatioiden pienentyminen on yhdistetty ihmistoiminnan aiheuttamiin haittoihin* 3 Jokien patoaminen Perkaukset ja pengerrykset Virtaamien säännöstely Heikentynyt veden laatu Elinympäristöjen muuttumisen vaikutukset nahkiaisen eri elämänvaiheisiin tunnetaan melko huonosti Pyynnin vaikutusta nahkiaispopulaatioihin ei ole juurikaan tutkittu * Aronsuu K., luku 1980-luku 2000-luku Tuunainen P., Ikonen E. & Auvinen H Lampreys and Lamprey Fisheries in Finland. Can. J. Fish. Aq. Sci. 37: Mäkelä, H. & Kokko, H Nahkiaiskantojen hoito. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 208. Kaski, O. ja Oikarinen, J Nykytilaselvitys 2011 Nahkiainen Perämeri Tornio Kokkola alue. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hanke. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat. 27 s. + liitteet.

20 Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely ja nahkiainen Luvan haltija Suomen valtio, EPO-ELY Säännöstelyn haitta pyynnille korvattu (n. 1 milj. ) Velvoite siirtää aikuisia nahkiaisia joen keskijuoksulle ( kpl/a) Velvoite istuttaa vuosittain 15 milj. vastakuoriutunutta nahkaisen toukkaa jokeen Velvoite tarkkailla hoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta ja säännöstelyn vaikutuksia Vaatinut tarkkailumenetelmien kehittämistä (tk-toiminta) Nahkiaisen viljelymenetelmien kehittäminen Lupaehtojen tarkistus v. 2017

21 Koetoiminta alkoi 1985 Velvoite vuodesta 1996 lähtien Vuodesta 2011 lähtien viljelyvastuu LUKE:lla - emojen talvisäilytys - mädin lypsy toukokuussa - mädin haudonta - toukkien kasvatus ja istutus jokeen ennen jussia - istutettu noin 250 milj. kpl - LUKE:n ongelmat (-40 milj. kpl) Nahkiaisen viljely

22 Perhonjoen nahkiaiskannat ja saalis

23 Perhonjoen meritaimen Ei omaa kantaa tai kanta erittäin pieni (?) Tuhoutunut ihmisen toiminnan seurauksena! Istutusten myötä kotiutumassa Perhonjokeen on noussut vuosina satoja meritaimenia, jokisuun koepyynnin saalis >130 kpl/a Vuonna yksilöä viljelyyn (LUKE; 80 % Lestijoen kantaa) Joen oma smolttituotanto arvioimatta Sähkökalastuksen saalis 1 kpl! Jokivaiheen kesto 2-4 vuotta

24 Perhonjoen meritaimen Kotiutusistutukset Luontainen lisääntyminen vielä vähäistä (1 havainto 0+ ikäisestä!)

25 Meritaimenen ongelmat moninaiset, A.Huhmarniemi/LUKE Suomessa istutetaan yli milj. taimenta vuodessa tuotto huono ja jokiin nousevien kalojen määrä pieni poikasten laatu, istutuspaikat jne. pyydetään pieninä muun pyynnin sivusaaliina uusi kalastuslaki, alamitta 60 cm ja rauhoitus 2019!

26 Isosiika, ns. lehtisiika kadonnut (?) Siika nousee syksyllä jokeen kudulle Poikaset kuoriutuu keväällä ja kulkeutuvat heti mereen Perhonjoen säännöstelyn istutusvelvoite; kpl/a (kesänvanha poikanen) Perämeren siikaistutukset kannattavia (LUKE) Perhonjokeen noussee tuhat siikaa (Lahnakoski-Pelon pohjapadolle saakka, 35 m) Joen oma tuotto vain litra poikasia säännöstely, ph, habitaatit Elinvoimainen vaellussiikakanta, kun veden ph>5,5 (Keinänen, 2002) Vaellussiika

