TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 1.8.2011 1

OMNIAN AMMATTIOPISTO TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO... 3 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTA... 3 2.1 Sopimuspohjaisuus... 4 2.3 Työssäoppiminen työsopimussuhteessa... 4 3 TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT... 4 3.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut... 5 4 SUUNNITTELU... 7 4.1 Opiskelijan suunnitelmat... 7 4.2 Erityisopiskelijat, erilaiset tavoitteet... 8 4.3 Maahanmuuttaja työssäoppijana... 8 4.4 Työssäoppiminen ulkomailla... 9 4.5 Työssäoppiminen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin... 9 4.6 Omnian TOP-verkkopalvelu (top.omnia.fi)... 9 5 TOIMEENPANO... 10 5.1 Työssäoppimispaikan hankinta ja laadunvarmennus... 10 5.2 Opiskelijan valmentaminen työssäoppimisjaksolle... 11 5.3 Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan... 11 5.4 Työpaikkaohjaajan valmentaminen ohjaustehtävään... 12 5.5 Työturvallisuus ja vakuutusturva... 12 5.6 Työssäoppimisen ohjaus... 13 6 ARVIOINTI... 15 6.1 Ammattiosaamisen näyttö... 15 6.2 Arviointikeskustelu ammattiosaamisen näytön jälkeen... 16 6.3 Arvioinnin dokumentointi, arviointiaineiston tallentaminen ja arkistointi... 17 7 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATU JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN... 18 LIITE 1... 19 2

1 JOHDANTO Omnian ammattiopiston työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelmassa kuvataan, miten työssäoppiminen järjestetään sekä miten ammattiosaamisen näytöt toteutetaan suositusten mukaisesti ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä. Suunnitelmassa kerrotaan, miten työssäoppimispaikkojen hankinta ja laadunvarmistus hoidetaan, miten ohjaus ja arviointi työpaikalla järjestetään, miten osapuolet valmennetaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä miten työssäoppimisen laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan. Työssäoppimiseen ulkomailla sovelletaan Omnian kansainvälisyysstrategiaa. Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen järjestämisessä on otettu huomioon Omnian erityisopetussuunnitelmassa määritellyt periaatteet. Työssäoppimisen ja Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi käsitellään Omnian ammattiopiston asiakirjassa Ohje opiskelijan arviointiin. Suunnitelma täydentää Omnian opetussuunnitelman yhteistä osaa, ja sitä noudatetaan ammattiopiston ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikilla koulutusaloilla ja kaikissa perustutkinnoissa 1.8.2011 alkaen. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään seuraavan kerran keväällä 2012. Tämä suunnitelma koskee 1.8.2008 jälkeen uudistettuja tutkintoja sekä soveltuvin osin valmistavia koulutuksia. 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PERUSTA Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) muutoksineen sekä Opetushallituksen tutkintojen perusteita koskevat määräykset ja ohjeet. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä sivuavat myös useat muut lait ja asetukset, jotka koskevat mm. työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta ja opintotukea. Lisäksi niiden järjestämistä ohjaavat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Opetushallituksen hyväksymissä tutkinnon perusteissa on määritelty ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet, opintojen keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit sekä mitä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista ja arvioinnin kohteista on vähintään osoitettava ammattiosaamisen näytöllä. Tutkintojen perusteet säätelevät myös työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Kunkin tutkinnon perusteet löytyvät Opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi. Opetushallituksen määräysten pohjalta Omnia on laatinut koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtaisine opetussuunnitelmineen, joita täydentävät opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat eli HOPS:it. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kuvattu, mitä osia tutkinnosta toteutetaan työssäoppien. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pituus voi vaihdella. Työssäoppimisen enimmäislaajuutta ei ole määritelty, mutta sitä on ammatillisessa perustutkinnossa oltava vähintään 20 opintoviikkoa. Henkilökohtaisilla suunnitelmilla työssäoppimista voidaan laajentaa yksilöllisesti. 3

2.1 Sopimuspohjaisuus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työpaikan ja oppilaitoksen keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen mukaisesti, jonka sisällöstä on säädetty asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998, 5 ). Sopimus tehdään aina ennen työssäoppimisjaksoa tai näyttöä. Yhteistyösopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi ja sen tavoitteena on yhteistyön jatkuvuus. Siinä sovitaan niistä oppilaitoksen ja työnantajan välisistä asioista, jotka koskevat kaikkia sopimuksen aikana toteutuvia työssäoppimisjaksoja ja ammattiosaamisen näyttöjä. Sopimus vahvistaa myös, että työpaikka soveltuu sopimuksessa nimettyjen tutkintojen työssäoppimis- tai näyttöpaikaksi. Yhteistyösopimus valmistellaan sähköisesti TOP-verkkopalvelussa, jonka jälkeen se lähetetään arkistointipyynnöllä koulutusassistentille. Koulutusassistentti tulostaa yhteistyösopimuksen, jonka allekirjoittavat rehtori ja yrityksen/työssäoppimispaikan nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Kaikki yhteistyösopimukset toimitetaan arkistoitavaksi Omniaan ja ne arkistoituvat myös TOPverkkopalveluun. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian voimassaolevat sopimukset ja suunnitelmat löytyvät Omnian TOP-verkkopalvelusta (top.omnia.fi). Opiskelijan työssäoppimisen ja näytön suunnitelma Yhteistyösopimuksen lisäksi laaditaan opiskelijakohtainen työssäoppimisen ja näytön suunnitelma, jonka liitteenä on yhteistyösopimuksen ehdot. Allekirjoituksella opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opiskelija vahvistavat olevansa tietoisia työssäoppimista ja näyttöjä koskevista ehdoista. Opiskelijan näytön suunnitelmaan nimetään myös työssäoppimisen ja näytön arvioijat. Lue työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelusta tarkemmin luvusta 4. 2.3 Työssäoppiminen työsopimussuhteessa Työssäoppiminen on ohjattua ja arvioitua päätoimista opiskelua, josta ei yleensä makseta opiskelijalle palkkaa, eikä sitä varten tehdä työsopimusta. Työssäoppimisjakso voidaan kuitenkin toteuttaa myös työsuhteessa, jos työtehtävät soveltuvat jakson ammatillisiin tavoitteisiin ja työpaikka sitoutuu opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin. Työsopimussuhteessa työnantajalle tulevat normaalit työnantajan velvoitteet, ja opiskelijan palkka vaikuttaa hänen opintotukeensa ja muihin opiskelijana saataviin etuuksiin. Työssäoppimisen suunnitelma ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään työsopimuksen lisäksi silloinkin, kun työssäoppiminen on sovittu tehtäväksi työsuhteessa. Opiskelija voi pyytää aiemmin työsuhteessa tekemäänsä työtä tunnustettavaksi myös jälkikäteen, jolloin noudatetaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta annettuja ohjeita. 3 TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Työssäoppimisjakson tavoitteet ja sisältö täsmennetään ohjaavan opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan yhteistyönä ennen työssäoppimisjaksoa tai välittömästi sen alussa opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmaan. Jos jaksoon sisältyy ammattiosaamisen näyttö, sen kuvaus ja tehtävät täsmennetään riittävän ajoissa ennen näyttöä opiskelijan ammattiosaamisen näytön 4

