LOPPURAPORTTI. Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
|
|
- Asta Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOPPURAPORTTI Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA 5 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS 5 4 HANKKEEN TAVOITTEET Hankekuvaus Hankkeen tarkoitus ja keskeiset teemat Laadulliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Hankkeen tavoitteiden pyrkimykset 8 5 HANKKEEN TOIMINTA Hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä ja ohjausryhmän kokoukset Hankkeen rahoitus Yhteistyö- ja talkookumppanit 11 6 HANKKEEN TOIMENPITEIDEN KESKEISET KOHDISTUKSET Maatalouden vesistökuormitukseen keskittyvät hankkeet Turvetuotannon vaikutuksiin keskittyvät hankkeet Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutokseen keskittyvät hankkeet Pistekuormitusta vähentävät hankkeet Vaelluskala hankkeisiin Yhteenveto tehtävistä toimenpiteistä 13 7 HANKKEEN TOIMENPIDEKOHTAISET TULOKSET Maatalouden vesistökuormitus 14
3 3 7.2 Turvetuotannon ympäristövaikutukset Turvetuotanto mediassa hankkeen aikana Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet Pistekuormitus Vaelluskala-asiat Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 27 8 KOSKIALUEIDEN KUNNOSTUKSET Urpalanjoen yläosa (nousuesteiden yläpuolinen osuus) Urpalanjoen alaosa (nousuesteiden alapuolinen osuus) 34 9 MUUT HANKKEEN VAATIMAT TYÖT Tapahtumat, seminaarit, kokoukset, esitelmät Hankkeen tiimoilta pidetyt esitelmät Hankkeen hallinto Talkookunnostuksien suunnittelut Toimistotyöt Hanke hankinnat ja ostot Maastotyöt Media YHTEENVETO Vedenlaatu Mäti-istutuksien tulokset Kunnostusten tulokset ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS 47
4 4 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kunnostuspaine Urpalanjoella lähti liikkeelle, kun alueelle perustettiin (vuonna 2008) paikallisten toimesta Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry laati alustavan toimintasuunnitelman. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää urpalanjokialueen hoitoa kunnostusta ja suojelua, kasvattaa sen virkistysarvoa sekä edistää ja vaalia joen säilyttämistä merilohijokena ( Kunnostuspaineen ja aloitteen jälkeen tilattiin Kaakkois-Suomen ELY keskuksen toimesta Saimaan vesi- ja ympäristötutkimukselta Urpalanjoen kunnostuksen esiselvityksen. Kunnostuksen esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa mahdollisuuksia varsinaisen kunnostussuunnittelun ja myöhemmän kunnostuksen aloittamiseksi. Kunnostuksen esiselvitystä tehtiin vuosina Esiselvityksen jälkeen pidettiin Kaakkois-Suomen ELY keskuksessa kokous, jossa päätettiin ottaa Urpalanjoen asiat tarkemman suunnittelun alle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki kolmen kuukauden (3 kk) toimeksiantosopimuksen Tmi Manumaan kanssa, jonka perusteella tuli laatia kalatalouteen ja vedenlaatuun liittyvät kehittämistoimenpiteet ja priorisointi. Suunnitelman pohjalta tulee laatia hankehakemus, jolla haetaan rahoitusta varsinaisille toimenpiteille. Hankehakemus saatiin valmiiksi, jonka jälkeen hankehakemus hyväksyttiin syksyllä 2010 Kaakkois-Suomen ELY -keskuksessa. Urpalanjokialueen kehittämishanke alkoi marraskuussa Kuva 1. Urpalanjokialueen kunnostuksen- ja kehittämishankkeen päävaiheet.
5 5 2 HANKKEEN TOTEUTTAJA Hankkeen toteuttaja on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Etelä Karjalan Kalatalouskeskus ry on maakunnallinen kalatalouden asiantuntija ja kehittämisjärjestö. Toimintaympäristöön sisältyy yli järveä ja 20 jokivesistöä. Kalatalouskeskuksen asioista päättää kalatalouskeskuksen edustajakokous ja sen hallitus. Jäsenistömme koostuu osakaskunnista, kalastusalueista, kalastusseuroista ja ammattikalastusseurasta. Kalatalouskeskuksen toiminnan visiona ovat tuottavat kalavedet Etelä Karjalassa. Toimintamme perustuu vesistökohtaiseen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen yhdessä alan toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Kehittämistyön tulokset luovat toimintapuitteet sekä elinkeinokalataloudelle että vapaa ajan kalastukselle. Luontaisesti lisääntyvät järvikalat saavat niille kuuluvan arvon tärkeänä uusiutuvana luonnonvarana ( 3 HANKKEEN NIMI, HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS SEKÄ MUUTOSHAKEMUS Hankkeen nimi: Urpalanjokialueen kehittämishanke Hanketunnus: Hanke ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Päätös hanketuesta tehtiin (Dnro 1437/ ). Päätöksen numero on Hankkeen muutoshakemus hyväksyttiin päätösnumerolla Muutoshakemus oli saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Hankkeelle myönnettiin jatkoa asti.
