Terveydenhuoltouudistus: mitä tukea se tarvitsee tutkimustyöltä ja asiantuntijoilta? Martti Kekomäki 24.11.2011

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden terveyskeskus. Kuntamarkkinat Martti Kekomäki

suomalainen sote olisiko ratkaisu sittenkin (voinut olla) ihan lähellä? Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Martti Kekomäki

suomalainen sote olisiko ratkaisu sittenkin (voinut olla) ihan lähellä? Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Martti Kekomäki

Terveydenhuoltolaki. Vaasa, Martti Kekomäki

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Päiväkirurgia terveystalouden näkökulmasta

Muutos on mahdollisuus

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Kannanotto tarkistettuun lakiluonnokseen Martti Kekomäki

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Sote-uudistus ja potilaan kokonaisvaltaisen hoidon edistäminen. Martti Kekomäki, FIMEA

Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmakohdat

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Terveydenhuollon tietotekniikka Toteutuneita ja toteutumattomia toiveita. Turku, Logomo Martti Kekomäki

Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lääkäripäivät 2013 Kurssi 226 Martti Kekomäki

Terveydenhuollon muuttuva maailma. Martti Kekomäki Raahesali,

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

SOTE-valmistelu yo-sairaalan näkökulmasta Jorma Penttinen johtajaylilääkäri PS-shp:n kuntayhtymä

Terveydenhuolto ja hoidon vaikuttavuuden vaatimus To be or Wellbe II Oulu Martti Kekomäki. Mistä on tultu? Hyöty? Miksi hyödystä puhutaan?

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Hoidon porrastus Onko Käypä hoito-suosituksista apua? Pasi Salmela OYS

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Sote-järjestäminen-tuottaminen

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Terveyden edistämisen tutkimus:

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

VIESTINNÄN TYÖKALUPAKKI AUKI

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

ESSHP:n toimintaympäristö

L Martti Kekomäki

Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

STM:n asetus ( ) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Elämänlaatu. Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

Asukaslähtöisyys. pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Keinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

PÄIVYSTYSAPU Viljami Hätönen. projektikoordinaattori

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

IHE Demo / Tampere. toimivien järjestelmien välillä osallistujiksi ovat tulossa tällä hetkellä Mylab, Commit, Carestream, EMC, GE

Kokemuksia valinnanvapausuudistuksista

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

HUS:n toiminnan arvioinnista

ETENE ja sote. Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

LAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM/3421/2017

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Mitä hankkeella tavoitellaan?

sote, valinnanvapaus ja kestävyysvaje Biomedicum Martti Kekomäki

Rakenteet toiminnan tukena

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

VEROILLA JA VAROILLA

Päiväkirurgia terveystalouden näkökulmasta Operatiiviset päivät 2010 Martti Kekomäki

Tiedätkö millainen mielikuva asiakkaalla on yrityksestäsi?

SUOMEN LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURA. Julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto? Raha ja etiikka uudessa SOTE:ssa

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

THL:n sote-arviointi

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Miten elämänhallintaa voi mitata?

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa?

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

ASIAKASPALAUTETIEDON KANSALLISEN KERUUN YHTENÄISTÄMINEN KOKOUS Salla Sainio

Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestäminen

Transkriptio:

Terveydenhuoltouudistus: mitä tukea se tarvitsee tutkimustyöltä ja asiantuntijoilta? Martti Kekomäki 24.11.2011

Juonen kulku onko hyvä terveydenhuolto määriteltävissä? uudistuksen tarvitsemia työvälineitä painoaloja tutkimukselle? koulutuskin kohdalleen kohta on kiire kansainvälistä vetoapua päätelmät

HUS Martti Kekomäki Hyvän terveydenhuollon määreet (Arnold Relmania mukaillen) Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Tehokkuus

Hyvän terveydenhuollon määreet Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Tehokkuus Rahoitus Palvelut Kohdentava Toteuttava HUS Martti Kekomäki

Hyvän terveydenhuollon määreet Vastuullisuus HUS Martti Kekomäki Oikeudenmukaisuus poliitikot Tehokkuus Terveydenhuollon ammattilaiset Rahoitus Palvelut Kohdentava Toteuttava

Uudistuksen työvälineitä terveydenhuollon ammattilaisille tavoite kohdentava tehokkuus toteuttava tehokkuus väline terveysekonomia sisäinen laskentatoimi

Terveysprofessioiden primaarivastuu koskee siis hoitomenetelmien valintaa potilaiden valintaa, sekä hoidon tuhlailematonta, virheetöntä ja turvallista toteutusta ne eivät silti voi kääntää kokonaan selkäänsä myöskään oikeudenmukaisuuden tavoitteelle oikeudenmukaisuus: sama tarve, sama hoito; kustannuksiin sama prosenttiosuus tuloista, tavalla tai toisella

Uudistuksen työvälineitä tietotekniikka, avainasemassa EPR, rakenteistetun tiedon keruu, muokkaus, ja uusiokäyttö (secondary use services, SUS) dashboard instrumentit mittaamaan ajantasaisesti hoidon laadun kaikkia ulottuvuuksia (IOM 2001), vaikuttavuutta tehokkuutta oikea-aikaisuutta turvallisuutta potilaskeskeisyyttä ja oikeudenmukaisuutta

Ohjaustoimen tavoite EPR < > ERP jossa EPR = elektroninen potilaskertomus ja ERP = yksikön toiminnan ohjausinstrumentti, (Enterprise Resource Planner)