suunnitelmaan. Molemmat suunnitelmat tehdään työsopimuksen lisäksi myös silloin, kun työssäoppiminen on sovittu tehtäväksi työsuhteessa. Rehtorin, apulaisrehtorin, koulutuspäällikön ja opettajan tehtävät työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osalta on määritelty kulloinkin voimassa olevassa tulosyksikön toimintaohjeessa. 3.1 Osapuolten tehtävät ja vastuut Työnantaja/Yritys sopii kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä työpaikalla tarjoaa sopimuksen mukaisesti puitteet työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille sekä antaa niistä oppilaitokselle tietoja sopii työpaikan henkilöstön kanssa työssäoppimisen toteuttamisesta ja nimeää vastuullisen, mielellään työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneen henkilön opiskelijan työpaikkaohjaajaksi vastaa opiskelijan työturvallisuudesta ja terveydestä samalla tavalla kuin työntekijästäänkin, vaikka työssäoppija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppijaksi tulevasta opiskelijasta järjestää muut sopimuksessa mainitut asiat. Työpaikkaohjaaja toimii työpaikan edustajana työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa perehtyy opettajan tukemana työssäoppimisjakson tavoitteisiin ja opiskelijan osaamiseen sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön arviointiin tiedottaa hyvissä ajoin työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöstä muille opiskelijan kanssa työskenteleville vastaanottaa opiskelijan jakson alkaessa sekä vastaa opiskelijan perehdyttämisestä työpaikan toimintaan, työtehtäviin ja työturvallisuuteen vastaa työssäoppijan opastuksesta, ohjauksesta, palautteen antamisesta ja arvioinnista seuraa ja valvoo opiskelijan työssäoppimista sekä antaa säännöllisesti palautetta opiskelijan edistymisestä jakson aikana tukee/auttaa opiskelijaa harjaantumaan jakson aikana ammattiosaamisen näytössä tarvittavaan osaamiseen järjestää opettajalle mahdollisuuden seurata työssäoppijan työskentelyä työtilanteen salliessa antaa oppilaitokselle palautetta ja ideoita työssäoppimisen kehittämiseksi. Oppilaitos sopii kirjallisesti työpaikan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä sekä ylläpitää rekisteriä kriteerit täyttävistä työssäoppimis- ja näyttöpaikoista varmistaa työpaikan edellytykset toimia työssäoppimis- tai näyttöpaikkana, ja varmistaa myös työpaikan keskeiset turvallisuustekijät ja opiskelijan työturvallisuuteen liittyvän osaamisen vastaa opetussuunnitelmasta ja on siihen liittyen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen pääorganisoija ja linjaaja nimeää ohjaavan opettajan, joka toimii oppilaitoksen edustajana työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä, ohjauksessa ja arvioinnissa järjestää työpaikkaohjaajien koulutusta sekä valmentaa heitä työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutukseen ja arviointiin huolehtii opetushenkilöstön riittävästä ammattitaidosta ja työelämäosaamisesta ja niitä palvelevan täydennyskoulutuksen järjestämisestä vastaa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä työelämän ammattilaisten kanssa 5

vakuuttaa opiskelijan tapaturman varalta ja vastaa opiskelijan terveydenhuollosta myös työssäoppimisjakson aikana, ellei opiskelija ole työsuhteessa työnantajaan huolehtii opiskelijan ohjaus- ja tukitoimista vastaa ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista, arviointiin liittyvistä dokumentoinneista sekä niiden arkistoinnista vahvistaa työpaikkojen edellytyksiä toimia oppimisympäristöinä sekä organisoi työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisen seuraa alueen elinkeinoelämän kehitystä ja koulutustarpeiden muutoksia sekä huolehtii koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista sopii työpaikan kanssa siitä, kumpi vastaa nuorten työntekijöiden suojelun edellyttämien määräaikaisten ilmoitusten ja poikkeuslupahakemusten jättämisestä työsuojelupiiriin. Ohjaava opettaja hankkii työssäoppimispaikan yhdessä opiskelijan kanssa sekä varmistaa sen soveltuvuuden kyseisen opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön järjestämiseen antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista sekä suunnittelee ja hyväksyy opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa kunkin työssäoppimisjakson sisällöt ja tavoitteet sekä ammattiosaamisen näytöt huolehtii omalta osaltaan työpaikkaohjaajien perehdyttämisestä ja kouluttamisesta sekä tukee työpaikkaohjaajaa tarvittaessa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen eri vaiheissa valmentaa opiskelijan työssäoppimisjaksolle ja ammattiosaamisen näyttöön ja huolehtii osaltaan siitä, että opiskelija tietää velvollisuuksistaan noudattaa työpaikan järjestystä, aikatauluja sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä pitää yhteyttä työpaikkaan ja tukee työpaikkakäyntien aikana työssäoppijan oppimistavoitteiden asettamista, työssäoppimistehtävien suunnittelua, oppimisen etenemistä ja ammatillista kehittymistä tukee työssäoppijaa tarpeen mukaan ja seuraa, että työssäoppimisjakso ja ammattiosaamisen näyttö toteutuvat sovitulla tavalla osallistuu sovitulla tavalla työssäoppijan ohjaukseen ja arviointikeskusteluun työpaikalla osallistuu palautteiden ja arviointien keräämiseen ja käsittelyyn sekä kehittää työssäoppimisen toteuttamiskäytänteitä ja laatua yhteistyössä eri osapuolten kanssa kehittää oppimismenetelmiä ja -tehtäviä sekä omaa ammattitaitoaan. Opiskelija osallistuu sovitulla tavalla työssäoppimispaikan hankintaan osallistuu henkilökohtaisten työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevien suunnitelmien laadintaan, kirjaa niihin omat tavoitteensa ja arvioi niiden toteutumista vahvistaa allekirjoituksellaan, että on tietoinen puitesopimuksessa tai opiskelijakohtaisen sopimuksen ehdoista tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät sekä noudattaa tehtyä sopimusta ja suunnitelmia noudattaa työpaikan toimintaohjeita ja työturvallisuusmääräyksiä sekä salassapitovelvollisuutta sitoutuu toimipaikan työntekijän ulkoiselle olemukselle annettuihin vaatimuksiin ilmoittaa poissaoloistaan työpaikalle ja ohjaavalle opettajalle viipymättä sekä korvaa työssäoppimisjakson poissaolot sovitulla tavalla arvioi omaa oppimistaan pitämällä oppimispäiväkirjaa, itsearvioinneilla ja osallistumalla palautekeskusteluihin annettujen ohjeiden mukaisesti osallistuu työssäoppimiskäytäntöjen arviointiin ja kehittämiseen antamalla suullista ja kirjallista palautetta on oppimisessaan vastuullinen ja oma-aloitteinen 6

