Osa 9. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (M&T, Chs 10-11; 20; Pohjola)

Osa 9. Julkisen vallan rooli markkinataloudessa (M&T, Chs 10-11; 20; Pohjola) Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa mutta julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuutta markkinat eivät nimittäin aina toimi hyvin Tarkastelemme seuraavaksi neljää tekijää, jotka johtavat siihen, etteivät markkinat toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaasti 1. ulkoisvaikutukset (externalities) 2. julkishyödykkeet (public goods) ja yhteiset resurssit (common resources) 3. epäsymmetrinen informaatio (asymmetric information) Markkinoiden tehottomuuden lisäksi markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan. Tätä tematiikkaa tarkastelemme tämän osion loppupuolella seuraavien otsikkojen alla. 4. Hyvinvointiteoriaa 5. Havaintoja tulonjaosta 6. Hyvinvointiyhteiskunnasta 1

Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti Henkilön 2 hyvinvointi Tehottomat markkinat Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvointi Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Henkilön 1 hyvinvointi 1. UIkoisvaikutukset Ulkoisvaikutus syntyy silloin, kun yhden kuluttajan tai tuottajan toiminta vaikuttaa toisen kuluttajan tai tuottajan hyvinvointiin ilman, että kumpikaan maksaa tai saa siitä mitään korvausta Ulkoisvaikutus on positiivinen silloin, kun hyvinvointi lisääntyy negatiivinen silloin, kun hyvinvointi vähenee Ulkoisvaikutuksia voi syntyä sekä kulutuksessa että tuotannossa Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista: positiivinen kulutuksessa: puhelin, fax negatiivinen kulutuksessa: tupakointi, liikenneruuhkat positiivinen tuotannossa: uuden teknologian tutkimus negatiivinen tuotannossa: ympäristön saastuttaminen 2

Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta seurauksena on, ettei kokonaishyvinvointi (eli kuluttajan ja tuottajan yhteenlaskettu ylijäämä) maksimoidu markkinatasapainossa taloudessa tuotetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian vähän, jos ulkoisvaikutukset ovat positiivisia, ja liikaa, jos ne ovat negatiivisia Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen) Mikä neuvoksi? Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehottomuus korjataan? Coasen ratkaisu (Ronald Coasen mukaan) Osapuolet voivat neuvottelemalla ratkaista ongelman Kaksi osapuolta: esimerkiksi saastuttava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turistikohde toisella (vrt. Argentiinan ja Uruguayn sellutehdaskiista). Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastuttajalle, jottei päästöjä synny, tai sitten saastuttaja ostaa kärsijältä luvan saastuttaa. Neuvottelu johtaa yhteiskunnallisesti tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Ongelma 1: transaktiokustannukset. Sopimusten aikaansaanti ja toimeenpano kallista. Ongelma 2: vapaamatkustus. Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita, niin yksittäisillä kärsijöillä on kannustin antaa muiden ratkaista ongelma 3

Näistä syistä ulkoisvaikutusten aiheuttamien tehottomuuksien korjaamisessa tarvitaan usein julkisen vallan apua hallinnollinen ohjaus: viranomainen säätelee toimintaa suoraan taloudellinen ohjaus: viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupattavat päästöluvat) Kuviossa 1 tarkastellaan sellaisen tuotteen markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä esimerkiksi paperiteollisuus Suomessa ennen kuin se ryhtyi puhdistamaan jätevesiään koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuotettu määrä suurempi kuin mikä on yhteiskunnan kannalta optimaalista Kuvio 1. Ympäristöä saastuttava tuotanto ja yhteiskunnallinen optimi Hinta Saastuttamisen kustannus Yhteiskunnallinen rajakustannus Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Optimi Markkinatasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q OPTIMI Q MARKKINAT Tuotannon määrä 4

