LIITTEET Liite 1. Vaiutuset ihmisten elinoloihin ja maanäyttöön (ympäristöteemaartat) Liite 2. Vaiutuset maisemaan ja luonnonoloihin (ympäristöteemaartat) Liite 3A. Maiseman arvoalueet ja raennetun ulttuuriympäristön arvoohteet (ympäristöteemaartat) Liite 3B. Maiseman arvoalueet ja raennetun ulttuuriympäristön arvoohteet (luettelo) Liite 4. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 5. Maanäyttöstrategiat seä maanäyttö- ja liiennetarastelut Kerava Riihimäi-välin untien alueelta Liite 6. Raideliienteen yömelu esteillä vuonna 2030, raideliiennemelun torjuntatarve Liite 7. Tärinäselvitys Liite 8. Kerava Riihimäi-lisäraiteiden suunnittelualueen luontoselvityset 2009 Liite 9A. Haitta-ainepitoisen ja pilaantuneen maan ohteet (500 metrin etäisyys) Liite 9B. Mahdolliset pilaantuneen maaperän risiohteet Kerava Riihimäi-lisäraiteiden YVA Ympäristövaiutusten arviointiselostus 93
LIITE 1 Vaiutuset ihmisten elinoloihin ja maanäyttöön (ympäristöteemaartat) Kartta 1/8 Kartta 2/8 Kartta 3/8 Kartta 4/8 Kartta 5/8 Kartta 6/8 Kartta 7/8 Kartta 8/8 Kerava / Tuusula / ärvenpää Tuusula / ärvenpää ärvenpää / Tuusula Tuusula / Hyvinää Tuusula / Hyvinää Hyvinää Hyvinää / Hausjärvi / Riihimäi Hausjärvi / Riihimäi
ê ë ê ë " " Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja - Hane ei vaiuta paiallisiin uluyhteysiin, eiä laajenna rautatiealuetta asuinalueelle. 28 Asemaaavoitetun alueen raja Asemaaavan muutostarve Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Pehmeiö 29 Kerava - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä rataalue on aitaamaton. - Meluhaitat lisääntyvät esustan alueella. " 30 Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella Kooontumistila tai -paia Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radanyömelunnyytila(50dB) Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) " " " - Virreulman asuinalueen laajennus radan länsipuolella. - Lentoenttäradan suunniteltu liittyminen päärataan (yhteys oioradalle). - Yhteystarve Virrenulman ja Kytömaan välillä. - Kytömaan uusi asuinalue radan itäpuolella. - Asemavarays yleisaavassa Kytömaan ohdalla. - Yli-Keravan uusi työpaia-alue. 31 32 33 - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä radan länsipuoli on aitaamaton. - Meluhaitat lisääntyvät radan ummallain puolella. - Nyytilanteessa raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. 34 ÄRVENPÄÄ Kyrölä - Meluhaitat lisääntyvät radan ummallain puolella. - Nyytilanteessa raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa hieman. KERAVA TUUSULA - Ristiydön uusi asuin- ja työpaia-alue. - Mahdollinen uusi asemapaia. - Noin 20 000 asuasta. Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) Asemaaavoitetun alueen raja Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella ë ê ë ê lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Asemaaavan muutostarve Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Pehmeiö Kooontumistila tai -paia Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radanyömelunnyytila(50dB) Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) ÄRVENPÄÄ Saunaallio TUUSULA 40 Purola 41 - Kevyen liienteen yhteystarve radan länsipuolella. 39 - Kevyen liienteen yhteystarve radan itäpuolella. - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä radan länsipuoli on aitaamaton. - Meluhaitat lisääntyvät radan ummallain puolella. - Nyytilanteessa raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. Kyrölä - Ristinummen asuinalueen laajennus radan länsipuolella. - Uuden aliulun tarve Pohjolantien ohdalla. - Lepolan uusi asuinalue radan länsipuolella. - Kyrölän aseman siirto etelään päin mahdollinen. - Poiitien uusi palvelu- ja työpaiaalue radan itäpuolella. " " 36 37 ärvenpää " 38 - Meluhaitat lisääntyvät ja radanvarren asuaiden elinolot ja viihtyvyys heientyvät ummallain puolella rataa. - Nyytilanteessa raennusia Kesustan ja Saunaallion alueilla tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa esustassa hieman ja Saunaalliossa huomattavasti. 35 33 34 TUUSULA ÄRVENPÄÄ - Horsmatie siirretään radasta auemmas. Tien siirron taia joudutaan lunastamaan iinteistöjä. - Radanvarren elinolot ja viihtyvyys heientyvät un meluhaitat lisääntyvät asuinalueella. - Nyytilanteessa Kyrölän ja Kinnarin alueilla raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) Asemaaavoitetun alueen raja Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella ë ê ë ê lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Asemaaavan muutostarve Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Kooontumistila tai -paia Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radanyömelunnyytila(50dB) A - oelantie siirretään, miä vaiuttaa tiehen rajoittuvien iinteistöjen yhteysiin ja aiheuttaa lunastustarpeita. 45 46 Kuntaraja Pehmeiö Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) - Meluhaitat lisääntyvät asuinalueilla radan ummallain puolella. - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä radan varressa on aitaamatonta aluetta. - Radanvarsitie joudutaan linjaamaan, miä muuttaa uluyhteysiä. - Nyytilanteessa Purolassa on raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa hieman. 