Tulevaisuuden kunta Millainen on tulevaisuuden kunta? Kuntaesimerkkejä

Samankaltaiset tiedostot
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta , KUKE

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Oulu

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Uusi kunta ja sen tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Lähidemokratian vahvistaminen

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Millainen on tulevaisuuden kaupunki? Tulevaisuuden kuntakuvat

Lapin maakuntatilaisuus

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

KUNTASTRATEGIA

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Kokeilut uudistusten vauhdittajana

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Demokratiapäivä

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Kainuun maakuntatilaisuus

Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset

Terveyden edistäminen Kainuussa

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Vaalan kuntastrategia 2030

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

Oulun palvelumalli 2020:

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Transkriptio:

Tulevaisuuden kunta Millainen on tulevaisuuden kunta? Kuntaesimerkkejä Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Sisältö Paketin alussa on asiantuntija Sini Sallisen esitys Millainen on tulevaisuuden kunta?, jossa pohditaan: 1. Tuleeko kunnista vain vaakunankiillottajia? 2. Minkälaisia tulevaisuuden visioita kunnilla on? 3. Miten kuntien tulevaisuus koetaan? Paketin loppuun on koottu Kuntaesimerkkejä, eli miten kunnat ja kaupungit ovat lähteneet tekemään tulevaisuuttaan. 2 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Millainen on tulevaisuuden kunta? Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini

1. Tuleeko kunnista vain vaakunankiillottajia? 4 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. 5 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 6 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

6 Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakunta- ja keskushallintoon 5 Elinympäristöroolin vahvistaminen: kuntalaisille sujuva arki sekä viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö 1 Osallisuus- ja yhteisöroolin vahvistaminen 7 Kehittäjä- ja kumppanuusroolin vahvistaminen kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja toisten kuntien suuntaan Tulevaisuuden kunnan roolien vahvistaminen 4 Elinvoima- ja työllisyysroolin vahvistaminen 2 Hyvinvoinnin edistämisroolin vahvistaminen 3 Sivistysroolin vahvistaminen 7 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Kuntaliiton valtuusto: Itsehallintoalueita ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Keskushallintouudistus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Sote- ja maakuntauudis tus Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Tulevaisuuden kunta 8 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

2. Minkälaisia tulevaisuuden visioita kunnilla on? 9 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Taustaa Tulevaisuuden kuntakuvat on luotu osana Kuntaliittokonsernin USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia.» Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa» USO-verkostossa mukana 30 kuntaa Kuntakuvatyö on toteutettu 30 kunnan ja kaupungin seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Kuntaliitto, FCG ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Kuntien yhteisessä työskentelyssä syntyneen aineiston analyysityön johtajana on toiminut Tampereen yliopisto. 10 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? 11 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? 12 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Millainen on tulevaisuuden kaupunki? 13 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

3. Miten kuntien tulevaisuus koetaan? 14 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Uudistukset nähdään kunnissa monin eri tavoin menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen 15 Maakuntatilaisuudet kevät 2016 Lähde:Tampereen yliopisto

Maakuntauudistuksen ennakkovaikutukset kuntiin yhteenveto marraskuun 2015 kuntatyöpajoista 1) Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin. Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sotepalvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. 2) Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli. 3) Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa. 4) Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä. Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi. 5) Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa. 6) Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja -henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä. Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä. Ks. Tarkemmin http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/uso2015-2016/teema/ihakuntavaikutukset/sivut/default.aspx

Miten kunnat ottivat kantaa tulevaisuuden kuntaan sote-lausunnoissa? (nostoja lausunnoista) Kunnat koosta riippumatta korostivat, että kuntiin tulisi jättää riittävät kuntien elinvoimaan liittyvät tehtävät. Tällaisina tuotiin esille maankäyttö ja kaavoitus, elinkeinopolitiikka, koulutus ja joissain lausunnoissa myös rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto. Rakennusvalvonnan siirtämistä maakunnille pääosin vastustettiin kaikenkokoisissa kunnissa. Maakuntakaavoituksen siirtyminen itsehallintoalueille maakunnan liitoilta edellyttäisi joidenkin lausuntojen mukaan kuntien aseman vahvistamista kaavoituksessa. Lisäksi esitettiin sen selvittämistä, mitä tehtäviä voitaisiin siirtää ylemmiltä hallinnon tasoilta kunnille. Osa etenkin alle 20 000 asukkaan kunnista nosti esille oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon merkityksen olennaisena osana ehkäisevää toimintaa ja terveydenedistämistyötä. Kunnat toivoivat lausunnoissaan työllisyyden edistämiseen ja hoitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden selkiyttämistä. Etenkin keskisuuret ja suuret kunnat, mutta myös osa pienemmistä kunnista, katsoivat, että nykyistä laajempi kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta pitäisi siirtää kunnille. Alle 20 000 kunnat nostivat esille työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-toiminta). Suuret kaupungit ja osa muista kaupunkiseutujen kunnista korostivat lausunnoissaan sitä, että uudistuksessa tulee ottaa huomioon suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema, rooli ja piirteet 17 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Sähköiset palvelut elinehto kunnissa vuonna 2025 Avoimuus ja tiedonkulku korostuvat verkostoissa ja uudenlaisessa johtamisessa Millainen on kunta vuonna 2025? Tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa 18