Hallinnollinen ohjaus: määrätään yrityksille tuotantokiintiöt siten, että kokonaispäästöt eivät ylitä yhteiskunnallista optimia Taloudellinen ohjaus: asetetaan tuotannolle vero siten että tuotannon yksityinen kustannus veron jälkeen vastaa yhteiskunnallista kustannusta Tällaista ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi taloustieteilijä A.C. Pigou n (1877-1959) mukaan päinvastoin kuin resurssien käyttöä vinouttava vero, jota tarkastelimme edellä, Pigou-vero edistää markkinoiden tehokkuutta ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia Ympäristöongelmien ratkaisussa ekonomistit pitävät veroja yleensä parempina kuin hallinnollista ohjausta seuraavista syistä: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, että ne yritykset vähentävät päästöjä, joilla vähentäminen on halpaa, muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaasti päästöjä aiheuttavat eniten ne, joille vähentäminen on kallista hallinnollisia kiintiöitä on vaikea jakaa kustannustehokkaasti. Kiintiöitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset kalliita => leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa. Kiintiöiden jakoon vaikuttavat lobbaus, aluepolitiikka, yms. vero kannustaa kehittämään uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden sopeuttaa toimintojaan jos taloudellisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia. 5

Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästölupien eli päästöoikeuksien kaupalla yrityksille asetetaan yhteinen, lähtöhetken päästötasoa alhaisempi päästökatto yrityksille jaetaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa jakaminen tapahtuu joko huutokaupalla tai historiatietojen perusteella koska päästöoikeuksin määrä on niukka, muodostuu niille markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista jokaisen kannattaa vähentää päästöjään tasolle, jolla siitä syntyvä rajakustannus = päästöoikeuden hinta päästöoikeuden hinta asettuu sille tasolle, jolla lupien kysyntä = tarjonta ja kokonaispäästöt vastaavat päästökattoa. Kuviossa 2 näytetään, että Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa johtavat teoriassa samaan tulokseen päästöjen ajatellaan syntyvän tuotannossa päästöjen kysyntäkäyrä on siksi laskeva samaan tapaan kuin valmistettavan tuotteen kysyntäkäyrä kuvion (a)-osassa päästöjen hintana on vero yritykset asettavat päästöt tasolle, jossa niiden rajahyöty = vero kuvion (b)-osassa viranomaiset asettavat päästöjen määrän myöntämällä päästöoikeudet niiden kauppa määrittää niille hinnan, jolla kysyntä = tarjonta näemme, että lopputulos on sama Käytännössä kaupan tulos voi olla parempi, sillä verotuksen tasoa määrättäessä on tiedettävä yritysten päästöjen vähentämisen kustannukset, kun taas päästöoikeuksien kaupassa ei tätä tietoa tarvita 6

Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa Päästöjen hinta (a) Pigou-vero P Pigou-vero 1. Pigou-vero asettaa hinnan päästöille... 0 Q 2.... mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen tason. Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (b) Päästöoikeudet Päästöjen hinta Päästöoikeuksien tarjonta P 0 2.... mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen hinnan. Q Päästöoikeuksien kysyntä 1. Päästöoikeudet asettavat päästömäärän Päästöjen määrä 7

Ulkoisvaikutukset voivat olla myös positiivisia Kuviossa 3 on esimerkki koulutuksesta jos koulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi taikauskon väheneminen (Adam Smith), demokratian edistäminen (Milton Friedman), hygienian paraneminen, rikollisuuden väheneminen,... sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityinen => markkinat tuottavat liian vähän ratkaisu: yhteiskunta tukee koulutusta Teknologian kehittäminen on toinen esimerkki jos uudesta keksinnöstä on hyötyä myös muille kuin keksijälle, sen yhteiskunnallinen tuotto on suurempi kuin yksityinen => keksintöjä on liian vähän ratkaisu 1: patentit, jotka antavat keksijöille korvauksen kun muut soveltavat keksintöä, lainsäädäntö peräisin 1700-luvun lopulta ratkaisu 2: tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen tuki Kuvio 3. Koulutus ja yhteiskunnan hyvinvointi Koulutuksen hinta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Yhteiskunnan rajahyöty Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q MARKKINAT Q OPTIMI Koulutuksen määrä 8

2. Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit Kaikki hyödykkeet voidaan kahden ominaisuuden perusteella luokitella neljään ryhmään Nämä ominaisuudet ovat: poissuljettavuus (excludability) kilpailevuus (rivalry) 1) Poissuljettavuus ketä tahansa voidaan estää kuluttamasta hyödykettä 2) Kilpailevuus kun joku kuluttaa hyödykettä, niin kukaan toinen ei voi sitä kuluttaa Yksityiset hyödykkeet poissuljettavia ja kilpailevia esimerkki: jäätelö 9