44 Nuppulinna - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä Nuppulinnan seisaeen itäpuolella ja Kantamaan ohdalla ei ole suoja-aitaa. 43 42 Saunaallio 40 Purola 41 " - Purolan uusi työpaia- ja asuinalue. - Uuden ali-/yliulun tarve Purolan aseman pohjoispuolelle. - Tiejärjestelyjä joudutaan muuttamaan. - Tiejärjestelyihin joudutaan äyttämään ysityisten maanomistajien iinteistöjä ja tonttiliittymät muuttuvat. - Meluhaitat lisääntyvät. - Nyytilanteessa Nuppulinnassa on raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa Nuppulinnassa huomattavasti. - Hornanalliossa raennusia tulee tärinän risialueelle ennustetilanteessa. 39 - Kevyen liienteen yhteystarve radan itäpuolella. TUUSULA " ÄRVENPÄÄ 38 - Meluhaitat lisääntyvät ja radanvarren asuaiden elinolot ja viihtyvyys heientyvät Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro ummallain 053/MML/10 puolella rataa. Nyytilanteessa raennusia Kesustan 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
ë ê ë ê Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Asemaaavoitetun alueen raja Asemaaavan muutostarve Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Pehmeiö Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella Kooontumistila tai -paia Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radan yömelun nyytila (50 db) Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) A - oelan asema siirrettävä tai purettava. - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat erityisesti vaihtoehdossa 1A, sillä oelan aseman alue ei ole oonaan aidattu. - Nyytilanteessa oelassa on raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa hieman. - Meluhaitat lisääntyvät oelan aseman ohdalla radan ummallain puolella, ja radan länsipuolella oo asemaaavoitetulla alueella. 48 oela 49 50 TUUSULA - Palojoenpuiston uusi asuinja työpaia-alue. - Kevyen liienteen yhteys Ridasjärventien aliulun autta selvitettävä. - Yleisaavassa asemavaraus Taojan ohdalla. HYVINKÄÄ 51 " 47 - Kartanon uusi asuinalue radan länsipuolella. - Peltoaaren uusi asuinalue radan itäpuolella. - Uuden aliulun tarve Palojoen ohdalla. A - oelantie siirretään, miä vaiuttaa tiehen rajoittuvien iinteistöjen yhteysiin ja aiheuttaa lunastustarpeita. 46 45 - oelan Valun ohdalla Huiontie linjataan uudelle reitille, miä muuttaa uluyhteysiä. 44 Nuppulinna - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä Nuppulinnan seisaeen itäpuolella ja Kantamaan ohdalla ei ole suoja-aitaa. Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 43 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
56 " " " " " " " " 55 A - oelantie joudutaan siirtämään, miä vaiuttaa tiehen rajoittuvien iinteistöjen yhteysiin ja iinteistöjä on lunastettava. - Nyytilanteessa Palopurossa on raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. - Meluhaitat lisääntyvät asuinalueella. 54 53 52 51 - Palopuron mahdollinen uusi taajama. - Mahdollinen uusi asemapaia (vaatii noin 10 000 asuasta) 50 49 HYVINKÄÄ TUUSULA Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) Asemaaavoitetun alueen raja Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella lisäraiteiden sijainti Asemaaavan muutostarve Kooontumistila tai -paia 48 - Palojoenpuiston uusi asuinja työpaia-alue. - Kevyen liienteen yhteys Ridasjärventien aliulun autta selvitettävä. - Yleisaavassa asemavaraus Taojan ohdalla. ë ê ë ê lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radan yömelun nyytila (50 db) Kuntaraja Pehmeiö Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) - Kartanon uusi asuinalue radan länsipuolella. Pohjaartta-aineisto - Peltoaaren (C) uusi Maanmittauslaitos asuinalue radan lupanro itäpuolella 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) Asemaaavoitetun alueen raja Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Asemaaavan muutostarve Mahdollinen asemaaavan muutostarve Kooontumistila tai -paia Hoitoalan raennus, päiväoti - Kevyen liienteen yliulun varaus yleisaavassa. ë ê ë ê Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Pehmeiö - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä radan vartta ei ole aidattu. - Meluhaitat lisääntyvät asuinalueilla. - Nyytilanteessa Yli-urvassa on raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa selvästi. Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radan yömelun nyytila (50 db) Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) - Meluhaitat lisääntyvät ja radan varren asutusen elinolot ja viihtyvyys heientyvät. " 58 - Koritsoonin uusi työpaia-alue. - Kevyen liienteen yliulun tarve. " " Hyvinää 59 " " 60 61 - Yli-urvan uusi asuin- ja työpaiaalue radan länsipuolella. - Koreamäen uusi teollisuusalue radan itäpuolella. - Mahdollinen uusi teollisuusraide. 57 " " " " - Nyytilanteessa Viertolassa on raennusia tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. 56 " " " " " " " " " 55 54 53 Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