Mistä lähtökohdista Tulevaisuuden kunta työhön? Globaalin kansallisen ja alueellisen toimintaympäristön (ml. ohjaamisen) muutos Suuret siirtymät Kompleksisuuden lisääntyminen Kunnan kehityshistoria Kunnan nykyisyys Resurssit Jaettu asiantuntijuus johtajuus Kunnan ennakoitu tulevaisuus Mistä tulemme? Tarinat ja kokemukset Innovaatiot Lisäarvo Eri toimijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus Elinvoima, Yhteisöllisyys hyvinvointi Missä olemme? Uusien ratkaisujen luominen Strategia Mihin haluamme mennä? Kunnan omat valinnat, teot ja toimijuus 19 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Järvenpää Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 20 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

21 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Kuntaesimerkkejä

Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Joensuu 22 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Uusi Vuodet 2017-2018

UUDEN JOENSUUN KUNTAKUVA? Visio?: Kokeileva, asukaslähtöinen elinkeinokaupunki Maakuntatilaisuudet kevät 2016 24

KONSERNIN TOIMINTA-ALUEET MERKITTÄVÄT KONSERNIYRITYKSET Josek Oy Tiedepuisto Oy Yrityskiinteistöt Oy Karelia Oy Joensuun Kodit Oy Joensuun Elli Oy Elinvoima Osallistuminen, osallisuus Elinkeino- ja kasvupolitiikka Tapahtumat Työllisyyspolitiikka Korkeakoulut ja tutkimus Kehitysalustat Verkostot ja edunvalvonta Asuntopolitiikka Puhas Oy Joensuun Pysäköinti Oy Konserni- Johto Yhteensovitus Edunvalvonta Neuvostot Kaupunkiympäristö Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristö Hyvinvointi Kulttuuri Varhaiskasvatus Peruskoulu Lukio Nuoriso Liikunta Kansalaisopisto Konservatorio Sote-rajapinta Liiketoiminta Joensuun Vesi Islo Oy Maakuntatilaisuudet kevät 2016 25

JOHTAMIS- JA TOIMINTAMALLI- PALVELUJEN JA TALOUDEN OHJAUS Konsernipalveluissa valmisteluryhmä, joka valmistelee vuosittaisen palveluja talousarvion pohjan arvioituihin tuloihin perustuen Palvelujen määrä, laatu ja resurssit (eurot, henkilöstö, tilat) Palvelu- ja talousarvioneuvottelut toiminta-alueiden kanssa elokuussa Kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen ja talouden kehyksen; sisältää myös suurimmat investoinnit, lainatarvearvion ja seuraavan vuoden strategiset hankinnat Toiminta-alueet käsittelevät kehyksen omalta osaltaan Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelu- ja talousarvion ja kolmen vuoden suunnitelman Merkittävät konserniyritykset nostetaan varsinaiseen talousarvioon, ei enää liitteenä Palvelujen ja talouden sekä investointien toteutumisen raportointi ja poikkeamat toimielimille, hallitukselle ja valtuustolle Uusien palvelujen käynnistäminen tai entisten laajentaminen vaatii kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päätöksen kokoluokasta riippuen Maakuntatilaisuudet kevät 2016 26

PALVELUT TOIMINTA-ALUEITTAIN Kaupunginhallituksen toiminta-alue Elinvoima- ja työllisyys Konsernipalvelut Hallinto Talous Henkilöstö Toimitilat Muut tehtävät, jotka eivät kuulu kaupunkiympäristöön tai hyvinvointipalveluihin Kaupunkiympäristön toiminta-alue Kaupunkirakenne Rakennus- ja ympäristövalvonta Hyvinvointipalvelujen toiminta-alue Varhaiskasvatus Perusopetus Maakuntatilaisuudet kevät 2016 27

OSAAMINEN (LUKIO, KIRJASTO, KANSALAISOPISTO, TAITEEN PERUSOPETUS) Kulttuuri Liikunta ja nuoriso Maakuntatilaisuudet kevät 2016 28

Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Vantaa 29 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Miten valmistaudumme tulevaisuuden kunnan rakentamiseen? Vantaa

Tulevaisuuden kuntaan valmistautuminen Vantaalla (1/2) Vantaalla sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat ovat aktiivisesti mukana Kuntaliiton organisoimassa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO) -työskentelyssä Valtakunnallisten USO-seminaarien kautta pyritään saamaan ajankohtainen tieto mm. SOTE-/maakuntahallintouudistuksesta ja sen vaikutuksista mahdollisimman laajalle kohdejoukolle Vantaan omissa kaupunginhallituksen työpajoissa on kartoitettu toimintaympäristön keskeisiä muutosvoimia ja kehitetty kaupunginhallituksen strategista roolia Vuonna 2016 työpajojen aiheena on kaupungin johtamisjärjestelmän ja luottamushenkilöorganisaation tarkastelu uuden kuntalain, valtakunnallisten uudistusten ja tulevaisuuden kunnan näkökulmista. Työskentelyyn osallistuvat kaupunginhallitus, kaupungin johtoryhmä ja valtuustoryhmien puheenjohtajat Työskentelyssä esille nousseet asiat viedään osaksi organisaatiouudistusta, hallintosääntöuudistusta, strategiaprosessia ja toiminnan kehittämistä Maakuntatilaisuudet kevät 2016 31

Tulevaisuuden kuntaan valmistautuminen Vantaalla (2/2) Kaupunginhallitus on nimennyt luottamushenkilötoimikunnan, jonka tehtävänä on Tarkastella kaupungin poliittista päätöksenteko- ja johtamismallia Arvioida kaupungin viranhaltijaorganisaation johtamisjärjestelmän muutostarpeita ja Arvioida valmisteilla olevan maakuntahallinnon vaikutukset kunnan päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmään sekä talouteen Kaupungin johtoryhmässä on nimetty SOTE- ja itsehallintouudistuksen muutosjohtamista varten työryhmät viidelle tehtäväalueelle: palvelu ja rakenteet; päätöksenteko, omaisuus järjestelyt ja sopimusvalmistelu; talous; henkilöstö. Työryhmät eivät ole vielä aloittaneet toimintaansa, vaan odottavat vielä valtakunnallisia lopullisia ratkaisuja Hallintosääntöuudistustyötä tehdään uuden kuntalain mukaisesti Seuraava valtuustokauden strategiaprosessi on tarkoitus tehdä osallistavilla menetelmillä Suomi 100 hankkeen tulevaisuustyöpajoista saatujen tulosten hyödyntäminen Maakuntatilaisuudet kevät 2016 32

Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Lempäälä 33 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

34 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Lempäälän IDEA-toimintamalli Lempäälän kunta haluaa olla rohkea edelläkävijä Lempäälän kunta on aloittanut koko organisaatiota koskevan kulttuurinmuutosprojektin nimeltään Lempäälän IDEA Hankkeen tavoitteena on saada kunta toimimaan entistä taloudellisemmin ja paremmin asiakkaitaan palvelevasti Samalla haluamme kannustaa koko henkilöstöä kehittämään yhteisesti tekemäämme työtä Toimintamallin periaatteet: ideointi yhteistyö yli toimialarajojen lupa tehdä 35

IDEA-toiminta Mitä ideoidaan? taloudellisesti järkevämpiä ratkaisuja kuntalaisille parempia palveluja Projektityyppinen toimintatapa selkeä toteutussuunnitelma selkeä vastuunjako Pienempiin muutoksiin tartutaan heti Seuranta työyhteisöjen IDEA-seinien avulla Suuremmista kehittämisideoista IDEA-kortit Projektin tavoitteet, aikataulu ja vastuuhenkilöt Seuranta IDEA-korttipakkojen avulla (jory, toimialojen joryt) 36

Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Juva 37 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

Kunta on ihmisten yhteisö. *) Uuden hallituksen ohjelma Juva on ihmisten yhteisö. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 38

JUVAN KUNNAN VISIO 2025 Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta, matkailusta ja palveluista.

Yhteisöjen alusta- ja perinnerooli Juva 575 vuotta / Suomi 100 vuotta vuonna 2017 Kansalaiset mukaan, koko vuosi tapahtumia Kuntalaiset mukana uusien kuntalaisten (kiintiöpakolaiset) kotouttamisessa Pitäisi olla ylpeä omasta taustasta ja perinteestä Verkostoitumisen merkitys kasvaa uuden kunnan roolissa Ei vastakkain asettelua kaupunkien ja maaseutukuntien välillä, molemmat tarvitsevat toisiaan Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asioiden tietämys ja yhteistyön merkitys kasvaa Kuntaa pitää johtaa niin kuin yritystoimintaa Maakuntatilaisuudet kevät 2016 40

Mitä on elinvoimakunta erilaisissa toimintaympäristöissä? Mitä ollaan tekemässä? Ähtäri

ELINVOIMAKUNTA case Ähtäri Otettu käyttöön strateginen ja johdonmukainen johtaminen Strategioita ja suunnitelmia valmisteltaessa kuunneltu kuntalaisia, loma-asukkaita, henkilöstöä, yrittäjiä ja luottamushenkilöitä Huolehdittu, että strategiat jalkautuvat ja muuttuvat sanoista teoksi eli ELINVOIMAKSI Tiedostettu elinkeinorakenteiden muuttuminen, kunnan suurempi rooli toimintaympäristön rakentajana, verkostojen luojana, palveluiden tuottajana ja yhteistyön edistäjänä Ähtärin kaupunkistrategiasta johdettu elinvoimaohjelma, jolla paitsi vahvistetaan kaupungin vetovoimatekijöitä (mm. matkailu) myös vahvistetaan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä ja edesautetaan uusien yritysten rantautumista paikkakunnalle, mm. notkealla päätöksenteolla, joustavalla kaavoituspolitiikalla ja olemalla luotettava kumppani yrityksen eri elinkaaren vaiheissa Viihtyisät ja hyvin suunnitellut asuinympäristöt, panostukset monipuolisiin vapaa-ajan palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin, paikalliskulttuurin arvostus eri muodoissaan Kaupungin brändityö alkamassa Ähtärissä vahva matkailubrändi, mutta myös esim. Euroopan suurin alumiiniveneteollisuus = teollisuusbrändi jne. Vahva brändi tukee elinvoimaisuutta!

KUNTA ELINVOIMAN JOHTAJANA Ähtärin keskustan kehittämishanke Suomen Kuntaliito ja FCG:n verkostohankkeen 2014-15 kautta järjestettiin teemaseminaareja ja kuntakohtaisia työpajoja, joiden avulla selvisi Ähtärin elinvoiman kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet Kehittämisen ykkösprioriteetiksi nousi selkeästi keskustan kehittäminen eli Ostolantien ympäristö liike- asuin- ja ranta-alueineen Paikallisten työpajojen avulla, jossa mukana asukkaat, loma-asukkaat, yrittäjät, luottamushenkilöt ja virkamiehet, avattiin keskustan kehittämistarpeet viiteen eri osaalueeseen 1. matkakeskus-liikekeskus-torialue 2. Nk. Shellin alue, joka kaavoitettu liikealueeksi 3. Ranta-alue keskusta sijaitsee Ouluveden rannalla 4. Asuminen mm. julkisivuohjeet 5. Liikenne matkailualueen (200 000 kävijää/v) ohjaaminen keskustan palvelujen äärelle Ostolantien alueen kehittämisen toimeenpanosta laadittiin vuoden kestävä hanke Maakuntatilaisuudet kevät 2016 43

