Suomalaisten elämänlaatu ja sen tukeminen

Transkriptio

1 Suomalaisten elämänlaatu ja sen tukeminen Pohjois-Suomen Hyvinvointi- ja terveyspäivät, Oulu Minna-Liisa Luoma, PsT, Tutkimuspäällikkö, THL

2 Elämänlaatu Tutkimustuloksia Elämänlaadun tukeminen Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Elämänlaatu Esityksen nimi / Tekijä 3

4 WHO: Elämänlaadun neljä ulottuvuutta Fyysinen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen Psyykkinen hyvinvointi Elämänlaatu Sosiaalinen Sosiaaliset verkostot & osallistuminen Ympäristö Ympäristön soveltuvuus ja tuki, ml. palvelut

5 Miten elämänlaatua tutkitaan? Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Elämänlaatu ikäryhmittäin Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Osajoukko 1. Keski-ikäiset, v. Osajoukko 2. Kolmas ikä v. Osajoukko 3. Nuoret v. ja iäkkäät 80+ v. Fyysinen ka (sd.) Elämänlaatu eri ryhmissä Psyykkinen ka (sd.) Sosiaalinen ka (sd.) Ympäristö ka (sd.) 83 (12,9) 77 (12,0) 82 (14,7) 78 (11,5) 71 (18,8) 72 (14,5) 76 (16,7) 77 (13,6) 73 (19,4) 70 (15,9) 77 (18,5) 74 (14,2) Koko väestö 77 (17,4) 74 (14,3) 79 (16,6) 77 (13,0)

8 Elämänlaadun yleisarvosanalle tärkeät osatekijät eri ikäryhmissä n=645 Riittävästi tarmoa arkipäivää varten *** (0,213+) n= n=372 Nauttii elämästä *** (0,200+) Tyytyväinen terveyteensä *** (0,272+) Nauttii elämästä *** (0,193+) Tyytyväinen terveyteensä *** (0,166+) Riittävästi tarmoa arkipäivää varten *** (0,210+) On negatiivisia tuntemuksia *** (0,137-) Hyvä keskittymiskyky *** (0,120+) Hyvä liikuntakyky *** (0,154+) On negatiivisia tuntemuksia *** (0,153-) Tyytyväinen ystäviltä saatuun tukeen ** (0,155+) Nauttii elämästä ** (0,135+) Terveellinen ympäristö * (0,087+) Tyytyväinen itseensä ** (0,111+) Tyytyväinen unensa laatuun ** (0,177+) Tyytyväinen joukkoliikenteeseen * (0,079+) Tyytyväinen sukupuolielämäänsä * (0,064-) Tarvitsee lääkitystä * (0,106-) Riittävästi rahaa * (0,098+) Lineaarinen regressioanalyysi Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Tärkeimpiä elämänlaadun osatekijöitä eri ikäryhmillä kaikilla elämästä nauttiminen lisää koettua elämänlaatua riittävä tarmo arjesta selviytymiseen ei koe kielteisiä tuntemuksia hyvä keskittymiskyky terveys liikuntakyky ei koe kielteisiä tuntemuksia tyytyväisyys itseen 80+ terveys riittävä tarmo arjesta selviytymiseen tyytyväisyys unen laatuun tyytyväisyys ystäviltä saatuun tukeen

10 Yhteenvetoa Suomalaisten koettu elämänlaatu korkea 80. ikävuoteen saakka, minkä jälkeen fyysiset vaivat ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen alkavat tasaisesti vähentää sitä. Elämänlaadulle merkitykselliset asiat vaihtelevat ikääntyneiden eri ryhmien välillä, mutta myönteinen elämänasenne (elämästä nauttiminen) kaikille tärkeää vuotiaissa suuri itsehoitopotentiaali! Iäkkäimmillä perheeltä ja ystäviltä saatu tuki keskeinen elämänlaatua kohentava tekijä, samoin hyvä terveys ja riittävä ja luotettava avun saanti Ikääntyneiden riskiryhmiä: yli 80-vuotiaat leskinaiset sekä vuotiaat, joilla heikot fyysiset ja psyykkiset voimavarat Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Elämänlaatu sairaanhoitopiireittäin Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus % HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht Miehet Naiset LÄHDE: Terveys 2011, liitetaulukko ) Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Psyykkinen kuormittuneisuus HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 0 Miehet Naiset LÄHDE: Terveys 2011, liitetaulukko ) Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Kokee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 1 0 Miehet Naiset Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Toisiin ihmisiin luottavien osuus % HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 5 0 Miehet Naiset Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Elämänlaatu alueittain ATH- kyselyn mukaan Luoma Minna-lliisa 16