6 6 Kuva 2. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen esite (suunnitellut Manu Vihtonen). 4 HANKKEEN TAVOITTEET 4.1 Hankekuvaus Hankkeen tarkoituksena on edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja vedenlaatua. Tarkoitus on myös edistää joen säilyttämistä meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja ja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Urpalanjoki virtaa harvaan asutulla maaseudulla. Urpalanjoen huono yleiskunto on pitkään ollut paikallisten ihmisten huolenaihe. Urpalanjoen rehevöityminen ja likaantuminen ovat varsinkin joen yläjuoksulla laskeneet vedenlaatua välttäväksi ja paikoin jopa huonoksi. Huonon suuntainen kehitys on jatkunut tänäkin päivänä, vaikka vesiensuojeluun on viimevuosina pyritty kiinnittämään enemmän huomiota. Alueelle on perustettu vuonna 2008 Urpalanjokialue Lohijoeksi ry. Kauan sitten meritaimenjoen maineessa ollut, Luumäeltä alkunsa saava joki virtaa lopulta Venäjän puolelle. Venäjän puolella on vielä säilynyt joen alkuperäinen ja uhanalainen meritaimen. Suomen puolella esteet vaelluskalojen esiintymiselle ovat padot sekä joen perkauksen yhteydessä hävitetyt kutu- ja poikastuotantoalueet. Luonnon lisääntymistä Suomen puolella ei ole havaittu viimevuosina. Hankkeen hyötyjinä ovat paikalliset ihmiset, kesäasukkaat, matkailijat, yhteiskunta, luonto ja eläin- ja kasvilajit. Tavoitteena on kalatalouden,
7 metsästyksen, maiseman, virkistyskäytön, vesien-ympäristön- ja tulvasuojelun ja luonnon monimuotoisuus edistäminen. 7 Toimenpiteet kohdistuvat käytännössä maatalouteen, turvetuotantoon, luonnonhuuhtoumaan, pistekuormitukseen ja uhanalaisiin vaelluskaloihin. Ympäristön ja luonnon kanssa toimiessa tulokset näkyvät viiveellä, mutta tehtävien toimien yhteisvaikutuksesta niitä voidaan odottaa tapahtuvan. Hankkeen toimenpiteiden ja tavoitteiden suuntaviivat on rakennettu siten, etteivät ne heikentäisi muita alueen suojelullisia ja toiminnallisia perusrakenteita, eikä heikentäisi alueen yritystoimintaa vaan edesauttaisi alueen kehittymistä kestävän kehityksen, maantalouden, -turvetuotannon ja - kalatalouden sekä alueen luonnon näkökulmasta 2010-luvulle. 4.2 Hankkeen tarkoitus ja keskeiset teemat Hankkeen tarkoituksena on: edistää Urpalanjokialueen maisemanhoitoa, suojelua, kasvattaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa ja ennen kaikkea vedenlaatua säilyttää joki meritaimenjokena ja suojella uhanalaisia vaelluskalalajeja vaalia luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä Hanke koostui viidestä eri teema kokonaisuudesta. Hankkeessa keskityttiin lähinnä maatalouden vesistökuormitukseen, turvetuotannon ympäristövaikutuksiin, luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, pistekuormitukseen ja vaelluskala-asioihin. 4.3 Laadulliset tavoitteet Meritaimenen geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnontuotannon palauttaminen Suomen puoleiselle jokialueelle Urpalanjokialueen luontainen ja arvokas kalakanta antaisi mahdollisuuksia matkailun lisäksi myös alueen muulle elinkeinotoiminnalle ja sen kehittymiselle Urpalanjokialueen imagollisen arvostuksen lisääminen
8 8 4.4 Määrälliset tavoitteet hanketietouden levittäminen ja hankkeen edistäminen alueen ihmisten kanssa valuma-alueen vesiensuojelu toimenpiteiden edistäminen maanomistajien ja kuntien kanssa uuden tiedon löytäminen valuma-alueelta ja yhteistyön rakentaminen kohti puhtaampaa ja viihtyisämpää Urpalanjokialuetta meritaimenen nykytilan kartoitus ja keskeiset kehittämistoimet yhdessä ELY-keskuksen ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. valistuksella ja tiedottamisella palautetaan Urpalanjokialueen vesiensuojelutyötä ja menetettyä vaelluskalajoki mainetta vaelluskalojen nousuesteiden poistamiseen tähtäävien suunnitelmien vieminen eteenpäin yhdessä viranomaisten kanssa valuma-alueen vesiensuojeluun, kunnostuksiin ja kalateihin liittyvien asiantuntija lausuntojen kerääminen muut tavoitteet liittyvät alueen luontoon, eläimiin ja kasveihin, joita pyritään säilyttämään ja hoitamaan hankkeen aikana mahdollisimman hyvin. 4.5 Hankkeen tavoitteiden pyrkimykset vesiensuojelua ja vedenlaatua saadaan edistettyä valistuksen, neuvonnan ja käytännön toteutuksien myötä kiinteistöjen- ja maanarvo nousee automaattisesti mm. vedenlaadun, tulvasuojelun, kalatalouden ja maiseman hyväksi ja paranemisen vuoksi tehtävän työn myötä Luumäen ja Miehikkälän kunnan, Lappeenrannan kaupungin, maatalouden ja turvetuotannon PR- ja imagoarvo nousevat uhanalaisten vaelluskalojen-, luonnon monimuotoisuuden-, alueenympäristön- ja vesiensuojelun myötä paikallisten ja kesäasukkaiden viihtyvyys alueella lisääntyy jokiluonnon, järvialueiden, kalaston ja maaseudun ja maiseman kehittämisen myötä maaseutu-, luonto-, riista- ja kalastusmatkailun voidaan olettaa kehittyvän osittain näiden toimien yhteisvaikutuksesta
9 9 Kuva 3. Hankkeen tavoitteiden pyrkimykset (taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset hyödyt). 5 HANKKEEN TOIMINTA 5.1 Hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä ja ohjausryhmän kokoukset Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehtii hankkeelle palkattu projektikoordinaattori (kuva 4). Projektikoordinaattori toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä- Karjalan Kalatalouskeskuksen palkkaamana. Vastuuhenkilöksi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta on valittu toiminnanjohtaja Aarno Karels. Projektikoordinaattori Manu Vihtosen työsuhde alkoi ja päättyi Kuva 4. Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Ohjausryhmä tehtävänä on ollut huolehtia, että hanke toteutuu hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen ohjausryhmä koostui 12 henkilöstä (kuva 5).
