Järjestöille ovia soteen 2017-2020 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry LUONNOSVERSIO 1

Järjestöille ovia soteen 2017-2020 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry LUONNOSVERSIO 1

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 2(22) Sisältö 1. PERUSTIEDOT... 3 2. TOIMINTA JA SISÄLTÖ... 3 Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty... 3 Toiminnan tavoitteet... 7 Toiminnan kohderyhmät... 8 Toiminnan sisältö ja toteutus... 9 Tulokset ja vaikutukset... 12 Seurannan ja arvioinnin toteutus... 13 Viestinnän toteutus... 14 Riskit ja niiden hallinta... 15 Arvio kilpailuvaikutuksista... 17 Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin... 17 3. YHTEISTYÖKUMPPANIT... 18 4. PALKKATIEDOT JA TALOUSARVIO... 18 Palkatun henkilöstön käyttö... 18 Erittely palkattavasta henkilöstöstä... 19 Tuotot ja kulut (henkilöstökulut, toimintakulut, muut kulut)... 19 sekä ositetut yleiskulut... 19 Ulkopuolelta ostetut palvelut ja hankinnat... 22

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 3(22) 1. Perustiedot Avustuksen käyttötarkoitus: Järjestöjen, kuntien ja sote-alueyksikön välisen yhteistyön kehittämiseen Keski-Uudellamaalla Hankkeen nimi: Järjestöille ovia soteen 2017-2020 Hankkeen alkamisajankohta: 03/2017 Hankkeen päättymisajankohta: 12/2020 Toiminnan maantieteellinen alue: Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi Avustuksen saaja tekee vain RAY-rahoitteista toimintaa. Tilojen käyttö: Hankkeen työntekijät työskentelevät Yhdistysverkoston vuokraamassa Sahan koulun tilassa Järvenpäässä. Lisäksi he hyödyntävät alueen kuntien tarjoamia tiloja ja järjestöjen kohtaamispaikkoja tapahtumajärjestelyissä. 2. Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty Tähän asioita seuraavista materiaaleista: Lausunnot sote-uudistuksesta: Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö keräsi kunnilta, kuntayhtymiltä, maakunnan liitoilta ja muilta keskeisiltä toimijoilta lausunnot soteuudistukseen ja itsehallintoaluejakoon liittyen. Lausuntoja tuli yhteensä 502. (s.2) Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksen myötä maakuntien vastuulle kun taas hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluvat jatkossakin kuntien vastuualueeseen. (s.22) Järjestöjen lausunnoissa tuotiin esille tarvetta selkiyttää kuntien ja itsehallintoalueiden roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. (s.22) Järjestöt nostivat esiin myös kannustimien käyttöönoton hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (s.22)

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 4(22) (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:10. Lausuntoyhteenveto. Hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtiovarainministeriö. Helsinki 2016.) Valtaosa kunnista pitää maakuntajakoa hyvänä pohjana itsehallintoalueille. (alueuudistus.fi) Ota kantaa sote-uudistukseen kyselyn tulosraportti Ota kantaa.fi palvelussa tehdyn kyselyn mukaan ihmiset toivovat sote-uudistuksen selkeyttävän asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastaajat toivoivat, että monen luukun sijaan olisi yksi asiointipiste, jotta asiointi olisi mutkattomampaa. (s.8) Kyselyyn vastanneet olivat myös kiinnostuneita osallistumaan ja vaikuttamaan oman alueensa palvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kysymykseen vastanneista 71% toivoi lisätietoa sote-uudistuksesta. (s.14) (Ota kantaa sote-uudistukseen. Kyselyn tulokset. Tulosanalyysi ja raportti: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Juha Salomaa, asiantuntija, TKI ja Maija Kalm- Akubardia, asiantuntija, projektit.) Kuntaliiton tutkimuksen tulokset SOSTEn sosiaalibarometri Pohjois-Karjalan sote-hankkeen (Siun sote) loppuraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tulee tuntea yhdistysten tekemää työtä, jotta he osaavat ohjata ihmisiä esimerkiksi yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tai harrastusmahdollisuuksien pariin. (s.11) (Pohjois-Karjalan sote-hanke. Loppuraportti 22.4.2015. Siun sote: Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.) Pohjois-Karjalan sote-hankkeen palvelutuotantotyöryhmän loppuraportti Hankkeessa kartoitettiin palvelutuotannon keskeisimpiä ongelmakohtia. Yhteydensaaminen ja tietämättömyys tarjolla olevasta palvelutarjonnasta, mukaan lukien kolmannen sektorin tarjoamat palvelut, tunnistettiin kaikkien prosessien keskeisimmäksi ongelmaksi. Kattavan tiedon ylläpitäminen esimerkiksi kolmannen sektorin palvelukokonaisuuksista on vaikeaa. Tähän ongelmaan on kansallisessa SADEohjelmassa kehitteillä sähköisiä tiedonkeruualustoja. (s. 5) Yksinäisyys ja arjen turvallisuus ovat aiheita, joiden vuoksi esimerkiksi ikäihmisiä hakeutuu sote-palvelujen pariin itsenäisen kotona asumisen sijasta. (s.11)