4 SUUNNITTELU 4.1 Opiskelijan suunnitelmat Opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmaan kirjataan, mitä juuri tämä opiskelija tällä jaksolla ja tässä työpaikassa pyrkii oppimaan ja millaista osaamista näyttämään. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitellaan ja mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. Työssäoppimisjakson tavoitteet muodostuvat kuvion esittämällä tavalla: Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti oppilaitoksen lukuvuoden aikana, jolloin työssäoppimisen ohjaus, arviointi ja muu oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on parhaiten järjestettävissä. Kesätyö ja ennen opintoja hankittu työkokemus voidaan tunnustaa työssäoppimiseksi osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyllä. Osaaminen on osoitettava ammattiosaamisen näytöllä. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Opiskelijan henkilökohtaiseen suunnitelmaan (HOPS) kirjataan heti opintojen alussa suunnitelmat ensimmäisistä työssäoppimisjaksoista. Henkilökohtainen suunnitelma tehdään jokaiselle ammattiopiston opiskelijalle. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. HOPS tarkentuu opintojen kuluessa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osalta. Työssäoppiminen suunnitellaan yksilöllisesti aikaisemman kokemuksen, koulutuksen ja valintojen pohjalta. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ovat osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma Yhteistyösopimuksen lisäksi on laadittava opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma jokaisesta työssäoppimisjaksosta erikseen. Opiskelija valmistelee työssäoppimisen suunnitelman TOPverkkopalvelussa yhteistyössä työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa. Suunnitelma valmistellaan ennen työssäoppimisjakson alkua, ja opiskelija tai opettaja voivat täydentää suunnitelmaa ennen ensimmäistä tavoitekeskustelua työpaikalla. Työssäoppimista ohjaava opettaja huolehtii, että työssäoppimisen suunnitelma on mukana ensimmäisessä keskustelussa. Suositeltavaa on, että suunnitelmasta on oma kappale kaikille osapuolille, mutta tarvittavat kopiot voidaan ottaa myös allekirjoittamisen jälkeen. Työssäoppimisen 7

suunnitelman liitteenä on Omnian ja työpaikan tekemän sopimuksen ehdot, joihin tulee myös tutustua huolella. Työssäoppimisen suunnitelman ja nk. tavoitekeskustelun tarkoituksena on sopia tarkemmin työssäoppimisjaksoon liittyvistä asioista, kuten jakson tavoitteista, työajasta, työturvallisuudesta jne. Allekirjoituksellaan opiskelija ja työpaikkaohjaaja vahvistavat, että he ovat tietoisia työssäoppimista ja näyttöjä koskevista ehdoista. On ehdottoman tärkeää, että työssäoppimisen suunnitelmasta annetaan allekirjoittamisen jälkeen työpaikkaohjaajalle ja opiskelijalle henkilökohtaiset kappaleet! Ammattiosaamisen näytön suunnitelma Opiskelijan osaamisen arviointi tehdään ammattiosaamisen näytöillä. Näytöt tulee suunnitella etukäteen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Näyttösuunnitelmasta on käytävä ilmi näyttöpaikka, näytön arvioijat ja näytön ajankohta. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opetussuunnitelman mukainen näytön kuvaus, joka sisältää näytön tehtävät yleisellä tasolla. Näyttösuunnitelmaan tehdään tarvittaessa myös tarkempi suunnitelma näyttöprosessista esim. näyttöpäivät tai tehtävät tai mahdolliset osanäytöt, jos työpaikalla ei voida kaikkea osaamista näyttää. Näyttösuunnitelmaan liitetään näytön arvioinnin kohteet ja näyttökriteerit. Siihen voidaan liittää myös muita tarkennettuja näyttösuunnitelmia. Opiskelija valmistelee ammattiosaamisen näytön suunnitelman TOP-verkkopalvelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esim. samalla, kun hän valmistelee työssäoppimisen suunnitelman. Näyttösuunnitelma tulee käydä läpi yhdessä työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Tarvittaessa alustavaa TOP-verkkopalvelussa valmisteltua suunnitelmaa voidaan vielä työpaikalla täydentää. TOP-verkkopalvelussa on erikseen näyttösuunnitelmat oppilaitosnäyttöjä ja työssäoppimisjakson ulkopuolella tapahtuvia ammattiosaamisen näyttöjä varten. 4.2 Erityisopiskelijat, erilaiset tavoitteet Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon Omnian ammattiopiston erityisopetussuunnitelmassa määritellyt periaatteet. Erityisopiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on määritelty opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki. HOJKS:iin tulee kirjata myös opiskelijan tarvitsema tuki työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä sekä ohjaamisen ja tuen vaikutus osaamisen arviointiin. 4.3 Maahanmuuttaja työssäoppijana Suomessa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluun. Työssäoppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon maahanmuuttajaopiskelijan henkilökohtaiset ohjaus- ja tukitarpeet. Kaikki opiskelijat noudattavat työssä ollessaan suomalaisia käytäntöjä, työpaikan työaikoja ja pukeutumissääntöjä. 8