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuopio

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PALVELUALUEIDEN YHTEISTYÖNÄ YHTEISET PAINOPISTEET 2016 (SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS) 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen varhainen tukeminen, avohuollon tuki, kiusaamiseen, fyysiseen uhkaan, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan puututaan päihteiden käytön ennaltaehkäisy 2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne päihteiden käytön ja perheväkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy 3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy vanhusten koteihin vietävä tuki mm. lääkärikäynnit, turvallisuuspalvelut ehkäistään ja puututaan mielenterveys ja päihdeongelmiin 4. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään lähidemokratiamallin ja osallisuuden ohjelman avulla hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli koko kaupunkiin terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Maakuntatilaisuudet kevät 2016 46

LUPA INNOSTUA BLOGI 20.000 lukijaa! Vertaismarkkinointi Lähettiläisyysajatus laajennetaan kuopiolaiseen järjestökenttään (vrt. Kiitos kaveruudelle).

KIITOS-KAMPANJA

KUOPION LIIKUNTAPAIKKOJEN MARKKINOINTI

YKS KAKS HYPPY!

MUITA LUPA INNOSTUA NOSTOJA VUODELTA 2015 Työhyvinvointipäivä 2015 Kuopion kirjaston nuorille suunnattu: Kuka nuorten kirjojen sankareista olet? Taidemuseon: Mikä taidemuseon teoksista olet? Museoiden: Yö museossa joulukalenteri

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Järvenpää

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Järvenpäässä Kevät 2016

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisoituminen Järvenpäässä Hyvinvoinnin johtoryhmä kaupungin johtoryhmä (ottaa roolin päätöksentekoa vaativissa asioissa) Hyvinvointiryhmä pj terveyden edistämisen johtaja, asiantuntijat nimetään alueittain kaupunkikehitys: erityisasiantuntija konsernipalvelut: johdon erityisasiantuntija Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet: erikoissuunnittelija Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue: erikoissuunnittelija Maakuntatilaisuudet kevät 2016 54

Sähköinen hyvinvointikertomus, työkalu, joka vahvistaa kaupunkistrategian implementaatiota käytäntöön SHVK:n avulla tehdään hyvinvoinnin edistämisen työtä näkyväksi, kootaan siihen liittyviä suunnitelmia ja tietoa yhteen sekä varmistetaan yhteys kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun Hyvinvoinnin johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä (KJ päätös 14.3.2014) kaupungin johdon tuki toiminnan takana Ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöönotto päätöksenteossa 1.1.2015 (Järvenpään malli, koulutukset 10/2014) Hyvinvointityöryhmän työ on monialaista ja yhteen sovittavaa asiantuntijatyötä, joka varmistaa kaupunkistrategian implementaatiota sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 55

Hyvinvointiryhmä toimii aktiivisesti Ryhmän jäsenet toimivat linkkeinä alueilleen tuoden sieltä asioita työryhmään ja vieden työryhmästä asioita ja tehtäviä palvelualuille tukevat alueensa valmistelijoita ja asiantuntijoita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä esim. vaikutusten ennakkoarvioinneissa raportoivat alueiden johtoryhmissä hyvinvointityön etenemisestä, myös tunnuslukujen valossa (SHVK) puheenjohtaja raportoi säännöllisesti hyvinvoinnin johtoryhmälle (KJ) Maakuntatilaisuudet kevät 2016 56

Järvenpään ennakkoarvioinnin malli nousee strategiasta kuntalaisvaikutukset yritys- ja elinkeinovaikutukset ympäristövaikutukset talousvaikutukset organisaatio- ja henkilöstövaikutukset 0-vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto Maakuntatilaisuudet kevät 2016 57

Kaupunki kasvaa ja kehittyy lähivuosina Keskustan kehittämishanke Yritysalueiden kasvu Asuntorakentaminen lisääntyy huimasti Väestön ikääntymiseen liittyen palvelutarve kasvaa Uudenlaisia toimintatapoja, rakenteita, prosesseja.. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 58

Lähde: HS 28.10.2015 Maakuntatilaisuudet kevät 2016 59

Perhelän kortteli Kaupallinen keskittymä kävelykadun yhteyteen Lisää asukkaita keskustaan Keskustan ilmeen parantaminen Keskustapysäköinnin parantaminen Vanhan rakennuksen osittainen säilytys Maakuntatilaisuudet kevät 2016 60

Järvenpään prosessimainen toimintatapa Lähdetään eri asiakasryhmien tarpeista Karsitaan turhia työvaiheita > toiminnan tehostaminen Varmistetaan, että teemme kunkin asiakasryhmän kannalta oikeita asioita Kuntien imagotutkimus 2015, Taloustutkimus Oy: Suhteellisesti oikein hyvät arviot Järvenpää sai kunnan yrittäjämyönteisyydestä, kaavoituksesta yritystoiminnan kannalta ja kuntayhteistyön tuloksellisuudesta Maakuntatilaisuudet kevät 2016 61

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Utajärvi

Hyvinvoinnin edistäminen Utajärvellä

Utajärven visio Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä Maakuntatilaisuudet kevät 2016 64

Tavoite Utajärvellä sisällyttää hyvinvoinnin edistäminen osaksi kuntastrategiaa ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä kunnan kokonaisjohtamista sekä jalkauttaa se osaksi jokaisen kuntalaisten arkea! Maakuntatilaisuudet kevät 2016 65

Painopiste Uuden hallintomallin mukaisten valmistelu- ja arviointitoimikuntien toiminnan kehittäminen siten, että: Kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin (TerPS2) Maakuntatilaisuudet kevät 2016 66