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 5(22) Julkinen sektori ei selviä kaikesta yksin, joten kumppanuuksia tarvitaan. Kansalaisja vapaaehtoistoimintaan tulee panostaa entistä enemmän, jotta voidaan tukea ikääntyneiden arjessa selviytymistä. (s.14) Kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä tulee olla monimuotoisia palvelujen tuottamistapoja yhteistyössä järjestöjen ja muiden hallinnon alojen kanssa, kuten esimerkiksi nuorisotoimi, seurakunnat, liikunta- ja kulttuuripuoli. (s.19) Järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat voivat toimia palveluntuottajina esimerkiksi yksinäisyyden ja mielekkään tekemisen rooleissa. (s.20) On tärkeää saada kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat osallistumaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, jotta mukaan saadaan asiakasnäkökulmaa. (s.21) (Pohjois-Karjalan sote-hanke. Palvelutuotantotyöryhmä loppuraportti 28 3 2015.) KUUMA-seudun Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistusta koskevan selvitystehtävän raportti, Keski-Uusimaa: Keski-Uudellamaalla on keväällä 2015 arvioitu sote-uudistuksen vaihtoehtoja ja toteuttamistapoja sekä niiden vaikutuksia. Selvityksen pohjalta on esitetty suositukset siitä, miten Keski-Uudenmaan kuntien Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan tulee toimia sote-uudistuksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Samalla on suunniteltu Keski-Uudenmaan tulevaisuuden soten toiminnallista mallia. (s.1) Järjestämällä palvelut samaan Keski-Uudenmaan alueyksikköön halutaan mahdollistaa merkittävät kustannussäästöt jo vuosina 2015-2020. (s.3) Hallitusohjelman mukaan pyritään kuntien nettomenoja pienentämään 0,4 miljoonaa euroa. Keinoina ovat sote-palvelujen tehtävien vähentäminen ja tulojen lisääminen.(s.7) Keski-Uudenmaan kuntien sote-ostot yksityisiltä, kolmannelta sektorilta ja seurakunnilta ovat tällä hetkellä yhteensä 87 miljoonaa euroa vuodessa, joka tarkoittaa 12% osuutta alueen sote-menoista. (s.16) Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet ovat pääasiassa taloudellisia, mutta myös kansalaisten demokraattisiin päätöksentekomahdollisuuksiin ja palveluiden tasavertaiseen toteutumiseen liittyviä (s.27) Jos päätöksenteko palveluista siirtyy kauas kansalaisista, on palveluiden asiakaslähtöisyys ja kansalaisten yhdenvertaisuus vaikea saavuttaa. Myös kolmannen sektorin voimavaroja on silloin vaikea saada käyttöön, sillä ne perustuvat osin paikallisuuteen ja pääasiassa vapaaehtoiseen vertaistukeen. (s.42) Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä yksilön, perheen ja yhteisön vastuuta oman ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Tässä yhdistystoimijoilla ja