4.4 Työssäoppiminen ulkomailla Kansainväliseen työssäoppimiseen sovelletaan Omnian kansainvälisyyssuunnitelmaa. Omnian kansainvälisten asioiden toimiston vastuulla on liikkuvuudessa käytettävän projektirahoituksen hankinta, yhteydenpito Omnian kansainvälisiin kumppaneihin, yhteistyösopimusten valmistelu sekä ulkomaille lähtevien opiskelijoiden käytännön järjestelyjen hoitaminen. Lisäksi jokaisessa toimipisteessä toimii kansainvälisyysvastaava, jonka tehtävänä on tiedottaa kansainvälisistä asioista. Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden valintakriteerit on kuvattu Omnian opiskelijan oppaassa. Koulutuspäällikkö päättää lähtijöistä opiskelijan kirjallisen hakemuksen perusteella, ottaen huomioon yhdenvertaisuusnäkökohdat. Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmista sekä yhteydenpidosta työpaikalle ja opiskelijaan samalla tavalla kuin kotimaisessakin työssäoppimisessa. Ohjaavan opettajan tehtävänä on yhteistyössä Omnian kansainvälisten asioiden toimiston kanssa sopia, miten ohjaus ja arviointi toteutetaan esimerkiksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjaava opettaja huolehtii myös siitä, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan niin hyvin kuin mahdollista. Ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen ja mahdollisten ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat valmistellaan TOP-verkkopalvelussa, kuten kotimaassa tapahtuvissa työssäoppimisissa. Lisätietoja: Omnian kansainvälisten asioiden yksikkö http://www.omnia.fi/resource.phx/sivut/sivutomnia/omnia/kansainvalisyys/index.htx 4.5 Työssäoppiminen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin Työssäoppimista ei voida toteuttaa harjoitusyrityksessä. Harjoitusyrityksessä voidaan kuitenkin antaa ammattiosaamisen näyttöjä. Sen sijaan työssäoppimista voidaan toteuttaa työpajassa tai vastaavin järjestelyin. Omnian Hius- ja kauneuskeskus Oppivat Kädet ottaa hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoita työssäoppimaan ja näyttämään osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Työssäoppimista voidaan toteuttaa myös Omnian omakotitalotyömaalla. 4.6 Omnian TOP-verkkopalvelu (top.omnia.fi) Omniassa on otettu 1.8.2010 käyttöön työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen valmistelun ja seurannan tueksi sähköinen TOP-verkkopalvelu. TOP-verkkopalvelun tarkoituksena on toimia järjestelmänä, josta opiskelijan, työssäoppimista ohjaavan opettajan ja työpaikan edustajan on helppo löytää yhdestä paikasta kaikki aiheeseen liittyvät lomakkeet ja dokumentit. TOP-verkkopalvelussa opiskelija valmistelee ennen työssäoppimisjaksoa työssäoppimisen suunnitelman ja ammattiosaamisen näytön suunnitelman. Aikuisopiskelijat voivat tehdä verkkopalvelussa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman (HENSU). Työssäoppimista ohjaava opettaja toimii opiskelijan tukena ja apuna TOP-verkkopalvelun käytössä esim. lomakkeiden valmistelussa. Opettaja huolehtii, että TOP-verkkopalvelussa on työssäoppimispaikan (yrityksen) tiedot mahdollisimman aikaisin ennen varsinaisen työssäoppimisjakson alkamista, jotta suunnitelmia voidaan valmistella. Opettajan ja opiskelijan tulee myös tarkistaa, että työssäoppimispaikalla (yrityksellä) 9

on Omnian kanssa voimassa oleva yhteistyösopimus. Jos yritystä ei löydy TOP-verkkopalvelusta, työssäoppimista ohjaava opettaja vie yrityksen tiedot verkkopalveluun ja valmistelee tietojen pohjalta yhteistyösopimuksen. TOP-verkkopalvelua voidaan hyödyntää myös työssäoppimispaikkojen hankinnassa. Opiskelija voi itsenäisesti tai yhteistyössä opettajan/ryhmänohjaajan kanssa etsiä sopivaa työssäoppimispaikkaa verkkopalvelun yritysluettelosta. Opettajan on hyvä tarkistaa työpaikan erityisvaatimukset tai toiveet esim. sen suhteen, miten kyseiseen työssäoppimispaikkaan hakeudutaan ennen kuin opiskelija ottaa yritykseen yhteyttä. TOP-verkkopalvelussa opiskelija voi kirjoittaa myös henkilökohtaisen ansioluettelon eli CV:n työssäoppimispaikan hakua varten. Yritysten edustajilla, kuten työpaikkaohjaajilla, on mahdollisuus kirjautua TOP-verkkopalveluun. Työpaikan edustaja voi tarkastella verkkopalvelussa olevia sopimuksia, ohjaamansa opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia sekä opiskelijan oppimispäiväkirjaa, jos opiskelija on antanut siihen suostumuksen. Työssäoppimisjakson jälkeen työssäoppimista ohjaava opettaja/ryhmänohjaaja huolehtii, että opiskelija ja työpaikkaohjaaja antavat työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä henkilökohtaisen palautteen TOP-verkkopalveluun. Myös opettajan tulisi antaa palaute työssäoppimisjaksosta yleisellä tasolla. TOP-verkkopalvelusta on mahdollista saada erilaisia yhteenvetoja ja raportteja työssäoppimisen palautteista. Olisi tärkeää käydä palautteet systemaattisesti läpi osastoittain ja mahdollisuuksien mukaan työssäoppimispaikan edustajien kanssa. TOP-verkkopalvelussa on myös työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevia ajankohtaisia uutisia, linkkejä ja ohjeita sekä mahdollisuus lähettää viestejä opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille. 5 TOIMEENPANO 5.1 Työssäoppimispaikan hankinta ja laadunvarmennus Työssäoppimispaikaksi sopii vain sellainen työpaikka, jolla on opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi työpaikkaohjaajaksi (A 811/1998). Tutkinnon perusteissa on kuvattu tarkemmat laatukriteerit työssäoppimis- ja näyttöympäristöille tutkinnon osittain. Työpaikka päättää aina työssäoppimaan tulevista opiskelijoista ja sopii Omnian kanssa valintamenettelystä. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt pyritään järjestämään niin, etteivät ne aiheuta rahaliikennettä Omnian ja työpaikan välillä. Omnia nimeää ohjaavan opettajan, joka valmentaa opiskelijan työssäoppimisjaksolle sekä antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista. Työpaikka puolestaan nimeää työpaikkaohjaajan, joka toimii työpaikan edustajana työssäoppimisjakson suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan työpaikkakohtaisesti. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu vaatii niin työpaikkaohjaajalta kuin opettajaltakin 10

