9M UPM Kymmene Oyj

Transkriptio

1 9M UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25

2 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS STORSTRÖMMENIN KALATIEN KÄYTTÖ STORSTRÖMMENIN KALATIEN KAUTTA NOUSSUT KOKONAISKALAMÄÄRÄ VUONNA PYYNTI Storströmmenin kalatien koekalastukset tehtiin tiheäsilmäisellä (8 mm) paunetilla. Pyyntipaikka oli kalatien yläpäässä pyörätien alittavan rumpuputken Luodonjärven puoleisessa päässä. Keväällä pyynnin ajankohta oli ja syksyllä Pyyntivuorokausia kertyi keväällä 36 ja syksyllä 84 eli yhteensä 12 vuorokautta. 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25 Storströmmenin kalatien kevätpyynti alkoi heti kun Luodonjärvi oli vapautunut jäistä toukokuun alussa. Saalis koostui vain kevät ja kesäkutuisista kaloista (taulukko 1). Särki- ja ahvensaaliin osuus oli yhteensä noin 97 % kokonaissaaliista. Taulukko 1. Storströmmenin paunettipyynnin kevätsaalis Ahven Kiiski Särki Lahna Seipi Salakka yhteensä Yksilömäärä kpl Kokonaispaino (k) 74,53 1,3 342,82,2 5,33 2,44 426,2 Keskipaino () 34,6 15,4 38, ,8 12,2 Keskipituus (cm) 14,6 13, 16,4 15,5 17,1 12, Yksilömäärä % 19,,6 77,4,1 1,3 1,8 Paino % 17,5,2 8,4,5 1,3,6

3 Kevätpyynnissä ahventen keskipainot olivat suurimmillaan heti pyynnin alussa eli suurimmat ahvenet hakeutuivat kalatiehen jo hyvin aikaisin keväällä (kuva 1). Suurimmat särjet hakeutuivat kalatiehen hieman myöhemmin kuin ahvenet, mutta pääosin kuitenkin toukokuun alkupuolella (kuva 2). Särkien ja ahventen yksilömäärät olivat kuitenkin pyynnin alussa suhteellisen pieniä. Ahventen keskipainot ja yksilömäärät kevätpyynnissä kpl Kuva 1. Ahventen keskipainot ja yksilömäärät kevätpyynnissä 25. Särkien keskipainot ja yksilömäärät kevätpyynnissä 25 kpl Kuva 2. Särkien keskipainot ja yksilömäärät kevätpyynnissä 25.

4 Syyspyynnissä sekä särjet että ahvenet olivat varsin pieniä kevätpyyntiin verrattuna (taulukko 2). Särkiä tuli lukumääräisesti hyvin runsaasti pyynnin alussa (kuva 4). Luultavasti osa niistä oli tullut jo ennen pyynnin aloittamista alueelle. Virrannopeudet olivat syksyllä selvästi keväisiä alempia ja saaliista päätellen pienilläkään kaloilla ei ollut vaikeuksia päästä kalatiestä ylös. Lokakuun alussa pyydyksessä oli erittäin runsaasti pieniä ahvenia ja särkiä (kuvat 3-4), joista osa oli oletettavasti kasvanut kesän ajan kalatien yläpäässä olevassa matalassa lammikossa ja lähteneet nousemaan talven lähestyessä Luodonjärven puolelle. Syyspyynnin loppupuolella vedet olivat jo kylmät ja kaloja nousu varsin vähäistä kalatien kautta. Taulukko 2. Storströmmenin paunettipyynnin syyssaalis Ahven Kiiski Särki Lahna Seipi Salakka Made Muikku Kolmipiikki Nahkiainen Yhteensä Yksilömäärä kpl Kokonaispaino (k) 43,4,42 36,49 2,95,44,31 4,62 5,41,1,2 93,89 Keskipaino () 8,8 5,9 16,1 2,9 4,3 4,4 924,6 32,2 2, 5, Keskipituus (cm) 9,8 8,7 12,9 5,6 17,4 1, 46,1 16,7 6,5 29,4 Yksilömäärä % 57,4,8 26,7 12,,1,8,1 2,,4,5 Paino % 45,8,4 38,9 3,1,5,3 4,9 5,8,1,21 kpl 5 Ahventen keskipainot ja yksilömäärät syyspyynnissä Kuva 3. Ahventen keskipainot ja yksilömäärät syyspyynnissä 25.

5 kpl Särkien keskipainot ja yksilömäärät syyspyynnissä Kuva 4. Särkien keskipainot ja yksilömäärät syyspyynnissä STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS Keväällä kalatiestä nousi vain kevät ja kesäkutuisia kalalajeja, lähinnä ahvenia ja särkiä. Kevätpyynnin alkuvaiheessa suurempien särki- ja ahvenyksilöiden esiintyminen saattoi johtua siitä, että virrannopeudet olivat liian suuria pienemmille kaloille. Storströmmenin kalatiessä on virrannopeutta hidastavia esteitä, mutta pyörätien alijohtavassa putkessa (pituus 5 m, halkaisija 2 m) niitä ei ole. Pyydystä laskettaessa (9.5.25) virrannopeus putkessa oli noin 1,5 m/s. Tutkimustuloksien mukaan (Laine 1996) muiden kuin lohikalojen kalojen nousu kalatiessä vaikeutuu tai estyy kokonaan, kun virrannopeus ylittää 1, m/s. Kalojen koolla on myös merkitystä, sillä suuret yksilöt pystyvät hetkellisesti uimaan esitettyä arvoa voimakkaammassa virrassa lyhyitä matkoja. Ahventen keskikoko pieneni selvästi kevään edetessä, mikä voi johtua juuri virrannopeuden alentumisesta tulva-ajan päättyessä. Myös särkien keskikoko pieneni hieman kevään edistyessä. Syksyllä kalatien kautta nousi kevättä enemmän eri kalalajeja ja mukana oli syys- ja talvikutuisia lajeja kuten muikkua ja madetta. Myös nahkiaisia nousi kalatien kautta neljä kappaletta. Syksyiset virtaamat olivat keväisiä pienempiä ja pienikokoiset kalatkin pystyivät nousemaan kalatiestä. 4. STORSTRÖMMENIN KALATIEN KÄYTTÖ Vuoden 25 paunettisaaliiden perusteella Storströmmenin kalatiestä nousi 52 k kalaa, joista suurin osa särkiä ja ahvenia. Arvioitaessa koko vuoden 25 kalatien kautta nousseiden kalojen