Maakuntatilaisuudet kevät 2016 67

Vastuunjako on kolmiportainen - Julkisen sektorin vastuu: Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän vastuu (Kuntalaki 1, ym.) - Kuntalaisen oma vastuu - 3. sektorin vastuu, yhteisöjen, järjestöjen, kyläseurojen, seurakunnan, ystävien, naapureiden, sukulaisten, Maakuntatilaisuudet kevät 2016 68

Esimerkkejä Uintimatkat linja-autolla Rokuan Health and Spa:han Hyvinvointitanssit Sähköiset info-taulut luettavissa kauppojen kassajonoissa Kisailuja, haasteita, kannustusta, innostamista Maakuntatilaisuudet kevät 2016 69

Tieto sähköisillä infotauluilla, joita on kaupoissa, leipomo-kahvilassa, terveyskeskuksessa, jne Maakuntatilaisuudet kevät 2016 70

Maakuntatilaisuudet kevät 2016 71

Työllistäminen Työllistämissuunnitelma Voimaantuminen Kaikilla nähdään olevan annettavaa työmarkkinoille Tavoitteena siirtyä aidosti kohti avoimia työmarkkinoita Maakuntatilaisuudet kevät 2016 72

Kävelykokouksia ja sähkösäätöisiä työpöytiä Maakuntatilaisuudet kevät 2016 73

Liikettä työpäivän sisälle Selättimiä ja pilatesrullia päiväkodille Tavarapyörä kiinteistötiimiin Maakuntatilaisuudet kevät 2016 74

Kyse on hyvinvoinnin johtamisesta Hyvinvoinnin toimintamalli toteuttaa kunnan visiota Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä Positiivinen, kuntalaisia innostava, kannustava ja osallistava palvelujen yhteisluominen Kuntalaisia arvostetaan ja kiitetään Yksinkertaista, innovatiivista ja tuloksellista Hyvinvoinnin edistämisen vastuun lisäksi on myös oikeus olla hyvinvoiva ja onnellinen Maakuntatilaisuudet kevät 2016 75

Kiitos! Maakuntatilaisuudet kevät 2016 76

Kunta yhteisöjen alustana Tampere

Kunta yhteisöjen alustana Esimerkkejä Tampereelta

Tampereen 2025 strategian painotuksia Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. Kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista. Kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa Maakuntatilaisuudet kevät 2016 79

Toimintaa Tampereella Alueellisissa työryhmissä yhteisöt voivat suoraan vaikuttaa kaupunkiin. Joka ryhmällä tukena vuorovaikutussuunnittelija. Käyttäjädemokratia palveluiden suunnittelussa ja toiminnassa. Esim. osallistuva budjetointi Tesomajärven viheralueen suunnittelussa. Kuntalaisten omatoimisuutta edistetään palvelujen tuotannossa. Esim. kymmenien vapaaehtoisten avustajien Luotsitoiminta. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa Osapuolet mukana esim. hyvinvointikeskusten suunnittelussa. Keskuksiin tulee järjestöjen, yritysten ja kaupungin tiloja. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 80

Tampere 6Aika hankkeessa (1) Avoimet innovaatioalustat Tavoitteena yritysten, palveluntuottajien, yhdistysten, asiakkaiden, asukkaiden sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteistyömalli. Tesoman kaupunginosassa pilotteina hyvinvointipalvelut, Mediapoliksen kampusalue, älykäs liikkuminen ja joukkorahoitus yritysten ideoille. Osa kaupungin palvelumallin ja hankintojen uudistamista sekä digitalisointia. Yrityksille uusia mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen innovointiin sekä tuotteiden ja palveluiden testausta kaupunkiympäristössä. Asukkaiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 81

Tampere 6Aika-hankkeessa (2) Avoin data Tampere koordinoi hanketta. Tuloksena kymmeniä uusia yrityksiä ja tuotteita. Avoin osallisuus ja asiakkuus Hankkeessa etsitään toimivia tapoja yhteiseen palvelujen kehittämiseen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Keskiössä asiakasneuvontaan liittyvien palvelujen kehittäminen ja niiden kokeilut. Osa kaupungin aluepohjaista palvelumallityötä. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 82

Kunta yhteisöjen alustana Oulu

Kunta yhteisöjen alustana- Oulun kaupungin yhteisötoiminta Merja Niemelä Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta 26.2.2016

Yhteisötoiminnan keskeiset tavoitteet Toiminnan keskeiset tavoitteet Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman mukaisesti: Saada alueen asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon: - Asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita - Luottamushenkilöiden aktiivinen osallistuminen keskeistä - Kaupungin asioiden tuominen avoimesti ja hyvissä ajoin keskusteluun - Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Vahvistetaan asukkaiden, yhdistysten, julkisten ja yksityisten palvelujen yhdessä tekemistä. Yhteistyö lisää yhteisöllisyyttä ja alueellista vaikuttavuutta. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 85

Yhteisötoiminnan keskeiset tavoitteet Asukaslähtöisen ja omaehtoisen toiminnan tukeminen tarjoamalla tiloja eri alueilta yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön sekä myöntämällä avustuksia ennalta ehkäisevän, alueellisen toiminnan järjestämiseen 21 suuralueella. (V. 2015 tuettu lähes 300 alueellista tapahtumaa (asukkaiden järjestämää retkeä, kerhoa, tilaisuutta ja muuta alueellista toimintaa) Tavoitteena on palvelujen uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti sekä asukkaiden osallisuus elinympäristöä ja palveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toiminnan kehittämiseen toteutetaan kuntalaiskysely keväällä 2016. Kyselyssä kartoitetaan asukkaiden mielipiteitä vaikuttamismahdollisuuksista, osallisuuden tavoista sekä tiedottamisesta. Linkki: www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/osallisuuden-ja-vaikuttamisen-ohjelma Maakuntatilaisuudet kevät 2016 86

