Kerronpa tuoreen esimerkin



Samankaltaiset tiedostot
Psykoositietoisuustapahtuma

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Mielenterveyden häiriöt

Somaattisen sairauden poissulkeminen

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Opiskelukyvyn arviointi

KELAn tukema kuntoutus

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Työhyvinvointia työpaikoille

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Mielenterveysbarometri 2017: Mielenterveys, työelämä ja asenteet

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kela kuntouttaja 2009

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Sidosryhmien vaikuttavuusketju

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Keski-Suomen TE-palvelut

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Sosiaalinen kuntoutus ja työhönvalmennus apuna nuoren oman polun löytämisessä. Maria Joona

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Sosiaaliturvan selvittäminen

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

sairasloma-automaatti?

Psyykkinen toimintakyky

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

työkyvyttömyyseläkkeistä

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Transkriptio:

Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1

TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE moitteeton työkyky normaali käytös työpaikalla sairaslomien minimointi 2

KÄSITYS MIELENTERVEYSKUNTOUJASTA TYÖNTEKIJÄNÄ riskit suuret paljon sairaslomia kehno työkyky outo käytös väkivaltaisuus SEURAUKSIA TYÖNANTAJIEN KANNALTA hyvää työvoimaa käyttämättä isompi ulkomaisen työvoiman tarve jo lähiaikoina 3

SEURAUKSIA KUNTOUTUJIEN KANNALTA kohtelu yhtenä massana masennus häpeä tarpeettomuuden tunne syrjäytyminen KÄSITYSTEN TAUSTALLA tosiasioita tiedon puutetta 4

TYÖKYKYYN VAIKUTTAVIA PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA skitsofrenia harhaluuloisuushäiriö kaksisuuntainen mielialahäiriö muut psykoosit vakava masennus vaikeat ahdistuneisuushäiriöt anoreksia epävakaa persoonallisuus Aspergerin oireyhtymä PSYYKKISTEN SAIRAUKSIEN SYITÄ perinnöllinen alttius aivoja vahingoittavat tekijät vaikeat elämänkokemukset 5

KUNTOUTUMINEN PSYYKKISESTÄ SAIRAUDESTA harvoin kovin nopeaa suurin osa toipuu melko hyvin kolmasosa psykoottisistakin toipuu työkykyisiksi - työn saanti on eri asia! HUOM! täällä ja nyt puhumme niistä, jotka ovat kuntoutuneet työkykyisiksi! 6

millaisia työntekijöitä he ovat? KUNTOUTUNUT MIELENTERVEYSPOTILAS ON ihminen yksilöllinen oireilu on hallinnassa erottuu harvoin terveistä omistaa kykyjä ja vahvuuksia joita työelämä haluaa 7

KUNTOUTUJAN VALTTEJA vahva halu pärjätä rehellisyys, aitous tunnollisuus tyytyväisyys tyytyminen yksinkertaisempiin töihin harvoin perhe-elämän rasitteita KUNTOUTUJAN VALTTEJA osa kaksisuuntaisista hyvin tehokkaita ja luovia Asperger-ihmisillä eritysosaamista 8

KUNTOUTUJAN VARJOPUOLIA TYÖELÄMÄSSÄ alentunut stressin sieto sairauden uusiutumiset KUNTOUTUJAN VARJOPUOLIA TYÖELÄMÄSSÄ useimmat psykoosit ja muut psyykkiset sairaudet ovat pitkäaikaisia MUTTA: sairaus voi pysyä kurissa lääkityksellä taudin käyttäytymisen näkee yleensä alkuvuosina 9

KUNTOUTUJIEN VARJOPUOLET TYÖELÄMÄSSÄ yksilöllisiä diagnoosi ei kerro paljoakaan osa täysin terveen veroisia osalla lieviä rajoitteita TYYPILLISIÄ PULMIA SKITSOFRENIASSA hitaampi työn oppiminen aloitekyvyn aleneminen sosiaalisen kanssakäymisen niukkuus, varautuneisuus lievä omalaatuisuus 10

TYYPILLISIÄ PULMIA KAKSISUUNTAISESSA HÄIRIÖSSÄ mielialojen vaihtelu työtarmon vaihtelu kyvyttömyys tajuta manian varomerkkejä TYYPILLISIÄ PULMIA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLA masennus alavireisyys psykoosit epäluuloisuus ahdistus - jännittäminen sosiaaliset tilanteet vaikeita 11

TYYPILLISIÄ PULMIA ASPERGER-IHMISILLÄ sosiaalinen vetäytyvyys sosiaalinen kömpelyys erikoislaatuinen käytös aistien yli- ja aliherkkyydet huono suuntavaisto MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN LAADUKAS TYÖHÖN MENO ON KUNTOUTUSPAIKAN JA TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖTÄ 12

TYÖHÖN HAKEUTUMISTA EDELTÄÄ KUNTOUTUSPAIKASSA hyvä hoito ja kuntoutus tuloksena hyvä toimintakyky sitoutuminen taudin hoitoon stressin siedon arviointi TYÖHÖN MENOA EDELTÄÄ KUNTOUTUSPAIKASSA työkyvyn vahvuuksien ja heikkouksien kartoitus viisas työn laadun valinta tarvittava tuki työn haussa työkokeilut tai -harjoittelut 13

YHTEISTYÖ kuntoutuja kuntoutuspaikka työnantaja esimies työyhteisö YHTEISTYÖ tuottaa erinomaisia tuloksia tarjoaa työpaikoille tukea ja tietoa 14

ALKUVAIHE ON TÄRKEIN SATSAUS KANNATTAA! huolellinen, selkeä perehdytys työolosuhteiden suunnittelu työhönvalmennus tiivis seuranta hoitopaikassa varhainen apu pulmiin OSA-AIKATYÖ usein paras vaihtoehto merkittävä osa kuntoutujista pystyisi hyvin osa-aikatyöhön mutta ei jaksa koko päivää 15

MOTTO HYVÄ YHTEISTYÖ HYVÄT KÄYTÄNNÖT TYYTYVÄINEN TYÖNANTAJA ONNELLINEN TYÖNTEKIJÄ 16