10 10 Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Luumäen kunta: Hilkka Suo-Anttila (kun.hal.puh.joht.) Miehikkälän kunta: Jari Heinonen (valt.puh.joht.) Lappeenrannan kaupunki: Ilkka Räsänen (ymp.joht.) Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Jukka Penttilä (asiantuntija, mm. maaseudun kehittäminen) Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Timo Koskenala (asiantuntija/mm. kalataloudelliset velvoitteet) Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Markus Tapaninen (asiantuntija/mm. kalataloudelliset kunnostukset Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry: Pena Saukkonen (toimitusjohtaja/limnologi) Urpalanjokialue Lohijoeksi ry: Jorma Suoknuuti (rak.mest, yhd.siht.) Kaakonkulman kalastusalue: Matti Jääskeläinen (hal.puh.joht.) MTK-Luumäki: Eino Juvakka (puh.joht.) Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry: Aarno Karels (toiminnanjohtaja) Antero Bernitz Kuva 5. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan yhdeksän kertaa. Vuonna 2011 ohjausryhmä piti kaksi kokousta (14.2. ja 23.9.). Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa (1.2., 29.5., ja 4.12.). Hankkeen jatkuessa vielä vuonna 2013 kahdeksalla kuukaudella (8 kk), oli ohjausryhmän tarve kokoontua kolme kertaa (4.2., ja 30.8.). Ohjausryhmän kokouksista on laadittu asianmukaiset pöytäkirjat, jotka on toimitettu asianosaisille. Kokouksia pidettiin vuoron perään jokaisen kunnan tai kaupungin alueella (kuva 6). Kuva 6. Hankkeen päättävä ohjausryhmän kokous Lappeenrannassa
11 Hankkeen rahoitus Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 90 % eli enintään ,30 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 45 % eli enintään 60748,78 euroa. Päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Yksityisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 10,00 % eli enintään 14999,70 euroa. Urpalanjokialueen kehittämishanketta mukana rahoittamassa ovat Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Kaakonkulman kalastusalue (taulukko 1). Taulukko 1. Hankkeen rahoitussuunnitelma ja budjetti. Rahoitussuunitelma % EU+valtio kunnat yksityinen ,7 vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä ,3 Yhteensä Yhteistyö- ja talkookumppanit Merkittävän panoksen hankkeen aikana antoivat paikalliset ihmiset vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän talkootyön muodossa. Keskeisenä talkookumppanina alueella toimii Urpalanjokialue Lohijoeksi ry (kuva 7). Lisäksi talkooapua saatiin alueen osakaskunnista, Lappeenrannan perhokalastajilta sekä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiriltä. Hanke on verkostoitunut hankesuunnitelman mukaisesti RAVI (Ravinteet satoon vesistöt kuntoon) hankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty kahden valtakunnan rajan ylittävän ns. rajajokihankkeen kanssa. Nämä hankkeet ovat: RIFCI (Rivers and Fish Our Common Interest) ja HEALFISH (Healthy fish stocks indicator of successful river basin management) hanke. Lisäksi haja-asutusten jätevesineuvonta hankkeita Urpalanjoen valuma-alueella toimii kaksi kappaletta (Jässi ja Neuvo hanke). Jätevesihankkeiden kanssa on jo pidetty jokaisen kunnan alueella yksi yhteinen info-/jätevesi-ilta.
12 12 Kuva 7. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n hallituksen kokous Kaitai, Miehikkälä. 6 HANKKEEN TOIMENPITEIDEN KESKEISET KOHDISTUKSET Hankkeen tavoitteena oli saada tehtyä ja vietyä eteenpäin kaikkia hankesuunnitelmaan kirjattuja kartoitustoimenpiteitä. Hankkeelle asetettuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelmaan laaditun aikataulun mukaisesti. Hankesuunnitelmassa oli kartoitustavoitteet jaettu selkeästi eri vuodenaikojen mukaan. 6.1 Maatalouden vesistökuormitukseen keskittyvät hankkeet autetaan viljelijöitä maaseudun ympäristön suojelussa ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja maiseman ylläpitämiseen pyritään valitsemaan maanomistajien kanssa parhaiten sopivat toimenpiteet.
13 Turvetuotannon vaikutuksiin keskittyvät hankkeet vesienkäsittely menetelmiin vesistö kuormituksen pienentämiseen mitkä ovat alueen keskeiset ongelmat? 6.3 Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutokseen keskittyvät hankkeet kosteikot, tulva-altaat ja pohjapadot eroosioherkät alueet 6.4 Pistekuormitusta vähentävät hankkeet Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo haja-asutuksen jätevedet 6.5 Vaelluskala hankkeisiin poistamaan kalojen, rapujen ja nahkiaisen alaosan vaellusesteet parannetaan kutu- ja poikastuotantomahdollisuuksia ja kaikkien lajien elinoloja 6.6 Yhteenveto tehtävistä toimenpiteistä Hankkeen tavoitteet ja tulokset on esitetty vuosittain erillisellä indikaattorilomakkeella (2306Aind), joka on toimitettu päärahoittajalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista on informoitu ohjausryhmää sekä koottu aineistoa erilliseen hankekansioon. Hankkeen tehtävät ja toimenpiteet olivat jaettu selkeästi eri osa-alueiden kanssa tasaisesti ja myös ajan sekä resurssien puitteissa mahdolliseksi toteuttaa hankkeen aikana (taulukko 2).
14 14 Taulukko 2. Yhteenveto tehtävistä toimenpiteistä. maatalous turvetuotanto luonnonhuuhtouma pistekuormitus kalatalous ymp.tukihakemukset vesienkäsittely lannoitukseen liittyvät jätevedenpuhdistus kalatieasiat ympäristötietous kuormitus salaojat ja ojat puhdistusprosessi kunnostusasiat vesiensuojelutoimet ongelmat eroosion vähentäminen veden hygienia kala-asiat maastokatselmukset kuormitustarkkailu maaperän ravinteisuus haja-asutus maastokartoitukset ymp.hoito suunnitelmat maastokatselmukset maastokatselmukset maastokatselmukset maastokatselmukset teematilaisuus teematilaisuus teematilaisuus 7 HANKKEEN TOIMENPIDEKOHTAISET TULOKSET 7.1 Maatalouden vesistökuormitus Järjestettiin Maaseudun kehittämisen Tupailta Heikkilän toimituvalla ( ), yhdessä ELY:n ja ProAgrian kanssa. Paikalla projektikoordinaattorin kutsumana olivat Kaakkois- Suomen ELY keskuksen asiantuntijat Anu Koistinen, Jukka Penttilä ja ProAgria Etelä- Karjalan maisemanhoidon neuvoja Laura Blomqvist. Paikalla saapuneille asiantuntijat pitivät esitelmät (kts. kuva 8 ja luku 9.1.). Kuva 8. Tupailta (asiantuntija Anu Koistinen esitelmöi) ja tupaillan lehti-ilmoitus. Kirkkojoen tulvapellot jätettiin kyntämättä viljelijöiden kanssa tehdyllä sopimuksella (kuva). Sopimuksen allekirjoitti viisi viljelijää. Paikanpäällä heistä tehtiin paikallislehteen lehtijuttu (kuva 9).
15 15 Kuva 9. Kirkkojoen ja Urpalanjoen viljelijät. Kuva 10. Syyskynnöistä pidättäytymisestä laadittu sopimuspohja.
