Työikäisten toimivat palveluketjut -seminaari Ja kuka maksaa ja kenen taskusta Sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset Kustannustiedot hajallaan ja poimittava erilaisista tilastoista Vain osa esim. mielenterveyspalveluja tarvitsevista on hoidon piirissä, samaa voi sanoa päihteiden suurkuluttajista, joten kaikki kulut eivät ehkä kirjaudu sinne, mistä ne olisi tilastollisesti kerättävissä Palveluja on siirretty laitospalveluista avopalveluihin, joiden kustannuksia on vaikeampi laskea kuin laitoskustannuksia, kun palvelut ovat hajautuneet Niina Korpelainen 2
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset Vuonna 2005 tehdyn selvityksen (Vitikainen et al. Mielenterveys ja päihdetyön kustannukset viidessä Pirkanmaan kunnassa) mukaan kuntien kokonaiskustannukset, mukaan lukien kiinteät kustannukset, arvioidaan olevan 85-159 euroa asukasta kohti. (Vrt. Kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon kok.menot v. 2004 olivat 1399 e/as) Peruspalveluiden osuus mielenterveys- ja päihdetyön kustannuksista vaihteli tutkituissa kunnissa 9-17 % riippuen palvelujärjestelmästä Kohtuuton osa ko. kustannuksista kuluu erityispalveluihin Niina Korpelainen 3
Päihteistä aiheutuvia muita kustannuksia Alkoholin aiheuttamat päivystys- ja terveydenhuoltokustannukset Muutama vuosi sitten mm. Vantaan Peijaksessa, Kouvolassa ja Kysin yhteispäivystyksessä tehdyissä kartoituksissa lähes kolmannes päivystyspotilaista oli keskimäärin miltei 2 :n humalassa Niina Korpelainen 4
Kouvolan Aluesairaalassa tehty kartoitus (1) Kouvolan aluesairaalan (nyk. Pohjois-Kymen sairaala, PoKS) päivystyksessä tehty kartoitus (Nurmi-Lüthje) Tapaturmapotilaat puhallutettiin alkometrillä hoitoon tullessa Päihtyneiden tapaturmapotilaiden osuus lisääntyi tarkasteluaikana, erityisesti 18-24 -vuotiaiden miesten Joka neljäs tapaturmapotilas oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen Niina Korpelainen 5
Kouvolan Aluesairaalassa tehty kartoitus (2) Miehet kolme kertaa useammin kuin naiset Yli promillen humalassa useimmin miehistä 45-54 -vuotiaat ja naisista 35-44 -vuotiaat Miehillä promillet keskimäärin 1,8 (vaihteluväli 0,1-5,0) ja naisilla 1,5 (vaihteluväli 0,1-3,6) Alkoholi oli mukana erityisesti toistuvissa tapaturmakäynneissä Alkoholiehtoisia tapauksia eri tapauksista oli kaatumisissa 21 %, pahoinpitelyissä 65 % ja itsensä vahingoittamisissa 66 %, pyöräilytapaturmissa n. 31 % Niina Korpelainen 6
Esimerkkejä kaatumisten ja liukastumisten seurauksena syntyvien tyypillisten tapaturmien kustannuksista Pyöräilytapaturmissa kustannukset Kouvolalle 780.000 /vuosi (81 % vamman hoitokustannuksista lankeaa kunnalle) Lonkkamurtumissa (tyypillinen kaatumisen seurauksena tuleva murtuma) kustannukset Kouvolalle 2,5 milj. /v Rannemurtuma, syntyy tyypillisesti kaatumisen seurauksena kaikenikäisille, kustannukset Kouvolalle n. 500.000 /v + työkyvyttömyys 2-3 kk/murtuma Kustannukset laskettu vuoden 2010 kustannustasolla Niina Korpelainen 7
Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat Suomessa Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat/1.000 vastaavanikäistä 2008 2009 2010 21,619,9 32,9 18-24 -vuotiaat/1.000 vastaavanikäistä 2008 2009 2010 12,412,2 11,4 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKSnet 2005-2011 Niina Korpelainen 8
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Suomessa asuvat v. 2009 ja väestöosuudet Sairausryhmä Kaikki % Miehet Naiset Kaikki, josta 25.802 100 13.225 12.577 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 8.530 33.1 4.020 4.510 ETK vuositilasto Niina Korpelainen 9
Mielenterveysongelmat eläkeperusteena (1) Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 166.000 suomalaista, heistä arviolta 90.000 100.000 psyykkisistä syistä (Pekka Sauri, 2011; aiheesta esitys hallitusohjelmaan) V. 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 2.612 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista. Heistä 75 % sai työkyvyttömyyseläkkeen mielenterveyden häiriön perusteella Masennuksen perusteella v. 2009 siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 487 alle 30-vuotiasta henkilöä; kasvu vuodesta 2004 miehillä 60,5 %, naisilla 42,1 % Niina Korpelainen 10
Mielenterveysongelmat eläkeperusteena (2) Peruskansaneläke kuukaudessa on n. 586 euroa ja vuodessa 7.032 euroa. Yksinkertainen laskuesimerkki osoittaa, että 100.000 psyykkisistä syistä eläkkeellä olevan peruseläkekulut ovat vähintään 703.200.000 milj. euroa. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät ovat useasti korkeasti koulutettuja, joten todellisten kulujen voidaan olettaa olevan huomattavasti em. summaa suuremmat. Niina Korpelainen 11
