Äitiysneuvolapalvelujen johtaminen ml henkilöstömitoitus. Valtakunnalliset neuvolapäivät 9-10.10.2013 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

Samankaltaiset tiedostot
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Muutos on mahdollisuus

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Neuvolapalvelut osana perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät Lastensuojelun haasteet kehittämistyöllä tuloksiin

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Tulevaisuuden palvelumalli 2025 ja uusi nuorten talo

Monimuotoisuus Lapin sairaanhoitopiirissä

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Miksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin? Opiskeluhuollosta hyvinvointia

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Työnantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Marjaana Sorokin

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Sote viidellä järjestäjällä. Kirsi Varhila ylijohtaja STM , Oulu

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

ISIEN JA ISYYDEN TUKEMINEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLASSA

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

SIDOSRYHMÄMARKKINOINTI YRITYSPÄIVÄ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle

LÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Valintakokeilut sote-palveluissa: Tampereen kokeilut

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Oppilashuolto ja vuorovaikutus

Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Terveyden edistäminen Kainuussa

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Transkriptio:

Äitiysneuvolapalvelujen johtaminen ml henkilöstömitoitus Valtakunnalliset neuvolapäivät 9-10.10.2013 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

Sisältö Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Hyvin suunniteltu - puoleksi tehty Vaikuttavilla menetelmillä parempia tuloksia Kohti monialaista verkostoa ja palvelukokonaisuutta Henkilöstömitoitus perustuu laskelmiin Äitiysneuvolaoppaan käyttöön otto tarvitsee johtamisen tukea

Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Luoda edellytykset vaikuttavalle äitiysneuvolatoiminnalle ja ohjata kehitystä tavoiteltavaan suuntaan Edellytyksiä (esimerkkejä) riittävästi osaavaa henkilöstöä toimintakäytännöt näyttöön perustuvia ja yhdenmukaisia monialainen verkosto, jonka toiminta yhteensovitettu keskeisestä toiminnasta päätetty riittävän korkealla strategisella tasolla (linjaukset, jotka kaikkien tiedossa) innostunut ilmapiiri, hyvinvoiva yhteisö, henkilöstön osallisuus (osallistava johtaminen) mekanismi asiakaskunnan äänen kuulemiseksi toimintaa ja sen laatua suunnitellaan, seurataan ja kehitetään

Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Ohjata kehitystä tavoiteltavaan suuntaan Lainsäädäntö (terveydenhuoltolaki, VNA 338/2011, Ls-laki jne) Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet Tavoitteet perheiden näkökulmasta Keskeiset periaatteet Palvelujärjestelmän kehityksen suunta Laajemmat verkostot, palvelukokonaisuudet (perhekeskus) Perustason ja erikoistason saumaton yhteistyö (sote-uudistus) Äitiysneuvolatoiminnan yhteistoiminta kunnan eri hallinnonalojen ja erikoissairaanhoidon kanssa Tuen varhentaminen ja kohdentaminen

Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Tavoitteena vanhempien näkökulmasta on, että vanhemmat (s. 16) tietävät, minkälaisia muutoksia tulossa omaan ja perheen elämään, ja ovat saaneet valmiuksia niiden kohtaamiseen kokevat, että heitä on kuultu ja että he ovat voineet keskustella mahdollisesta epävarmuudestaan ja tuen tarpeistaan ovat tietoisempia omista ja perheen voimavaroista, kuormittavista tekijöistä sekä siitä, mitä voivat itse tehdä kokevat saaneensa vahvistusta äidiksi ja isäksi kasvuun sekä parisuhteen hoitamiseen ovat saaneet vertaistukea, tiedostavat omat verkostonsa ja tietävät, mistä voivat tarvitessaan saada apua ja tukea

Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Toimintaa ohjaavien periaatteiden sisäistäminen työyhteisössä Lapsen ja vanhempien oikeudet Turvallisuus Terveyden edistäminen Asiakas- ja perhekeskeisyys Hyvä yhteistyösuhde vanhempiin mahdollistaa tuen tarpeiden varhaisen tunnistamisen ja voimavaroja vahvistavan ja osallistavan työotteen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja jatkuvuus palvelujen järjestämisessä Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö

Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Osallistava johtaminen työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työtä koskevaan päätöksentekoon parantaa työilmapiiriä ja työolosuhteita, työtyytyväisyyttä, toiminnan vaikuttavuutta vrt. lääkärien työssäviihtyminen ja pysyminen

Johtamisen tehtävä äitiysneuvolassa Miksi tarvitaan vastuuhenkilö? Äitiysneuvolatoiminta ei etene eikä kehity itsestään Vastuuhenkilö nimettävä terveydenhuoltolain ja uuden oppaan mukaan Vastuuhenkilön nimeäminen 2012 seurannan (1) mukaan terveyskeskuksissa 84 % hoitotyön edustaja Ei ketään 12 % 68 % lääketieteen edustaja 65 % molemmat Johtajien/vastuuhenkilöiden koulutuksesta huolehtiminen (1) Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu A, Pelkonen M. 2013. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta 2012. Käsikirjoitus

Hyvin suunniteltu - puoleksi tehty Äitiysneuvolapalvelujen suunnittelu perustuu perheiden tarpeisiin Tieto lasta suunnittelevien ja lasta odottavien parien terveydestä ja hyvinvoinnista kansalliset tietolähteet kunnan omat selvitykset ja seurantatiedot (esim. tieto laajojen terveystarkastusten yhteenvedoista) Tieto tulevan lapsen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (esim. Syntymäkohortti 1987, THL 2012) vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, toimeentulo - > palvelutarpeet - palvelujen kohdentaminen