Oulun raati Tavoitteena on edistää kuntalaisten vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin ja palvelujen järjestämiseen. Oulun raatien puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilaisuuksia on järjestetty v. 2013 alkaen. Oulun raadit järjestetään kerran vuodessa esimerkiksi osana kaupunkistrategian, palvelujen järjestämisohjelman tai talousarvioprosessin laadintaa / päivitystä. Oulun raati tilaisuuksia täydentävät facebook-chatit, joissa on mukana johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lisäksi on toteutettu kuntalaiskyselyjä palveluista mm. otakantaa.fi palvelun kautta. Myös tiedottamisessa hyödynnetään sosiaalisen median eri kanavia. Linkki: www.ouka.fi/oulunraati Maakuntatilaisuudet kevät 2016 87

Oulun raati 2016 Keväällä 2016 aiheena olivat Torin rannan kehittäminen ja kouluverkkoselvitys. Alueellisia tilaisuuksia järjestettiin keväällä 2016 yhteensä viisi. Tilaisuudet videoitiin ja tallennettiin. Osa tilaisuuksista lähetettiin suorana verkossa ja niissä oli viittomakielinen tulkkaus sekä induktiosilmukka käytössä. Kuntalaiskeskustelu ja kysymykset lähetettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, osaksi valmistelu- ja päätöksenteon prosessia. Linkit: www.ouka.fi/kouluverkkoselvitys www.ouka.fi/tori ja www.ouka.fi/keskustavisio Maakuntatilaisuudet kevät 2016 88

Alueelliset yhteistyöryhmät Oulu on maantieteellisesti laaja, yli 196 000 asukkaan kaupunkialue, joka on jaettu 21 suuralueeseen: - Haukipudas, Hiukkavaara-Sanginsuu, Höyhtyä, Jääli, Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio, Kello, keskusta, Kiiminki, Korvensuora, Koskela, Maikkula, Myllyoja, Oulunsalo, Oulunsuu, Pateniemi, Puolivälinkangas, Tuira, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Toimintamalli rakentuu suuralueilla toimivien yhteistyöryhmien ympärille. Yhteistyöryhmät ovat kaikille avoimia alueellisia vaikuttajaryhmiä, joissa on mukana mm. - Kolmannen ja neljännen sektorin edustajia eli asukkaita ja alueellisten yhdistysten ja yhteisöjen edustajia - Julkisten ja yksityisten palvelujen edustajia - Luottamushenkilöitä Linkki: www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/oma-suuralueeni Maakuntatilaisuudet kevät 2016 89

Yhteistyöryhmän tehtävät Käsittelee suuralueen tai tarvittaessa koko kaupungin ajankohtaisia asioita. Antaa lausuntoja valmistelussa olevista asioista. Tekee aloitteita ja kannanottoja, sekä voi myös osallistua muiden tekemiin aloitteisiin ja kannanottoihin. Tiedottaa alueen asioista asukkaille, alueen toimijoille, päättäjille ja kaupungin hallinnolle. Järjestää tarvittaessa tiedotus-/keskustelutilaisuuksia. Lisää yhteisöllisyyttä ja kehittää vuorovaikutusta alueen eri toimijoiden kesken. Tekee esityksen toimintarahan jakamisesta vuosittain suuralueella. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 90

Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmä Kokouksia pidetään n. viisi kertaa vuodessa: esille tulevien asioiden mukaisesti. Puheenjohtajana toimii alueen asukas. Yhteistyöryhmässä mukana olevia tahoja mm. asukasyhdistyksiä (Haukiputaan Asemakylän kyläyhdistys, Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistys, Halosenlahden kyläyhdistys, Siikasaaren asukasyhdistys), eri eläkeläisyhdistyksiä (mm. Martinniemen eläkeläiset), seurakunta, kaupungin toimijoita (kirjastot, koulut, nuorisotalo), luottamushenkilöitä ja asukkaita. Yhteistyöryhmän sähköpostilistalla on n. 150 yhteystietoa. Kokouksissa käsiteltyjä aiheita, mm. Haukiputaan kaavoitus, hyvinvointikeskuksen toiminta, kirjastojen toiminta, teiden ylläpito ja auraus. Toimintaraha v. 2016: 9200 euroa (13 143 asukasta). Hakemuksia yhteensä 15 kpl, hakemusten yhteenlaskettu määrä oli 12 250 euroa. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 91

Asukastuvat Oulussa on yhteensä 11 kaupungin kanssa yhteistyössä toimivaa, kaikille asukkaille avointa asukastupaa: Höyhtyän Välke, Kaakkuri, Kello, Keskusta, Korvensuora, Maikkula, Meri-Toppila, Myllyoja, Puolivälinkangas, Tuira ja Ylikiiminki. Asukastupien toiminnasta tehdään kumppanuussopimus kolmannen sektorin toimijoiden, kuten alueellisen asukasyhdistyksen kanssa -> yhdistys vastaa asukastuvan päivittäisestä toiminnasta. Tilat ovat myös muiden alueen yhdistysten ja toimijoiden käytettävissä. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 92