Päihteet lastensuojelussa Lastensuojelun laitoshoitokustannukset v. 2008 olivat laitosja perhehoidon osalta runsaat 350 milj. euroa (deflatoidut kustannukset) THL, Lastensuojelu 2008 Sosiaaliportin tietojen mukaan lastensuojelun kokonaiskustannukset/v. ovat yli 700.000 milj. euroa Lastensuojelun laitoshoidon kustannukset voivat olla yksilötasolla jopa 80.000 euroa/vuosi Noin puolessa lastensuojelutapauksista taustatekijänä on liiallinen alkoholinkäyttö (kokemukseen perustuva arvio) Niina Korpelainen 12
Alkoholihaittojen yhteiskunnalliset kustannukset (Stakesin Raportteja 10/2006 mukaan) Alkoholinkäytön aiheuttamat välittömät kustannukset v. 2003 olivat yht. 933 milj. euroa terveydenhuollon kulut lähes 90 milj. sosiaalihuollon kulut 160 milj., joista päihdehuollon osuus 90 milj. omaisuusvahinkojen osuus 210 milj. eläkkeet ja sairauspäivärahat 220 milj. (pääpaino eläkkeissä) järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 254 milj. Niina Korpelainen 13
Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (1) Vuonna 2008 alkoholinkäyttö aiheutti 0,8 1,0 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,3 6,3 miljardin euron välilliset kustannukset Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat yli 7 % ja välilliset keskim. 4 % Niina Korpelainen 14
Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (2) Välittömät kustannukset jakautuivat seuraavasti: yli 1/3 järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon hieman yli 1/4 sosiaalihuoltoon reilu 1/5 terveydenhuoltoon muut ennalta ehkäisevään työhön, alkoholivalvontaan ja tutkimukseen Niina Korpelainen 15
Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (3) Vuonna 2008 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti n. 0,2-0,3 miljardin euron välittömät ja 0,5-1,2 miljardin euron välilliset haittakustannukset Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat lähes 8 % ja välilliset kustannukset n. 8 % Välittömät kustannukset jakautuivat seuraavasti: reilu 1/3 sosiaalitoimen menoihin 1/4 yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon 15 % terveydenhuoltoon Niina Korpelainen 16
Päihdetilastollisen vuosikirjan 2010 tiedot päihteiden välittömistä ja välillisistä kustannuksista (4) Välillisten haittavaikutusten kasvu johtui huumeisiin liittyvien kuolemien ja huume-ehtoisten sairauspäivien määrän lisääntymisestä Välillisistä kustannuksista ylivoimaisesti suurin erä oli menetetyn elämän arvo ennenaikaisen kuoleman johdosta Niina Korpelainen 17
Kustannusten maksajat Stakesin Raportteja 10/2006, Alkoholihaittojen yhteiskunnalliset kustannukset Suomessa v. 2003: valtion ja kuntien osuus kustannuksista on n. 60 % (valtio: järjestys- ja turvallisuuskustannukset kunta: sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi) eläke- ja vakuutusyhtiöt maksavat suuren osan alkoholiehtoisista eläkkeistä sekä omaisuus- ja henkilövahinkojen korvauksista osa terveydenhuoltokuluista syntyy yksityisistä taas korvaavat mm. Kela ja RAY palveluista, joita Asiakasmaksuja maksavat asiakkaat ja sosiaalitoimi Niina Korpelainen 18
Kuntien palvelujen rahoituksen jakautuminen Sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2009 18,6 miljardia euroa (lasten päivähoito ja hoidon tuet mukaan lukien), mikä oli 56 % kuntien kokonaismenoista Käyttökustannuksiin osoitetut valtionosuudet kattavat noin kolmanneksen kuntien lakisääteisistä menoista Asiakasmaksuilla katetaan menoista vajaa kymmenen prosenttia Kunnat rahoittavat jäljelle jääneen osuuden (www.stm.fi/stm/toiminta ja talous/palvelujen menot) Niina Korpelainen 19
Kuntien menojen rahoitus prosentteina Verotulot 46 % siitä kunnallisvero 39 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 3 % Käyttötalouden valtionosuudet 18 % Toimintatulot 27 % Lainanotto 5 % Muut tulot 4 % Peruspalvelubudjetti 5.10.2011/Kuntaliitto Niina Korpelainen 20
Suomen sosiaalimenojen jakautuma Sosiaalimenot koostuvat pääosin eläketurvan sairausturvan työttömyysturvan sosiaali- ja terveyspalvelujen verovaroin katetuista kustannuksista (www.stm.fi/toiminta ja talous/sosiaalimenot) Niina Korpelainen 21
Suomen sosiaalimenojen rahoitus Suomen sosiaaliturva rahoitetaan seuraavasti: Työnantajien maksuilla 37 % Vakuutetut maksavat11 % Valtion rahoituksesta 27 % Kuntien rahoituksesta 18 % (www.stm.fi/toiminta ja talous/sosiaalimenot) --- Sen lisäksi, että me maksamme vakuutusmaksuja, me maksamme kunnallisveroa ja valtion veroa Niina Korpelainen 22
Mitä kannattaa tehdä ja miksi? Ehkäisevät toimenpiteet Varhainen interventio ja tuki Avopainotteiset palvelut moniammatillisesti Työssäjaksamisen monipuolinen tuki Hoito- ja palveluketjut toimiviksi Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen Tuloksena yksilötasolla hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä yhteisötasolla taloudelliset säästöt Niina Korpelainen 23
Kiitos! Niina Korpelainen 24