MuTu Muutoksen tuki Suunnitelma ajalle 1.3.2014 30.10.2016 Suunnittelija Heli Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho Pikassos 27.9.2013 PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
SISÄLLYS 1 Hankkeen tausta... 1 1. Kehittämisen lähtökohdat... 1 2. Hankealue... 3 2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 5 3 Hankkeen toteutus... 7 1. Prosessikehittäminen hankkeen ytimenä... 7 2. Palvelumuotoilu asiakaslähtöisen kehittämisen välineenä... 8 3. Kustannus- ja asiakasvaikuttavuus kehittämisen välineenä... 8 4. Kehittämiskokonaisuudet... 9 5. Kehittämistoimet... 10 4 Hankkeen organisointi, johtaminen ja arviointi... 13 5 Hankkeen budjettiehdotus... 15 6 Hankkeessa mukana olevat toimijat... 16 7 Hankkeen aikataulu... 18 8 Lähteet... 19
1 HANKKEEN TAUSTA 1. Kehittämisen lähtökohdat Meneillään olevat kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sekä eri väestö- ja ikäryhmiä koskevat lakimuutokset (esim. lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki, vammaislaki, vanhuspalvelulaki) asettavat kunnat haasteelliseen tilanteeseen. Ne pakottavat etsimään entistä tehokkaampia, taloudellisempia ja vaikuttavampia ratkaisuja palveluiden järjestämiseen sekä haastavat kuntia luomaan uudenlaisia palvelurakenteita ja -kokonaisuuksia. Sosiaalihuoltolain uudistuksilla pyritään siirtämään painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisevään työhön, vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen kokonaisvaltaisuutta, turvaamaan asiakkaiden tuen saanti heidän omissa arkiympäristöissään sekä tiivistämään monialaisten toimijoiden välistä yhteistyötä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 89). Väli-Suomen aluejohtoryhmä teki vuonna 2012 suunnittelupäivillään Lahdessa päätöksen, että seuraavan vuoden Kaste-hakuun valmistellaan ns. teemallinen hanke. Tiedossa oli, että kolme isoa, eri väestöryhmiin kohdistuvaa kehittämishanketta päättyy vuonna 2013. Näitä ovat Ikäkaste Äldrekaste II, Välittäjä 2013 IIja Kasperi II. Suunnittelupäivien tuloksena todettiin myös, että vaade ja kiinnostus kehittämistoimintaa kohtaan ovat nimenomaan sellaisissa palvelukokonaisuuksissa, joissa yhdistetään useamman asiantuntijaalueen työtä niin, että asiakas asioi yhdessä paikassa ja tarvittava osaaminen ja palvelut tulevat asiakkaan hyödyksi tässä ja nyt -periaatteella. Eri palvelut on pystyttävä yhdistämään yhdeksi palvelukokonaisuudeksi tai on kehitettävä täysin uusia, useimmiten moniammatillista osaamista vaativia palvelukokonaisuuksia. Väli-Suomen alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu, että vuonna 2013 valmistellaan uusi hanke, jonka yhteisinä teemoina ovat osallisuus, tuottavuus ja johtaminen. Kehittämisen kohteina voivat olla esimerkiksi asiakasohjaus ja -neuvonta, syrjäytymisen ehkäisy, tiedolla johtaminen ja osaamisen vahvistaminen. Ajatuksena on ollut muodostaa sektorikohtaisten kehittämisprosessien sijasta laajempia kokonaisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, 88-89). Päättymässä olevien, kaksi hankekautta toteutettujen vanhuspalvelujen, lasten ja nuorten monialaisten palvelujen sekä päihde- ja mielenterveystyön hankkeiden tulokset hyödynnetään joko siten, että kehitettyjä toimintamalleja, työvälineitä tai uudistettuja palvelukokonaisuuksia otetaan käyttöön uusissa hankekunnissa tai osin käynnistetään samoja kehittämisprosesseja (esimerkiksi palvelukampus) kunnissa, jotka eivät ole aiemmin tällaisia uudistuksia tehneet. Väli-Suomessa luotiin Kasteen ensimmäisellä kaudella kokonaisnäkemys hyvinvointikunnasta, jonka sisään ajateltiin tulevien hankkeiden tavoitteiden sisältyvän: Hyvinvointikunnassa ihmiset voivat asua, työskennellä ja elää turvallisesti ja heillä on koko elämänsä ajan saatavilla kohtuullisessa ajassa tarpeelliset palvelut ja tuki, jotka tuottaa ammattitaitoinen, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö. Hyvinvointipalvelujen rinnalla kansalaisyhteiskunnassa korostuu omais- ja lähiverkostojen merkitys. 1
Väli-Suomen toimijoiden lisäksi hankkeessa on mukana Etelä-Suomen Kaste-alueelta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Alueella on toteutettu voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiota. Kehittämistyötä jatketaan vahvistamalla palveluissa monialaisia ja asiakaslähtöisiä sekä kustannus- ja asiakasvaikuttavia toimintatapoja ja -malleja. Etelä-Karjalassa kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet yhdistettiin v. 2010 hallinnollisesti integroiduksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kattavaksi sosiaali- ja terveyspiiriksi, Eksoteksi. Kehittämistä hallinnollisesta integraatiosta toiminnalliseen integraatioon on tehty voimakkaasti ja työ jatkuu. Eksoten alueella käynnistyy vuoden vaihteessa mm. keskitetty ikäkeskus sekä vammaisten palveluneuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin osaamis- ja toimintakeskus. Toimintaympäristön muuttuessa on uudistettava myös työnjakoa moniammatilliseen ja monialaiseen suuntaan. Keskeistä on kiinnittää huomiota erityisesti eri ammattiryhmien tehtäviin rajapintoihin. On arvioitava kriittisesti millaista osaamista uusissa rakenteissa tarvitaan, millaisia eri ammattiryhmiä tarvitaan ja millaisia ovat eri ammattiryhmien suhteelliset osuudet erilaisissa ympäristöissä, kun lähtökohtana ovat muuttuvat asiakastarpeet. Carean sosiaalipalveluissa kehittämistyön tarkoituksena on kehitysvammaisten palvelujen laadun parantaminen heidän osallisuuttaan tukemalla ja kehittämällä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen edellyttävät organisaatioissa toiminnallisia sekä rakenteellisia uudistuksia. Lähtökohtana on organisaatioissa tähän mennessä toteutettu kehittämistyö. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Carean sosiaalipalvelujen hinnoittelun uudistaminen on ollut jo toimenpide tähän suuntaan. Nyt tähdätään asiakkaan saaman palvelun ja hinnoittelumallin sekä kustannusten muodostumisen välisen yhteyden tiedostamiseem. Tämä edellyttää työntekijä- ja yksikkötasolla hinnoittelumallin sisäistämistä, mikä toteutuu sisäisen tuotteistamisen toteutuksen kautta sekä kustannusvastaavuuden ja kustannustietoisuuden lisääntymisenä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen, yhteiskuntavastuullinen ja taloudellisesti kestävä toimintatapa sekä uusien innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönoton edistäminen ja arviointi. Kokonaisuudessaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on käynnissä suuret muutokset ja kehittämisprosessit. Laajaa meneillään olevaa muutosta ja kehittämistyötä on nyt haluttu konkretisoida luomalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta rakentuva hanke. Siinä kehittämisen kohteena ovat palveluprosessit, joita tarkastellaan myös järjestelmätason, työntekijätason ja asiakaslähtöisen kehittämisen tavoitteita asettaen (ks. Virtanen & Stenvall 2012, 242 243). Kaksi Kaste -hankekautta ovat vieneet kehittämistä suuntaan, jossa korostuvat entisestä enemmän palvelunkäyttäjälle tuotettu arvo ja laatu. Hanke on siten rakennettu Kaste-ohjelman IV- ja VI-osaohjelman sisällöistä. Lähtökohtana ovat asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat palveluprosessit, jotka voivat olla myös eri väestöryhmille kohdistuvia ja näin ollen niiden tavoitteet voivat paikantua myös osaohjelmiin II ja III, mutta tällöin Muutoksen tuki -hanke kohdistuu palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, ei muihin II ja III -osaohjelmien toimenpidekokonaisuuksiin. Näistä rajauksista johtuen Muutoksen tuki -hankkeessa olevia pilotteja tarkastellaan ensisijaisesti prosessien kehittämisen ja johtamisrakenteiden kautta. Prosessien sujuvoittaminen, niiden kustannustehokkuuden tarkastelu ja vaikutusten arviointi sekä asiakkaiden aiempaa huomattavasti vahvempi rooli ovat Muutoksen tuki -hankkeen lähtökohtia. Kehittäminen on osa kunnan/kuntayhtymän palvelustrategiaan kirjatun muutoksen toteuttamista ja kohdistuu asiakas-, työntekijä- ja järjestelmätasolle siinä määrin kuin prosessien uudistaminen tätä vaatii. 2
Hanke antaa välineitä muutosjohtamiseen ja monialaisten palvelukokonaisuuksien uudistamiseen. Kunta puolestaan toteuttaa ja vastaa muutoksen läpiviennistä. Muutoksen tuki -hankkeen pilottiprosessien konkretisoiduttua on mahdollista täsmentää Kaste-ohjelman osaohjelmien (I - VI) suhde pilotteihin. Osaohjelmien joitakin toimenpiteitä (esimerkiksi toimenpide 3, 4 ja 6) konkretisoidaan jo Muutoksen tuki -hankkeen pilottiprosesseja mallinnettaessa. Suunnitelma on laadittu hankekuntien/kuntayhtymien ja alueen sosiaalialan osaamiskeskusten (Pikassos, SONet Botnia, Verso ja Socom) yhteistyönä. Hankevalmistelua on tehty vahvasti aluejohtoryhmien ohjauksessa kuunnellen kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohdon asiantuntemusta niin kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, niukkenevien taloudellisten resurssien tuomista muutospaineista kuin palvelujenkäyttäjien muuttuvista tarpeista. Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet ovat muodostuneet aluejohtoryhmän kannanotoista sekä kuntien valitsemien kehittämisprosessien avulla. Tarkoitus on, että hankekunnat/kuntayhtymät tekevät palvelurakenteessaan tai -prosesseissaan muutoksia ja uudistuksia, joihin sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus antaa lisävahvistusta ja tukea. Muutoksen tuki -hanke on lisäresurssi niihin prosesseihin, joita kunnat toteuttaisivat joka tapauksessa, mutta tuen voimin niiden aikaan saaminen nopeutuu ja tehostuu. Lisäksi prosesseihin nivotaan kustannustehokkuuden tarkastelu, jota kunnat/kuntayhtymät ovat tähän mennessä havitelleet kehittävänsä, mutta mikä ei ilman lisäresurssia ja osaamista näytä kehittyvän siinä vauhdissa kuin kunnat haluaisivat. 2. Hankealue Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joista mukana on yhteensä 28 kuntaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Väestöpohja koko hankealueella on yhteensä 682 721 asukasta. Etelä-Pohjanmaalta hankkeeseen osallistuvat Alavuden kaupunki sekä kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia. Hankekunnissa on yhteensä 35 626 asukasta. Alavus tuottaa pääosin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vastaa Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa maakunnassa erikoissairaanhoidosta. Kanta-Hämeestä hankkeeseen osallistuvat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Hyky), Hattulan kunta sekä Hämeenlinnan kaupunki. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Hankealueen väkiluku on yhteensä 112 183 asukasta. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa perusterveydenhuollon ohella erikoissairaanhoidon palveluja. Vuoden 2014 alusta kuntayhtymän toiminta laajenee siten, että kuntien sosiaalihuollon palvelut siirretään uuden Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (Hyky) järjestettäväksi. Hyky:ään kuuluvat Forssan kaupunki sekä Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Hattula tuottaa pääosin itse sosiaalihuollon palvelut. Perusterveydenhuoltopalvelut tuotetaan Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimesta ja avoterveydenhuollon palveluita tuottaa Pihlajalinna Oy Janak- 3