- Meluhaitat lisääntyvät. - Nyytilanteessa Paavolassa raennusia on tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. 67 66 - Kevyen liienteen yliulun varaus yleisaavassa. HYVINKÄÄ RIIHIMÄKI 65 " 59 " " 60 61 62 HAUSÄRVI 63 - Monnin uusi taajama. - Mahdollinen uusi asemapaia. 64 - Meluhaitat lisääntyvät. - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä Monnissa radan länsipuolella ei ole suoja-aitaa. - Nyytilanteessa Monnissa raennusia on tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi pysyy ennallaan. -Monninouluunohdistuu meluhaittoja. ë ê ë ê Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Asemaaavoitetun alueen raja Asemaaavan muutostarve Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Pehmeiö Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella Kooontumistila tai -paia Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radan yömelun nyytila (50 db) Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
- Riihimäen asema parannetaan. - Arolammen mahdollinen uusi taajama radan länsipuolella. - Mahdollinen uusi asemapaia (vaatii noin 10 000 asuasta). - Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin uusi asuin- ja työpaia-alue pääasiassa radan itäpuolella. - Riihimäen eteläisen ehätien risteäminen. - Meluhaitat lisääntyvät asuinalueella. - Nyytilanteessa Korttionmäessä raennusia on tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa hieman. 68 RIIHIMÄKI 69 70 71 - Luvattomaan radalla liiumiseen liittyvät risit asvavat, sillä radan varressa on aitaamatonta aluetta. - Meluhaitat lisääntyvät. - Nyytilanteessa oiylässä raennusia on tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi asvaa huomattavasti. Riihimäi - Uusia evyen liienteen yhteystarpeita aseman seudulla. 72 - Riihimäen olmioraide Lahden suunnasta Tampereen suuntaan 73 67 " HAUSÄRVI " " 66 Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) Asemaaavoitetun alueen raja Asuinraennus asemaaavoitetun alueen ulopuolella lisäraiteiden sijainti Asemaaavan muutostarve Kooontumistila tai -paia 65 - Monnin ouluun ohdistuu meluhaittoja. - Nyytilanteessa raennusia on tärinän risialueella. - Ennustetilanteessa tärinän risi pysyy ennallaan. ë ê ë ê lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Mahdollinen asemaaavan muutostarve " Meluhuomautus " Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Nyyinen melueste Hoitoalan raennus, päiväoti Koulu tai oppilaitos Pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen pilaantuneen maan risiohde Mahdollinen haitta-ainepitoinen tai pilaantunut maaperä Radan yömelun nyytila (50 db) Kuntaraja Pehmeiö Radan yömelun ennustetilanne VE1 (50 db) n nissa Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 aitaa 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
LIITE 2 Vaiutuset maisemaan ja luonnonoloihin (ympäristöteemaartat) Kartta 1/8 Kartta 2/8 Kartta 3/8 Kartta 4/8 Kartta 5/8 Kartta 6/8 Kartta 7/8 Kartta 8/8 Kerava / Tuusula / ärvenpää Tuusula / ärvenpää ärvenpää / Tuusula Tuusula / Hyvinää Tuusula / Hyvinää Hyvinää Hyvinää / Hausjärvi / Riihimäi Hausjärvi / Riihimäi
GF GF P ê ë ê ë P GF
P ê ë ê ë P GF
GF GF GF GF GF P ê ë ê ë P GF
GF GF P ê ë ê ë P GF
P P P P ë ê ê P GF ë
ê ë ê ë P P P P GF GF
Arolampi, III l pohjavesialue Laamäi 67 P Hyvinään Sveitsin ansallispuisto - Suunnittelurataisuilla voidaan vaiuttaa myönteisesti lähiympäristön viihtyvyyteen. Rinnemäi 66 HYVINKÄÄ RIIHIMÄKI 65 59 60 HYVINKÄÄN KESKUSTA A ja 1B - Ei muutosia aupuniuvaan. 61 - Vähäisiä muutosia aupuniuvaan. GF 62 HAUSÄRVI 63 GF - Ratapenereen leventäminen, uudet tiejärjestelyt ja mahdollinen meluntorjunta aiheuttavat merittäviä muutosia maisemauvaan ja lähiympäristöön. - Hävittää perhosille erittäin täreän alueen (asi ilometriä oreaa ratapengertä). - Täreä eltasauramon asvupaia häviää. GF Monnin eto 64 - Alueelle tutitaan teopohjaveden muodostamista. P - Raentamisen aiana pohjaveden purautuminen saattaa lisääntyä pohjavesialueen ohdalla. - Heientää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspäiaa. - Tavararaiteen yliulusillalla on erittäin merittäviä vaiutusia maisemauvaan. - Lisäraiteet hävittävät perhosille täreän alueen Monnin ja Arolammen välistä. Hyvinää, I l pohjavesialue P ë ê ê Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia Nyyinen yli- tai aliulu P Muinaismuisto Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Perinnebiotooppi Liito-orava-alue Liito-oravahavainto Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit GF Erityisesti suojeltavat lajit Silmällä pidettävät lajit Täreä perhosalue ë Suunniteltu uusi yli- tai aliulu Luonnonsuojelualue Täreä eologinen yhteys Kuntaraja Luonnonsuojeluohjelma Muu luontoohde Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
Otsolan metsiö Silmäeneva/Herajoi-Vantaanjoi Herajoi, I l pohjavesialue ASEMAN YMPÄRISTÖ - Merittäviä muutosia asemaraennuseen ja aupuniuvaan. ASEMAN YMPÄRISTÖ - Suunnittelurataisuilla voidaan vaiuttaa myönteisesti lähiympäristön viihtyvyyteen. Arolampi, III l pohjavesialue Multatöyräs, III l pohjavesialue Korttionmäi Parooninpuisto- Silmäeneva 72 Arolammin luonnonsuojelualue 71 Riihimäi 73 70 Peltosaaren osteiopuisto Patastenmäi 69 67 68 GFGF RIIHIMÄKI HAUSÄRVI GF - Ei huomattavia muutosia ratapihan alueella. Uholansuo Vahteriston luonnonsuojelualue Käräjäosi ja Vantaanjoivarsi Huhtimon alue Huhtimon savilammiot ja osteio 66 Pitämäi- Holmansuo 65 - Tavararaiteen yliulusillalla on erittäin merittäviä vaiutusia maisemauvaan. - Lisäraiteet hävittävät perhosille täreän alueen Monnin ja Arolammen