27 Perhonjoen vaellussiikojen poikastuotto

28 Yksikesäisten siikojen kasvatus Keväällä mädistä kuoriutuneet poikaset istutetaan lr-lampeen Lampi tyhjennetään syksyllä ja poikaset istutetaan jokisuulle Taloudellisesti kannattavaa Piililammessa

29 Siirtoistutettiin 1800-luvun lopulla, vieraslaji (?) Saaliit suurimmillaan luvun alussa, 0,2-0,4 milj. kpl/a rapuja joessa miljoona Saaliin arvo yli /a Kannan arvo yli 10 milj. Rutto ja vieläkin Maankuivatus (happamuus) Vesistöjärjestelyt Vierasaineet (kasvinsuojeluaineet) Perhonjoen rapu

30 Selvitys Perhonjoen ravusta ja elinolosuhteiden muutoksesta Raportti; 76 sivua ja sanaa haitta-arvio sopimus osakaskuntien kanssa 2013 Kunnostuksia ja rapuistutuksia (n. 0,7 milj. Hakemus kunnostuksen osalta on nyt AVI:ssa Toteutunee ELY:n rapuvelvoite

31 Please, ei täplärapua Perhonjokeen! Vieraslaji ja kantaa ongelmallista ruttotyyppiä (PsI) Voimakas predaattori Ei lisäänny kylmissä jokivesissä (mätimuna vaatii kehittyäkseen lämpöä myös syksyllä) Ei pese aktiivisesti mätimuniaan kiintoaine ja humus ongelma Saaliin arvo huonompi kuin jokiravulla

32 Valmistui syksyllä 2006, (0,6 milj. ), EPO-ELYn velvoite - Kaitforsin vähävetinen uoma, 3 km (kynnyksiä 4 kpl) - juoksutukset; 1,1 m3/s, 0,8 m3/s ja n. 0,4 m/s - luonnonmukainen kalatie, 300 m - tekninen osuus, noin 10 m - ongelmia; houkutusvirtaama, pituus, kynnykset alivirtaamilla, ahdas yli 10 kg kaloille? - toimii kaikilla lajeille, mutta ns. läpäisyteho selvittämättä Kaitforsin kalatie

33 Sääkskosken/Kaitforsin kalatie vuonna 2009 Kuva K. Nousiainen 33

34 Mitoitusvirheen korjaus

35 Kalateiden toimivuutta voidaan selvittää mm. VAKI-laskurin avulla

36 Perhonjoen alin nousueste on tällä hetkellä Pirttikosken voimalaitospato Kaustisella Ehdollinen kalatievelvoite

37 Perhonjoen korkeuskäyrät ja sulfaattipitoisuus

38 Perhonjoen ph-luku

39 Rannikon jokien happamuus Onko luonnollista! Hapan valunta: Stressaa jokien ja jokisuiston eliöstöä (lisääntyminen, kasvu, alttius taudeille jne) Muuttaa ajoittain radikaalisti lajistoa (kalakuolemat, pioneerilajit ) Vaelluskalojen jokivaiheen elinkierto 1-6 vuotta (onko geenit turvassa!) Jokien HYMO-muuttuneisuus, moniongelmainen, ajallinen ja maantieteellinen jatkumo Yksi keskeisistä kysymyksistä vesienhoidon suunnittelussa Vesienhoidon suunnittelun ongelma (?): pienten happamien rannikkojokien tyyppiä ei ole

40 Tavoite hyvä ekologinen ja kemiallinen tila (VHS) - happamuus, kiintoaine, veden ruskettuminen, Nousuesteiden poisto, elinympäristökunnostukset, istutukset Raputalous on taloutta Merialueen, jokisuun ja joen kalastuksen järjestäminen Voimatalous, onko muuta vesistön käyttöä? Paikallinen sitoutuminen tärkeää LUONTOELÄMYKSIÄ lapsille, nuorille, aikuisille, saavutettavuus Yhteys mereen, luonnon monimuotoisuus Ruokahuolto! Tulevaisuus

41 KIITOS ja lämmintä kesää kaikille