Julkishyödykkeet eivät ole kilpailevia eivätkä poissuljettavia esimerkkejä: majakka, maanpuolustus kun niitä valmistetaan yhdelle kuluttajalle, ovat ne myös kaikkien muiden käytettävissä eikä muita voi mitenkään estää niitä käyttämästä Yhteiset resurssit ovat kilpailevia mutta eivät ole poissuljettavissa esimerkkejä: ilmakehä, yhteiset laitumet, avomerikalastus Luonnolliset monopolit ovat poissuljettavissa mutta eivät ole kilpailevia esimerkki: kaapelitelevisio Ajankohtainen kysymys mihin kuuluu digitaalinen tuote esimerkiksi tietokoneohjelma tai musiikki? Kuvio 4. Hyödykkeiden luokittelu neljään ryhmään Kyllä Kilpaileva? Ei Kyllä Poissuljettava? Ei Yksityiset hyödykkeet Jäätelö Vaatteet Cd-levyt Yhteiset resurssit Kalat valtamerissä Ilmakehä Yhteismetsät ja -laitumet Luonnolliset monopolit Pelastustoimi Kaapeli-TV Maksulliset tiet Julkishyödykkeet Majakka Maanpuolustus Tsunamivaroitusjärjestelmä 10

Julkishyödykkeet markkinat eivät toimi näiden tuotannossa vapaamatkustajaongelman vuoksi kukaan ei halua maksaa hyödykkeestä kun tiedetään ettei ketään voi sulkea pois sen kuluttamisesta ratkaisu: julkinen valtaa rahoittaa tuotannon verovaroin Yhteiset resurssit markkinat eivät toimi, koska niiden hyödyntämisen kustannukset eivät lankea niille, jotka resursseja käyttävät ratkaisu: julkisen vallan sääntely hallinnollisin tai taloudellisin keinoin vrt: negatiivinen ulkoisvaikutus Tieto, ideat, digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan julkisten hyödykkeiden kaltaisia poissuljettavuuden mahdollistaminen lainsäädännöllä johtaa monopoleihin vrt. Microsoft 3. Epäsymmetrinen informaatio Epäsymmetrisellä informaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ostajalla ja myyjällä ei ole samaa tietoa kaupan kohteesta käytetyn auton ostaja ei tiedä auton todellista kuntoa vakuutusyhtiö ei tunne asiakkaansa elintapoja pankki ei tiedä lainaottajan todellista maksukykyä tallettaja ei tiedä pankin maksuvalmiutta Voi syntyä tilanne, jossa kauppaa ei käydä, vaikka sitä syntyisi jos informaatio olisi symmetristä Epäsymmetrisen informaation merkitys on korostunut rahoitusmarkkinoiden kriisissä pankkien väliset rahamarkkinat jäätyivät elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008, kun pankit eivät luottaneet toisiinsa 22 11

Esimerkki: Käytetyn auton kauppa Kaupan ylijäämä = B-A 0 A P B Auton hinta A on auton myyjän pyyntihinta, B ostajan tarjoama hinta Jos nämä kuvaavat auton arvoa osapuolille aidosti, kauppojen pitäisi syntyä, kun B > A Sovittu kauppahinta P jakaa kaupan ylijäämän B-A osapuolten kesken esimerkiksi siten, että ylijäämä puolitetaan, jolloin P = A + (B-A)/2 Myyjä saa sitä suuremman hinnan, mitä korkeampi on A (esim. mitä parempi on auton kunto) Ostaja maksaa sitä vähemmän, mitä pienempi on B eli mitä vähemmän hän tätä autoa arvostaa Epäsymmetrinen informaatio Osapuolet eivät tiedä A:n ja B:n arvoja => Kummankin kannattaa yrittää huijata myyjän liioitella auton kuntoa (suuri A) ostajan vähätellä kiinnostustaan tähän autoon (pieni B) => Kauppoja ei ehkä synnykään myyjän pyytäessä liikaa ja/tai ostajan tarjotessa liian vähän Ongelma tunnetaan nimellä markets for lemons George Akerlof, Nobel-palkinto vuonna 2001 Markkinat epäonnistuvat, koska tuotteen laadusta ei saada symmetristä tietoa Myyjä tietää autosta enemmän kuin ostaja Ostajan tietäessä tämän hän ei tarjoa autosta todellisen maksuhalukkuutensa verran Ratkaisuna markkinoiden sääntely kuluttajansuoja, autojen kuntotestit ym. 12