16 16 Kirkkojoen ja Urpalanjoen varrella suojavyöhykesopimukset kattavat pinta-alassa yhteensä 9,2 hehtaarin verran. Potentiaalia siellä olisi kuitenkin paljon enemmän. 7.2 Turvetuotannon ympäristövaikutukset Turvealueisiin tutustuminen, kuten mm. Vapo Oy:n uusi Juvainsaarensuon kemikalisointi asema ja menetelmä Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely kaikilla soilla Projektikoordinaattorin esitelmä Suo-Anttilan kyläillassa Hankkeen projektikoordinaattorin myös ohjeisti Vapo Oy:tä kalataloustarkkailuasioissa Kuva 11. Vapon Juvainsaarensuon uusi kemikalisointiasema sekä laskeutusallas syksyllä Turvetuotanto mediassa hankkeen aikana Turvesuot puhuttavat Luumäellä: Suunnitelmat turpeennoston lisäämisestä Luumäen soilla huolestuttavat asukkaita. Asiasta puhutaan perjantaina Suo-Anttilan kyläkokouksessa (kuva 12). Lähde:Etelä-Saimaa Hallinto-oikeus kumosi Vapon ympäristöluvan: Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Vapon turvetuotantoon myönnetyn ympäristöluvan Luumäen Näpinsuolla. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään mm. sillä, että Urpalanjoki on jo nyt voimakkaasti kuormitettu. Lisäksi päätöksessä todetaan, että Vuoksen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa joen ekologista tilaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä. Hallinto-oikeus piti myös turvetuotantoalueen kuormituslaskelmia epävarmoina. Lähde: YLE uutiset
17 17 Tarvitaanko Luumäellä lisää turvesoita (kuva 12)? Lähde: Luumäen Lehti Kuva 12. Suo-Anttilan kyläkokous ja Luumäen Lehden kysely. 7.3 Luonnonhuuhtoumaan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet Kosteikkokohteiden esittelyä ja rahoituksen etsimistä: Ensisijaisesti haettiin eituotannollisten investointien tuen kriteerit täyttäviä kohteita, joilla voitaisiin edistää monivaikutteisten kosteikkojen perustamista ja arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamista. Tuki sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Lisäksi selvitettiin riistakosteikkojen ja metsätalouden vesiensuojelun kosteikkojen ja rahoitusten soveltuvuutta Urpalanjokialueelle. Kosteikkosuunnitelmia on saatiin vietyä hieman eteenpäin, mutta ideointia kohteiden kanssa tulee jatkaa yhdessä maanomistajien, turvetuottajien, maanviljelijöiden, Metsäkeskuksen ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja ennen kaikkea kuntien/kaupunkien ja Kaakkois-Suomen ELY keskuksen kanssa. pohjapatojen kunnostussuunnittelua suoritettiin yhdessä ELY-keskuksen kanssa kesällä 2011 ja Toteutuksia tehtiin kesällä 2013 ja ilmeisesti syksyllä Kontaktien luotiin ja infoa ja ideoita haettiin Taipalsaaren Leväsen kosteikkoretken yhteydessä ja kosteikkotilaisuudessa Karhupirteillä. Metsäkeskuksessa pidettiin kaksi kosteikkopalaveriä ( ja ). Metsäkeskus näiden keskustelujen pohjalta voisi olla osatoteuttajan roolissa kosteikkohankkeissa. Asioita ei ole tämän jälkeen käsitelty.
18 Selvitykset maatalouden suojavyöhykeasioissa ja uudet sopimukset alueella yhdessä viety eteenpäin ProAgria:n maisemanhoidon neuvojan Laura Blomqvistin ja ELY keskuksen asiantuntijan Anu Koistisen kanssa. Projektikoordinaattorin ehdotus kosteikosta Luumäen Taavetin puhdistamon alapuoleiselle pellolle. Palaveri Luumäen kunnantalolla, paikalla maanomistaja, kunnan tekninen johtaja ja ympäristönsuojelu sihteeri sekä ProAgria Etelä-Karjalan edustaja. Kosteikkokohde ei täyttänyt ProAgrian mukaan maatalouden ei-tuotannollisten investointien tuen kriteerejä, eikä maanomistaja ollut halukas laittamaan peltoa kosteikoksi. 18 Kuva 13. Antti Happonen maastokäynnillä katsastamassa Urpalanjoen kosteikkokohteita Pistekuormitus Keskeisenä Luumäen kunnan jätevedenpuhdistamo ja sen toiminta Aikaa käytettiin paljon hankkeen aikana Urpalanjoen vedenlaatu tuloksien analysointiin, ennen kaikkea huomio kiinnittyi yläjuoksun korkeisiin lämp.kest.kolif.bakt. sekä E-Colib. pitoisuuksiin (kuva 14).
19 19 Kuva 14. Kirkkojoki -selvitykseen liittyvät vesinäytteet ja tulokset Hankkeen toimesta ja ohjausryhmän ja yleisen kokouksen toiveesta tilattiin Saimaan vesija ympäristötutkimukselta erillinen Kirkkojoki selvitys. Kirkkojoki selvitys valmistui ( ) juuri ennen hankkeen päättymistä ja ohjausryhmän viimeistä kokousta. Kirkkojoki selvitys on saatavilla tarvittaessa kokonaisuudessaan Saimaan vesi- ja ympäristötutkimukselta. Selvityksen tuloksien perusteella voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet alueella (kuva 15).
20 20 Kuva 15. Kirkkojoki selvityksen tulokset (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus 2013). Urpalanjokialueen kehittämishankkeen päättyessä saatiin vielä elokuun 2013 tarkkailun tuloksien yhteenveto. Tulosten perusteella huolestuttavinta on Kirkkojoen korkeat E.colib. pitoisuudet ja Suurenjärven pohjan hapettomuus (kuva 16).
21 21 Kuva 16. Urpalanjoen tarkkailu elokuussa 2013 (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus 2013). Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori antoi myös oman mielipiteen ja muistutuksen Euro Granit Oy:n ympäristölupahakemuksesta (kuva 17).
22 22 Kuva 17. Projektikoordinaattorin mielipide ja muistutus Euro Granit Oy:n ympäristölupahakemuksesta. haja-asutuksen jätevedet Hankkeen aikana oli tarkoitus järjestää jokaisen kunnan/kaupungin alueella yksi jätevesiilta, johon kutsutaan esitelmöimään jätevesihankkeiden henkilökuntaa ja samalla kerrotaan ajankohtaisia asioita Urpalanjokialueelta. Tavoitteeseen päästiin ja kolme tilaisuutta pidettiin (kuva 18). Ensimmäinen Hujakkalassa (Ylämaa/Lappeenranta), toinen Kaitain kylällä (Miehikkälä) ja kolmas Suo-Anttilassa (Luumäki). Tilaisuudet vaativat ns. Jätevesiilta järjestelyt, kuten ilmoitukset (kuva 19), tilat, kahvituksen ja esitelmöinnit.