työpaikan toimintojen ymmärtämistä myös siitä näkökulmasta, millainen oppimisympäristö se on. Jos työpaikka oppimisympäristönä itsessään tukee oppimista, erikseen järjestettävän ohjauksen tarve vähenee ja opiskelijan työ on helposti kytkettävissä organisaation muuhun toimintaan. 5.2 Opiskelijan valmentaminen työssäoppimisjaksolle Työssäoppimista ohjaava opettaja valmentaa opiskelijan työssäoppimisjaksolle ja ammattiosaamisen näyttöön hyvissä ajoin ennen työssäoppimisjakson alkua. Valmennuksen aikana käydään läpi opiskelijan asema ja velvollisuudet työssäoppimisjaksolla ja ammattiosaamisen näytöissä. Lisäksi käsitellään työntekijän ulkoiselle olemukselle annettuja vaatimuksia, poissaolojen ilmoittamis- ja korvaamismenettelyä, opiskelijan itsearviointi- ja palautteenantovelvollisuutta ja matka- ja ruokakustannusten korvaamista. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on hyvä korostaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työturvallisuuteen. Lue lisää työturvallisuudesta luvusta 5.5. Opiskelijan on tiedettävä, miten opettaja osallistuu työssäoppimispaikan hankintaan ja sopivuuden arviointiin. Lisäksi opiskelijan tulee tietää, miten opettaja osallistuu työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevien suunnitelmien laadintaan, oppimisen etenemisen seurantaan ja osaamisen arviointiin. Opiskelijoille on kerrottava, mikä vaikutus työssäoppimisella ja ammattiosaamisen näytöillä on tutkinnonosan arvosanaan, miten näytön voi uusia, arvosanan korottaa tai arviointiin hakea oikaisua, kuinka ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät arvosanat tallennetaan ja millainen tutkintotodistus on sisällöltään. Työssäoppimista ohjaava opettaja kertoo opiskelijalle myös, miten työssäoppimista ohjaavaan opettajaan pidetään yhteyttä. Poissaolojen ilmoittamisessa työssäoppimisjaksolla toimitaan työpaikan toimintamallien mukaisesti. Työssäoppimista ohjaava opettaja sopii poissaolojen korvaamisesta opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa, mikäli jaksolle asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Opiskelijalle kuuluu yksi maksuton ateria jokaisena työpäivänä. Mikäli työpaikka ei tarjoa opiskelijalle ruokailua, eikä opiskelija voi syödä oppilaitoksen ruokalassa, oppilaitos maksaa opiskelijalle kulloinkin voimassaolevan opiskelijan ateriakorvauksen rahana jälkikäteen tehtävällä laskulla työssäolopäivien mukaan. Lähtökohtana on, että työssäoppimisjakson aikana opiskelija asuu samassa asunnossa, jossa hän muutenkin opiskelunsa aikana asuu. Opiskelija voi hakea KELA:lta koulumatkatukea työssäoppimispaikan ja asunnon väliseen matkaan, mutta ei mahdollisiin muihin matkakuluihin. 5.3 Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Työssäoppija perehdytetään työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Tavallisesti työpaikkaohjaaja toimii perehdyttäjänä. Hän voi myös delegoida tehtävän tai osia siitä joillekin muille työntekijöille sen mukaan, mikä on käytännössä tarkoituksenmukaisinta. Työpaikkaohjaajan rooli on hyvin tärkeä sekä opiskelijan oppimisen tukena että työyhteisön kannalta. Myös opiskelijan lähtötasoon perehtyminen on ohjaamisen kannalta tärkeää. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että opiskelija esittelee osaamistaan joko opintosuoritusotteen, laatimansa ansioluettelon (CV), portfolion tai työnäytteiden avulla. Työssäoppimista ohjaava opettaja sopii yhteistyöstä työssäoppimispaikan kanssa hyvissä ajoin ennen työssäoppimisen alkua. Hän kertoo työpaikkaohjaajalle työssäoppijan koulutusvaiheesta ja tavoitteista sekä sopii ohjauskäynneistä ja muusta yhteydenpidosta. 11

5.4 Työpaikkaohjaajan valmentaminen ohjaustehtävään Työpaikkaohjaajakin tarvitsee tukea ohjaamistehtävässä. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on perehdyttää työpaikkaohjaaja mahdollisimman hyvin tulevaan työssäoppimisjaksoon ja siihen liittyvään ammattiosaamisen näyttöön. Alkuperehdytys ja informointi voi tapahtua puhelimitse ja sähköpostilla. Myöhemmin opettaja jatkaa työpaikkaohjaajan perehdyttämistä työpaikalla ensimmäisen tavoitekeskustelun yhteydessä. Tarvittaessa perehdytystä voidaan jatkaa jakson edetessä esim. sopimalla tapaamisesta, jossa puhutaan pelkästään ammattiosaamisen näytöstä ja sen arvioinnista. Opettajan tulee olla koko jakson ajan työpaikkaohjaajan ja opiskelijan tavoitettavissa, ja työpaikkaohjaajalla tulee olla mahdollisimman helppo ottaa yhteyttä opettajaan. Omnia valmentaa työpaikkaohjaajia myös järjestämällä tarpeen mukaan henkilökohtaista opastusta ja koulutustilaisuuksia. Työpaikkaohjaajakoulutusta järjestetään oppilaitoksessa, verkkoopintoina sekä osana opettajien työelämäjaksoja. Koulutetuille työpaikkaohjaajille järjestetään ammattitaitoa syventäviä koulutuksia ja seminaareja työssäoppimisen eri osa-alueista. Tavoitteena on, että kaikissa Omnian yhteistyöyrityksissä olisi koulutettu työpaikkaohjaaja tai ohjaajia opastamassa työssäoppimisjaksolle tulevaa opiskelijaa. 5.5 Työturvallisuus ja vakuutusturva Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikalla. Työssäoppimista ohjaava opettaja vastaa siitä, että kaikki työssäoppimisen osapuolet ovat tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksessa käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan turvallisia työtapoja ja suojaimien käyttöä. Oppimisen aikana opettaja varmistaa, että alalla vaadittu turvallisuuteen liittyvä osaaminen on hankittu (esim. sähköturvallisuus, lääkehoito jne.). Ennen työn aloittamista työnantaja ja opiskelija varmistavat yhdessä, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Oppilaitos tai työpaikka tekee ilmoituksen työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle, jos nuori työssäoppija tekee vaarallisia töitä/ joutuu tekemään vaarallisia töitä. Siitä, kumpi ilmoituksen tekee, sovitaan työssäoppimisen järjestämistä koskevassa sopimuksessa. Yhteenveto osapuolten työturvallisuusvastuista on tämän suunnitelman liitteenä 1. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia ja -asetusta sekä työministeriön päätöksiä nuorten työntekijöiden suojelusta riippumatta siitä, onko opiskelija työsuhteessa vai ei. Alle 18- vuotias työssäoppija tarvitsee erityissuojelua, eikä häntä saa käyttää työhön, jota ei pidetä nuorille sopivana. Katso Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja Asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007). Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston online-tietoverkosta löytyy lisätietoa työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista sekä ajantasainen lainsäädäntö. Jos työssäoppijalle sattuu työssäoppimispaikalla tai matkalla sinne tapaturma tai läheltä piti - tilanne, tulee hänen ottaa välittömästi yhteys työpaikkaohjaajan lisäksi työssäoppimista ohjaavaan opettajaan. Omnia seuraa läheltä piti -tilanteita ja toimii aktiivisesti fyysistä ja henkistä työturvallisuutta uhkaavien tapahtumien ehkäisemiseksi. Omnia on vakuuttanut työssäoppijan tapaturman varalta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. 12