Moraalikato (moral hazard) Epäsymmetrinen informaatio on merkittävä ongelma mm. rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla Luotonantaja ei tiedä tarkkaan luotonottajan kykyä maksaa luotto takaisin Tallettaja pelkää pankin menevän konkurssiin Epäsymmetrinen informaatio voi johtaa moraalikatoon (moral hazard) tilanteeseen, jossa taloudenpitäjä käyttäytyy eri tavoin olleessaan riskiltä suojassa kuin ollessaan sille alttiina Esimerkiksi pankki antaa lainaa riskipitoisille asiakkaille, jos tietää, että valtio pelastaa pankin kriisissä Rahoitusmarkkinat ovat kansantaloudelle tärkeät, mistä syystä yhteiskunta takaa niiden toiminnan esimerkiksi talletussuojan muodossa...mikä saattaa johtaa moraalikatoon Rahoitusmarkkinoilla on siksi taipumus aliarvioida riskit Palaamme asiaan rahoitusmarkkinoiden ja rahapolitiikan tarkastelun yhteydessä 25 4. Hyvinvointiteoriaa (Mankiw & Taylor, Ch 20) Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan Edellä osoitettiin markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 13

Yhteiskunnan hyvinvointifunktio W kuvaa, miten yhteiskunnan hyvinvointi riippuu kansalaisten (tai kotitalouksien) hyvinvoinnista: W = W(U 1, U 2,..., U n ), jossa U i on kansalaisen (tai kotitalouden) i hyötyfunktio Taloustieteestä ei ole apua tämän funktion määrittelyssä, sen muoto riippuu yhteiskunnan arvoista taloustieteessä se oletetaan yleensä annetuksi Asiaa pohditaan tarkemmin yhteiskuntafilosofiassa Kolme esimerkkiä: 1) Utilitarismi Jeremy Bentham (1748-1832), John Stuart Mill (1806-73) julkisen vallan tavoitteena tulee olla kansalaisten hyvinvointien summan maksimointi: W = U 1 + U 2 +...+ U n vastaa edellä esitettyä kuluttajan ylijäämää rajahyödyn ollessa vähenevä, kulutuksen tai tulon siirtäminen rikkaalta köyhälle lisää yhteiskunnan hyvinvointia 2) Oikeudenmukaisuusteoria John Rawls (1921-2002), Theory of justice julkisen vallan tulee maksimoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaisensa hyvinvointia, maximinkriteeri W = min{u 1, U 2,..., U n } perustelu: veil of ignorance, tietämättömyyden verho 14

3) Libertarismi eli markkinaliberalismi tai oikeistoliberalismi Robert Nozick (1938-2002) ajatuksena on että kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua talouden toimintaan julkisella vallalla ei ole muuta tarvetta puuttua talouden toimintaan, sen ei tulee jakaa tuloja uudelleen mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, jos ne prosessit, joiden tuloksena se syntyy, ovat oikeudenmukaisia korostaa yksilön vapautta Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden ristiriita jos markkinoiden synnyttämä hyvinvointi jakautuu kansalaisten kesken epäoikeudenmukaisesti, on talouspolitiikan tehtävänä toteuttaa oikeudenmukaisena pidetty jakauma esim. verotuksen ja tulonsiirtojen avulla ongelmana on, kuten edellä opimme, että verotus aiheuttaa tehottomuutta markkinoilla vaihdetaan vähemmän tuotteita, joita verotetaan työntekijät saattavat vähentää työn tarjontaa, kun palkkatulon verotusta kiristetään kotitaloudet voivat vähentää säästämistä, jos pääomatulon verotusta kiristetään tuloksena on, että jaettavissa oleva kokonaishyvinvointi pienenee se miten kakku jaetaan, vaikuttaa kakun kokoon talouspolitiikka on rajankäyntiä tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken 15