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 6(22) seurakunnalla on keskeinen rooli. Esimerkiksi Nurmijärvellä on käytössä monitoimija-malli, jossa korostetaan eri tahojen yhteistyötä. Monitoimijuus nostaa asiakkaan ja esimerkiksi järjestöjen ja vertaistuen tuottamat ei-ammatilliset palvelut keskiöön. (s.52) (KUUMA-seutu liikelaitos Yksi, kaksi vai kolme miljardia? Sosiaali- terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistusta koskevan selvitystehtävän raportti, Keski- Uusimaa. Rolf Paqvalin, Johanna Viita ja Päivi Flinkman 26.6.2015.) KASTE-hankkeessa on kehitetty Kotona kokonainen elämä- koordinaatiomallin suuntaviivoja (vuosina 2013 2015) Sote-uudistukseen liittyvä kysely Yhdistysverkoston jäsenyhdistyksille Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto on pitänyt kaksi jäseniltaa, joiden aiheena on ollut sote-uudistus missä nyt mennään. Ensimmäinen tilaisuuksista järjestettiin lokakuussa 2015 ja toinen maaliskuussa 2016. Molemmissa jäsenilloissa puhujana oli sosiaalineuvos Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriössä. Jo ensimmäisessä illassa nousi esiin yhdistysten kokema voimattomuus ja tiedontarve suuren mullistuksen edessä. Yleisesti ottaen haluttiin tietää, miten yhdistykset voivat vaikuttaa sote-uudistukseen. Toisen jäsenillan yhteydessä tehtiin osallistujille kysely, jossa selvitettiin sitä, mikä jäsenyhdistysten edustajia mietityttää sote-uudistuksessa ja mitä heidän mielestään Yhdistysverkoston tulisi tehdä asiaan liittyen. Tilaisuudessa oli läsnä X osallistujaa, joista 12 vastasi kyselyyn. Ensimmäinen kysymys koski sitä, mikä yhdistysten edustajia mietityttää soteuudistuksessa. Vastaukset jakautuivat niin, että jokaista vaihtoehtoa mietti puolet vastaajista. Epävarmuutta oli siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa oman yhdistyksen jäsenten tai kohderyhmän saamaan hoitoon ja palveluihin. Samoin mietittiin, mikä osa sosiaali- ja terveyspalveluista jää kuntiin ja miten se vaikuttaa avustuksiin, joita yhdistykset saavat kunnilta. Myös siitä haluttiin lisää tietoa, miten uudistus vaikuttaa palveluita tarjoavien järjestöjen toimintaan ja mahdollisuuksiin toimia palveluntuottajana myös jatkossa. Puolet vastaajista mietti myös sitä, tuoko alueyksikkö paineita paikallisten yhdistysten yhdistymiselle. Lisäksi mietittiin järjestöjen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa sote-uudistuksen sisältöön. Toisena kysyttiin sitä, mitä Yhdistysverkoston tulisi tehdä sote-uudistukseen liittyen. Eniten toivottiin Yhdistysverkoston järjestävän jatkossakin samanlaisia tilaisuuksia jäsenilleen, tätä toivoi yhdeksän vastaajaa. Toiseksi eniten (kahdeksan vastaajaa) toivottiin, että Yhdistysverkosto viestisi aktiivisesti sote-uudistukseen liittyvistä asioista Keski-Uudenmaan alueella ja päättäjien keskuudessa ja toisi samalla esiin järjestöjen näkökulmaa. Viisi vastaajaa toivoi myös sitä, että Yhdistysverkosto järjestäisi kaikille kuntalaisille avoimia keskustelutilaisuuksia sote-uudistuksesta ja

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 7(22) neljä sitä, että Yhdistysverkosto lisäisi yhdistysten välistä vuorovaikutusta, jotta yhdistykset löytäisivät yhteistyökumppaneita muista samalla alueyksikön alueella toimivista yhdistyksistä. Toiminnan tavoitteet Päätavoite 1: Järjestöjen välinen yhteistyö lisääntyy väestön hyvinvoinnin edistämistyössä Osatavoite 1: Edistetään alueella olevien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä yli sektorirajojen - Lisääntyneen yhteistyön kautta saadaan järjestötoimijoiden resurssit ja voimavarat paremmin hyödynnettyä ja kaikkien yhteiseksi hyväksi - Kannustetaan järjestöjä organisoimaan yhteistilaisuuksia alueen väestölle hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen sekä sairauksiin ja vammoihin liittyvissä asioissa - Tuodaan Nurmijärvellä kehitettyyn kuntakohtaiseen Järjestötreffit-toimintamalliin elementtejä, jotka liittyvät yhdistysten väliseen yhteistyöhön sote-uudistusta silmällä pitäen - järjestöt voimaantuvat, kun rajallisia voimavaroja ja resursseja yhdistetään yhteistyötä tekemällä Päätavoite 2: Järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus toimivaksi osaksi sotealueyksikön ja kuntien palvelurakenteita Osatavoite 1: Kehitetään ja lisätään terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön liittyvää yhteistyötä sote-alueyksikön, kuntien ja järjestöjen välillä - Edistetään järjestöjen yhteistyötä alueen kuntien ja sotealueyksikön kanssa: yhteistapaamisia, esim. Kumppanuusfoorumit, yhteistyöfoorumit - Luodaan rakenteita, joilla saadaan koordinoidusti kaikkien järjestöjen tarjoamat hyvinvointia edistävät toiminnot sote-alueyksikön tietoon. Tällöin sote-alueyksikön palveluohjauksen parista voidaan ohjata asiakkaita koordinoidusti suoraan kolmannen sektorin toimintaan. Samalla järjestöt hyötyvät saadessaan lisää osallistujia toimintansa pariin, mahdollisesti heidän joukossaan on myös uusia potentiaalisia vapaaehtoistoimijoita. - Kehitetään toimintamalli, jolla saadaan järjestötoimijoiden yhteistyö toimimaan suhteessa sote-alueyksikön palveluohjaukseen. - yhteistyön rakentumisen lähtökohdaksi haetaan aitoa win-win-win- tilannetta. Yhteistyön keskiössä huomioidaan järjestöjen erimuotoisen toiminnan merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä mm. riittävät toimintaedellytykset turvaamalla.

