Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Transkriptio

1 Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

2 Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko

3 Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei vaella paljonkaan Sekakäyttäjä syö pohja- ja pintaravintoa + pikkukaloja Kasvaa nopeasti Hieno saaliskala Mukava pyydettävä perholla ja vilkulla Hyvä ruokakala

4 Kuusamon jokien harjuksista Myllylä 1982

5 Kuusamon harjusaineisto Markku Myllylä Kyselytutkimus kalastajille n = 136 kpl Ikä ja kasvu määritykset n= 524 Merkitty 182 harjusta Carlin merkillä Pyydystetty 1143 harjusta vakioidulla standardi perhoharavalla Ravintoanalyyseja 180 harjuksesta

6 Tutkimusmenetelmät Vakioitu standardiperhoharava

7 Harjuksen ikärakenne Kuusamon joilla Kova kalastuspaine

8 Kuusamon harjuksien ravinnon käytöstä Sekakäyttäjä

9 Kuusingin harjukset Kuusamossa Mari Nykänen ja Ari Huusko 1999, 2001 Nykänen 2004 Merkintäkokeita radiotelemetrialla Vaellukset kesällä paikallinen kala Talvehtimisalueille lyhyitä vaelluksia Kutusoraikot sekalainen raekoko Kutupesät

10 Taivalkosken 23 pientä lampea Teuvo Niva ja Kari Sarajärvi 1994 Istutuskokeilut 23 pieneen metsälampeen Istutustiheys kpl / ha Lammissa ei ollut harjusta ennen istutusta Istutukset joko epäonnistuivat täysin tai lähes täysin Syyt: särkikalat, hauki, tumma vesi

11 Inarin harjusistutukset Markku Ahonen 1994 Istutuskokeilut 9 järveen Inarissa Järvien pinta-alat ha, kaikki kirkasvetisiä, särkikaloista vain mutua Istutustiheydet 9-67 kpl / ha Tulokset: 4 huono, 4 kohtalainen, 1 hyvä Huonon tuloksen järville yhteistä hauen ja ahvenen suuret yksilösaaliit. Predaatio. Hauki ja ahven rajoittavat = petokalat söivät istukkaat Toinen huonoja tuloksia mahdollisesti selittävä tekijä oli järven mataluus ja pehmeäpohjaisuus

12 Kemijoen velvoiteistutukset Ei hyviä tuloksia Parhaiten Yli-Kemijoen latvavesillä Parhaiten muutamissa patoaltaan välisissä nivoissa

13 Istutussuositukset harjukselle Olavi Joensuu ja Kari Sarajärvi 1986 Kari Kilpinen 2002 Metsähallitus: Koskialueille 5 kpl/ 10 m2 yksikesäisiä, 1-3 kpl / m2 vastakuoriutuneita Järvialueille 50 kpl / ha yksikesäisiä ja 1000 kpl / ha vastakuoriutuneita Kalatalouden Keskusliitto: Virtapaikoille 3-5 kpl / 10 m2 yksikesäisiä (minimikoko 9 cm) Järviin 1-50 kpl / ha kesänvanhoja

14 Harjuksen alamitoista Pekka Keränen ja Ari Savikko 2009 Aineiston koko mitattua ja punnittua harjusta Alamitta vaihdellut cm asetuksessa Aineiston mukaan alamitta 33 cm tai cm Ainakin kerran elämässään kutemaan Olisiko 35 cm alamitta parempi kuin nykyinen 30 cm

15 Sukukypsien harjusten suhteellinen osuus ikäryhmissä v. 100 % 75 % 50 % ei sukukypsä 25 % sukukypsä 0 % Ikä (v) 0 Pituus (cm) 7,4 (n=17) 1 16,1 (n=29) 2 18,7 (n=335) 3 25,4 (n=288) 4 29,7 (n=412) 5 33,1 (n=231) 6 37,0 (n=159) 7 39,3 (n=71) 8 41,2 (n=42) 9 42,5 (n=24) 10+ >44,4 (n=12) Sukukypsien harjusten osuus ja kalojen keskipituus eri ikäryhmissä (n = näytemäärä). Kuva: Ari Savikko

16 Kuva: Ari Savikko

17 Harjuskantojen hoitokeinoja Rauhoitusalueet poikastuotannon varmistamiseksi Kitkajoki % Kuusinkijoki + 17,4 % Pilkintä pois virtavesistä keväällä - talvehtimispaikat Perhomäärä 3 per vapa kalastuksen säätely Alamitta 30 cm vaiko 35 cm Kutualueiden kunnostus - sorastus? Istutukset virtavesiin Velvoiteistutukset?? Istutukset lampiin ei kannata

18 Kirjallisuutta harjuksesta Ahonen, M. 1994: Harjusistutusten tulokset eräissä Inarin järvissä verkkokoekalastusten avulla arvioituna. - Ylä-Lapin hoitoalue. Moniste 8 ss. Joensuu, O. ja Sarajärvi K. 1986: Tunne ja hoida kalavetesi. 169 ss. Keränen P. ja Savikko A. 2009: Harjuksen kasvu ja sukukypsyys Pohjois-Suomessa. - Suomen Kalastuslehti 3:2023. Kilpinen, K. 2002: Kalaveden hoito. Opastusta osakaskunnille ja kalastusalueille. 182 ss. Kalatalouden Keskusliitto nro 146. Koskiniemi J. ja Kilpinen K Harjuskantojen perinnöllisten erojen selvitys. - Suomen kalastuslehti 94: Myllylä, M. 1982: Harjus Thymallys thymallys (L.) Kuusamon ylängöllä Koillis-Suomessa, Koutajoen vesistöalueella. Sivugradu. 132 ss. Oulun yliopisto eläintieteen laitos Niva, T. ja Sarajärvi K 1994: Jäitä hattuun harjuksen istuttajille. - Suomen Kalastuslehti 1: Nykänen, M. 2000: Suomen harjuskantojen tila, hoitotomet ja viljely. Selvitys erityisesti istutuksin tehtävien hoitotoimenpiteiden kehittämisen taustaksi. - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalaja riistaraportteja 206. Nykänen, M. ja Huusko A 1999: Harjuksen elinympäristövaatimukset virtavesissä. Kirjallisuusselvitys. - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia ss. Nykänen, M. 2001: Istutukset harjuskantojen yleisin hoitokeino. - Suomen Kalastuslehti 4: Nykänen, M. 2014: Habitat selection by riverine grayling, Thymallys thymallus L. (Harjuksen habitaatinvalinta virtavesissä). Väitöskirja Jyväskylän yliopistossa.

19 Harjus on arvokala Oulun kauppahalli

20 Kiitos mielenkiinnosta