välistä. - Hyvinään ja Riihimäen välisellä alueella saattaa esiintyä paineellista pohjavettä, joa voi purautua raennustöiden yhteydessä, jos aivu- tai pohjanvahvistustoimenpiteet ulottuvat hienoraeisten errosten alapuolelle. - Hävittää perhosille täreän alueen Arolammen ja Riihimäen tavararatapihan välistä. Nyyinen rata (VE 0, useampia raiteita) lisäraiteiden sijainti Suonummenmäi, III l pohjavesialue lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ë ê ë ê Nyyinen yli- tai aliulu Suunniteltu uusi yli- tai aliulu P Muinaismuisto Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Perinnebiotooppi Liito-orava-alue Liito-oravahavainto Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit GF Erityisesti suojeltavat lajit Silmällä pidettävät lajit Täreä perhosalue Täreä eologinen yhteys Kuntaraja Luonnonsuojeluohjelma Muu luontoohde aiana pohjaveden saattaa lisääntyä n ohdalla. oravan Pohjaartta-aineisto lisääntymis- (C) ja Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 1 500 2 000 m
LIITE 3A Maiseman arvoalueet ja raennetun ulttuuriympäristön arvoohteet (ympäristöteemaartat) Kartta 1/10 Kerava Kartta 2/10 Tuusula / ärvenpää Kartta 3/10 ärvenpää Kartta 4/10 ärvenpää / Tuusula Kartta 5/10 Tuusula Kartta 6/10 Tuusula / Hyvinää Kartta 7/10 Hyvinää Kartta 8/10 Hyvinää Kartta 9/10 Hausjärvi / Riihimäi Kartta 10/10 Riihimäi
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Tuomiadun yhtenäinen pientaloalue 28 Keravan entinen auppalantalo Keravan rautatieasema 29 Asemanseutu Kerava Lapilan artanon pääraennus Heiilän talo (Keravan otiseutumuseo) 30 31 Iniläntien errostaloasutus Heiilänmäen museoalue Keravanjoilaason maisemaoonaisuus Lapilan errostaloalue Keravan artano Keravan nuorisovanilan alue Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
Kouluesus ja Kesusurheiluentan ympäristö Tuomalan ylän ulttuurimaisema Tuusulan ansanopisto Ainola Tuusulanjärven ulttuurimaisema ja itäranta Tapiolan puisto Ristinummen asemanseutu 35 36 Torpantie 34 Kyrölä 33 Puistotie-Pyälistöntie ÄRVENPÄÄ Pohjola Tanhuniityn pientaloalue TUUSULA ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Saunaalliontie Saunaallio 39 Menninäisen metsä ärvenpään Terijoelaistalot Wärtsilänatu 30-50 ärvenpään Taidetalo ja Harjuvaaran talo Alanotie 13-33 38 Wärtsilänatu 17-31jaKiutie Loutin ortteli Kouluesus ja Kesusurheiluentan ympäristö Tapiolan puisto ärvenpään rautatieasema 37 Pajalan teollisuusympäristö ärvenpää Villa Encell 36 Torpantie Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Nuppulinna 44 43 Pääradan aliulusilta 42 41 Purola Purolantie ÄRVENPÄÄ TUUSULA Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
oela 47 46 oelan valu Nuppulinna 45 ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta 51 50 Taoja (Köngintie ja Hongistontie) Taoja (Kuusistontie) HYVINKÄÄ 49 Päiväummuntie TUUSULA oelan teollisuusalue ja rautatieasema Laatiotehtaan tuotantoraennuset Tiilitehtaan alue 48 Siljalantien pientaloalue oela Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta 56 55 54 53 52 Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Hyvinään Sveitsin ansallispuisto Vieremä Siltaadun ympäristö 60 Hyvinään asemanseutu Hyvinään vanha liieesusta 59 Hyvinään parantola Viertolan pientaloalue Aseman oulu Vantaanadun pientaloalue Kruununpuiston omaotialue Hyvinää 58 Hämeenadun liieja hallintoraennuset Hyvinään Konepaja ja ympäröivät asuinalueet Hyvinään villatehtaan alue Mustamännistöadun asutus Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 57 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Rauhasaari, Arolampi 66 Vantaanjoen ulttuurimaisemat RIIHIMÄKI 65 63 64 HAUSÄRVI Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
ê ê Nyyinen rata lisäraiteiden sijainti lisäraiteiden sijaintivaihtoehdot Uusi tavararaide Matustajaliienteen pysähdyspaia ënyyinen yli- tai aliulu ësuunniteltu uusi yli- tai aliulu Kuntaraja Valtaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö (Museoviraston paiatietoaineisto) Valtaunnallisesti arvoas raennus Maaunnallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Maaunnallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoas raennettu ulttuuriympäristö Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Muu huomionarvoinen ympäristö Paiallisesti arvoas raennettu ulttuuriympäristö Paiallisesti arvoas raennus ärvenpään arvoat raennuset Suojeltu, I luoa Säilytetään aavoitusella, II luoa Säilyttämistä edistetään, III luoa Ei toimenpiteitä Kunniamaininta Kansalaisopisto, Puistio 5 Vesilinna ja Urheilupuisto, Salpausseläntie 11 Hirsimäen eteläosan pientaloalue Riihimäen iro Koivistonmäi, III aupunginosa Asevelitalot, Aseveljentie 9-25 Paloheimonadun atunäymä Allinna, Kouluatu 14 Petsamon ja uppalan pientaloalueet Asemanseutu ja Rautatien puisto Hämeenadun, Kauppaadun ja Kesusadun liieraennuset 72 71 73 Riihimäi Työväentalomuseo, Peltosaari 70 Riihimäen varusunta-alue Pohjaartta-aineisto (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/10 0 250 500 1 000 m
LIITE 3B Maiseman arvoalueet ja raennetun ulttuuriympäristön arvoohteet (luettelo)