Asukastuvat Oulun kaupunki tarjoaa asukastupatoiminnalle puitteet (tilavuokra, sähkö, vesi, tietokoneet, Internet-yhteys). Kulut n. 25 000 / tupa / vuosi. Lisäksi toiminnalle myönnetään toiminta-avustusta (vuonna 2015 asukastupien toiminnasta vastaaville asukasyhdistyksille 2500 / yhdistys). Asukastupien toimintoja ovat mm. virike-, harraste- ja yhteisölliset toiminnot, ateriapalvelut (esim. lounas / kahvilatoiminta, ylijäämäruoan jakelu), erityisesti ikäihmisten atk-ohjaus ja kurssitoiminta. Linkki: www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/asukastuvat Maakuntatilaisuudet kevät 2016 93

Höyhtyän Välke Höyhtyän Välkkeessä tekevät yhteistyötä Lintulammen asukasyhdistys ja Oulun kaupunki. Asukastupaan on liittynyt kaupungin hyvinvointipiste, johon voi mennä ilman ajanvarausta. Hyvinvointipisteellä onnistuu muun muassa verensokerin ja hemoglobiinin mittaus, ompeleiden poisto, muistitestit ja erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Asukastupa järjestää kerhoja, retkiä ja tilaisuuksia alueen asukkaille. Päivittäin tarjottava lounas ja kahvit sekä atk-ohjaus ovat asukastuvan palveluita. Linkit: www.lintulampi.net www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/hoyhtya Maakuntatilaisuudet kevät 2016 94

Yhteisötalot Aleksinkulma, Honkapirtti ja Oulunsalon yhteisötalo. Alueen asukkaiden, yhdistysten ja yhteisöjen alueellista toimintaa varten tarkoitettuja tiloja, joissa on mahdollista järjestää kerhoja, kokouksia, tapahtumia, juhlia yms. Tiloissa toteutetaan myös Oulun kaupungin työtoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tiloista vastaa Oulun kaupungin yhteisötoiminta. Linkki: www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/kokoontumistilat Maakuntatilaisuudet kevät 2016 95

Yhteisöllisen toiminnan muotoja Oulussa lisäksi mm. Maahanmuuttajaneuvosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Monikulttuurikeskus Villa Victor Alueelliset lasten ja nuorten osallisuusryhmät sekä ONE - Oulun Nuorten Edustajisto Asiakasraadit (mm. kirjastot, hyvinvointikeskukset, neuvolat) Yhdenvertaisuussuunnitelma v. 2015-16 toteutettu yhdessä järjestöjen ja vähemmistön edustajien kanssa Maakuntatilaisuudet kevät 2016 96

Yhteystiedot Yhteisötoiminnan päällikkö: Pasi Laukka, 044 703 1638 pasi.laukka@ouka.fi Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit: Tuula Hautamäki, 044 703 1679 tuula.e.hautamaki@ouka.fi Nina Himsworth, 044 703 1696 nina.himsworth@ouka.fi Anne Kippola, 044 703 1689 anne.kippola@ouka.fi Sirpa Laitala, 044 703 1253 sirpa.laitala@ouka.fi Merja Niemelä, 044 703 1645 merja.1.niemela@ouka.fi www.ouka.fi/yhteisotoiminta Maakuntatilaisuudet kevät 2016 97

Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Lapinjärvi

Lapinjärven askeleet tehokkaampiin työllistämispalveluihin Tiina Heikka, kunnanjohtaja Maakuntatilaisuudet kevät 2016 99

Taustaa Lapinjärven työttömyysaste nyt noin 13 % Työntekijät ja työnantajat eivät kohtaa Työttömistä vaikea saada tietoa Paljon pienyrittäjiä, rekrytoinnin kynnys korkea Sakkomaksut n. 300 000 /v (vrt 1 vero%) Hyvä tila käyttämättömänä Työpajatoiminta ei houkuttele Tulevaisuuden vastuiden hoitoon varautumista Ihmislähtöinen kunta

Osaamisen ja rekrytoinnin pooli

Taitopaikka Omatoimisen työllistymisen ja kuntouttavan työtoiminnan väliin Matala kynnys työllistymiselle ja työllistämiselle Valmennusta ja koulutusta & Tukea ja opastusta Vertaisoppimista Mielekkään tekemisen tila Verkosto yrittäjien ja työntekijöiden välille Yritykset mentoreina Työllistyminen avoimille työmarkkinoille, yrittäjäksi, opiskelijaksi

Taitopaikka Yksilöllinen urasuunnitelma Kaikki osaaminen nostetaan esille sekä yksilön että yhteisön tasolla Taitopaikassa henkilö voi suorittaa työelämässä vaadittavia kursseja, kuten mm. tulityökortti, työturvallisuuskortti, hygienia-passi tai atk-ajokortti Taitopaikassa annetaan myös työelämässä pärjäämiseen liittyviä taitoja, kuten esimerkiksi opetetaan stressinsietokykyä, muutosvalmiutta ja alaistaitoja. Kun työnantaja rekrytoi Taitopaikassa olleen henkilön, hän tietää, että henkilöllä on muita työttömiä paremmat valmiudet pärjätä nykypäivän työelämässä

Taitopaikka Taitopaikka sijaitsee Taitotalossa, jossa on puu- ja teknisen työntilat, keittiötilat, atk-tila ja ruokailumahdollisuus Taitopaikan osaajat jakautuvat seuraavasti: 1. Takomo (metalli-, elektroniikka- ja muu konetekninen ala sekä mm. talonmiestoiminta) 2. Verstas (puuala) 3. Valimo (ICT-taidot) 4. Kyökki (kotitalous- ja muut palvelualat) 5. Riihi (luovat alat, asiantuntijatehtävät). Lisäksi Taitopaikassa toimii Puoti, joka hoitaa tuotteiden ja palveluiden myyntiä.