kala-hattula. Hämeenlinnan kaupunki tuottaa pääosin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Erikoissairaanhoitopalveluiden tuottamisesta vastaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Pirkanmaalta hankkeeseen osallistuvat Hämeenkyrön kunta ja Tampereen kaupunki. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Hankekuntien väkiluku on yhteensä 228 006 asukasta. Hämeenkyrön sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan Hämeenkyrö-Ikaalinen yhteistoiminta-alueen toimesta. Tampere tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelunsa pääosin itse. Tampereen ja Oriveden sosiaalipalvelut yhdistyivät vuoden 2013 alussa ja kehitysvammaisten avopalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, terveydenhuollon palvelut sekä vanhusten palvelut siirtyvät Tampereen vastuulle vuoden 2014 alussa. Tarkoituksena on, että kaikki Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on yhdistetty vuoteen 2015 mennessä. Etelä-Karjalasta hankkeeseen osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Eksoteen kuuluvat Lappeenrannan kaupunki, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat sekä Imatran kaupunki erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Eksoten tehtävänä on tuottaa alueen kunnille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Alueen väkiluku on 132 401 asukasta. Kymenlaaksosta hankkeeseen osallistuu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea, joka tuottaa erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja erityishuollon palveluja Kymenlaaksossa. Carean jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Alueella on 174 466 asukasta. 4
2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena on tarjota kunnille/kuntayhtymille tukea ja ohjausta monialaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvien muutosprosessien toteuttamiseen ja muutosjohtamiseen Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakuntien alueilla. Hankkeen päämääränä on tuottaa palvelumuotoilun keinoin asiakaslähtöisiä, kustannusja asiakasvaikuttavia palveluja, jotka edistävät asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen tavoitteet: a) Tuetaan kuntia/kuntayhtymiä asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen sekä uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa; b) Tuetaan kuntia/kuntayhtymiä kustannus- ja asiakasvaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, luomiseen sekä uudistamiseen liittyvissä muutosprosesseissa ja muutosjohtamisessa. Hankkeen odotetut vaikutukset: Hankkeen päättyessä hankekuntien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat entistä asiakaslähtöisempiä: a) asiakas nähdään oman hyvinvointinsa asiantuntijana b) asiakas (ja hänen läheisensä) on aktiivinen toimija itseään koskevien palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa; c) asiakaslähtöinen ajattelutapa on omaksuttu organisaatioiden työ-, toiminta- ja johtamiskulttuureissa; ovat entistä kustannus- ja asiakasvaikuttavampia: a) palvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden yksilökohtaisiin tarpeisiin ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti; b) palvelut on järjestetty kokonaisvaltaisesti ja sujuvasti sektorirajat ylittävänä, monialaisena yhteistyönä eri toimialojen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa; c) palveluiden painopistettä on siirretty korjaavasta työstä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön; d) peruspalveluiden ja erityispalveluiden roolia on selkiytetty; e) henkilöstön osaamista ja osallisuutta on vahvistettu sekä henkilöstöresursseja ja -rakennetta on organisoitu ja muotoiltu uudelleen; f) johtamisjärjestelmiä ja -malleja on selkiytetty ja kehitetty; g) kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalleja on kehitetty ja niitä käytetään monialaisten palveluiden suunnittelun ja päätöksenteon tukena; 5
Hankkeen tuki kohdistuu kuntien/kuntayhtymien tarpeista nouseviin ja esittämiin muutosprosesseihin (ks. liite 1). Kehittämistyössä on lähdetty liikkeelle siitä, että kunnat ovat valinneet itse kehittämisen kohteensa. Tällöin ei ole ennalta määritelty, minkä sektorin palveluja lähdetään kehittämään. Kuntalähtöisellä kehittämisotteella on pyritty saamaan mukaan sektorirajat ylittäviä, erilaisiin monialaisiin palvelukokonaisuuksiin kohdistuvia, erityyppisiä ja erikokoisia muutosprosessipilotteja. Keskeistä on ollut mahdollistaa akuuttien, priorisoitujen kehittämisprosessien läpivientiä tukemalla sitä muutosta, jota kunta/kuntayhtymä joutuisi joka tapauksessa tekemään, mutta niukkojen resurssien ja puutteellisen tietotaidon vuoksi joutuisi tekemään hitaammin tai jopa lykkäämään. Kuntien/kuntayhtymien esittämät muutosprosessipilotit (17 kpl) liittyvät eri ikä- ja väestöryhmien asiakasprosessien kehittämiseen sekä uusien kokonaisvaltaisten palvelukokonaisuuksien luomiseen. Pilotit kohdentuvat