LIITE 3B MAISEMAN ARVOALUEET A RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET Alla on esitelty lyhyesti ympäristön arvoaat ohteet ja alueet. Kohteista on esitelty ainoastaan radan läheisyydessä olevat alueet ja ohteet (sijainti alle 200 metriä radasta) seä ne, joihin ratahaneella saattaa olla maisemallisia vaiutusia. Lähteinä on äytetty Museoviraston julaisua Raennettu ulttuuriympäristö, valtaunnallisesti merittävät ulttuurihistorialliset ympäristöt, Lauri Putosen toimittamaa inventointia Raennettu Uusimaa, Uudenmaan raennettu ulttuuriympäristö (luonnos 18.6.2007), ärvenpään ulttuuriympäristön hoitosuunnitelma I ja II seä Hämeen liiton julaisuja Raennettu Häme, Hämeen maaunnallinen maisemaselvitys seä unnista saatuja inventointitietoja. Valtaunnallisesti ja maaunnallisesti arvoaiden alueiden raennusohteet uuluvat säilytettävien jouoon. Raennusohteet on numeroitu ja alueet nimetty liitteen 3A ympäristöteemaarttasarjassa Maiseman arvoalueet ja raennetun ympäristön arvoohteet. Kerava 1. Keravan rautatieasema uuluu suojeltavien asemaraennusten jouoon. Se on raennettu Knut Nylanderin suunnitelmien muaan 1876 78. Raennusta on pidennetty 1904. Pääpiirteissään raennus on säilynyt aluperäisessä asussaan. 2. Rautatieläisten asuinasarmi (2) on aritehti Bruno Granholmin suunnittelema ahdesan perheen asuintalo. Se on raennettu 1896. Sen meritys aupuniuvallisesti on merittävä. 3. Daugin huvila on raennettu vuonna 1900. 4. Santarmien talo raennettiin 1897. Raennus liittyy Keravan asemamiljööseen. 5. Liieraennus hallitsee asema-auion länsisivua. Liietalon raennutti 1928 Keravan Sähö Oy. 6. Puuseppä Svensin vuonna 1914 pystyttämä raennus on pääpiirteissään säilynyt aluperäisessä asussaan. 7. Koristeellinen huvila valmistui 1900. Raennusessa on useita ajalleen tyypillisiä detaljeja. 8. Rautateiden postitalo valmistui 1913. 9. Ratamestarin talo edustaa ajalleen tyypillistä rautatieläisten asuinraentamista. Raennus on raennettu 1922. 10. Sivistysvirastosi utsuttu raennus on valmistunut 1923. Raennus oli Keravan esustan ensimmäinen ivitalo. 11. Keravan musiiiopisto oli alun perin asuin- ja liietalo. Se valmistui 1928 ja on säilynyt pääpiirteissään aluperäisessä asussaan. 12. Kauppaaarella sijaitseva olmierrosinen raennus. Vuonna 1957 raennetun liietalon suunnitteli aritehti Martti Väliangas. 13. 15. Kylän läpi johtaneen valtatien varrelle on vuosina 1911 1925 raennetut asuin- ja liietalot muodostavat yhdessä entisen aupparaitin eseisimmin osan. 16. Vuonna 1917 raennettu huvila. Keravan asema (valtaunnallisesti arvoas) Alue attaa asemaraennusen, rautatieläisten asuinraennusen seä vanhan postitalon. Keravan asemanseutu (maaunnallisesti arvoas) Maaunnallisesti arvoas asemanseutu attaa laajemman alueen aseman ympäristöstä uin valtaunnallisesti arvoas alue. Rautatieaseman läheisyydessä on säilynyt useita ivisiä auppa- ja paniraennusia 1920- ja 1930-luvuilta. Uudisraentamisesta huolimatta asemanseutu uvastaa yhä rautatien varteen syntyneen vauraan auppa- ja teollisuustaajaman luonnetta 1900-luvun aluvuosiymmeninä. ärvenpää Kohteiden suojelu tai arvoluoitus on määritelty liiteartassa omalla värioodilla ärvenpään osalta. Luoituset ovat suoraan ärvenpään aupungin tietoannasta. Kaiia ysittäisiä raennusohteita ei ole eriseen lueteltu. 17. Porvallan torppa on peräisin 1900-luvun alusta. Raennusella on paiallishistoriallista ja aupuniuvallista meritystä Ristinummen yläympäristössä. 18. Kaunissaaren tila on muodostettu 1920-luvulla ja tilan raennuset ovat pääosin samoilta ajoilta. Pääraennus on jugendvaiutteinen huvila. Lisäsi tilalla on ivinavetta ja asi puista talousraennusta. 19. Entinen Harjanteen talo on tuotu Kannaselta ja pystytetty 1925. 20. Laasoharjun talo on asierrosinen huvila vuodelta 1928. Raennusella on paiallishistoriallista ja aupuniuvallista meritystä. 21. Louhon huvila valmistui vuonna 1920 Väinö Louhon piirustusten muaan. 22. Suurosen periunnan talo on raennettu 1800-luvun puolella. 23. Torpantie 26. Raennus on aritehti Eri Collianderin itselleen suunnittelema asuintalo. Raennus on aritehtonisesti ja aupuniuvallisesti erittäin merittävä. 24. Horttanaisen talo on raennettu 1800-luvun loppupuolella. 25. Setlementti Louhelan toimitalo on valmistunut vuonna 1953 aritehti Irma Paasiallion suunnitelmien muaan. Raennusessa aloitti lastentarha, joa ehti toimia lähes 20 vuotta ainoana paiaunnalla. Raennusella on paiallishistoriallista ja aupuniuvallista meritystä. 26. Entinen Harjuvaaran huvila on vuodelta 1913. Raennus edustaa tyyliltään vuosisadan alun ansallisromantiiaa, miä on paiaunnalla harvinaista. Raennusessa toimii nyyään leiioulu. 27. Invalidiliiton ärvenpään oulutusesus. Invan oppilaitostoiminta ärvenpäässä aloi 1948 Invalidiliiton hanittua Mannilantien varrelta 1920-, 30- ja 40-luvulla raennetut teollisuusraennuset. Alueelle on raennettu lisää jo 1950-luvulla. Kulttuurihistoriallisesti arvoaimpia ovat vanhat teollisuusraennuset. 28. Kotilinna I ja II ovat Invan asuntoloiden jäleen ärvenpään vanhimmat asuinerrostalot. Ne ovat valmistuneet vuosina 1954 55. Raennusilla on paiallishistoriallista, aritehtonista ja aupuniuvallista meritystä. 29. As.oy ärvenpään Torinulma. Raennusen on suunnitellut aritehti Eero Valjaa. Se on aupuniuvallisesti erittäin merittävä. 