Taitopaikka Olemme vasta matkan alussa. TE-toimiston hankeavustus 50 % Isäntä ja pehtoori valittu (22.2.2016 aloitus) Valmennettavat maaliskuussa Jo yksi hakemus valmennettavaksi tullut Tänä vuonna n. 40 valmennettavaa Tavoitteena mallin vakiinnuttaminen ja laajentaminen myös muiden kuntien käyttöön alueella

Ps.

Lapinjärvi ensimmäinen ihmislähtöinen kunta

Otetaan yhteisöllisyys virallisesti osaksi kunnan toimintaa. Kuntalaiset ovat mukana palvelutuotannossa matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti. Helposti tavoitettavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Kun palveluntarvitsijat muuttuvat, on palveluidenkin muututtava. On katsottava palveluntarvetta tästä hetkestä 10, 20, 30 vuoden päähän. Palveluneuvonta ihmislähtöiseksi. Ei enää mallia KVG kato vaikka googlesta vaan KVK kysy vaikka kaverilta. Sosiaalinen innovaatio / investointi. Uusi tapa verkostoitua ja saada verkostot toimimaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioidaan. Toiminta on tarvelähtöistä. Nostetaan ihmisyys arvoista osaksi arkipäivän tekoja. Valinnan vapautta ja joustavuutta palveluihin. Kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut voidaan saada myös pehmeiden arvojen kautta. Tekoja, ei suunnittelua. Vain tekemällä voidaan muuttaa asioita. Palvelut suunnitellaan ja tuotetaan ihmislähtöisesti. Palvelut tuotetaan ihmiseltä ihmiselle. Tuotetaan lääkettä yksinäisyyteen. Lapinjärvi - Ihmislähtöinen kunta Proaktiivinen hanke (uusi kuntalaki, soteuudistus) Kunnan uusi rooli: ennaltaehkäisevien palveluiden tuottaja, yhteisöllisyyden luoja sekä erilaisten yksiköiden ja ryhmien toiminnan mahdollistaja. Malli voidaan viedä muihin kuntiin tai muihin organisaatioihin. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 Palveluita tuotetaan koteihin tai kirkolle riippuen yksilöiden tarpeesta Resurssit ovat ihmisiä, eivät rakenteita varten. Itsemääräämisoikeutta vahvistetaan etenkin vajaavaltaisten osalta. Tietojärjestelmät valjastetaan ihmislähtöisten palveluiden käyttöön kehitetään tietojärjestelmiä ja mobiileja palveluja ihmislähtöisesti. Luonto, kauneus, käsillä tekeminen, ihmisyys, haaveet ovat olennainen osa mm. hoito- ja hyvinvointipalveluiden suunnittelua eivät vain jotain extraa. Palvelumuotoilu. Se toimii kenellä on paras asiantuntemus Välittämistä, ei johtamista.

MUISTISAIRAAT Ihmislähtöinen kunta Ihmislähtöisen palvelukulttuurin implementointi Lapinjärven kunnassa Yhteisö suunnittelee ja tuottaa palveluita Ihmislähtöinen vanhustyö KOTONA ASUVAT TERVEET / 1-2 SAIRAUDEN KANSSA KOTONA ASUVAT kääntyneitä sallistava ja seohjautuva toiminta Kotihoidon ja terveysteknologian kehittäminen Hillahankkeen kautta Tehostettu palveluaseminen (kunnan omana toimintana) Palveluiden piazza (kunta, yrittäjät, järjestöt) Senioriasunnot (vuokraja omistusrivitalot ehkä eläkeläiskommuuni?) Hoiva- ja asumispalvelu (yksityinen palveluntuottaja) Ennaltaehkäisy ja kuntoutus Taide ja kultt osallistumise työn kehittäm välineenä (Läänintaitei Tutkimus (Aalto-yliopiston hanke, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Kuntaliitto, Laurea AMK, geronomi-opiskelijat) Muut yhteistyötahot (Tempur Finland, jne) Moniammatillinen yhteistyö ja henkilöstön valmennus Tietojärjestelmien kehittäminen ihmislähtöisesti

Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Kontiolahti

KONTIOLAHDEN KUNTA Poikkeuksellinen kunta koko Itä-Suomessa 14 821 asukasta, väestö kasvaa 100 250 as./v (1-2 %/v) Kunnan väestö on ikärakenteeltaan nuorekasta Väestönkasvu pääsin syntyvyyden kautta, muuttoliike tuo kuntaan myös nuoria lapsiperheitä Yli 64-vuotiaiden määrä pieni, mutta kasvava Sairastavuusindeksi alle 85, väestö keskimääräistä koulutetumpaa ja hyvätuloisempaa Kattava päiväkoti- ja kouluverkko (9 alakoulua, Suomen 5. suurin yläkoulu) Kumulatiivista ylijäämää 14,2 Me Elinvoiman edistäminen tarkoittaa uusia asukkaita ja uusia työpaikkoja kuntaan Maanhankinnan ja kaavoituksen onnistuminen kasvun elinehto Oltava hyvä asuin- ja teollisuustonttivaranto Maanhankinta, maankäyttö, yritystilojen hallinnointi, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, asiakasystävällisyys ja palvelujen tiivis kytkeminen suunnitteluun ratkaisevat Elinvoima on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tärkeimpiä tehtäviä jatkossa Yhteisöllisyyden lisääminen, kuntalaisten ja järjestöjen kytkeminen edustukselliseen demokratiaan

Kiitos mielenkiinnostasi! www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Maakuntatilaisuudet 112 kevät 2016

Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa! Twitter @Kuntaliitto #maakunnat Youtube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa! Lisätietoa ja aineistot www.kunnat.net/ maakuntatilaisuudet