diabeetikkojen, ikäihmisten, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen. Kehittäminen painottuu pilotista riippuen joko koko palveluprosessin (asiakkaaksi tulo, asiakkaana palveluissa, asiakkuuden päättäminen) uudelleen muotoilemiseen tai palveluprosessin eri vaiheisiin sijoittuvien käytäntöjen ja rakenteiden kehittämiseen. Hankkeen muutosprosessit paikantuvat ennaltaehkäisevien palveluiden ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen, uusien toimintamallien ja -tapojen luomiseen sekä palvelurakenteen uudelleen organisointiin. Kunnat/kuntayhtymät etsivät uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen tilanteessa, jossa palvelujen tarve sekä kustannukset kasvavat ja samaan aikaan resurssit vähenevät. Palvelukokonaisuuksien rakentamisessa vastataan mm. sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain, vammaislain ja vanhuspalvelulain uudistuksiin. Kuntien muutosprosesseissa pyritään mm. siirtymään korjaavasta lastensuojelutyöstä varhaiseen tukeen, laitoshoidosta avohuoltoon ja kotihoitoon, hajautuneista palveluista toimiviin monialaisiin ja rajapinnat ylittäviin palveluihin sekä eriytyneistä palveluista kokonaisvaltaisuuteen. Kuvio 1. Hankkeen ydin. LUONNOS 5.9.2013 PALVELUMUOTOILU Kehikko & prosessi- ja työkaluvalikoima palvelujen kehittämiseen Yhteinen ajattelu- ja toimintatapa ASIAKKAAKSI TULO PALVELUPROSESSI ASIAKAS PALVELUISSA ASIAKKUUDEN PÄÄTTÄMINEN ASIAKAS- LÄHTÖISET & KUSTANNUS- JA ASIAKAS- VAIKUTTAVAT PALVELUT Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelukokonaisuudet Toimintatavat ja - mallit & ASIAKKAAN KOKONAIS- VALTAINEN HYVINVOINTI ASIAKASLÄHTÖISYYS KUSTANNUS- JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS 6
3 HANKKEEN TOTEUTUS 1. Prosessikehittäminen hankkeen ytimenä Hankkeen lähtökohtana on prosessikehittäminen. Hankkeeseen osallistuvat kunnat määrittävät itse, mitä prosesseja ne näkevät tarpeellisiksi kehittää. Prosessinomistajina ne päättävät ratkaistavasta ongelmasta (esimerkiksi uuden palvelukokonaisuuden välttämättömyydestä) ja toimenpiteistä, jotka on toteutettava (eteneminen ja päätöksenteko). Prosessikehittämisessä korostuu toimijoiden oma vastuu ja rooli kehittämisprosessissa. Hanke johtaa kehittämisprosessin kuljettamista, mutta osallistuva kunta päättää ensin muutoksesta ja huolehtii muutoksen läpiviennistä. Hanke tuo muutoksen käsittelyyn tarvittavat välineet, huolehtii aikataulutuksesta sekä tarvittavien toimenpiteiden ja päätösten synnyttämisestä. Hanke tuottaa myös tietoa päätösten tekemiseksi. Prosessikonsultoinnin tavoitteena on muutoksen nopeuttaminen, muutoksen näkeminen muutosvoimana muutosvastarinnan sijaan sekä jatkuva oppiminen, joka johtaa tulosten paranemiseen. Organisaation tietojen, taitojen ja osaamisen lisääntymisen lisäksi toimintamalli on pidemmän päälle myös asiakkaalle kustannustehokasta. Hankkeeseen palkataan alueellisia prosessikehittäjiä, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hankekuntien toimijoiden kanssa. Prosessikehittäjät edesauttavat oman asiantuntemuksen turvin hankekuntia tunnistamaan prosessin kannalta oleelliset ongelmat ja muutostarpeet ja tuottamaan niihin ratkaisuja luomalla tarvittavan viitekehyksen ja tarjoamalla menetelmiä. Prosessikehittäjät mahdollistavat yhteisen oppimisprosessin, jolloin toimijoiden tiedot, taidot ja osaaminen kasvavat. Lähtötilanne, tavoitteiden asettaminen ja kehittämisen kohteet kuin myös jatkokehittäminen tehdään yhdessä, ei hankkeen toimesta. Oleellinen osa hankkeen toimintaa on tuoda tarkasteluun asiakaslähtöinen prosessien tarkastelu palvelumuotoilun keinoin sekä lisätä tietoa ja antaa myös välineitä kustannus- ja asiakasvaikutuksista ja niiden tarkastelusta päätöksenteon välineeksi. Prosessikehittämistä tarkastellaan tyypillisen prosessilähtöisen ajattelutavan lisäksi jakamalla prosessien tarkastelu järjestelmä-, asiakas- ja työntekijälähtöiseen kehittämiseen. Kehittämistyötä tehdään siten kokonaisvaltaisesti huomioiden kaikkien eri tasojen (johto, työntekijät, asiakkaat) näkökulma. Näin varmistetaan myös asiakkaiden ja henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön. Muutosprosesseja tarkastellaan järjestelmä-, asiakas- ja työntekijälähtöisesti tiettyjen teemojen kautta, jotka tarkentuvat myöhemmin. Alustavasti tärkeimmiksi teemoiksi on valittu johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto (tiedolla johtaminen, asiakaspalaute) sekä innovatiivisuus. (ks. esim. Stenvall & Virtanen 2012, 236 247.) Hankkeen toiminnassa keskeistä on: kehittäminen perustuu asiakasprosessien tarkastelulle, eikä ulotu työn sisältöjen kehittämiseen, vaikka se tuottaa aineksia myös tälle tasolle; kehittäminen edellyttää johdon läsnäoloa ja päätöksentekovalmiutta; kehittäminen kytkeytyy vahvasti kunnan omiin strategioihin; kehittäminen on prosessin kannalta keskeisten toimijoiden vastuulla ja omistajuus on koko ajan prosessiin osallistujilla; kehittämisen keskeisiä välineitä ovat palvelumuotoilu ja kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointi. 7