17 Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus Pohjois-Pohjanmaa & Lappi Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset Verkkojulkaisu: Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus Oulussa Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Itsensä suurimman osan aikaa onnelliseksi kokeneiden osuus % Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset Verkkojulkaisu: 21

22 Yhteenvetoa tutkimustuloksista Suomalaisten koettu elämänlaatu korkea 80. ikävuoteen saakka, minkä jälkeen fyysiset vaivat ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen alkavat tasaisesti vähentää sitä. Elämänlaadulle merkitykselliset asiat vaihtelevat ikääntyneiden eri ryhmien välillä, mutta myönteinen elämänasenne (elämästä nauttiminen) kaikille tärkeää Riskiryhmät : 1. yli 80-vuotiaat leskinaiset, vuotiaat, joilla heikot fyysiset ja psyykkiset voimavarat. 3. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat nuoret Elämänlaadussa on alueellisia eroja Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Elämänlaadun tukeminen Luoma Minna-lliisa 23

24 Nuorten elämänlaadun tukeminen Nuorimmalle ryhmälle eli vuotiaille elämän merkityksellisyys on tärkeintä, samoin elämästä nauttiminen ja kielteisten tuntemusten puute. nuorille on tärkeää mielekäs elämä ja se, että voi luottaa elämään ja uskoa tulevaisuuteen. nuoret valikoituivat heikon elämänlaadun riskiryhmään puutteellisen koulutuksen työttömyyden vuoksi, joten nämä tekijät ovat nuorten suomalaisten elämänlaadun merkittäviä uhkia Mielekkään tekemisen merkitys nuorelle! Koulutus, palkkatuettu työ, oppisopimus, työpajatoiminta Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Keski-ikäisten elämänlaadun tukeminen Nuoremmille keski-ikäisille (25 44 v.) ovat kyky nauttia elämästä, tyytyväisyys omaan terveyteen, rahojen riittävyys suhteessa tarpeisiin, kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä elämän kokeminen merkitykselliseksi. Myöhäisessä keski-iässä (45 59 v.) riittävä tieto elämän kannalta tärkeistä asioista sekä hyvä liikuntakyky. Työn merkitys suomalaisten työikäisten elämänlaadulle on aivan keskeinen. Tulokset vahvistavat työmarkkina-aseman, toimeentulon ja perherakenteen suuren merkityksen työikäisten elämänlaadulle. Parhaiten elämänlaatua suojaavat hyvä terveys ja työkyky, työpaikka, riittävä, toimeentulo ja perheellisyys. Työttömien nopeaa työllistymistä edistäviä aktiivisia työvoimapoliittisia sekä sosiaali- ja terveys ja koulutuspoliittisia toimet ovat tärkeitä syrjäytymistä estäviä toimenpiteitä Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Kolmasikäisten elämänlaadun tukeminen vuotiaille tärkeää on riittävä tarmo arjesta selviytymiseen, hyvä liikuntakyky ja keskittymiskyky Taustalla huoli työkyvystä sekä fyysisen toimintakyvyn ja kognition säilymisestä iän karttuessa. Varhainen toimintakyvyn ongelmiin puuttuminen sekä panostaminen niin fyysiseen kuin kognitiotakin ylläpitävään kuntoutukseen, liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä työkyvyn edistäminen on kustannusvaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämistapoja Tähän ryhmään asetetaan suuria toiveita pidentyvistä työurista. Mikäli tämä joukko halutaan pitää työelämässä pidempään, keinoksi ei riittäne pelkästään eläkeiän nosto vaan tarvitaan myös joustavia työ- ja eläkejärjestelyjä Esityksen nimi / Tekijä 26

