Elämänlaatu. Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1

Samankaltaiset tiedostot
Elämänlaatu ja sen mittaaminen

S5. IKKU-vaikuttavuustutkimuksen mittausten laadunvarmistus

SYÖPÄKUNTOUTUJAN TERVEYDENTILA RAND-36-MITTARILLA ARVIOITUNA. Janina Vuorinen & Sari Vuorinen

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Suomalaisten elämänlaatu ja sen tukeminen

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers).

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Suomalaisten HIV+ elämänlaatu. Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Opiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa

Toimintakyvyn mittaaminen Hoivafarmi hankkeessa Leena Uosukainen ja Johanna Hirvonen yliopettajat Mikkelin ammattikorkeakoulu 3.6.

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon Terhi Rönkä, PsM

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Merja Marjamäki

Toimintakykyä arvioitava

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

Miten huomioin asiakkaan elämäntilanteen kuntoutuksen suunnittelussa? Marjatta Musikka-Siirtola Vastaava psykologi Pshp Tays Neuroalat ja kuntoutus

palveluiden suunnittelun apuna

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Kuntoutuksen standardien muutokset Yleinen osa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

Miten jaksan omaisena?

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto

COPE-indeksi omaishoitajien kuormittumisen kartoittamisen työvälineenä

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Ikäinnovaatio hanke

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari /Heli Aalto

Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2015 Espoo, Turku ja Vantaa FCG Finnish Consulting Group Oy

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Sosiaalinen toimintakyky

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Hyvinvoinnin edistäminen

Riskeistä mahdollisuuksiksi

Tavoite: Luustokuntoutuja oman hyvinvointinsa valtiaaksi - miksi ja miten?

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Rinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

THL:n RAI-tietotuotteet

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

WORKPLACE Käyttäjän OPAs

Kansainvälisiä käytäntöjä kasvuvyöhykkeiden kehittämisestä. Perttu Vartiainen

IKIHYVÄ PÄIJÄT-HÄME Ikääntyminen, sosiaaliset tekijät ja hyvinvointi

Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Usein kysytyt kysymykset

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIPROSESSI 13 SUOSITUSTA

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa

Fysioterapia Työterveyshuollossa. Marika Pilvilä Opiskelija Terveystieteen laitos Oulun yliopisto

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

[1] LOMAKE 1: MITTARIN PERUSTIEDOT (4.0) / LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT. Nimi ja oppiarvo 2. MITTARIN IDENTIFIOINTI- JA KÄYTTÖTIEDOT

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Transkriptio:

Elämänlaatu Minna-Liisa Luoma,tutkimuspäällikkö Minna-liisa.luoma@thl.fi 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1

Elämänlaadun määritelmiä Keskeistä kaikissa elämänlaadun määritelmissä on inhimillisen, subjektiivisen kokemuksen kunnioittaminen Elämänlaadun käsite on luonteeltaan moniulotteinen ja useimmat määritelmät kattavat ainakin kolme ulottuvuutta: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Ympäristöä pidetään yhtenä ulottuvuutena ja se käsittää esimerkiksi taloudelliset resurssit, turvallisen ympäristön, palvelujen saatavuuden, fyysisen ympäristön ja esteettömyyden WHO:n mukaan elämänlaatu-käsite tarkoittaa yksilön käsitystä omasta elämäntilanteestaan suhteessa omiin päämääriin, tavoitteisiin ja odotuksiin oman kulttuurin ja arvomaailman määrittelemässä viitekehyksessä

WHO QOL-BREF moniulotteinen yleinen elämänlaatumittari Fyysinen Kuinka tyytyväinen olette kykyynne selviytyä päivittäisistä toimista? Psyykkinen QoL Sosiaalinen Kuinka usein Teillä on ollut sellaisia kielteisiä tuntemuksia kuten alakuloisuus, epätoivo, ahdistus tai masennus? Elinympäristö Kuinka tyytyväinen olette ihmissuhteisiinne? Kuinka terveellisenä pidätte fyysistä ympäristöänne? 08.12.2005 Minna-Liisa Luoma 3

Miksi valita WHOQOL-BREF? WHOQOL-BREF -mittari on profiilimittari. Se mittaa elämänlaadun ulottuvuuksia erillisillä, useasta kysymyksestä koostuvilla osa-asteikoilla. Kullekin osa-asteikolle lasketaan oma pistemäärä. Mittari pohjautuu psykometriseen teoriaan, jonka mukaan osa-asteikon kysymykset mittaavat samaa taustalla olevaa käsitettä. Mittaamalla samaa käsitettä usealla kysymyksellä pyritään lisäämään mittauksen luotettavuutta. Neljä profiilia, 0-100 asteikko, sekä yleinen terveydentila ja elämänlaatu useimmiten kuvataan asteikolla 1-5 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 4

Skaalapisteet (0-100) Fyysinen ulottuvuus WHO QOL-Bref Fyysinen ulottuvuus 80 75 70 * * * * * * 65 60 55 50 74-99 n=319 74-79 n=183 80-84 n=102 Tulokset ikäryhmittäin 85+ n=34 Ka Fyys BL Ka Fyys 6 kk. Ka Fyys 12 kk. Väestö HYPA 2009 28.10.2014 5

Saatavilla olevat väestöarvot helpottavat tulosten tulkintaa. Väestöarvoilla tarkoitetaan valikoimattomaan väestöön pohjautuvia viitearvoja ryhmiteltynä esimerkiksi ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Haluttaessa jaotella elämänlaatua esimerkiksi hyväksi ja huonoksi voidaan käyttää väestöaineistojen jakaumia. Helppokäyttöinen - edellyttää perehtymistä mittariin WHOQOL-BREF täyttämiseen menee noin 5 10 minuuttia WHOQOL-BREF -mittarin valintaa puoltaa sen kattavuus suhteessa ICF-luokitukseen, tuoreet väestöarvot ja se, että se mittaa elämänlaatua laajemmin kuin pelkästään toimintakyvyn näkökulmasta. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 6

Elämänlaatumittausten keittokirja. Tutkittaville tulisi kertoa miksi elämänlaatumittaus/arvio tehdään, miten usein ja miten vastauksia hyödynnetään. elämänlaatumittausten tavoitteena ei ole arvioida tai testata asiakkaita, vaan kysyä heidän näkemyksiään, mielipiteitään ja tuntemuksiaan. Kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Tarkoituksena on valita yksi vastausvaihtoehto, se joka tuntuu sopivimmalta ja jokaiseen kysymykseen tulisi vastata. Tavallisimmin kyselyihin vastataan täyttämällä kyselylomake yksin, tai haastatellen > vastauskortit 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 7

Mittarin valinnasta Mittari tulee valita kohderyhmän ja kuntoutusmuodon tavoitteiden mukaan. WHOQOL-BREF -mittaria on käytetty Kelan kuntoutuksen kehittämishankkeissa WHOQOL-BREF -mittarin valintaa puoltaa sen kattavuus suhteessa ICF-luokitukseen, tuoreet väestöarvot ja se, että se mittaa elämänlaatua laajemmin kuin pelkästään toimintakyvyn näkökulmasta. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankeesta (IKKU, Kela 2013) saatujen kokemusten perusteella, WHOQOL-BREF sopii ikääntyneille mittarin valintaan vaikuttaa kuntoutuksen keskeiset tavoitteet. 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 8

www.toimia.fi 28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 9

28.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 10