2. Palvelumuotoilu asiakaslähtöisen kehittämisen välineenä Asiakaslähtöisyys ei ole uusi lähestymistapa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden sisällöissä, mutta siitä huolimatta asiakkaiden näkeminen oman hyvinvointinsa asiantuntijoina ja heidän kokemustensa hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä on vielä vähäistä. (ks. Laitinen & Niskala 2013, 13; Stenvall & Virtanen 2012, 73-74.) Asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen on tartuttu uudessa sosiaalihuoltolain esityksessä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) ja se on myös yhtenä painopisteenä Kaste-ohjelmassa (Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma -Kaste 2012 2015). Asiakkaan osallisuutta on myös edistetty kehittämishankkeissa ympäri Suomen, myös Muutoksen tuki - hankkeen kunnissa. Muutoksen tuki -hankkeessa jatketaan jo aloitettua kehittämistyötä sekä viedään asiakaslähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa aiempaa pidemmälle. Tarkoituksena on, että asiakas on aidosti mukana omissa asiakasprosesseissaan; niiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakaslähtöisen ajattelutavan omaksuminen vaatii aikaa ja edellyttää uudenlaista lähestymistapaa ja toimintakulttuuria koko organisaatiossa. Sen tulisi näkyä organisaation tietosisältöjen suunnittelussa ja johtamisessa, arvoissa, palvelukulttuurissa, johdon toimintatavoissa sekä asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Prosessijohtamisen näkökulmasta prosessit lähtevät liikkeelle aina asiakkaan tarpeista. (ks. Stenvall & Virtanen 2012, 67, 242-243.) Asiakkaan näkökulmasta laadukkaan palvelukokemuksen muodostuminen on hyvin kokonaisvaltaista. Se perustuu vahvasti asiakkaan omiin kokemuksiin, jolloin keskeistä on asiakkaan kohtelu. Asiakaslähtöiset palvelut määrittyvät siten pitkälti työntekijöiden asenteista ja välittämisen tavoista. Vuorovaikutuksen lisäksi siihen vaikuttavat myös esimerkiksi tilat ja tilasuunnittelu. (Stenvall & Virtanen 2012, 63 65.) Palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöinen luominen ja uudelleen organisointi edellyttävät kokonaisvaltaista otetta sekä suunnitelmallista ja innovatiivista toimintamallia. Tähän tarpeeseen palvelumuotoilu tarjoaa hyvän pohjan ja rakenteen. Näin ollen se toimii hankkeessa keskeisenä kehittämisen välineenä. Palvelumuotoilu mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa huomioidaan sekä asiakkaan että palvelun tuottajien tarpeet. Sen keinoja käyttäen asiakkaalle luodaan hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukainen palvelukokemus. Asiakas on prosesseissa eri tavoin mukana tuottamassa tietoa omista palvelutarpeistaan ja ratkaisuehdotuksistaan palvelujen järjestämiseksi osallistavien menetelmien avulla. Palvelun tuottajan näkökulmasta palvelumuotoilu auttaa löytämään tehokkaan ja tunnistettavan palvelukokonaisuuden. Se antaa myös mahdollisuuden radikaalien palvelukonseptien suunnitteluun sekä nopeuttaa palvelujen kehittämistä. Palvelumuotoilun keinoja käyttäen varmistetaan sekä asiakkaiden, henkilöstön että johdon välinen vuoropuhelu ja aktiivinen osallistuminen muutosprossien toteuttamiseen. (ks. esim. Ahvenainen 2011, Miettinen 2009 ja 2013.) 3. Kustannus- ja asiakasvaikuttavuus kehittämisen välineenä Kuntien haasteena kiristyvässä taloudessa on palvelutuotannon kustannusten hallinta ja samaan aikaan asiakkaiden tarpeita vastaavien, oikea-aikaisten ja laadukkaiden palvelujen järjestäminen. Tehokkaan, toimivan ja asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja tuottavan palvelujärjestelmän kehittäminen vaatii tuekseen kustannusten sekä asiakkaille tavoiteltujen vaikutusten arviointia. 8
Asiakasvaikutuksilla tarkoitetaan tässä toiminnalla aikaan saatuja muutoksia asiakkaan hyvinvoinnissa. Toiminnasta voi koitua tavoiteltujen vaikutusten ohella myös tahattomia, ei-tavoiteltuja vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla suoria tai ne voivat syntyä välillisesti. Toiminnasta syntyneitä välittömiä vaikutuksia voidaan tarkastella heti palvelun toteutumisen jälkeen. Asiakasvaikutusten toteutumisjakso saattaa olla myös pitkä ja näitä pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida palvelun toteutumisen jälkeen eri aikaväleillä. (Rousu & Holma 2004.) Asiakkaan tilanteen muutoksen tai tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi tarvitaan vähintään lähtötilanteen ja palvelun toteutumisen jälkeen suoritetut mittaukset. Kustannusvaikutusten arviointia pidetään keskeisenä tulosmittarina. Kun asiakasvaikutuksia tarkastellaan suhteessa palvelusta aiheutuneisiin kustannuksiin, tulee konkretisoitua, mitä on saatu aikaan ja millaisin kustannuksin. Ihmisen toimintakyvyssä ja elämäntilanteessa tapahtuvan muutoksen mittaaminen ja yhteyden kuvaaminen palveluun ja sen kustannuksiin on haasteellista. Tässä hankkeessa lähtökohtana on asiakasvaikutusten ja kustannusten rinnakkainen arviointi ja arvioinnin menetelmien kehittäminen. 4. Kehittämiskokonaisuudet A. Asiakaslähtöisten monialaisten palvelukokonaisuuksien sekä asiakasprosessien kehittäminen, luominen ja uudelleen organisointi Prosessit: Tarjotaan kunnille työvälineitä muutosprosessien asiakas-, työntekijä- ja järjestelmälähtöiseen prosessikehittämiseen tiettyjen teemojen kautta (johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto, innovatiivisuus). Toteutetaan yhdessä kuntatoimijoiden kanssa kuntien valitsemia muutosprosessipilotteja palvelumuotoilun keinoin. Tuotetaan ja levitetään tietoa asiakaslähtöisten monialaisten palvelukokonaisuuksien ja asiakasprosessien kehittämisestä paikallisesti ja alueellisesti. Tuotokset: Prosessikohtaiset muutospilottien mallinnukset; Paikalliset ja alueelliset benchmarking-tilaisuudet ja työverstaat, joissa on mahdollisuus käydä kuntien ja maakuntien välistä vuoropuhelua sekä jakaa osaamista ja asiantuntemusta muutosprosessien toteuttamisesta; Uudenlaiset asiakaslähtöiset monialaiset palvelukokonaisuudet ja asiakasprosessit pilottiprosessien osalta; Uusien muutosprosessien käynnistyminen; Raportti/julkaisu toteutetuista muutosprosesseista. 9
B. Kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimallin kehittäminen Prosessit: Tarjotaan kunnille työvälineitä palvelukokonaisuuksien ja asiakasprosessien kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointiin. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhdessä kuntatoimijoiden, THL:n ja kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arvioinnin asiantuntijoiden kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli hyödyntämällä valmiita mittareita sekä kehittämällä mittareita muutosprosessipiloteissa. Vahvistetaan kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointiin liittyvää osaamista sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa hankealueella levittämällä aiemman te -kehittämistyön käytäntöjä sekä kehittämällä tietotuotantoa hanketoimijoiden ja THL:n asiantuntemusta hyödyntäen. Tuotokset: Suunnitelmat kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioimiseksi hankekuntien muutosprosessipiloteissa; Paikalliset, maakunnalliset ja alueelliset benchmarking-tilaisuudet, joissa on mahdollisuus käydä vuoropuhelua sekä jakaa osaamista ja asiantuntemusta kustannusja asiakasvaikutusten arvioinnista; Kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli; Raportti/julkaisu kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin toteuttamisesta muutosprosessipiloteissa. 5. Kehittämistoimet I VAIHE: PROSESSIKUVAUKSISTA KOHTI UUSIA PALVELUKOKONAISUUKSIA (3/2014 12/2014) Mallinnetaan paikalliset muutosprosessipilotit ja täsmennetään paikalliset toimenpiteet laatimalla kuntakohtaiset prosessikuvaukset (A). Kartoitetaan nykyiset prosessit ja kuvataan ne tavoitetilaa vastaaviksi; Tuotetaan tietoa asiakasprosessien kehittämistarpeista; hyödynnetään asiakkaiden, henkilöstön sekä johdon näkemyksiä muutosprosessin toteuttamisesta; Laaditaan prosessikohtaiset toteuttamissuunnitelmat (tavoite, osallistujat, toimenpiteet, aikataulutus, tulokset); eritellään hankkeessa tehtävät toimet ja kunnan muut kehittämistoimet. 10
Vahvistetaan ja lisätään projektihenkilöstön ja kuntatoimijoiden (johto ja muu henkilöstö) osaamista palvelukokonaisuuksien kehittämisessä järjestämällä koulutusta mm. palvelumuotoilusta. Samalla luodaan yhteistä ymmärrystä ja tavoitetilaa hankealueen hyvinvointipalveluiden kehittämisestä (A). Laaditaan erillinen suunnitelma kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioimiseksi paikallisissa muutosprosesseissa ja liitetään se osaksi prosessien mallinnuksia (B). Muodostetaan jokaiseen muutosprosessipilottiin systemaattinen tapa kuvata, vertailla ja arvioida kehitettävien palvelujen kustannus- ja asiakasvaikutuksia; Kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa tehdään näkyväksi eri palveluntuottajien palvelun ja integroidun palvelun kustannukset suhteessa käytettyihin resursseihin Käynnistetään yhteistyö THL:n kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten mittarien luomiseksi ja arviointimallin kehittämiseksi (B) II VAIHE: MUUTOSPROSESSIEN LÄPIVIENTI (9/2014 5/2016) Toteutetaan paikalliset muutosprosessipilotit asiakas-, työntekijä- ja organisaatiolähtöisesti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa palvelumuotoilun keinoja käyttäen (A, B). Tarjotaan kunnille työvälineitä muutosprosessien asiakas-, työntekijä- ja järjestelmälähtöiseen prosessikehittämiseen tiettyjen teemojen kautta (johtaminen, muutoksen hallinta ja läpivienti, jaettu asiantuntijuus, tieto, innovatiivisuus). Tuetaan kuntien johtoa muutosprosessien eteenpäin viemisessä tarjoamalla välineitä muutosjohtamiseen; Varmistetaan kuntien henkilöstön osallistuminen ja osaamisen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä; Varmistetaan asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä; Tehostetaan muutosprosessien toteuttamista hyödyntämällä tarvittaessa erityisasiantuntijoiden osaamista (esim. palvelumuotoilu). Mahdollistetaan paikallisten ja alueellisten muutosprosessien vuoropuhelu järjestämällä tarpeen mukaisesti paikallisia, alueellisia ja teemallisia benchmarkingtilaisuuksia ja työverstaita (A, B) Järjestetään kuntatoimijoille (johto, työntekijät, asiakkaat) avoimia koulutusja keskustelutilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus kuulla muiden pilottien kokemuksia ja välittää asiantuntemusta muutosprosessien toteuttamisesta sekä palvelujen kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arvioinnista. 11