30. ärvenpään assatalo on raennettu vuosina 1954 55. Se on hieno esimeri 1950-luvun liieraentamisesta. 31. Perhelän raennusen vanhin osa on valmistunut vuonna 1940 ja se edustaa puhdaslinjaista funista. Raennusella on aupuniuvallista meritystä. 32. Kurrenulma on viisierrosinen toimisto- ja panitalo, joa on valmistunut 1988. Raennusella on aupuniuvallista meritystä esimerinä ärvenpään esustan modernistisesta liieraentamisesta. 33. Entinen KOP:n toimitalo on vuodelta 1969. Raennusen on suunnitellut aritehti Keijo Petäjä. Raennusella on aupuniuvallista meritystä esimerinä ärvenpään esustan modernistisesta liieraentamisesta. 34. Vanha apteei. Raennus on tuotu Kannaselta ja sen pystytystyöt saatiin valmiisi ärvenpäässä 1926. Se on ollut paiaunnan merittävä julisluonteinen liieraennus ja on siten paiallishistoriallisesti varsin merittävä. 35. Liie-asuinraennus Eromaa. Raennusen runo on tuotu Kannaselta 1920-luvulla. Se on harvoja säilyneitä 1920-luvun liie- ja asuinraennusia esustassa. 36. ärvenpäätalo sijaitsee eseisellä paialla lähellä rautatieasemaa. Raennus on raennettu 1986 87. Raennus on aupuniuvallisesti erittäin merittävä. 37. Kirjasto on raennettu samaan aiaan ärvenpäätalon anssa. Se on samoin aupuniuvallisesti erittäin merittävä. 38. Ammattioulu on valmistunut 1963 ja sen ovat suunnitelleet aritehdit Eija ja Olli Saijonmaa. 39. Wärtsilänadun tornitalot sijaitsevat näyvällä paialla. Ryhmässä on neljä samanlaista taloa. Ne ovat valmistuneet perääisinä vuosina 1967 70. Raennusilla on aupuniuvallista meritystä. 40. Toivolan talo on valmistunut 1946 ja se on raennusaiaansa nähden poieusellisen orea ja jyräattoinen raennus. 41. Alanotie 28. Raennusella on paiallishistoriallista ja aupuniuvallista meritystä. 42. Purolan aseman ysierrosinen puuraennus on valmistunut 1920-luvun alussa. Sen ovat raentaneet paialliset asuaat talootyönä. 43. Haalan hirsiaitta on oletettavasti 1700-luvulta. Läheisyydessä sijaitsee useita pieniä raennusia. Hirsinen asuinraennus on raennettu vuonna 1910. Tuusulanjärven ulttuurimaisema ja itäranta (valtaunnallisesti arvoas) Itäranta uuluu laajempaan Tuusulanjärven maisemaoonaisuuteen, johon liittyy artanoiden, huviloiden ja oppilaitosten monipuolista ulttuurihistoriaa. Tuusulanjärven ainutlaatuisesta taiteilijayhdysunnasta sijaitsevat ärvenpään puolella ean Sibeliusen Ainola, uhani Ahon Ahola, Eero ärnefeltin Suviranta seä K.A. Paloheimon Kallio- Kuninaala. Uudenmaan maaseutuopisto, ent. Maatalousnormaalioulu (valtaunnallisesti arvoas osana Tuusulanjärven ulttuurimaisemaa) Vanhat oulu- ja asuinraennuset ovat vuodelta 1928. Niiden suunnittelijoina ovat olleet aritehdit ussi ja Toivo Paatela. Koulun ydinalueella on lisäsi puutyöpajoja, navetta ja siala seä useita uudempia raennusia. Paateloiden suunnittelemat raennuset edustavat 1920-luvun lassismia ja ne ovat säilyneet varsin hyvin aluperäisessä uloasussaan. Ne on luoiteltu valtaunnallisesti merittävisi osana Tuusulanjärven ulttuurimaisemaa. Osa raennusista on suojeltuja. Alueen raennusilla on huomattava
LIITE 3B maisemallinen meritys ja ne ovat merittävä osa ärvenpään ouluaupunihistoriaa. Ristinummen asemanseutu (säilytetään aavoitusella, II luoa) Ristinummen asemanseudun yläasutus on asvanut rautatien tuntumaan suhteellisen pitän ajan uluessa. Huvilaylä antaa yhtenäisen vaiutelman hoidettujen puutarhojen ja pihojen ansiosta. Alue on vähitellen tiivistynyt tonttien jaamisen seurausena ja viime vuosina alueelle on raennettu myös uusia taloja. Pohjola (säilyttämistä edistetään, III luoa) Pohjolan tila on perustettu 1927. Raennuset sijoittuvat tiiviisi oonaisuudesi metsäiselle umpareelle. Tanhuniityn pientaloalue (maaunnallisesti arvoas) Tanhuniityn alueen ovat suunnitelleet aritehdit Risto Kauria ja Risto Turtola. Alue on valmistunut 1970-luvun jälipuolella ja se uvastaa hyvin aiansa suunnitteluihanteita. Puistotie Pyälistöntie (säilyttämistä edistetään, III luoa) Alue äsittää pientaloorttelit Torpantien eteläpäässä. Alueella on paiallishistoriallista ja aupuniuvallista meritystä. Torpantie (säilytetään aavoitusella, II luoa) Torpantien varrella Sahanaaren ja Kiviojantien välisellä osuudella on vielä tavoitettavissa vanhaa puutarhojen ja huviloiden ärvenpäätä. Alueella on aupuniuvallista meritystä. Kouluesus ja Kesusurheiluentän ympäristö (maaunnallisesti arvoas) Alueella sijaitsee monipuolinen ouluraennusten ryhmä. Vanhin ouluista on ärvenpään yhteisoulu, jona vanhin osa raennettiin 1930 raennusmestari Heii Siiosen suunnitelmien muaan. Alue muodostaa seleän ouluraennusten ja liiuntapaiojen oonaisuuden. Tapiolan puisto (säilyttämistä edistetään, III luoa) ärvenpään rautatieasema (valtaunnallisesti arvoas) ärvenpään asema uuluu Suomen vanhimpien asemaraennusten jouoon. Se valmistui todennäöisesti 1858. Raennusen uloasu on säilynyt pääpiirteissään, vaia siihen on tehty useita pieniä muutosia. Raennusen lähiympäristössä on tehty suuria muutosia liienteen vaatiessa lisää tilaa. Asemaraennusta on siirretty aluperäiseltä paialtaan noin 25 metriä vuonna 1999. Rautatieasemalla on suuri ulttuurihistoriallinen meritys. Pajalan teollisuusympäristö (maaunnallisesti arvoas) Pajalan alue on syntynyt ärvenpään teollistumisen aluaioina 1920-luvulla rautatien varteen esustan