Työssäoppimisjaksolla tapahtunut vahinko korvataan vahingonkorvauslain mukaan. Vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta, silloin kun työpaikka vastaa työnjohdosta ja valvonnasta ja saa hyödyn opiskelijan työstä. Omnian opiskelijoiden vastuuvakuutusturvaa on laajennettu EUalueella siten, että se kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän on työssäoppimisjakson yhteydessä aiheuttanut työnantajalle taikka jollekin kolmannelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Lisäksi edellytetään, että työssäoppimispaikalla on voimassa oleva sopimus työssäoppimisen järjestämisestä Omnian kanssa, ja että vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiön edellyttämässä määräajassa. Työssäoppimisjakson vakuutusturvasta ja siihen liittyvistä lomakkeista löydät lisätietoja Omnian henkilökunnan Intranet-sivuilta Materiaalit -> Lomakkeet http://www.omnia.fi/resource.phx/personnel/personnelomnia/materiaalit/lomakkeet/henkilokunnan-lomakkeet.htx#korvaukset. 5.6 Työssäoppimisen ohjaus Tavoitekeskustelu Työssäoppimisjakson alkaessa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja käyvät ensimmäisen nk. tavoitekeskustelun. Tavoitekeskustelussa käydään läpi etukäteen valmisteltu opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma. Lomakkeesta tarkistetaan ensin yhteisesti opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen perustiedot. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa selvittää työpaikkaohjaajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero, jotta hänelle voidaan lähettää muistutus työssäoppimisen palautekyselystä. Työssäoppimisen ajankohtaan merkitään aikaväli, jolloin samaa tutkinnonosaa koskeva työssäoppiminen tapahtuu. Jos opiskelija käy saman työssäoppimisjakson aikana välillä koulussa oppitunneilla, niitä ei tarvitse erikseen kirjata. Jos kuitenkin koulupäivät halutaan kirjata suunnitelmaan, ne voidaan kirjata kohtaan Muut sovitut asiat, Lisätietoja. Opiskelijan työaika määritellään opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmassa. Päivittäinen ja viikoittainen työaika määräytyy kunkin alan sopimuksen mukaan. Lähtökohtana on, että työaika noudattaa työaikalakia ja nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksiä. Tästä poikkeaminen edellyttää opetuksellisia perusteluja. Jos alalla on käytössä työvuorolista, opiskelija merkitään työvuorolistaan kuten muutkin työntekijät. Opiskelijan työssäoppimisen suunnitelmaan tulee kirjoittaa kyseisen työssäoppimisjakson tavoitteet sellaisena, kuin ne on kirjattu tutkinnon perusteisiin. Tavoitekeskustelussa tarkistetaan, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet mitä tavoitteet merkitsevät. Lisäksi mietitään, miten opiskelijan on mahdollista saavuttaa tavoitteet työssäoppimisen aikana. Suunnitelmaan on hyvä kirjata opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, jotka tarkentavat opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita. Henkilökohtaiset tavoitteet voivat olla myös edellisessä työssäoppimisessa kehittämiskohteiksi nousseita asioita. Vaikka työturvallisuusasiat olisi käsitelty opiskelijan kanssa oppilaitoksessa ennen työssäoppimista, ohjaavan opettajan tule varmistaa, että työturvallisuusasiat käsitellään myös työpaikalla. Työssäoppimisen suunnitelmaan kirjataan, mitä työturvallisuudesta on sovittu. 13

Työssäoppimisen tavoitekeskustelussa käsitellään yhteisesti myös arviointiin liittyvät periaatteet sekä työpaikkaohjauksesta sovittavat asiat. Arvioinnista on tarkemmin tämän järjestämissuunnitelman luvussa 6. sekä Omnian ammattiopiston opetussuunnitelman liitteessä Ohje opiskelijan arviointiin. Yhteistyöstä ohjaavan opettajan kanssa tulee kirjata vähintään ensimmäisen tavoitekeskustelun ajankohta, arviointikeskustelun ajankohta sekä se, miten muulla tavalla opettaja on yhteydessä työpaikkaan ja opiskelijaan. Mahdollisia yhteydenpitotapoja ovat viikoittaiset käynnit työpaikalla, puhelinsoitot, oppimispäiväkirjat, sähköposti jne. Tavoitekeskustelussa sovitaan opiskelijan ruokailusta työpaikalla sekä suojavaatetuksesta ym. välineistä. Ne kirjataan suunnitelmalomakkeeseen kohtaan Muut sovitut asiat. Mikäli työpaikalla ei ole mahdollisuutta järjestää tarvittavaa työvaatetusta tai suojavälineitä, opiskelija käyttää omia tai oppilaitoksen työvaatteita tai -välineitä työssäoppimisen aikana. Jos opiskelijan edellytetään käyttävän henkilökohtaisia työvaatteita tai -välineitä, siitä mainitaan opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöä koskevissa opiskelijakohtaisissa suunnitelmissa. Yhteydenpito työssäoppimisjakson aikana Työssäoppimisjakson aikana on tärkeää, että työssäoppimista ohjaava opettaja pitää säännöllisesti yhteyttä opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan. Työssäoppimisen ensimmäisessä tavoitekeskustelussa sovitaan tarkemmin, miten yhteydenpito tapahtuu. Pääasia on, että ohjaava opettaja saa viikoittain tiedon siitä, edistyykö opiskelijan työssäoppiminen tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti. Työssäoppimista ohjaavan opettajan vastuulla on myös varmistaa, että opiskelija on valmis ammattiosaamisen näyttöön. Lisäksi ohjaavan opettajan tulee huolehtia, että opiskelijan näyttösuunnitelma on tehty hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä ellei sitä ei ole tehty tavoitekeskustelun yhteydessä. Parhaita tapoja pitää yhteyttä työssäoppimispaikkaan ja opiskelijaan ovat työpaikkakäynnit, puhelinsoitot, sähköpostit, tekstiviestit tai opiskelijan oppimispäiväkirjan seuraaminen TOP-verkkopalvelussa. Arviointikeskustelu Työssäoppimisjakson päättyessä opiskelija, työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja käyvät yhteisen arviointikeskustelun. Työssäoppimisen aikana opiskelija on oppinut tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisia asioita, jolloin työssäoppimista arvioidaan kuten muutakin oppimista merkinnällä suoritettu (S) tai A (kesken). Erillistä arviointilomaketta ei työssäoppimisen osalta tarvitse täyttää. Jos opiskelija on työssäoppimisen yhteydessä osoittanut osaamistaan ammattiosaamisen näytöllä, arviointikeskustelussa keskitytään näytön arviointiin. Ammattiosaamisen näytöstä ja sen näytön arvioinnista on kerrottu tarkemmin seuraavassa luvussa 6. 14