Luodaan ja otetaan käyttöön kustannus- ja asiakasvaikutusten arviointimalli (B) Kerätään hankekuntien asiakkaiden, henkilöstön ja johdon kokemustietoa kehitettävistä palvelukokonaisuuksista ja niiden tuottamasta hyödystä suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Osana muutosprossien toteuttamista analysoidaan, dokumentoidaan ja kehitetään kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden arviointia yhteistyössä hanketoimijoiden ja THL:n kanssa. III VAIHE: MUUTOSKARUSELLI (9/2015 9/2016) Kootaan yhteen tietoa toteutetuista muutosprosesseista Luodaan hanketoimijoiden käyttöön prosessitarjotin, johon on koottu hankkeen aikana toteutetut muutosprosessit. Jokaisella toimijalla on mahdollisuus tutustua prosessitarjottimen mallinnuksiin ja hyödyntää niitä omassa kehittämistyössään. Prosessitarjottimen kokoaminen aloitetaan vaiheissa I ja II. Muutoskaruselliin (vaihe III) tultaessa tarjotin on täydentynyt siten, että se on monipuolisesti hyödynnettävissä. Näin toimijoiden välille syntyy mahdollisuuksia alueelliseen ja teemalliseen bencmarkingiin. Laaditaan raportti/julkaisu mallinnetuista ja toteutetuista muutosprosesseista sekä niihin kytketystä kustannus- ja asiakasvaikuttavuuden mittaamisesta. Kuvataan ja tallennetaan muutosprosessit hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristöön Innokylään (www.innokylä.fi). Levitetään ja jalkautetaan tietoa toteutetuista muutosprosesseista sekä kustannusja asiakasvaikutusten arviointimallista Järjestetään paikallisia ja alueellisia benchmarking-tilaisuuksia kuntien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Järjestetään hankkeen päättyessä valtakunnallinen muutosprosessikatselmus, jossa esitellään hankkeessa toteutettuja hyviä käytäntöjä. Luodaan pohja uusien muutosprosessien läpiviemiselle; Hankkeen loppuvaiheessa toimijat valitsevat prosessitarjotinta hyödyntäen uudet, lähitulevaisuutta koskevat muutosprosessinsa, jotka voidaan tarvittaessa käynnistää muutoskaruselli-vaiheessa hankehenkilöstön osaamista hyödyntäen. Vahvistetaan strategista johtamista: työkalut ja valinnat seuraavan portaan etenemisestä. 12
4 HANKKEEN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA ARVIOINTI Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hallinnoija vastaa tarvittavista maksatuksista ja raportoinneista hankejohtajan avustuksella. Hankkeeseen palkataan hankejohtaja 1.4.2014 30.10.2016 väliseksi ajaksi. Hankejohtaja johtaa hanketta, vastaa taloudesta sekä raportoi hankkeesta rahoittajille. Hän vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteuttamisesta, koordinoi ja tukee muutosprosessien eteenpäin viemistä sekä työskentelee tiiviissä yhteistyössä hankekuntien ja prosessikehittäjien kanssa. Hanketta ohjaa, suuntaa ja valvoo ohjausryhmä, johon kutsutaan edustus Etelä- Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnista, Tampereen kaupungista, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, Pikassokselta, Socomilta, SONet Botnialta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjausryhmä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja sen rinnalle muodostetaan hankkeen käynnistyessä kehittäjäryhmiä, joihin kutsutaan mukaan järjestöjen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustus. Hankkeeseen palkataan 5½ alueellista prosessikehittäjää, joista kaksi työskentelee 15.4.2014 31.5.2016 välisen ajan ja 2½ kehittäjää 15.4.2014 30.9.2016 välisen ajan. He sijoittuvat eri puolille hankealuetta, mutta ovat koko hankkeen käytettävissä järjestettäessä esim. alueellisia tilaisuuksia. Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin sekä Tampereelle sijoittuu kuhunkin yksi prosessikehittäjä. Socomin alueelle palkataan kaksi kokoaikaista työntekijää. Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla (Hämeenkyrön kunta) on käytössään yksi osa-aikainen (50 %) prosessikehittäjä. Prosessikehittäjät muodostavat yhdessä hankejohtajan kanssa yhteistyötiimin, joka vastaa muutosprosessien koordinoinnista ja eteenpäin viemisestä. He toimivat muutostyön tukijoina ja vievät muutosprosesseja eteenpäin yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin kehittämistä varten hankitaan hankkeeseen asiantuntijaosaamista joko ostopalveluna tai palkkaamalla siihen määräajaksi työntekijä. Asiantuntijan tehtävänä on tuoda hankkeeseen kustannus- ja asiakasvaikutusten arvioinnin tietotaitoa sekä kehittää yhdessä hankejohtajan, prosessikehittäjien ja kuntien kanssa kustannus- ja asiakasvaikutusten mittareita sekä arviointimalli. Paikallisten muutosprosessien ja niihin kytkettävien asiakas- ja kustannusvaikutusten arvioinnin osalta toteutetaan sekä sisäistä että ulkoista arviointia. Tarkennettu arviointisuunnitelma laaditaan muutosprosessien mallinnuksen ja paikallisten toimenpiteiden tarkentamisen ohella hankkeen käynnistyessä. Sisäistä arviointia palvelukokonaisuuksien, asiakasprosessien ja palvelujen uudelleen organisoinnin osalta toteutetaan kokoamalla asiakkaiden, henkilöstön ja johdon näkemyksiä muutosprosessien eri vaiheissa. Ulkoista arviointia toteutetaan muutosprosesseista nousevien tarpeiden pohjalta. Hankkeen tavoitteiden ja kehittämistoimien toteutumisen osalta toteutetaan sisäistä arviointia. Yksityiskohtainen arviointisuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. Väliarviointi toteutetaan hankkeen puolivälissä ja loppuarviointi hankkeen päättyessä. Väli- ja loppuarvioinnin yhteydessä kartoitetaan, miten hanke on pystynyt toteuttamaan suunnitelmaa, pitämään kiinni aikataulusta ja vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraporttiin 13