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 8(22) Osatavoite 2: Kehitetään asiakasohjaukseen ja yleensä palvelutuotantoon liittyvää yhteistyötä sote-alueyksikön, kuntien ja järjestöjen välillä - Kootaan tiedot tarjolla olevista järjestöjen palveluista, jolloin saadaan ne koordinoidusti sote-alueyksikön tietoon. Tällöin sote-alueyksikön palveluohjauksen parista voidaan ohjata asiakkaita suoraan kolmannen sektorin palveluiden pariin. Samalla järjestöt hyötyvät saadessaan lisää tunnettuutta ja näkyvyyttä omalle toiminnalleen sekä lisää asiakkaita. - Julkinen sektori koordinoivassa roolissa, hanke tuottaa vain palvelutarjottimen täydentävän, järjestöosion. Päätavoite 3: Kuntalaisten osallisuus lisääntyy Keski-Uudellamaalla soteuudistukseen liittyvässä päätöksenteossa ja kehittämistyössä Osatavoite 1: Kuntalaisten tietämys Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön toiminnasta lisääntyy - Järjestetään sote-uudistukseen, Keski-Uudenmaan alueyksikön toimintaan ja järjestöjen rooliin sote-uudistuksessa liittyviä informatiivisia ja keskustelevia tilaisuuksia Osatavoite 2: Kuntalaiset antavat näkemyksiä järjestöjen palvelutarjottimen työstämiseksi. - Luodaan rakenteita kuntarajat ylittäville osallistaville malleille, joiden kautta kuntalaiset voivat tuoda näkökulmia kehitettäviin asioihin - Järjestetään hankkeen aikana kolme kuntarajat ylittävää tilaisuutta, jotka yhdistetään yhteen päätilaisuuteen. Kaikista tilaisuuden osallistumispaikoista olisi yhteys päätilaisuuteen, kaikki samanaikaisesti näkyvillä screenillä. Kaikki kuulisivat ja näkisivät tilaisuuden samanaikaisesti, voisivat twiitata ja kysyä aiheeseen liittyen. - Organisoidaan hankkeen lopussa messutyyppinen tapahtuma, jossa käydään läpi lopputulemaa sekä sitä, miten järjestöjen ja kuntalaisten ääni saatiin kuuluviin prosessin aikana ja mitä se synnytti. Toiminnan kohderyhmät Palveluiden pariin ohjautuvat Keski-Uudenmaan alueyksikön alueen kuntalaiset: syrjäytymisvaarassa olevat ja yksinäiset, omaishoitoperheet, lapsiperheet joissa on erityislapsia tai muita haasteita, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat Matalan kynnyksen toimintaa tarjoavat ja palveluja tuottavat järjestöt yli sektorirajojen