pohjoispuolelle. Säilyneeseen adunvarsiraentamiseen uuluu useita raennusia, uten Westermarcin asvinjalostuslaboratorio, onttoriraennus ja meijeri, ärvenpään umitehdas, Plyysi- ja mattotehdas Oy:n entinen tehdasraennus seä sähölaitos. Alue on paiallishistoriallisesti ja aupuniuvallisesti merittävä. Tiemaisema (säilyttämistä edistetään, III luoa) Tielinjausen perustana on ollut 1600-luvun lopussa raennettu Hyrylä Mäntsälä-maantie. Tie säilyi merittävimpänä ärvenpään läpi ulevana liienneväylänä 1950-luvulle saaa. Loutin ortteli (säilytetään aavoitusella, II luoa) Yhtenäinen alueoonaisuus, jolla on aupuniuvallista meritystä esimerinä jälleenraennusauden yhtenäisestä asuinraentamisesta. Alanotie 13 33 (unniamaininta) Alueella on erilaisia jälleenraennusauden omaotitaloja. Pihat ovat vehreitä ja hoidettuja. Saunaalliontie (unniamaininta) Kadulla on jälleenraennusauden asuintaloja. Menninäisenmetsä (unniamaininta) Kaupuniuvallisesti iinnostava alue raennusannan vaihtelusta huolimatta. Purolantie (säilyttämistä edistetään, III luoa) Purolantie muodostaa maisemallisesti hienon reitin metsäalueiden ja peltoaueiden esellä. Asutus on esittynyt muutamalle alueelle. Miljööllä on paiallishistoriallista ja maisemallista meritystä. Tuusula Luoitus aluerajausissa: I luoa: Erityisen merittävät alueoonaisuudet, joilla on suuri paiallinen arvo ja maaunnallista, mahdollisesti myös valtaunnallista meritystä. Suojelusuositus: Koonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman taraan, myös tiet, pihojen raenteet yms. tulisi huomioida. II luoa: Merittävät alueoonaisuudet. Suojelusuositus: Raennusia tai raenteita saa puraa vain paottavasta syystä, myös tiet ja pihojen raenteet tulisi huomioida. III luoa: Maisemallisesti tai historiallisesti arvoaat alueoonaisuudet. Suojelusuositus: Raennusia saa puraa vain paottavasta syystä, myös tielinjauset tulisi säilyttää. Luoitus ysittäisillä ohteilla: I luoa: Erityisen merittävä ohde, joilla suuri paiallinen arvo ja myös mahdollisesti valtaunnallista meritystä. Suojelusuositus: Raennusia ei saa puraa. II luoa: Merittävä ohde, joa on paiallisesti, mahdollisesti oonaisuuden osana täreä. Suojelusuositus: Raennusia saa puraa vain erityisen paottavasta syystä, joa täytyy perustella alan asiantuntijoita apuna äyttäen. III luoa: Maisemallisesti ja historiallisesti arvoas ohde. Suojelusuositus: Raennuset tulisi pyriä säilyttämään. 44. Nuppulinnan torppa (III luoan ohde) 45. Riitahuhta (II luoan ohde) 46. Kantamaa (II luoan ohde) 47. Rae Oy:n tiilitehdas (II luoan ohde) 48. oelantalo on entinen tiilitehtaan työväenasarmi, joa raennettiin vuonna 1908. Piharaennuset ovat 1940- ja 50-luvulta. Raennusella on raennushistoriallista ja maisemallista arvoa. (II luoan ohde) 49. oelan artanon pääraennus lienee raennettu 1880-luvun loppupuolella. Raennus on oristeellinen hirsitalo. (I luoan ohde) 50. Tiilitehdas on suojeltu raennuslailla. (I luoan ohde) 51. Asemapäälliön talo (I luoan ohde) 52. oelan rautatieasema (I luoan ohde) 53. Rautatieläisten asuintalo on vuonna 1903 raennettu uusrenesanssityylinen puutalo. Raennus on täreä osa oelan asemanseutua. Se sijaitsee junaradan itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä. (III luoan ohde) 54. Wilundin talolla on seä maisemallista että historiallista arvoa. oelan puhelinesus ja ysi taajaman ensimmäisistä aupoista on sijainnut raennusessa. 55. älleenraennusauden liieraennuset. Säästöpanin talo on valmistunut 1950. Sillä on meritystä taajamauvalle. Postipanin talo on raennettu 1950-luvun puolessa välin. Opintien ja Kesustien risteysessä sijaitsee raennus 1940-luvun alusta. Tuomalan ylän ulttuurimaisema (maaunnallisesti arvoas) Alue liittyy rantatien maisemaan. Tuomala on ysi Tuusulanjärven rantojen vanhoista ylistä, joa on ollut asutettu jo esiajalla. ärvenpääntieltä avautuu yhä näymiä itään Tuomalan peltoaueille. Haalantien varrella on vanhoja asumusia uuden asutusen lomassa. oelan valu (II luoan ohde) Alue sisältää useamman raennusen, mm. asi punatiilistä valimoa ja asi asuinraennusta. Teollisuusraennuset ovat melo huonossa unnossa. oelan teollisuusalue ja rautatieasema (valtaunnallisesti arvoas) oela on ysi merittävimmistä rautateiden varteen syntyneistä teollisuustaajamista Uudenmaan alueella. oelan suurin teollisuusyritys oli auppaneuvos Chmelewsin 1874 raentama tiilitehdas. Tehdasalueella on säilynyt runsaasti eri-iäisiä tuotantoraennusia ja työväenasuntoja. oelan asemaraennus on raennettu aritehti Knut Nylanderin suunnitelmien muaan 1874 75. Asemaa laajennettiin vuonna 1903. Raennusen uloasu on säilynyt pääpiirteissään aluperäisenä. Aseman lähellä on rautatievirailijoiden asuinraennus vuodelta 1895 seä muutamia muita rautatieraennusia. Asema liittyy iinteästi oelan teollisuusmiljööseen. Siljalantien pientaloalue (III luoan ohde) Pientaloalue raennettiin 1920- ja 30-luvuilla. Siljalantie muodostaa viihtyisän ympäristön. Päiväummuntie (III luoan alue) Päiväummuntiellä sijaitsee uusi Kolsan tiilitehtaan työnteijöilleen raennuttamaa tiilitaloa. Ne liittyvät paiaunnan historiaan. Taoja Kuusistontien raennuset ovat pääosin jälleenraennus-