23 23 Kuva 18. Jätevesi-illat Luumäellä, Miehikkälässä ja Lappeenrannassa. Kuva 19. Jätevesi-illan lehti-ilmoitus. 7.5 Vaelluskala-asiat Keskeisin ja tärkein asia on hankkeen aikana ollut viedä kalatieasioita eteenpäin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tilasi Maveplan Oy:ltä 2012 päivitykset aiempien (1983) suunnitelmien pohjalta. Luonnokset Muurikkalan, Salajärven ja Joutsenkosken kalateiden teknisistä yleissuunnitelmista valmistui juuri ennen hankkeen ohjausryhmän kokousta Muurikkalan seurojentalolla (kuva 20). Kalatieasioita käsittelevä palaveri pidettiin tasan vuosi tämän jälkeen ( ) samaisessa paikassa ja paikalla olivat Kaakkois-Suomen ELY keskuksesta vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi ja asiantuntija Vesa Vanninen. Kaakonkulman Kalastusalueesta paikalla oli isännöitsijä Vesa Tiitinen ja puheenjohtaja Matti Jääskeläinen. Patojen ja voimaloiden edustajina paikalla olivat Antero Bernitz Salajärveltä ja Maria Lavonen Muurikkalan Myllykoskelta. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:tä edusti puheenjohtaja Jari Heinonen. Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori oli myös paikalla kertomassa ja luki laaditun tiivistelmän, mm. mitä hanke on saanut selville/tehnyt ja miltä osin olosuhteet ovat muuttuneet.
24 24 Kuva 20. Esimerkki vanhasta ja uudesta kalatiesuunnitelmasta Muurikkalan Myllukoskeen. Vedenlaatu on riittävän hyvä, eikä veden lämpötilat nouse lohikaloille liian korkealle koko alueella. Vedenlämpötilamittaukset sattuivat heinäkuulle 2011, joka oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskilämpötilaltaan yksi lämpimimmistä viimeiseen 50 vuoteen (Kuva 21). Kuva 21. Vedenlämpötilamittaukset heinäkuussa 2011.
25 25 Kirkkojoessa elää paikallinen taimenkanta. Alajuoksulla on todistetusti alkuperäinen meritaimenkanta. Urpalanjoen taimenista on määritetty DNA (Helsingin yliopisto, Jarmo Koskiniemi), jotka vahvistavat alkuperäisen geeniperimän säilyneen ja kalat ovat varmuudella Viipurinlahden meritaimenia (kuva 22). Urpalanjoen geneettisesti alkuperäinen taimenkanta on heikko, mutta pientä toivoakin on, sillä Urpalanjokialueen kehittämishankkeen aikana kesällä 2012 löytyi ensimmäiset meritaimenen luonnonpoikaset koko tutkimushistorian aikana. Myös mätirasia-istutus lohia löytyi useilta kohteilta (kuva 23). Kuva 22. Urpalanjoesta pyydettyjen kolmen taimenen geneettinen analyysi ja näytteet. Kuva 23. Urpalanjoen merestä nousseiden taimenten kesänvanha jälkeläinen ja kesänvanha merilohen mätirasia poikanen.
26 26 Harjuksen mäti-istutus (kuva 24) + istutusten seuranta Harjuksen mätiä vuonna litra ja noin mätijyvää Lohen mäti-istutus (kuva 25) + istutusten seuranta Lohen mätiä vuonna ,9 litraa ja 4230 mätijyvää Lohen mätiä vuonna litraa ja mätijyvää Kuva 24. Harjuksen mätirasia istutuskoe toukokuussa 2013 Urpalanjoen Tuomistonkoskella. Kuva 25. Merilohen mäti-istutusta maaliskuussa Urpalanjoki esillä myös Helsinki Commission (HELCOM) julkaisussa (Salmon and Sea Trout Populations and Rivers in Finland) sekä ELY:n omassa ohjelmassa : Vesienhoitosuunnitelmien ja alueellisten toimenpideohjelmien toteutus Kaakkois- Suomessa. Projektikoordinaattorin lausunto perusteluineen Urpalanjokialueen määrittämisestä lohi- ja siikapitoiseksi vesistöalueeksi (lausunto Kaakkois-Suomen ELY keskuksen kalatalousviranomaisille ).
27 27 Selvityksiä Ekoenergia rahaston mahdollisuuksista Urpalanjoen kalateissä ja lisätutkimuksissa. Tiivistelmät suomeksi ja englanniksi (EKOenergy -funds to protect Urpalanjoki river area) lähetetty ekoenergia vastaavalle. Viestilainaus/-vastaus: Urpalanjoen hanke on listallamme potentiaalisten rahoitettavien joukossa. Kuva 26. Hanke toimitti kalastusta ohjaavan kyltin Tynnyrkoskelle 7.6 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ Hankkeen tulokset näkyvät parhaiten käytännön kunnostustyö kohteilla eri puolilla Urpalanjokialuetta. Kohteita oli Urpalanjoen pääuomassa, Kirkkojoessa, Kanojalla ja Ihakselanjoessa ja sen latvoilla Saarensuunpurolla. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän työn (talkootyön) osuus täyttyi hyvin suunnitelmien ja kustannusarvion/budjetin mukaisesti. Talkoita tehtiin vuonna usean viikon ajan, jotka ajoittuivat tasaisesti avovesikaudelle (taulukot 3 & 4). Talkookumppaneina Urpalanjokialue Lohijoeksi ry:n ja paikallisten lisäksi oli mukana myös Lappeenrannasta Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Lappeenrannan Perhokalastajat ry. Lisäksi hanke oli suunnittelemassa, ohjaamassa ja valvomassa
28 Suo-Anttilan osakaskunnan purokunnostusta Saarensuunpurolla Luumäellä (kts. luku 8). 28 Taulukko 3. Vuoden 2011 talkoot. Taulukko 4. Vuoden 2012 talkoot. pvä kohde talkootunnit (yht) kone+mies tunnit (yht) talkootyö ( ) konetyö ( ) yhteensä 9.6. Kirkkojoki Tevalaisenkoski Tevalaisenkoski Kirkkojoki Tynnyrkoski Laisniemi Tehdystä talkootyöstä on täytetty asianmukaiset (vastikkeetta tehdyn työn tuntikirjanpito) lomakkeet (Lnro 2325L), jotka on toimitettu hankkeen maksatukseen. 8 KOSKIALUEIDEN KUNNOSTUKSET Koskialueiden kunnostamisessa käytettiin seulottua kiveä ja soraa. Kivimateriaali on tärkeä olla useiden eri virtavesilajien kannalta juuri tiettyä kokoa. Kuten mm. taimen ja lohi
29 suosivat pienpoikasvaiheessa paljolti mm kiveä ja kutualueella tulee olla mm kiveä (taulukko 5.). Kivitoimittajia kilpailutettiin ja tarjousten perusteella valittiin sopivin toimittaja kohteiden mukaan. 29 Taulukko 5. Lohen- ja taimenen kesänaikaiset elinympäristövaatimukset (Mäki-Petäys ym. 2003). Kuva 27. Kivimateriaalin toimitus ja läjitys välivarastoon odottamaan talkookunnostuksia. 8.1 Urpalanjoen yläosa (nousuesteiden yläpuolinen osuus) Urpalanjoen yläosalla (nousuesteiden yläpuolinen osuus) kunnostuksia suoritettiin vuosina Kirkkojoella, Saarensuunpurolla, Ihakselanjoella ja Urpalanjoen pääuoman koski- niva ja pohjapatoalueilla. Kaikkiaan kohteita oli 16 kappaletta (taulukko 6).