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 9(22) - Pilotoivat uusia toimintamalleja Tärkeimpiä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita tulevat olemaan sotealueyksikön avainhenkilöt, alueen kuntien avainhenkilöt ja alueelliset järjestöt Toiminnan sisältö ja toteutus Tehdään nykytila- ja tarvekartoitus = Alueella jo olevan yhdistysten organisoiman hyvinvointia edistävän toiminnan ja palvelujen kartoittaminen Viestintä sote-uudistukseen ja järjestöjen rooliin liittyvistä asioista Järjestöjen yhteistyön lisääminen väestön hyvinvoinnin edistämistyössä, esim. Nurmijärvellä kehitetyn kuntakohtaisen Järjestötreffit-toimintamallin avulla, jossa järjestöt yli sektorirajojen kootaan yhteisen aiheen pariin. Tuodaan Järjestötreffeihin elementtejä, jotka liittyvät yhdistysten väliseen yhteistyöhön sote-uudistusta silmällä pitäen. Yhdistysten verkostoitumistilaisuudet yli sektorirajojen: tiedottaminen ja keskustelu siitä, mitä yhteiset resurssit ovat hyvinvoinnin edistämistyössä, mitä resursseja kannattaa yhdistää, ideointi siitä miten resurssit saataisiin kaikkien käyttöön, pohdintaa ja tiedotusta siitä miten palveluohjaus toteutuu, sen jälkeen tiedonkeruu, toimintamallin rakentaminen ja pilotointi. Järjestöjen yhteistilaisuuksissa Hyvinkäällä kiinteä yhteistyö Hyvinkään Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry:n kanssa Järjestetään kuntien ja sote-alueyksikön henkilöstölle järjestötapaamisia eri teemoista, esim. mielenterveys, päihteet, lastensuojelu, ikäihmiset ja yksinäisyys, jotta järjestöjen tarjoama palvelukokonaisuus ja hyvinvointia edistävien toimintojen kokonaisuus olisi heillä paremmin tiedossa asiakkaiden palveluohjausta varten. Uusien toimintamallien pilotointi verkostojen väliseen yhteistyöhön, esim. järjestöjen/vapaaehtoistoimijoiden yhteiset koulutukset, eri aihealueisiin liittyvät hyvinvointifoorumit tms. mitä tarvelähtöisesti nousee esiin hankkeen aikana. Kannustetaan järjestöjä organisoimaan yhteistilaisuuksia alueen väestölle hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen sekä sairauksiin liittyvissä asioissa Edistetään järjestöjen yhteistyötä alueen kuntien ja sotealueyksikön kanssa: yhteistapaamisia, esim. Kumppanuusfoorumit, yhteistyöfoorumit

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 10(22) Järjestetään hankkeen aikana kolme kaikille avointa informatiivista ja kuntarajat ylittävää tilaisuutta, jotka yhdistetään yhteen päätilaisuuteen. Kaikista tilaisuuden osallistumispaikoista on yhteys päätilaisuuteen, kaikki samanaikaisesti näkyvillä screenillä. Kaikki kuulisivat ja näkisivät tilaisuuden samanaikaisesti, voisivat twiitata ja kysyä aiheesta. Organisoidaan hankkeen lopussa messutyyppinen tapahtuma, jossa käydään läpi, kuinka alueen järjestöjen ja kuntalaisten ääni saatiin kuuluviin ja mitä hankkeen aikana saatiin aikaan yhdessä. Mukana kuntalaiset, järjestöt, kuntien edustajia, sotealueyksikön edustajia. Toimintamallin luominen tulevaisuuden sote-alueyksikön ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Luodaan osaksi julkisen sektorin alueyksikön toimintaa koordinaatiomallipaketti, eräänlainen palvelutarjotin, johon on ennaltaehkäisevät toiminnot ja järjestöjen tarjoamat sote-palvelut kootaan palveluohjauksen käytettäväksi. Luodaan rakenteita, joilla saadaan koordinoidusti kaikkien järjestöjen tarjoamat hyvinvointia edistävät toiminnot sote-alueyksikön tietoon. Tällöin sote-alueyksikön palveluohjauksen parista voidaan ohjata asiakkaita koordinoidusti suoraan kolmannen sektorin toimintaan. Samalla järjestöt hyötyvät saadessaan lisää osallistujia toimintansa pariin, mahdollisesti heidän joukossaan on myös uusia potentiaalisia vapaaehtoistoimijoita. Kootaan tiedot tarjolla olevista järjestöjen tarjoamista palveluista, jolloin saadaan ne koordinoidusti sote-alueyksikön tietoon. Tällöin sote-alueyksikön palveluohjauksen parista voidaan ohjata asiakkaita suoraan kolmannen sektorin palveluiden pariin. Samalla järjestöt hyötyvät saadessaan lisää asiakkaita. Julkinen sektori koordinoivassa roolissa, hanke tuottaa vain palvelutarjottimen järjestöosion. Kuntalaisten osallistaminen järjestöjen palvelutarjottimen kehittämisessä Kehitetään toimintamalli, jolla saadaan järjestötoimijoiden yhteistyö toimimaan suhteessa sote-alueyksikön palveluohjaukseen Luodaan rakenteita kuntarajat ylittäville osallistaville malleille, joiden kautta kuntalaiset voivat tuoda näkökulmia kehitettäviin asioihin Kuntalaisten ja järjestöjen näkökulman esilletuonti sote-alueyksikön alueella ja päättäjien keskuudessa, toteutus esimerkiksi ehdotusten ja esitysten muodossa. Esitellään eri toimijoille hankkeessa syntyviä malleja. Alueyksikön henkilökunnalle, joka tukee heidän palveluohjausosaamistaan. Muualla toimiville järjestöille ja alueyksiköille, jotta voivat lähteä hyödyntämään hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja yhteistyön rakenteita. Mahdollisesti myös kunnille, jos tässä syntyy uusia toimintamalleja ja rakenteita myös kunta-järjestöyhteistyöhön.