kirjataan, miltä osin hankkeessa onnistuttiin ja miltä osin mahdollisesti jäätiin tavoitteesta. Loppuraporttiin kirjataan myös, millaisia konkreettisia kehittämistoimintoja hankekunnissa tulisi hankkeen jälkeen toteuttaa. Lisäksi hanketyöntekijät toteuttavat jatkuvaa itsearviointia yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Hankkeessa järjestettävistä tilaisuuksista kootaan palautetta ja kehittämistoimien toteuttaminen dokumentoidaan. Kuvio 2. Organisaatiokaavio Hankkeen koordinointi & hallinointi Hallinnoija Hankejohtaja Ohjausryhmä Alueelliset kehittäjät 2 Prosessikehittäjää EKSOTE & CAREA 1 Prosessikehittäjä KANTA- HÄME ½ Prosessikehittäjä EP & PIRKANMAA 1 Prosessikehittäjä TAMPERE 1 Prosessikehittäjä PSHP Asiantuntija (ostopalvelu) Paikalliset muutosprosessit 3 prosessia 4 prosessia 3 prosessia 6 prosessia 1 prosessi Kustannusja asiakasvaikutukset 14
5 HANKKEEN BUDJETTIEHDOTUS Hankkeen budjettiehdotus on 1 401 920 euroa, josta kuntien omarahoitusosuus on 350 480 euroa ja haettava valtionosuus on 1 051 440 euroa. Hankesuunnitelman liitteenä on budjetti (liite 2) ja taulukko omarahoituksen jakautumisesta kuntien kesken (liite 3). 15
6 HANKKEESSA MUKANA OLEVAT TOIMIJAT Hankkeen hallinnoija ja yhteyshenkilöt: Tampereen kaupunki Hallinto tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen taru.kuosmanen@tampere.fi Uudistuvat palvelut 6-17-vuotiaille -pilottiprosessit (3 kpl): kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen pia.kola-torvinen@tampere.fi kehityspäällikkö Leena Viitasaari leena.viitasaari@tampere.fi pedagogisen tuen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi sari.salomaa-niemi@tampere.fi Varhainen tuki ja lastensuojelun osallisuuden kehittäminen -pilottiprosessi: suunnittelija Minna Nurminen minna.nurminen@tampere.fi Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamisverkosto -pilottiprosessi: suunnittelupäällikkö Mika Vuori mika.vuori@tampere.fi suunnittelija Johanna Riippi johanna.riippi@tampere.fi Ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistaminen -pilottiprosessi: suunnittelupäällikkö Armi Lampi armi.lampi@tampere.fi suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen anniina.tirronen@tampere.fi Muut hankekunnat/kuntayhtymät ja yhteyshenkilöt: Alavus: sosiaalityön johtaja Jutta Paavola jutta.paavola@alavus.fi Carea: sosiaalipalvelujen päällikkö Teija Vanhala teija.vanhala@carea.fi Eksote: kehittämisjohtaja Merja Tepponen merja.tepponen@eksote.fi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: Mielenterveyskuntoutujan palvelukokonaisuuden kehittäminen -pilotti: ylilääkäri Sirpa Lindroos sirpa.lindroos@fstky.fi Perhepalveluiden palvelukokonaisuuden kehittäminen -pilotti: perusturvajohtaja Margit Rajahalme margit.rajahalme@ypaja.fi Hattula: perusturvajohtaja Mirja Saarni mirja.saarni@hattula.fi vanhustyön johtaja Eeva Ylämurto eeva.ylamurto@hattula.fi Hämeenkyrö: sosiaalijohtaja Taina Niiranen taina.niiranen@hameenkyro.fi Hämeenlinna: tilaajajohtaja Jukka Lindberg jukka.lindberg@hameenlinna.fi tilaajapäällikkö Tuulikki Forssen tuulikki.forssen@hameenlinna.fi tilaajapäällikkö Jari Pekuri jari.pekuri@hameenlinna.fi 16
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: sosiaalipalveluiden johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola eija.ala-toppari-peltola@kaksineuvoinen.fi lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Terhi Järvi terhi.jarvi@kaksineuvoinen.fi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: vastuualuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen hanna-mari.alanen@pshp.fi hankejohtaja Juha Ahonen juha.ahonen@pshp.fi Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SOCOM ja SONet Botnia tukevat hanketyöskentelyä. Yhteyshenkilöt osaamiskeskuksissa: Pikassos: toimitusjohtaja Kristiina Laiho kristiina.laiho@pikassos.fi kehittämispäällikkö Minna Niemi minna.niemi@pikassos.fi Socom: ma toimitusjohtaja Leena Kaljunen leena.kaljunen@socom.fi SONet Botnia: kehitysjohtaja Arto Rautajoki arto.rautajoki@seamk.fi kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi anne.saarijarvi@seamk.fi 17
7 HANKKEEN AIKATAULU Ks. erillinen liite (liite 4). 18
8 LÄHTEET Ahvenainen Mirja 2011. Yhdessä luomista, ymmärrystä ja yhdistelyä Innovatiiviset tutkimusmenetelmät palvelumuotoilussa. Kerava: Laurea ammattikorkeakoulu. http://www.slideshare.net/samietti/johdatus-palvelumuotoiluun. Viitattu 25.9.2013. Laitinen, Merja & Niskala, Asta 2013: Sosiaalityön suhde asiakkaaseen. Teoksessa Laitinen, Merja & Niskala, Asta (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Miettinen Satu 2009. Johdatus palvelumuotoiluun. 12.12.2009. http://www.slideshare.net/samietti/johdatus-palvelumuotoiluun. Viitattu 25.9.2013. Miettinen Satu 2013. Palveluiden laadun kehittäminen palvelumuotoilun avulla & Palvelumuotoilun hyödyntäminen Suomessa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. 8.5.2013. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/arviointilaatu/hankkeet/johdahukkapois/d ocuments/satu%20miettinen.pdf. Viitattu 25.9.2013. Rousu Sirkka & Holma Tupu. 2004. Lastensuojelupalvelujen kustannukset ja hinnoittelu. Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe- 22206.pdf Viitattu 25.9.2013. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 2015. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 2015. Toimeenpanosuunnitelma 2012:20 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20. Helsinki; Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5197397&name=dlfe-23137.pdf. Viitattu 25.9.2013 Stenvall, Jari & Virtanen, Petri 2012. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Helsinki; Tietosanoma. 19