30 30 Taulukko 6. Urpalanjoen yläosan kunnostukset (nousuesteiden yläpuoli). paikka/koski/niva alue kiveä (m 3 ) pinta-ala n.(m 2 ) vuosi Kirkkojoki Parsikko Kirkkojoki Kirkon maantiesilta Kirkkojoki Myllykoski keskiosa Kirkkojoki Lepistö/Hyyrylä Saarensuunpuro Suo-Anttila Takaniityn karikko pelto Kissanhäntä sillan yläosa Nahkakoski sillan yläosa Tuomistonkoski koko koski Pitkäkoski koko koski Römminkoski sillan alaosa Kosenmäki pohjapato Saarnionkoski alaosa, penkka Tevalaisenkoski ylä- ja keskiosa Ihakselanjoki Tevalainen Huuhankoski ylä- ja keskiosa yhteensä: Kuva 28. Tuomistonkoski ennen ja jälkeen kounnostuksen kesällä Kuva 29. Römminkoski ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2011.
31 31 Kuva 30. Tevalaisenkosken yläosaa ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä Kuva 31. Tevalaisenkosken pää- ja sivu-uoman haara ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä Kuva 32. Huuhankosken soraistaminen kesällä 2013 (kaivinkoneella Jani Metsämuuronen).
32 32 Kuva 33. Kirkkojoen alin virta-alue ennen ja jälkeen kunnostuksen (sillan alapuoli). Kuva 34. Kirkkojoen alin virta-alue ennen ja jälkeen kunnostuksen (sillan yläpuoli). Kuva 35. Kirkkojoen alimman virta-alueen kunnostusta traktorilla ja käsin (kesällä 2012).
33 33 Kuva 36. Kirkkojoen Parsikon ja Myllykosken talkoolaisia työntouhussa kesällä Kuva 37. Kirkkojoen Kirkon maantiesillan kunnostettua ala- ja yläosaa kesällä Kuva 38. Kirkkojoen Myllykosken kunnostettua ja uutta kutu- ja poikasaluetta kesällä 2012.
34 34 Kuva 39. Hankkeen aukaisema ja tukkeutunut Parsikon siltarumpu ennen ja jälkeen työn. Lisäksi Saarensuunpuroa (Ihakselanjoen latvapuro) kunnostettiin vuonna 2012 n. 200 metriä virta-aluetta Suo-Anttilan osakaskunnan toimesta ja Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattorin opastuksella (kuva 40). Kuva 40. Saarensuunpuron ja Suo-Anttilan osakaskunnan talkoolaisia purolla syksyllä Urpalanjoen alaosa (nousuesteiden alapuolinen osuus) Urpalanjoen alaosalla (nousuesteiden alapuoleinen osuus) kunnostuksia suoritettiin vuosina Urpalanjoen pääuoman koski ja niva-alueilla sekä sivujoella, Kanaojalla. Kunnostuskohteita Urpalanjoen alosalla oli viisi kappaletta (taulukko 7).
35 35 Taulukko 1. Urpalanjoen alaosan kunnostukset (nousuesteiden alapuoleinen osuus). koski/niva alue kiveä (m 3 ) pinta-ala n.(m 2 ) vuosi Tynnyrkoski ylä- ja keskiosa Laisniemen silta ylä- ja keskiosa Yrtinkivet niva Latoniitynkivet niva Kanaoja sillan alaosa Kuva 41. Kanaojan keskiosaa ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä Kuva 42. Kanaojan sillan alapuoleinen koski ennen ja jälkeen kunnostuksen kesällä 2011.
36 36 Kuva 43. Soraistettu niva-alue Laisniemessä. Kuva 44. Laisniemen ja Kanaojan talkoolaisia tauolla ja työn touhussa. Kuva 45. Tynnyrkosken kunnostus kesällä 2012.
37 37 Kuva 46. Laisniemen kivet ja sorat välivarastossa ja kunnostuksen jälkeen Laisniemen sillan virtaalue. Toteutuneiden toimenpiteitä suoritettiin vuosina kaikkiaan 21:llä eri kohteella. Kaikkiaan kiviä ajeltiin ja siirreltiin reilut tuhat kuutiota. Kunnostamalla saatiin luotua virtavesilajeille uutta pinta-alaa noin neliömetriä. Kunnostuksiin investoitiin vuosittain noin euroa. Rahoituslähteenä olivat Valtion kunnostusmäärärahat, Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja Urpalanjokialueen kehittämishanke ja osakaskunnat. Kunnostusten vastuutahot olivat Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ja Urpalanjokialueen kehittämishanke. Yhteistyötahot kunnostusten aikana olivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Urpalanjokialue Lohijoeksi ry sekä maan- ja vesialueiden omistajat ja paikalliset talkoolaiset sekä Lappeenrannan Perhokalastajat ry ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri teki oman talkooraportin, otsikolla: Urpalanjoki-hankkeen talkoot Luumäen Kirkkojoella 9.6. (pdf 1,3 Mt). 9 MUUT HANKKEEN VAATIMAT TYÖT 9.1 Tapahtumat, seminaarit, kokoukset, esitelmät Tampere, maaseutu hankkeiden hanketapaaminen Meritaimenilta Haminassa Valtakunnallinen kunnostusseminaari Helsingissä Karjalan Vedet, Imatra