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 11(22) Menetelmänä: tulevaisuuden ennakointi Hankkeen tuloksiin ja tuotoksiin vaikuttavat monet asiat, joiden lopputulosta tai lopullista muotoa ei voida tietää tässä vaiheessa. Kun sote-uudistusta vasta rakennetaan, ei tässä vaiheessa tiedetä, millaiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus muotoutuu uudistuksen myötä ja mitkä ovat sen erityispiirteet ja vaatimukset tulevaisuudessa. Valtakunnan tasolta on tulossa vielä päätöksiä ja linjauksia, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Toinen iso kysymys on, millaisiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus ja käytännöt muodostuvat juuri Keski-Uudenmaan alueyksikössä. Kun samalla lähdetään rakentamaan eri toimijoiden välistä uutta yhteistyötä ja käytäntöjä, luodaan siinäkin asioita, joiden lopputuloksesta ei voida tässä vaiheessa tietää tarkkaan. Tässä projektissa oleellista on, että sen aikana rakennetaan yhdessä tulevaisuutta ja vaikutetaan siihen millainen tulevaisuus on. Täytyy osata tehdä erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja viedä yhteistyöllä aikaansaatuja asioita kohti haluttua tulevaisuutta. Samalla toiminnan tulee reagoida ja muotoutua sen mukaan, mitä uudet päätökset tarkoittavat sen osalta. Ennakointi on toimijoiden yhdessä tekemää tulevaisuustyötä. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa lyhyeltä, keskipitkältä ja pitkältä aikaväliltä päätöksenteon tueksi. Se on prosessi, joka joukkoistaa ja osallistaa sekä parhaimmillaan käynnistää toimintaa. Mahdollisia tulevaisuuksia on monia ja tekomme ja päätöksemme tänään vaikuttavat siihen, millainen tulevaisuus tulee olemaan. Ennakointi on verkostoyhteistyötä. Verkostomaisessa ennakoinnissa toteutuu yhdessä tekeminen, joka takaa sisällöllisen monipuolisuuden tulevaisuuden tarkastelussa. Työskentelytapana verkosto vaatii avoimuutta ja jakamista. Ennakointi tukee hyvien päätösten tekemisessä, asioiden priorisoinnissa ja tekemisen suunnittelussa. Päätöksenteko tarvitsee tuekseen tietoa siitä, missä olemme, mitä resursseja meillä on käytettävissä ja mikä on päämäärämme. Kun tosiasiat yhdistyvät näkemyksiimme mahdollisista tulevaisuuksista, syntyy hyviä ja kestäviä päätöksiä. Ennakointi tukee strategista johtamista sen eri vaiheissa. Ennakoinnin ymmärtäminen prosessina tekee siitä jatkuvaa toimintaa. Yhteisen prosessin kehittyminen vaatii aikaa ja yhteistyön systemaattista kehittämistä. Yhdessä tekemisen kautta syntyy sitoutumista ja luottamus kasvaa. Yhdessä kuljettu matka eli prosessi on yhtä tärkeä kuin tuotos. Hankkeessa vuosittain toteutettavat, tavoitteelliset toimenpiteet muodostavat prosessin rungon. (LÄHDE: EMMA alueellisen ennakoinnin kehittäminen) Hankkeen lopussa toimintojen juurrutus osaksi sote-alueyksikön, kuntien ja yhteistyöjärjestöjen toimintaa.