Havainnollistetaan kuviolla: seuraavassa kuviossa on hyvinvointimahdollisuuksien käyrä se kuvaa miten kansantalous voi tuottaa hyvinvointia kahdelle jäsenelleen: 1 ja 2 oletetaan että markkinat tuottavat pisteen A mukaisen jakauman yhteiskunta pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja tavoittelee pistettä B esimerkiksi verottamalla henkilöä 2 jos tämän seurauksena 2 työskentelee vähemmän kuin ennen, pienenee hyvinvointimahdollisuuksien joukko haluttu piste B ei toteudu, vaan saavutetaan esimerkiksi piste C politiikan ongelmana on usein epätietoisuus siitä, kuinka paljon talouspolitiikka vähentää tehokkuutta esimerkkinä verotuksen vaikutus työn tarjontaan U 2 A C B Hyvinvointimahdollisuuksien käyrä U 1 Huom: Piste B kuvaa oikeudenmukaisena pidettävää tulemaa 16

Yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimointi U 2 Yhteiskunnan hyvinvointia kuvaava indifferenssikäyrä: W(U 1,U 2 ) = vakio Hyvinvointimahdollisuuksien käyrä U 1 Maksimointiongelma on periaatteessa helppo, mutta käytännössä vaikea edellä kerrotuista syistä 33 5. Havaintoja tulonjaosta Hyvinvoinnin mittaaminen on käytännössä hankalaa...sitä arvioidaan siksi tavanomaisesti tulojen avulla Tätä voi perustella sillä, että tulot ja hyvinvointi korreloivat keskenään, minkä näkee kuluttajan valintateorian perusmallista: max U = U(x 1, x 2,..., x n ) ehdolla P 1 x 1 + P 2 x 2 +...+ P n x n Y Mitä suuremmat tulot Y, sitä enemmän voi kuluttaa ja sitä korkeampi on hyvinvointi eli hyötytaso U kuten kuluttajan optimointiongelmasta opittiin 17

Tulojen jakautumista voi mitata eri tulokäsittein ja eri menetelmin Tulokäsitteitä ovat mm. tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot käytettävissä olevat tulot = bruttotulot maksetut tulonsiirrot Menetelmiä ovat mm. tulokymmenysten tai -viidennesten tulo-osuuksien kuvaaminen Lorenzin käyrä Gini-kerroin Tulokymmenys eli desiili väestö on jaettu tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan ensimmäisen tulokymmenykseen tulee pienituloisin 10 % väestöstä, kymmenenteen tulokymmenykseen suurituloisin 10 % Tulo-osuus kuvaa, millaisen prosenttiosuuden eri tulokymmenyksiin sijoittuvat taloudet ovat saaneet käytettävissä olevista tuloista Pienituloisuus kuvaa suhteellista köyhyyttä määritellään käytettävissä olevien tulojen osuutena (40 %, 50 % tai 60 %) mediaanitulosta 18

Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen vuonna 2013 Tulojen yläraja, Kymmenyksen mediaanitulo, Kymmenyksen tulo-osuus, % I 14 933 12 581 4,0 II 18 103 16 577 5,6 III 21 164 19 716 6,6 IV 24 184 22 736 7,6 V 26 880 25 496 8,5 VI 29 842 28 288 9,5 VII 33 389 31 497 10,6 VIII 38 135 35 610 11,9 IX 46 016 41 423 13,9 X 54 535 21,9 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Lorenzin käyrä käytettävissä oleville tuloille vuonna 2013 Kymmenys Kymmenys Tuloosuus, % Kumulatiivinen osuus kotitalouksista, % Kumulatiivinen tulo-osuus, % I 4,0 10 4,0 II 5,6 20 9.6 III 6,6 30 16.2 IV 7,6 40 23.8 V 8,5 50 32.3 VI 9,5 60 41.8 VII 10,6 70 52.4 VIII 11,9 80 64.3 IX 13,9 90 78.2 X 21,9 100 100.1 Lorenzin käyrä 19