6 määrää, voidaan hyvin olettaa että talviaikana kalatiestä ei juuri kaloja nouse. Vedet ovat talvella kylmiä ja kalat liikkuvat erittäin vähän, kun kutu- ja vaellusajat ovat ohi. Ainoan poikkeuksen tästä tekee made, jonka kutuaika on keskitalvella. Madetta saatiin syksyllä joitain yksilöitä, joten ne kyllä pystyvät kalatiestä nousemaan. Paunettipyynti jouduttiin lopettamaan vesien jäätymisen vuoksi marraskuun loppupuolella ja oletettavasti mateita nousi senkin jälkeen kalatien kautta. Pietarsaaren merialueen madekannat ovat olleet varsin hyvät aiemmin ja mateet ovat nousseet runsaslukuisina Luodonjärveen kutemaan (Kantojärvi 2). Madekannat ovat ilmeisen heikot nykyisin Pietarsaaren merialueella, sillä syksyllä 25 Pietarsaaren merialueella tehdyissä mittavissa koekalastuksissa ei saatu yhtään madetta Hästrundetin ja Storströmmenin lähialueelta. Samansuuntaisia ovat olleet merialueen rysäkalastajien saalistiedot, joiden mukaan madetta tuli syksyllä 25 varsin heikosti ja viikkosaaliit jäivät muutamaan mateeseen (Kantojärvi, suullinen tiedonanto 26). Lohikaloja (taimen, siika) ei kalatiehen noussut. Tähän on selviä syitä. Luodonjärveen nousevien vaellussiikojen kannat ovat heikot (Kantojärvi 2) kuten myös taimenkannat. Taimenta istutetaan kyllä runsaasti Pietarsaaren merialueelle, mutta niitä saadaan hyvin heikosti saaliiksi, joten ne vaeltavat muualle heti istutusten jälkeen. Lohikalojen heikkojen kantojen lisäksi kalatien merenpuoleinen vesialue on varsin matalaa, joka ei houkuttele lohikaloja. Toisaalta Storströmmenin houkutusvirtaama on vähäinen viereisen Hästrundetin kautta tulevaan virtaamaan nähden ja siten Luodonjärveen pyrkivät lohikalat hakeutuvat mieluimmin Hästrundetiin kuin Storströmmenin kalatiehen. 5. STORSTRÖMMENIN KALATIEN KAUTTA NOUSSUT KOKONAISKALAMÄÄRÄ VUONNA 25 Kalateissä ei pyyntiä yleensä tehdä ympärivuotisesti, sillä kylmän veden aikana ei kaloja nouse virtavesiin. Myös keskikesällä lämpimän veden aikana kalojen nousuaktiivisuus on heikko. Storströmmenin kalatien pyynti oli ajoitettu kalojen kannalta parhaisiin nousuajankohtiin eli kevääseen ja syksyyn. Virtaamat olivat keväällä, ennen pyynnin aloittamista, suuret ja vain suurikokoisimmat kalat ovat päässeet nousemaan kalatiestä. Lukumäärät ovat olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä. Keskikesällä pyyntiä ei ollut, mutta lämpimien vesien aikana kalatien kautta on kyllä noussut lähinnä särkikaloja ja ahvenia. Niiden lukumäärät ovat kuitenkin olleet oletettavasti pieniä kuten muissakin pienissä kalateissä (Brasas (Mustijoki), Broböle (Sipoonjoki), Strömsber (Porvoonjoki). Syyskutuisten kalojen kutuaika päättyi ennen pyynnin loppumista, joten niiden saaliit ovat lähes kokonaisuudessaan jo mukana saalistilastossa. Madetta lienee noussut jonkin verran kalatien kautta keskitalvellakin, mutta alueen madekanta on varsin heikko ja nousseiden mateiden yksilömäärät vaatimattomat. Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan arvioida, että saatu vuoden 25 paunettisaalis edustaa kattavasti koko vuoden kalatien käyttöä.

7 Kirjallisuus Kantojärvi 2: Kalan nousu patoluukkujen kautta Luodonjärveen sekä esiintyminen altaan eri osissa vuonna 2. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy. Laine, A 1996: Selvitys Suomen rannikkoalueen kalateistä. Oulun yliopisto. Uudenmaan ympäristökeskuksen tutkimuksia: Mustijoen kalatie 2, Sipoonjoen Brobölen kalatie 1998, Porvoonjoen Strömsberin kalatie Kaustisella PSV - Maa ja Vesi Oy FM. limnoloi Jorma Keränen