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 12(22) Tuotokset, tulokset ja vaikutukset Tuotoksena Keski-Uudenmaan palvelutarjottimen järjestöjen toiminnat kattava osio (täydentävät, ennaltaehkäisevät toiminnat) Tietoisuus alueella tehtävästä hyvinvointia edistävästä toiminnoista lisääntyy. Päällekkäisyyksiä karsiutuu ja yhdistysten resursseja säästyy. Toimijat alkavat tehdä enemmän yhteistyötä. Alueella olevat palvelut ja toiminnot selkiytyvät luodun palvelutarjottimen johdosta. Järjestöjen palvelut saadaan entistä kattavammin ja paremmin näkyväksi ja käyttöön. Hyvinvointia edistäviin toimintoihin saadaan yhteistyön kautta lisää osallistujia. Palveluntuottajien välisiä päällekkäisyyksiä saadaan karsittua lisääntyneen yhteistyön kautta. Palvelutarjottimen työstämisessä huomioidaan järjestöjen ja kuntalaisten näkemyksiä. Kuntalaisille on saatavilla kootummin tietoa osallistumisen mahdollisuuksista. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, yksinäiset, mielenterveyskuntoutujat ja muuten haasteellisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset löytävät paremmin yhdistysten tarjoamien hyvinvointia edistävien toimintojen ja palveluiden pariin. Ihmisten hyvinvointi lisääntyy ja yksinäisyys vähenee. Kun kuntalaiset löytävät paremmin yhdistysten toiminnan pariin, saadaan järjestöjen toimintojen pariin lisää osallistujia ja mahdollisesti myös uusia vapaaehtoistoimijoita. Yhdistykset löytävät yhteistyökumppaneita oman kuntansa ja toiminta-alueensa muista yhdistystoimijoista. Eri toimijoiden yhteistyönä syntyy uusia toimintamuotoja. Kuntakohtainen yhdistysten välinen yhteistyö luo hyvää pohjaa järjestökuntayhteistyölle sekä järjestöjen ja sote-alueyksikön väliselle yhteistyölle. Keski-Uudenmaan alueen kuntalaiset saavat lisää tietoa sote-uudistuksesta ja alueyksikön asioista sekä pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Määritellään tavoitetasot (tarkennettava!):

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 13(22) Kuinka monta järjestöä tavoitellaan mukaan hankkeen koordinoimille Järjestötreffeille, muihin foorumeihin ja palvelutarjottimen järjestöosion tiedon tuottamiseen. Tietoon saadun ja kerätyn tiedon määrä yhdistysten tarjoamista hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista (sekä tiedon määrän kehittyminen paikkakunnittain ja aihealueittain (esim. lastensuojelu, mielenterveys ja päihteet, ikäihmiset jne.) Kuinka monta uutta yhteistyön toimintamallia, tapahtumaa tai verkostoa hankkeen aikana syntyy alueella. Asiakasvirtojen kehittyminen järjestöjen toiminnan pariin sote-alueyksikön palveluohjauksen kautta (ehditäänkö mitata hankkeen aikana vai näkyvätkö tulokset vasta sen jälkeen) Kuinka paljon osallistujia tavoitellaan kolmeen suureen informatiiviseen tapahtumaan? Entä lopussa oleville messuille? Muita numeerisesti mitattavia tavoitteita? Tosi vaikeaa arvioida määriä, mutta ainakin se on selvää, että määriä kirjataan systemaattisesti prosessin eri vaiheissa. Seurannan ja arvioinnin toteutus Perustetaan hankkeelle seuranta- ja arviointiryhmä, joka reflektoi ja ennakoi toimintaa suhteessa siihen mitä hankkeessa on kulloinkin meneillään ja miten prosessia viedään eteenpäin tavoitteet huomioiden. Seuranta- ja arviointiryhmän kokoonpano ei ole aina sama, vaan avainhenkilöt eri toimijaryhmistä voivat vaihdella sen mukaan, mitä teemaa käsitellään ja keiden edustus ja näkökulma siinä ovat oleellisia. Ryhmään pyritään saamaan edustusta sote-alueyksiköstä, alueen kunnista, järjestötoimijoista. Myös kuntalaisen / asiakasnäkökulma olisi tärkeä saada ryhmän työskentelyyn mukaan. RAY:n toiminnan vaikuttavuuden selvittämisraportti hankkeen toisena toimintavuonna RAY:n väliraportti hankkeen puolivälissä Kyselyt järjestöjen, kuntien, sote-alueyksikön ja muiden yhteistyökumppanien edustajille Palautteet tapahtumista Itsearviointi RAY:n loppuraportti