Lorenzin käyrä kuviona ja Gini-kertoimen määritelmä 100 90 80 Lorenzin käyrä jos tulot olisivat jakautuneet tasaisesti Havaittu Lorenzin käyrä Gini-kerroin = alue A jaettuna alueella A+B 70 60 50 40 30 20 10 A B = 0, jos tulot ovat jakautuneet tasaisesti, = 1, jos tulot ovat keskittyneet yhdelle 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Gini-kerroin eri tulokäsitteille vuosina 1966-2011 (skaalattuna asteikolle 0-100) Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 20

Gini-kerroin eräissä maissa vuoden 2000 paikkeilla 60 50 40 30 20 10 0 Etelä-Afrikka Argentiina Yhdysvallat Italia Iso-Britannia Saksa Suomi Ruotsi Tanska Norja Lähde: http://www.wider.unu.edu/research/database/en_gb/database/ 41 Pohjoismaissa on pienet tuloerot Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 21

Pienituloisuus Suomessa vuonna 2013 Pienituloisuus määritellään suhteella väestön mediaanituloon 60 % mediaanista 50 % mediaanista 40 % mediaanista Pienituloisuusaste 12,9 5,6 2,4 Pienituloisia henkilöitä (1000) 690 301 130 Pienituloisten mediaanitulo ( ) 12250 9840 7630 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Pienituloisuusaste 1987-2012 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 22

Keitä pienituloiset meillä ovat? (60 % mediaanitulosta) Lähde: VATT, Talouden rakenteet 2011 Naisten ja miesten osuudet tuloluokissa vuonna 1990 ja 2005 Osuus ryhmästä % 25 20 15 10 5 Naiset 1990 Miehet 1990 Naiset 2005 Miehet 2005 0-20 40 60 80 100 120 140 160 180 Tuloluokka, % mediaanitulosta Mediaanitulo vuonna 2005 oli 17191 euroa (1432 e/kk). 58% naisista ja 42 % miehistä oli sen alapuolella. Vuonna 1990 63% ja 37%. 200 220 220-23

Edellisessä kuviossa* tarkastellaan 20-64 vuotiaita henkilökohtaiset veronalaiset tulot - verot ja veronluonteiset vakuutusmaksut mukana eivät ole verottomat tulonsiirrot (lapsilisät, asumistuki ja toimeentulotuki, jotka lasten kustannuksiin tai perheen yhteiseen käyttöön) tulojakaumat laskettu suhteessa koko 20-64-vuotiaiden mediaanituloon (siis miesten ja naisten yhteiseen mediaanitulo) jota merkitään arvolla 100. Tuloluokkien rajat alenevat/ylenevät 20 %:n askelin mediaanitulosta niin että kunkin käyrän pisteet summautuvat 100 prosenttiin tulonjako on sitä tasaisempi mitä lähemmäs mediaanituloa väestö sijoittuu eli mitä korkeampi ja yksihuippuisempi jakauma on. tuloerot sitä suuremmat mitä litteämpi käyrä on. *Lähde: Haataja, Mikkola, Pääkkönen (2007) Tuloerot kasvaneet erityisesti tulonjakauman yläpäässä 24

Tuloerot: rikkaimman prosentin osuus tuloista Yhdysvallat Saksa Suomi Suomi Lähde: The Top Incomes World Database Havaintoja tulonjaosta eri maissa Tuloerot ovat suuret Yhdysvalloissa ja monissa kehitysmaissa Pohjoismaat sekä eräät muut Euroopan maat (mm. Hollanti ja Itävalta) ovat tasaisen tulonjaon maita Pohjoismaiden elintaso on myös suhteellisen korkea => Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa sellaisissa hyvinvointivertailuissa, joissa arvioidaan sekä tulotasoa että tulojen jakautumista Seuraavan kuvion jälkeen oleva kuvio kertoo miksi Pohjoismaisen yhteiskuntamallin ominaispiirteitä yksityisten hyödykkeiden (mm. koulutus ja terveydenhuolto) julkinen tarjonta laaja sosiaaliturva työmarkkinapolitiikka, jonka tavoitteina ovat täystyöllisyys ja tasainen tulonjako 25