38 38 VAKI kalatielaskuri seminaari, Helsinki Kalatieseminaari, Parikkala Kalatieseminaari, Kotka Urpalanjokialueen kokous (Lohijoki ry/yleinen kokous) Kokous esitelmien tekoa (useita keväällä 2012) Osakaskuntien kokouksia kevään mittaan muutamia, sekä yksi kalastualueen kokous Kaakkois-Suomen ELY:n palaverejä Kuva 47. Meritaimen ilta Haminassa ja VAKI kalatielaskuri seminaari Helsingissä. Kuva 48. Meritaimen ilta Haminassa, jossa Urpalanjoki vahvasti esillä (kuvassa Urpalanjoki Venäjän puolelta). 9.2 Hankkeen tiimoilta pidetyt esitelmät» VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTON SEMINAARI, LAHTI 2013 MANU VIHTONEN» URPALANJOKI YLEINEN KOKOUS (MANU VIHTONEN)» JÄTEVESI-ILTA SUO-ANTTILA (MANU VIHTONEN)» JÄTEVESI-ILTA SUO-ANTTILA (NEUVO -HANKE)» JÄTEVESI-ILTA KAITAI, MIEHIKKÄLÄ (MANU VIHTONEN)
39 39» JÄTEVESI-ILTA KAITAI, MIEHIKKÄLÄ (NEUVO -HANKE)» PRO IMMALANJÄRVI TIEDOTUSTILAISUUS MANU VIHTONEN» KAAKONKULMAN KALASTUSALUEEN KOKOUS MANU VIHTONEN» URPALANJOEN YLEINEN KOKOUS (AARNO KARELS)» URPALANJOEN YLEINEN KOKOUS (MANU VIHTONEN)» ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUPIIRIN KEVÄTVUOSIKOKOUS (VESIVUOSI-URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKE) MANU VIHTONEN» SUO-ANTTILAN KYLÄYHDISTYKSEN KOKOUS (MANU VIHTONEN)» LUUMÄEN TUPAILTA HEIKKILÄN TOIMITUVALLA (ANU KOISTINEN)» LUUMÄEN TUPAILTA HEIKKILÄN TOIMITUVALLA (LAURA BLOMQVIST)» LUUMÄEN TUPAILTA HEIKKILÄN TOIMITUVALLA (MANU VIHTONEN)» KAITAIN INFOTILAISUUS MANU VIHTONEN» JÄSSI -HANKKEEN ESITTELY JÄSSI HANKE» HUJAKKALAN JÄTEVESI-ILLAN ESITELMÄ - MANU VIHTONEN» KIRKKOJOKI -PALAVERI MANU VIHTONEN» LUUMÄEN KUNNANTALO (MANU VIHTONEN)» KASARIN ESITELMÄ (MANU)» KASARIN ESITELMÄ (AARNO KARELS)» RIFCI -HANKKEEN ESITELMÄ (MATTI VAITTINEN)
40 40 Kuva 49. Urpalanjoki yleinen kokous Luumäen kunnantalon valtuustosalissa. 9.3 Hankkeen hallinto Hankkeen maksatus asiat (6 kpl) Tuntikirjanpito, maksatuskansio Palaveriasiat, toimisto Ohjausryhmän kokous asialistat, kutsut ja kokoukset (9 kpl) Sähköpostit, lomakkeet, tiedotteet, tarjouspyynnöt, sopimukset 9.4 Talkookunnostuksien suunnittelut Alustavat kesän puro- ja koski kunnostus suun. Kohteiden talkoosuunnittelua, raportointia Kunnostusraportointia Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle ja Luumäen kunnalle Koski pinta-alat, koordinaatit Kesän sora- ja kivi määrät maan- ja vesialueen omistajien suostumukset
41 Toimistotyöt Nettisivujen tarjouspyynnöt, nettisivujen ylläpitoa ja päivityksiä Sähköpostit (noin 500 viestiä/vuosi) ja työpuhelut (n euroa/kk) Urpalanjoen järjestelyyn liittyvät lisäselvitykset Digikuva järjestelyt yms. (digikuvia muutama tuhat) Lehtijutut, skannaus, arkistointi Hankehankinnat, kirjanpitoa ja hankekansio Mätirasia yhteenveto ELY:n kalatalousviranomaisille (istutuspöytäkirja) Kuva 50. Urpalanjoki.fi -sivujen käyttötilastot vuodelta Hanke hankinnat ja ostot Hankkeen nettisivut + domain (
42 42 Hanke-esitteitä 500 kpl Sora ostot Kirkkojoelle Kaivuutyöt ja sorankuljetus Kirkkojoelle Kahluuhousuja Virtaama- ja lämpötilamittari Garmin GPS Weke katiskat Kirkkojoelle (5 kpl) Kaikuluotain Projektikoordinaattorin työpuhelin Toimenpide-ehdotus Yhelmyksenjärven, Kurisevanlammen sekä Jokiravikaisen kunnostamiseksi kosteikoiksi tehdyn retkeilyn pohjalta (Antti Happonen Oy). Kirkkojoki raportti 2013 (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus ry) Suurjärven koenuottaus syksyllä Maastotyöt Jokikierros opastuksia, esitelmöinti (mm. ohjausryhmä, Lappeenrannan Perhokalastajat ry, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri) Kirkkojoen katiskat, kokeminen muiden maastotöiden yhteydessä Kunnostusten ohjaukset Vedenlämpötila mittaukset heinäkuussa 2011 Polkuverkoston suunnittelua kunnostuksien yhteydessä sekä alustava karttaluonnos. Yrityksenä saada Urpalanjoen kohteita linkitettyä mm. Salpalinjan polkuverkostoon Etelä- Karjalan virkistysaluesäätiön kautta. Sähkökoekalastukset Maatalouden vesiensuojelun tarkastelu Turvetuotannon vesiensuojelun tarkastelu Kosteikot/pohjapadot Maan- ja vesialueiden omistajien suostumukset mm. koskikunnostuksille (yli 30 kpl)
43 43 Kuva 51. Maanomistajien suostumuskaavake kunnostustöille. 9.8 Media Hanke tiedotti aluksi hankkeen alkaessa osakaskuntia hanketiedotteella. Lisäksi laadittiin tiedote lohi-istutuksista sekä tiedote ja uutisvinkki meritaimenen luonnonlisääntymisestä. Paikallislehdet, maakuntalehdet, yleisradio sekä muut alan aikakauslehdet julkaisivat erinomaisia artikkeleita läpi hankkeen ajan, kaikista ajankohtaisista ja tapahtuneista asioista. Hankkeen aikana kerättiin talteen kaikki uutiset ja lehtijutut. Juttuja kertyi noin 50 kpl (kts.liitteet). Hankkeen tavoitteet ja tulokset on esitetty vuosittain erillisellä indikaattorilomakkeella (2306Aind), joka on toimitettu päärahoittajalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.