LIITE 3B auden aiaisia. Kuusistontie muodostaa varsinin tien länsipäässä viihtyisän pientaloalueen, jossa historiallinen ulottuvuus näyy myös pihapiirien asvillisuudessa ja raennusannassa. Könnintien ja Hongistontien pientalot ovat niin iään raennettu 1940-luvun lopulla. Uudistusista huolimatta alue muodostaa jossain määrin yhtenäisen oonaisuuden. Hyvinää 56. Mäntymäi 57. Ratavartijan talo Palopurolla 58. Palorinne 59. Ratavartijan talo Piusuolla 60. Kymppitalo valmistui vuonna 1964. Suunnittelijana oli aritehti Martti Väliangas. 61. Aseman vanha posti 62. Hyvinään asemaraennus 63. Solbo. Raennusessa toimi vuosisadan alussa helsiniläisten täysihoitola Solbo. 64. Laineen talo on raennettu 1900-luvun vaihteessa. Raennusessa toimi Hyvinään Säästöpani 1920-luvulla. 65. Uusi hotelli (Nuorisotalo Silta) on raennettu 1926. Raennus oli Hyvinään ensimmäisiä ravintoloita ja on olennainen osa Siltaadun miljöötä. 66. Ahjon liieraennus 67. As.oy Urheiluatu 4. Raennuset ovat mieleniintoisia, varhaisia esimerejä puuelementin ja nauhaiunan äytöstä asuinraentamisessa. 68. Lamelli 2 tehtiin asuntopulassa 1957. Raennuset ovat mieleniintoisia, varhaisia esimerejä puuelementin ja nauhaiunan äytöstä asuinraentamisessa. 69. Rautatien raentajien muistomeri 70. Koritsooninmäen iviot ovat jäänteitä Helsini Hämeenlinna-radan raentamisen ajoilta. Kivenlohareet asattiin röyiöisi radan molemmille puolille rautatieleiausta räjäytettäessä. Hyvinään asemanseutu (valtaunnallisesti arvoas) Hyvinään asema on ysi maamme vanhimmista asemaraennusista. Asemaraennus uuluu suojeltavien asemaraennusten jouoon. Se valmistui vuonna 1862 aritehti C.A. Edelfeltin suunnitelmien muaisesti. Asemaa laajennettiin 1891. Koonaisuuteen uuluu asemanpuisto, joa on istutettu 1870-luvulla. Puisto on myös suojeltu. Hyvinään asemanseudun maisemaoonaisuuteen liittyy myös Hyvinää Hano-radan rautatieasema vuodelta 1873 seä sen ympäristössä olevat raennuset. Asemaraennusen vieressä on 1908 raennettu postitalo, joa muodostaa raennustavaltaan yhtenäisen jateen asemaraennusen anssa ja liittyy siten iinteästi asemanseudun ympäristöön. Hyvinään parantola (valtaunnallisesti arvoas) Parantolan asi ensimmäistä puuraennusta valmistuivat 1896. Ne suunnitteli Magnus Schjerfbec. Toinen näistä taloista on säilynyt. Vuonna 1906 alueelle valmistui Lars Soncin suunnittelema omea ivinen pääraennus. Parantolan alueeseen uuluu lisäsi Soncin suunnittelema entinen alilääärin asuinraennus seä puutarhurin entinen asuinraennus. Parantolan länsipuolella on 1858 äyttöönotettu rautatieraentajien hautausmaa. Aseman oulu (maaunnallisesti arvoas) Aseman oulu on aloittanut toimintansa 1894. Nyyisen ouluorttelin vanhempi puuraenteinen oulu on 1910-luvun alusta. Suurten iäluoien tarpeisiin valmistui ivinen ouluraennus vuonna 1954 (aritehti Antero Pernaja). Hyvinään vanha liieesusta (maaunnallisesti arvoas) Hyvinäänadun ja Uudenmaanadun varsilla pääradan länsipuolella on säilynyt vanhoja esustan liieraennusia. Hyvinäänatu on vanha Hämeenlinnan ja Helsingin välinen maantie. Alueen raennuset edustavat auppalan aluvaiheiden liiearitehtuuria. Viertolan pientaloalue (maaunnallisesti arvoas) Viertolan pientaloalue uuluu Hyvinään maalaisunnan 1920-luvulla aavoittamiin asuntoalueisiin. Vanhimmat raennuset ovat 1920-luvulta. Alue liittyy auppalan aluvaiheen ehityseen. Hämeenadun liie- ja hallintoraennuset (maaunnallisesti arvoas) Hämeenatu muodostaa jateen Uudenmaanadulle. Näiden ahden adun varrelle muodostui auppalavaiheen liie-elämän esus. Kesushallinto tuli osasi Hyvinään auppalauvaa 1955, un valtion virastotalo valmistui. Raennusannan errosellisuus uvastaa ehitystä auppalasta aupungisi. Aritehtuuri on ärsinyt jonin verran muutosista. Siltaadun ympäristö (maaunnallisesti arvoas) Siltaatu oli 1900-luvun alupuolella paiaunnan huomattava liieatu. 1908 avasi elouvateatterin, joa oli maaseututeattereiden ensimmäisiä. Alueella on useita 1900-luvun alupuolella valmistuneita liieraennusia. Kruunupuiston omaotitaloalue (maaunnallisesti arvoas) Laaja ja yhtenäinen jälleenraennusauden pientaloalue, joa on säilyttänyt aluperäisluonteensa. Rehevät puutarhat täydentävät aluetta. Vieremä (paiallisesti arvoas) Osayleisaavassa suojeltu alue, johon liittyy ulttuurihistoriallisia ja/tai raennustaiteellisia arvoja. Hausjärvi 71. Vanha maatilan pääraennus. Suojeltu osayleisaavassa. 72. Monnin oulu. Raennettu vuonna 1928. Suojeltu osayleisaavassa. Riihimäi 73. VR:n vesitorni on osa asemanseudun aupuniuvaa. 74. Historiallisesti arvoas ja aupuniuvallisesti merittävä raennus. Raennusen yhteydessä oleva tehtaan piippu on aupuniuvan säilymisen annalta täreä. Raennus on suojeltu asemaaavassa. 75. Riihimäen asema on aritehti Thure A. Hellströmin suunnittelema. Funtionalistinen raennus on vuodelta 1935 ja se on suojeltu asemaaavassa. Asemanseutu ja Rautatien puisto (valtaunnallisesti arvoas) Rautatienpuisto ja Maantienvarsi muodostavat raennusineen arvoaan oonaisuuden, jolla on eseinen meritys maamme rautatielaitosen historiassa. Alueen vanhimmat raennuset ovat vuodelta 1857. Alueeseen uuluu mm. veturitallit, joilla on huomattavat liiennehistoriallinen meritys. Lisäsi alueella on useita vanhoja asuinraennusia, entinen oulu seä Riihimäen puuiro. Useimmat raennusista on suojeltu asemaaavassa.