6 ARVIOINTI Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi on kuvattu Omnian ammattiopiston Ohjeessa opiskelijan arviointiin. 6.1 Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaaminen näyttö on osaamisen arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa työssäoppimisjaksoilla. Opiskelija tekee näytön aikana pääasiassa samoja työtehtäviä kuin työssäoppimisjaksollaan muutenkin tekisi. Työssäoppimisjakson aikana toteutettavassa näytössä voidaan myös osoittaa jonkun muun tutkinnon osan näyttöjä (yhdistelmänäyttö) tai täydentää jonkun aiemman näytön osia. Täydennyksistä ja arvosanan korotuksista on sovittava etukäteen, ja ne on kirjattava opiskelijan näyttösuunnitelmaan. Lähde: Pirkko Laurila, OPH Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön arviointiin. Ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan osaaminen ennen ammattiosaamisen näyttöön osallistumista, sillä opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus oppia asia, ennen kuin hän sen näyttää. Näytön aikana opiskelija voi myös kysyä neuvoja tai arvioija voi opastaa häntä. Ohjauksen määrä näytön aikana otetaan arvioinnissa huomioon. Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista tutkinnon ammatillisista tutkinnonosista lukuun ottamatta ammatillisten valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyviä ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja lukio- tai ammattikorkeakouluopintoja. Näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Näyttöjen määrä vaihtelee tutkinnoittain. Suoritettuaan hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Omnian asettama lakisääteinen toimielin, Ammattiosaamisen toimikunta, valvoo ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista. Toimikunta on yhteinen kaikille Omnian koulu- 15

tusaloille ja edustaa koulutuksen järjestäjää, opettajia, opiskelijoita sekä asianomaisten alojen työja elinkeinoelämää. Toimikunnan tehtävät on määritelty laissa 601/2005 25a. Sen mukaisesti toimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista sekä käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Omniassa Ammattiosaamisen toimikunnalla on vain lakisääteiset tehtävät. Koulutusohjelmasta vastaava koulutuspäällikkö ja työssäoppimista ohjaava opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näyttöjen arviointi toteutetaan Omnian ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymällä tavalla, ja ettei opiskelijan arviointia tehdä turhaan päällekkäisesti toisiaan korvaavilla menetelmillä. Ammattiosaamisen näytön vaiheet on kuvattu seuraavassa kuviossa: AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTI (L601/2005, 25 b ) Ammattiosaamisen Näytön arviointikeskustelu Tutkinnon osan näytön näytön ohjaaminen ja arvosanan antaminen ja seuraaminen tallentaminen joko opettaja tai työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja opettaja. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan itsearviointi. Arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan niin, että arvosana tutkinnon osalle pystytään antamaan (arvioinnin kohteet) Arvioinnista päättävät Ammattiosaamisen toimikunnan määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Arvosana tallennetaan tutkinnon osittain ja arviointikohteittain, joista muodostuu koko näytön arvosana Arvosanat merkitään tutkinnon osittain tutkintotodistuksen osana olevaan näyttötodistukseen Tutkinnonosan arvosanan antaminen ja tallentaminen Arvosanasta päättävät opettaja tai opettajat. Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta osaamisen arvioinnista. Arvosanat merkitään tutkintotodistuksen osana olevaan päättötodistukseen. Lähde: Pirkko Laurila OPH 6.2 Arviointikeskustelu ammattiosaamisen näytön jälkeen Kukin arvioija tuo arviointikeskustelussa esille arviointinsa perusteluineen seuraavassa järjestyksessä: opiskelijan itsearviointi työpaikkaohjaajan arvio opiskelijan osaamisesta ohjaavan opettajan havainnot arvosanan muodostumisen perustelut 16

tarvittaessa suunnitelma näytön uusimisesta, muusta täydentävästä arvioinnista tai näytön arvosanan korottamisesta vastavuoroinen palaute työssäoppimis- tai näyttöprosessin ja yhteistyön onnistumisesta Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Keskusteluun osallistuva opettaja varmistaa, että arvioinnissa kiinnitetään huomio sovittuihin arvioinnin kohteisiin ja arviointi toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Jos näyttö annetaan sellaisesta tutkinnon osasta, johon ei Omniassa anneta opetusta, näyttö arvioidaan tutkinnon perusteiden kriteeritaulukon mukaisesti. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei aina ole mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin näyttöihin. Arviointikeskustelu voidaan tarvittaessa toteuttaa myös esim. video- tai puhelinneuvotteluna, verkkokeskustelualustoilla, ryhmäpuheluna tai muulla tavalla, mikäli ei ole mahdollisuutta osallistua keskusteluun kasvotusten. Jos opiskelija on opiskellut mukautettujen tavoitteiden mukaisesti, hänen ammattiosaamisen näyttönsä on mahdollista toteuttaa myös mukautetusti ja arvioinnissa käytetään mukautettuja kriteereitä, jolloin näytöstä annetaan mukautettu arvosana. Näissä tapauksissa on hyvä, jos erityisopettaja tai erityisopetuksesta vastaava on mukana jo mukautetuilla tavoitteilla suoritetun ammattiosaamisen näytön suunnittelussa. Tavoitteena on kuitenkin saavuttaa normaalein kriteerein saatu arvosana. Jos näyttö ei tule hyväksytyksi, ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeeseen kirjataan näytön täydentäminen tai uusiminen ja tehdään suunnitelma siitä, miten opiskelija hankkii tarvittavan osaamisen. Ammattiosaamisen näytön arvosanan korottamiseen tarjotaan mahdollisuus seuraavan sopivan näyttötilaisuuden yhteydessä. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi ensimmäisessä vaiheessa pyytää arviointiin oikaisua opettajalta, koulutuspäälliköltä tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon arvioinnista. Opiskelija, joka on saanut kirjallisesti kielteisen päätöksen opettajalta, koulutuspäälliköltä tai rehtorilta, voi hakea 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan oikaisua ammattiosaamisen toimikunnalta. Ensimmäisen ja toisen vaiheen oikaisupyyntölomakkeet löytyvät TOP-verkkopalvelusta Lomakkeet osiosta. 6.3 Arvioinnin dokumentointi, arviointiaineiston tallentaminen ja arkistointi Työssäoppimista ohjaava opettaja tallentaa ammattiosaamisen näyttöä koskevat tiedot ja arvosanat tutkinnonosittain ja arvioinninkohteittain eriteltyinä ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeelle ja opiskelijahallintarekisteriin. Sieltä ne siirretään Opetushallituksen tietokantaan kansallista arviointia varten sekä Omnian ammattiosaamisen toimikunnalle ja ammattiopiston johtoryhmälle oppimistulosten tarkastelua varten. Omnia koulutuksen järjestäjänä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista ja todistuksista sekä arviointiaineiston säilyttämisestä. Kaikki opiskelijan arviointia koskevat aineistot säilytetään Omniassa vähintään kuusi kuukautta opiskelijan valmistumisen jälkeen. Keskeyttäneiden ja eronneiden opiskelijoiden arviointiaineistoa säilytetään, kunnes opiskelija mahdollisesti palaa jatkamaan opintojaan, jolloin aineistoa voidaan käyttää osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 17