Uudistuksen uusia mittareita 1 CER, (Comparative Effectiveness Research): mikä on hoidon vaikuttavuus valikoitumattomassa, tavallisessa potilasaineistossa? vaikuttavuuden seurannan jatkuttava koko loppuelämän ajan, tavalla tai toisella kokonaiskustannukset (Bundling) hoidon optimoimiseksi tunnettava hoidon kaikki suorat kustannukset ja välilliset menot (KELA)

15D score HUS:n ja KYS:n sepelvaltimotautipotilaiden 15D-score ennen hoitoa 0.9 0.85 0.8 0.75 Baseline 6 kk 0.7 0.65 HUS- CABG HUS-PCI KYS- CABG KYS-PCI

15D score HUS:n ja KYS:n sepelvaltimotautipotilaiden 15D-score ennen hoitoa 0.9 0.85 0.8 0.75 Baseline 6 kk 0.7 0.65 HUS- CABG HUS-PCI KYS- CABG KYS-PCI

Income bracket, revascularization procedures (PTCA or CABG) and mortality in ICD in Finland in the year 2003 by men and women aged 25 to 84 years 600 500 400 300 200 100 /100 000 0 Men Women Revasc Mortality Revasc Mortality Highest 2 3 4 Lowest Julkaisemattomia tietoja HILMOsta 15

Income bracket, revascularization procedures (PTCA or CABG) and mortality in ICD in Finland in the year 2003 by men and women aged 25 to 84 years 600 500 400 300 200 100 /100 000 0 Men Women Revasc Mortality Revasc Mortality Highest 2 3 4 Lowest Julkaisemattomia tietoja HILMOsta Alin tuloviidennes saa noin puolet tarvitsemistaan revaskularisaatiotoimenpiteistä 16

Uudistuksen uusia mittareita 2 oikeudenmukaisuus, tavoitteena alueellisesti ja sosio-ekonomisesti tasa-arvoinen palvelujakauma hoitoindikaatioiden valtakunnallinen vakiointi hoitoprevalenssin seuranta ja suhteuttaminen epidemiologisesti arvioituun tarpeeseen edellyttää HILMOn ja kuolinrekisteritietojen kytkemistä toisiinsa, ei juuri muuta!

Terveydenhuoltolaki (1326/2011) avaa mahdollisuuksia laki painottaa nimenomaisesti laatua ja vaikuttavuutta ja tuo EPR:n yhden yhteisen rekisterinpitäjän vastuulle vaikuttavuuden seuranta edellyttää ylivuotista seurantaa ja on nyt siis lakisääteinen velvollisuus, ei välttämättä tutkimustyötä, eikä edellytä enää erillistä lupamenettelyä

Laajentuvia tutkimuskohteita preventiivinen toiminta välineenä ryhmäyttäminen (vertaistuki, porukka ) osoittanut voimansa AA-liikkeestä alkaen painonhallinnassa, liikunnassa, depressiossa, dementian puhkeamisen hidastamisessa, nikotiiniriippuvuudessa, käytännössä kaikkialla, missä sitä on ehditty testata preventio hyötyy tuntuvasti so-te integraatiosta: so ja te ovat toistensa vaihtoehtokustannuksia!

Kuntakoon ongelmia tutkittava kuntien yhdistämisinnon taustoja on vaikea käsittää miksei kuntien anneta olla ja selvitetä vakuutusfunktion toimivuutta so-te palveluiden järjestämisessä? vakuuttautuminen lisää todistettavasti yksilöiden kokonaisutiliteettia, miksei se lisäisi kaikenkokoisten kuntien utiliteettia? vakuutusorgaani eli riskipooli ERVA-alue, bonuksia kunnille hyvistä preventio-ohjelmista eli alennusta vuotuisista kapitaatiokorvauksista, nippeli- ja DRG-korvaus sivuun

Avainprofessioiden koulutusohjelmat lääkärikoulutus: laahaavat jäljessä yleinen ympäristö-oppi aivan kehittymätön, korvautunut mikromolekulaarisella sillisalaatilla pipetoimalla pomoksi ajattelu istuu lujassa joka hampaalle on oma professorinsa, terveydenhuollon tietotekniikalle ei ole yhtään hoitotyön koulutus: työpaikoilla saadaan koulutus aloittaa tyhjästä (alan esimiesosaajan tuore mielipide)

Vuosi 2014 tulee pian miten hoitotiedon ajatellaan siirtyvän tk:sta A tk:een B? miten silloin laskutetaan, mistä ja ketä? terveysriskin mukaan? toteutuneesta hoidosta? tk:n saranoiden kulumisesta? mitä tehokkuudessa voitetaan, se yleensä transaktiokustannuksissa hävitään (M. Brommels)

Onneksi emme ole yksin ACO ja CER USA:n terveysuudistuksen ydinasioita hoitoprosessien järjestämisessä voimme peesata Hollantia yksikanavaisessa rahoituksessa otamme esimerkkiä Vermontin osavaltion ohjelmasta KELAn sulauttamisessa malliksi kelpaa Ruotsi lääkäreiden kaksoisintressien lopettamisessa esikuvaksi kelpaa mikä tahansa sivistysmaa. jne, sijalukumme ei tarvitse enää olla > 40.

Päätelmät HSR, health services research, kaikkine osaalueineen, on nostettava arvoonsa suomalainen systeemi on saatavissa paljon selvemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi ilman mainittavia lisäkustannuksia mutta missä on poliittinen tahto, johtajuus?