27 70:nnen ikävuoden jälkeen terveys nousee etusijalle, liikuntakyvyn merkitys korostuu ja kyky olla tyytyväinen omaan itseen. Taustalla saattaa olla terveysongelmien yleistyminen tässä iässä, kasvava kiinnostus tai huoli oman toimintakyvyn kehityksestä, sekä onnistunutta sopeutumista omaan vanhenemiseen kuvaava kyky hyväksyä itsensä kaikkine ikääntymisen mukanaan tuomine muutoksineen. Tähän ryhmään olisi hyvä kohdistaa toimintakykyä ja sosiaalista identiteettiä laajasti tukevia ehkäiseviä toimia. Tärkeää on myös terveyspalvelujen hyvä saatavuus Esityksen nimi / Tekijä 27

28 Neljäsikäisten elämänlaadun tukeminen 80 ikävuoden jälkeen terveys ja riittävä tarmo ja tieto arkipäivää varten, unen laatu ja ystäviltä saatu tuki ovat tärkeitä. Tämän ryhmän elämänlaatua parantavat hyvä toimintakyky, yksinäisyyden tunteen puuttuminen, mielihyvän säilyminen itselle tärkeissä asioissa, kotipalvelun saaminen ja tyytyväisyys siihen, luottamus avun saantiin taloudellisten huolien puuttuminen Elämänlaadun riskitekijöitä on kotihoito, omaishoito (eli huono kunto ja riippuvuus toisten avusta), tyytymättömyys julkisiin palveluihin, asunnon puutteet, lähipalvelumatkojen pituus Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Tärkeää on iäkkään ihmisen auttamisen ja hoivan verkosto ja psykososiaalinen tuki. Virallisen ja epävirallisen tukiverkoston toimijat, jotka ovat ikäihmisille toimintakyvyn kannalta tärkeitä ja hänelle itselleen merkityksellisiä, tekevät sujuvaa yhteistyötä heikon elämänlaadun riski on erityisen suuri niillä paljon apua tarvitsevilla iäkkäillä, jotka eivät saa riittävästi apua kotihoidosta Iäkäs on keskiössä, itsemääräämisoikeus Terveys- ja sosiaalipalvelujen laatu, saatavuus ja määrän riittävyys sekä palvelujen oikea kohdentuminen ovat keskeisiä hyvän elämänlaadun ylläpitäjiä, Hoiva- ja terveyspalveluiden avulla voidaan tukea iäkkään ihmisen autonomian tunnetta ja lievittää yksinäisyyttä, Luottamus avun saantiin Yksinäisyyden ehkäiseminen ja lievittäminen Esityksen nimi / Tekijä 29

30 Elämänlaadun 4 ulottuvuutta pätevät kaikilla ikäryhmillä moniulotteinen elämänlaatu palveluiden ja hoidon lähtökohdiksi Kompetenssi, aktiivisuus ja osallisuus tärkeitä toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy! Pystyvyyden tunteen tukeminen olennaista - hyvä itsetunto on kriittinen voimavara elämänlaadulle Riittävä ja tarvetta vastaava apu tärkeää

31 Lisätiedon lähteille: Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus ATH Koskinen Seppo; Lundqvist Annamari; Ristiluoma Noora Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Sakari Karvonen, Pasi Moisio ja Marja Vaarama (toim.): Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: THL Vaarama, Marja, Luoma,Minna-Liisa, Meriläinen, Satu, Siljander, Eero : 80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu. Vaarama Marja, Siljander Eero, Luoma, Minna-Liisa, Meriläinen, Satu: Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen Minna-liisa.luoma@thl.fi 31