Hyvin suunniteltu - puoleksi tehty Toimintaohjelma - suunnittelun, seurannan ja arvioinnin apuväline Lakisääteinen velvoite Kuvataan keskeiset äitiysneuvolatoiminnan paikallisessa järjestämisessä ja toteuttamisessa sekä toimintojen yhtenäistämisessä tarvittavat seikat Laaditaan laajassa yhteistyössä neuvotellen ja sopien Päivitetään valtuustokausittain Tilanne 2012 seurannan (1) mukaan terveyskeskuksissa 81 % laatinut ja hyväksynyt 67 % liittänyt osaksi kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa (1) Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu A, Pelkonen M. 2013. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta 2012. Käsikirjoitus

Vaikuttavilla menetelmillä parempiin tuloksiin Näyttöön perustuva toiminta yhtenäistää palvelua Esimerkkejä vuoden 2012 seurantatiedoista (1) terveyskeskuksista käytti äitiysneuvolassa Vavu-haastattelu 54 % Audit-lomake 99 % EPDS-lomake 90 % Johtamisen tuki välttämätön Yhdenmukaiset ja näyttöön perustuvat menetelmät käyttöön - terveyskeskuksen alueella - sairaanhoitopiirissä (1) Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Bloigu A, Pelkonen M. 2013. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta 2012. Käsikirjoitus

Kohti monialaista yhteistyöverkostoa ja palvelukokonaisuutta Toimivan palvelukokonaisuuden välttämätön osa Asiakkaan näkökulmasta yhteensovitettu kokonaisuus Oltava suunniteltua, matala kynnys, vältettävä pois lähettämistä Hyviä esimerkkejä Oulun hyvinvointineuvolan toimintamalli Imatran ehkäisevä perhetyö (ehkäisevän perhetyön lisääminen) Edellytyksiä Yhteensovittava johtaminen Yhteiset koulutukset Suuntana alle kouluikäisten palveluverkosto

Henkilöstömitoitus: suositus Tausta: vanhat suositukset - uudet haasteet Uusi suositus Terveydenhoitaja/kätilö Enintään 76 raskaana olevaa tai perhettä kokopäivätoimista terveydenhoitajaa kohti, kun käytettävissä on sijainen Lääkäri Enintään 600 raskaana olevaa kokopäivätoimista lääkäriä kohti, kun käytettävissä on sijainen

Henkilöstömitoitus: suositus Jos terveydenhoitaja tekee yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä siten, että puolet työstä on äitiysneuvolatyötä, voi vastuulla olla 38 raskaana olevaa Henkilöstömitoitukseen vaikuttavia tekijöitä Perheiden tuen tarve esim. työttömyysaste Maantieteelliset seikat esim. saaristo Lapsiperheille suunnatun henkilöstön rakenne ja määrä esim. paljonko on perhetyöntekijöitä, psykologeja

Henkilöstömitoitus perustuu laskelmiin Vuosityöaika Varsinainen työaika Asiakastyön lisäksi tehtävä työ Asiakastyö ------------------------ Laskelma tehtiin seuraavasti: 1) Varsinainen työaika = Vuosityöajasta vähennetään arkipyhät, sairaspäivät, koulutus, ruoka- ja kahvitunnit

Henkilöstömitoitus perustuu laskelmiin 2) Varsinaisesta työajasta vähennetään asiakastyön lisäksi tehtävät työt kokoukset matkoineen TH, L kirjaaminen, sähköinen asiointi, puhelin TH, L työnohjaus TH moniammatillinen yhteistyö TH, L opiskelijoiden ohjaus TH, L poisjääneiden jäljitys TH = asiakastyöhön käytettävissä oleva aika

Henkilöstömitoitus perustuu laskelmiin 3) Asiakastyö perhevalmennus ja vanhempainryhmät TH terveystarkastukset TH, L kotikäynnit TH lisäkäynnit (20 % asiakastyöhön varatusta ajasta) TH, L Terveystarkastuksiin kuluva aika (ml. kotik.): th/klö Ensisynnyttäjä (40 %) 11,25 tuntia Uudelleen synnyttäjä (60 %) 8,25 tuntia Terveystarkastuksiin kuluva aika: lääkäri 3x 30 min = 1,5 tuntia

Terveydenhoitajan ja lääkärin työaika (tuntia) Terveydenhoitaja/kätilö (tuntia) Lääkäri (tuntia) Varsinainen työaika 1705 1618 Asiakastyön lisäksi tehtävä työ 763 493 Asiakastyö 942-60 (perhevalm.) = 881 1125 - Lisäkäynnit (20 % asiakastyöstä) (176) (225) Johtajien tehtävä seurata työaikaa ja sen jakautumista

Äitiysneuvolaoppaan käyttöön otto tarvitsee johtamisen tukea Edellytysten luominen äitiysneuvolatoiminnan kehittämiselle uusien suositusten mukaisesti Kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden terveyskeskukset Ensisijainen vastuu oppaassa esitettyjen suositusten toteuttamisesta Tiedottaminen äitiysneuvolan henkilöstölle, johtajille, terveyskeskuksen ja kunnan muulle erityistyöntekijöille sekä synnytyssairaalan ja äitiyspoliklinikan henkilöstölle Tilannekatsauksen tekeminen äitiysneuvolapalveluista ja vertaaminen oppaassa esitettyihin suosituksiin Suositusten edellyttämän osaamisen päivittäminen Suositusten käsittely luottamuselimissä

KIITOS