44 Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista on informoitu ohjausryhmää sekä koottu aineistoa erilliseen hankekansioon YHTEENVETO 10.1 Vedenlaatu Urpalanjokialueen kehittämishanke tähtäsi toimenpiteisiin, joilla vedenlaatua saataisiin koko valuma-alueella (09) paranemaan. Keskeisen suuntaviivan antoi myös Vuoksen vesienhoitosuunnitelma, jota noudattaen pyrittiin yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon koko valuma-alueella. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Urpalanjoen vedenlaadussa ei ole kuitenkaan tapahtunut pidemmällä aikavälillä, eikä hankkeen aikana kaikesta huolimatta juurikaan muutoksia suuntaan tai toiseen (kuvat 52 & 53). Kuva 52. Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen vedenlaatuindeksi kolmella eri näytepisteellä.
45 45 Kuva 53. Kokonaisfosfori ja kokonaistyppi Urpalanjoen näytepisteellä Muurikkalassa hankkeen aikana vuosina (Suomen ympäristökeskus) Mäti-istutuksien tulokset Merilohen mädistä kuoriutui Urpalanjoen, Ihakselanjoen ja Kanaojan koskialueilla prosenttia (kuva 54). Merilohen mäti-istutuksista peräisin olevat lohet ovat selvinneet tämän jälkeen luonnon olosuhteissa kaksi ensimmäistä ja kriittisintä poikasvaihetta. Tämä on voitu todistaa sähkökoekalastus tutkimusmenetelmän avulla (kuva55). Kuva 54. Urpalanjokialue Lohijoeksi ry tyytyväisinä kokemassa mätirasioita. Kuva 55. Mätirasiaistutuksista peräisin ja yli talven koskessa olleet lohet ovat seuraava kesänä jo pulskassa kunnossa.
46 46 Ylä- ja keskijuoksulta on tavattu harjuksia, joita nyt myös istutettu useisiin kunnostettuun kohteeseen. Paikalliset osakaskunnat ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry ovat kahtena perättäisenä syksynä (2012 ja 2013) istuttaneet harjuksen luonnonravintolammikko poikasia kunnostettuihin koskiin. Hankkeen suoritti keväällä 2013 harjuksen mätirasiakokeen, joka onnistui myös täydellisesti. Harjuksen mädistä kuoriutui 99 prosenttia. Poikasia löytyi istutuspaikasta loppukesällä sähkökoekalastamalla (kuva 56). Kuva 56. Harjuksen mätirasiaistutuksesta peräisin olevia poikasia kesällä Kunnostusten tulokset Toteutuneiden toimenpiteitä suoritettiin vuosina kaikkiaan 21:llä eri kohteella. Kaikkiaan kiviä ajeltiin ja siirreltiin reilut tuhat kuutiota. Kunnostamalla saatiin luotua virtavesilajeille uutta pinta-alaa koko valuma-alueella noin neliömetriä. Virtaalueiden kunnostusten alustavia tuloksia ehdittiin saamaan ainoastaan Luumäen Kirkkojoelta. Kirkkojoelta tuloksia saatiin nopeasti, koska alueella on kaloja eikä siellä kalasteta. Kirkkojoen Kirkon maantiesillan kosken soraistaminen tuotti heti seuraavana kesänä taimenen (0+) tiheyden 23 kpl/100 m 2. Myös harjus oli mitä ilmeisimmin hyötynyt soraistuksesta, sillä kesän vanhoja poikasia löytyi myös. Kirkkojoen neljästä kunnostetusta alueesta, kolmelta löytyi heti seuraavana kesänä taimenen luonnontuotantoa. Yksi näistä oli sellainen, jossa ei aiemmin ollut tavattu pienpoikasia.
47 47 Kuva 57. Kirkkojoen kunnostusten tuloksia (taimenen kesänvanhoja poikasia). 11 ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Hankkeen toteuttaja, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Toiminnanjohtaja Aarno Karels Projektikoordinaattori Manu Vihtonen LAPPEENRANTA
48 HANKKEEN MEDIANÄKYVYYS AIKAJÄRJESTYKSESSÄ (VUODET ) 48 Kuva 3. Luumäen Lehti
49 49
50 50
51 51
52 52
53 53
54 54
55 55
56 56
57 57
58 58
59 59
60 60
61 Urheilukalastus 5-6/
62 62
63 63
64 Kuva 4. Etelä-Saimaa
65 65
Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotVUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
VUOSIRAPORTTI 2011 Urpalanjokialueen kehittämishanke Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI 3 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS JA PÄÄTÖS 3 3 YHTEENVETO HANKKEESTA
LisätiedotURPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS
URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotTmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotURPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKE
URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKE Hankesuunnitelma 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 TOTEUTUSALUE 6 3 YLEISKUVAUS 8 4 TARPEELLISUUS 9 5 KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT 12 6 ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA JA ESISELVITYS
LisätiedotTalkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi
Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi Kuninkaan Kartanon Keltainen Sali, Voudintie 1, Vantaa 8.8.2017 Klo 12:15-12:45 Iktyonomi (Amk) Manu Vihtonen Tmi Manumaa p. 040-5050620
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotJokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotKAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI
KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotPienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotLOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti
1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotKalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotVesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotKainuun kalatalouskeskus
Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton
LisätiedotKaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotAsia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotMuistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010
Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotPaimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry
Paimionjoen kunnostus 16.8.2013 Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg fosforia/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus 7 % Säännöstelyn
LisätiedotYHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.
YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotJäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotTerveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotVESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA
VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan
LisätiedotEi-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotKaakon jokitalkkari -hanke
Kaakon jokitalkkari -hanke EKOenergian ympäristörahasto 2015-2016 - Virojoki Urpalanjoki ETELÄ-KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 30. joulukuuta 2016 Tekijä: Manu Vihtonen Kaakon jokitalkkari -hanke EKOenergian
LisätiedotEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Lappeenranta p
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Muistutus Katariinantori 6 ESAVI/48/04.08/2013 53900 Lappeenranta p. 050 9117162 saimaa@sll.fi 15.11.2013 Aluehallintovirasto Etelä-Suomi PL 150 13101 Hämeenlinna
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotYli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotItä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotKolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
LisätiedotVIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotIijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen
Iijoen otva Oulu, 13.6.2018 Mirko Laakkonen Perustietoja projektista Kesto: 15.10.2015-14.10.2018 Budjetti: 917 332 e Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö: Mirko Laakkonen Osatoteuttaja:
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotHiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotKAAKON JOKITALKKARI HANKE
KAAKON JOKITALKKARI HANKE Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry/kymenlaakson kalatalouskeskus ry - Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen ja elvyttämiseen kohdistettu hanke - HANKESUUNNITELMA
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
Lisätiedot