Pohjoismaissa kokonaisveroaste (verotulot/bkt) on korkea Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA Pohjoismaisen mallin toimivuudesta BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) 100 90 80 70 60 50 40 30 USA IRL < 30 % AUT SWE FIN NLD DEN 20 60 65 70 75 80 Tulonjaon tasaisuus ( = 100 - Gini-kerroin) kokonaisveroaste > 40 % 26

Pelko ja eriarvoisuus Maiden välisissä eroissa tärkein yksittäinen selittäjä on tulonjaon epätasaisuus Myös rikoksen uhriksi joutuminen lisää pelkoa Muilla tekijöillä ei vaikutusta Lähde: Olli Kangas Vankien määrä 100 000 asukasta kohden, 2005 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Yhdysvallat Venäjä Etelä-Afrikka Viro Puola Espanja Koko maailma Britannia EU-27 EU-15 Italia Saksa Ruotsi Tanska Suomi Norja 27

Northern Lights, Special Report on the Nordic Countries, The Economist, February 2nd-8th, 2013 The secret of their success CECIL RHODES ONCE remarked that to be born an Englishman is to win first prize in the lottery of life. Today the same thing could be said of being born Nordic. The Nordic countries have not only largely escaped the economic problems that are convulsing the Mediterranean world; they have also largely escaped the social ills that plague America. On any measure of the health of a society from economic indicators like productivity and innovation to social ones like inequality and crime the Nordic countries are gathered near the top (see table). (s. 15) 6. Hyvinvointiyhteiskunnasta Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu keskiluokan tuen varaan Tämä tietoinen valinta tehtiin Ruotsissa jo vuonna 1948, kun sosialidemokraatit ryhtyivät järjestelmää rakentamaan turvatakseen poliittisen kannatuksensa sosialidemokraatit laskivat tarvitsevansa sekä työväestön että keskiluokan tuen tavoitteena oli yhdistää ihmiset, joilla ei ollut merkittävää omaisuutta poliittinen terminologia muutettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi (mm. palkansaaja-käsite) politiikalle hankittiin myös toimihenkilöjärjestöjen tuki 28

Kuvitteellinen esimerkki verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksista Ryhmä Keskim. tulot Vero (40%) Tulonsiirrot Nettotulot A (20%) 1000 400 240 840 B (20%) 800 320 240 720 C (20%) 600 240 240 600 D (20%) 400 160 240 480 E (20%) 200 80 240 360 A:n ja E:n suhde 5/1 2,33/1 Huomaa keskiluokan (C) poliittinen merkitys, vaikka se vain kierrättää rahaa julkisen sektorin kautta Pohjoismaissa julkisten menojen (julkinen kulutus + tulonsiirrot) osuus bkt:sta on suuri Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 29

Helsingin Sanomat 17.1.2014 Helsingin Sanomat 17.1.2014 30

Pohjoismaisen yhteiskuntasopimuksen malli Net contribution to the public sector Net contribution to the public sector of those working (average) A B C 0 Public Public spending spending on on pensions, children and health and oldage the young care Age Lähde: Sixten Korkmanin luento, marraskuu 2012 Ongelma: työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) vähenee Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 31

indeksi 80 ja huoltosuhde heikkenee indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve kasvaa 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0 Lähde: Raimo Sailas, valtiovarainministeriö Eläkkeet ja muut ikäsidonnaiset menot kasvavat Lähde: Valtiovarainministeriö 32

aiheuttaen julkisen talouden kestävyysongelman Lähde: Valtiovarainministeriö Perusjäämä = julkisen talouden (ali/yli)jäämä ilman korkomenoja Ratkaisu? Työn määrän nostaminen Lähde: Jukka Pekkarinen, Valtiovarainministeriö 33

100 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna 2010 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Tanska Norja 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70-74 Lähde: OECD 19.5.2011/VM/KO/UL/ 20763.xls Lähde: Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö Pohjoismaisen mallin haasteista Väestön ikääntyminen ja eliniän pidentyminen aiheuttavat ongelman julkiseen talouteen ns. kestävyysvajeen Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on 4,7 % bkt:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. (Kataisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.11.2013) Ratkaisuehdotuksia eläkeiän nostaminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen työvoimaan osallistumisen kannustaminen julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohentaminen julkisten menojen leikkaaminen ja verojen korotukset 34