Opintojakson päättyessä opiskelija on saanut palautetta osaamisestaan koko jakson ajan. Arvosanat on merkitty opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua jakson päätyttyä pois lukien mahdolliset loma-ajat. Ammattiosaamisen näytöt on merkittävä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua näytön arvioinnista tai työssäoppimisjakson päättymisestä. Arvosanojen merkitsemisen jälkeen opettaja toimittaa opintotoimistoon työssäoppimisen suunnitelman, näyttösuunnitelman ja näytönarviointilomakkeen, joissa on opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan/nimetyn arvioijan allekirjoitukset ja päiväykset. 7 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATU JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opetussuunnitelmatyö edellyttää yhteistyötä työelämän kanssa, jotta opetussuunnitelman pedagogiset ratkaisut saadaan integroitumaan työpaikan työtehtäviin ja työtoimintojen kokonaisuuksiin. Haasteena on kehittää työssäoppimisen järjestämistä niin, että oppiminen työssä ja koulussa vuorottelevat toimivasti edistäen opiskelijan oppimisprosessia ja ammatillista kasvua. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen laatua seurataan Opetushallituksen ja Koulutuksen arviointineuvoston keräämien oppimistulostietojen ja tarkempien tutkimusten avulla. Opetushallitus tekee tutkinnoittain ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää tarkempaa tutkimusta, jonka pohjaksi tehdään itsearviointi CQAF-mallia käyttäen. Ammattiopiston johtoryhmä ja Ammattiosaamisen toimikunta käsittelevät itsearviointiaineistoja tutkinnoittain seuraten Opetushallituksen aikatauluja. Omnian toiminnan laatua kehitetään EFQM:n, sekä CQAF-viitekehykseen perustuvan ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (Opetushallitus 2008) mukaisesti. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laatua arvioidaan ja kehitetään työpaikkaohjaajilta, opiskelijoilta, ja työssäoppimista ohjaavilta opettajilta saatujen palautteiden pohjalta. Ammattiosaamisen toimikunta käsittelee kerättyjä oppimistulostietoja (=näyttöjen arvosanoja tutkinnoittain) ja tekee kehittämisehdotuksia. Lisäksi toimikunta käsittelee myös opiskelijoilta, työnantajilta ja opettajilta kerättyä sanallista palautetta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. 18

LIITE 1 Yhteenveto osapuolten työturvallisuusvastuista Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) korostaa työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa. Työnantajan tulee tunnistaa työpaikan vaara- ja haittatekijät, poistaa tai korjata ne sekä arvioida jäljelle jäävien vaara- ja haittatekijöiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Laki korostaa myös työnantajan ja työntekijän yhteistoimintaa. Edellä mainittujen säädösten lisäksi on otettava huomioon työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93) sekä vahingonkorvauslaki (412/74). Työnantaja vastaa työssäoppijan työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain edellyttämällä tavalla, vaikka työssäoppija ei olisi työsuhteessa työnantajaan. kirjaa työturvallisuudessa erityisesti huomioon otettavat asiat opiskelijan työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöä koskeviin suunnitelmiin perehdyttää työssäoppijan työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin sekä työturvallisuuskysymyksiin neuvoo työssäoppijalle koneiden ja työvälineiden oikean käytön ja turvalliset työtavat vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä opastuksen ja valvonnan järjestämisestä antaa työssäoppijalle opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta hankkii opiskelijalle työpaikalla tarvittavat erikoissuojavälineet (työturvallisuuslaki 20 ) ja valvoo, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että hän käyttää niitä. Jos henkilökohtaisista suojavälineistä tai työvaatetuksesta osa hankitaan oppilaitoksen ja osa työantajan kautta, siitä sovitaan työssäoppimista koskevassa sopimuksessa. Oppilaitos varmistaa, että työpaikka soveltuu työssäoppimispaikaksi ja että sen työturvallisuusasiat ovat kunnossa. varmistaa, että turvallinen työympäristö ja -välineet sekä työssäoppijan riittävä perehdytys ja valvonta on mainittu työssäoppimista koskevassa sopimuksessa huolehtii siitä, että työnantaja on tietoinen työsuojeluun, tapaturmiin ja vahinkojen korvaamiseen liittyvistä vastuista ja vakuutuksista varmistaa opiskelijan valmiudet turvalliseen työssäoppimiseen. Ennen työssäoppimisjakson alkamista työnantajan ja oppilaitoksen edustajat varmistavat, että opiskelija on perehtynyt työhönsä ja työsuojeluohjeisiin ja osaa noudattaa niitä. Työssäoppija huolehtii asiallisesta vaatetuksesta sekä turvavarusteiden ja suojaimien hankkimisesta, ellei hänellä ole niitä käytössään työpaikan puolesta noudattaa työturvallisuudesta ja työsuojelusta saamiaan ohjeita, pitää silmänsä auki ja käyttää omaa harkintakykyään työtä tehdessään sekä ilmoittaa työpaikkaohjaajalle työympäristössään havaitsemistaan, työturvallisuutta vaarantavista vioista ja puutteista. 19