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 14(22) Viestinnän toteutus Laaditaan hankeajalle viestintäsuunnitelma, johon määritellään vuosittaiset viestinnän kärjet. Viestintäsuunnitelmaan monia eri viestinnän polkuja ja keinoja. Viestinnän kärjet korostuvat erityisesti hankkeen aktiivisimpina toimintavuosina, joita ovat todennäköisesti toinen ja kolmas vuosi. Ei erillistä viestintävastaavaa, sillä viestintä tulee sitoa toimintaa ja olla olennaisena osana jokaisen toimenkuvaa. Jokainen viestii oman vastuualueensa asioista. Sisäinen ja ulkoinen viestintä Sisäinen viestintä: Pidetään hankkeen sisäiset tiimipalaverit kaksi kertaa kuussa tai tarpeen mukaan, Yhdistysverkoston toiminnanjohtaja mukaan sopivin väliajoin (määriteltävä tarkemmin). Hanketyöntekijät osallistuvat Yhdistysverkoston kehittämisiltapäiviin, jotka ovat koko henkilökunnan yhteisiä ja joita on noin kerran kuussa. Kerrotaan hankekuulumiset lyhyesti joka toisen kehittämisiltapäivän yhteydessä. Lisäksi voidaan ehdottaa kehittämisiltapäiviin aiheita, jotka liittyvät hanketyöhön tai sen kehittämiseen ja saadaan siten koko henkilökunnan osaaminen ja ideat hankkeen käyttöön. Säännöllinen tiedonkulku myös Yhdistysverkoston hallitukseen, käydään hallituksen kokouksessa esittelemässä tiivistetyt hankekuulumiset esim. 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Ulkoinen viestintä: Hankkeen toimesta ja sote-alueyksikön kautta kuntalaisten, järjestöjen ja sidosryhmien suuntaan. Luodaan ensimmäisenä toimintavuonna hankkeelle yhtenäinen visuaalinen ilme, jossa voisi olla elementtejä Yhdistysverkoston ja sote-alueyksikön visuaalisesta ilmeestä. Visuaaliseen ilmeeseen voisi liittää myös ovi-teemaa. Tätä visuaalista ilmettä käytetään esimerkiksi hankkeen verkkoviestinnässä, diaesityksissä, dokumenteissa, esitteissä, käyntikorteissa, julisteissa, roll-upeissa ja post-it-lapuissa. Ei tehdä omia nettisivuja hankkeelle, vaan tuotetaan tarvittava määrä sivuja osaksi Yhdistysverkoston nykyisiä sivuja. Yhdistysverkostojen nettisivujen etusivulle laitetaan vasempaan palkkiin otsikko/linkki Järjestöille ovia soteen 2017-2020, joka ohjaa kiinnostuneet hanketietojen pariin. Lisäksi samalla otsikolla linkki sotealueyksikön sivuilta hankkeen tiedotukseen.

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 15(22) Luodaan hankkeelle omat facebook-sivut ja twitter-tili, jossa viestitään hankkeen teemoista ja tapahtumista. Viestitään hankkeen tapahtumista Yhdistysverkoston kuukausikirjeessä, jäsenkirjeessä, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja paikallislehtien yhdistyspalstoilla. Lisäksi ollaan esillä hankkeen kannalta tärkeiksi nähdyillä messuilla, kyläpäivillä ja muissa paikallisissa ja alueellisissa tapahtumissa. Tehdään säännölliset tiedotteet, joita jaetaan yhdessä sote-alueyksikön ja kuntien kautta erilaisiin verkostoihin: kuntalaisille, järjestöille, kuntien ja sote-alueyksikön työntekijöille. Riskit ja niiden hallinta Hankkeen suurin riski on se, ettei järjestöjä saada yhteistyöhön. Voi myös käydä niin, että mukaan lähtevät järjestöt edustavat hyvin pientä joukkoa järjestöistä, ovat toiminnaltaan pieniä tai toimivat kaikki samojen asiakasryhmien parissa (esim. lapsiperheet). Tämän riskin toteutuessa järjestöjen välinen yhteistyö ei toteutuisi yli sektorirajojen eikä laajana, vaan jäisi pienen piirin toiminnaksi. Samoin sotealueyksikön palvelutarjottimeen saatavat toiminnot edustaisivat kovin suppeasti alueen järjestötoimintaa eivätkä edistäisi kaikkien väestöryhmien hyvinvointia. Järjestöjen mukaan saamiseksi toimintaan tulee tuoda hyötynäkökulmaa vahvasti esiin. koko hankematkan ajan tulee viestinnässä ja tapahtumissa muistaa korostaa sitä, miten järjestöt hyötyvät hankkeesta: saavat lisää kuntalaisia toimintojen pariin, saavat mahdollisesti uusia vapaaehtoisia, säästävät resursseja kun tilaisuuksia järjestetään yhteisvoimin, säästävät resursseja kun ei tehdä päällekkäistä työtä toisten yhdistysten kanssa jne. Toinen riski on se, että hanketyöntekijät lähtevät kesken hankkeen, jolloin hanketyön eteneminen hidastuu rekrytointi- ja perehdytysprosessin ajaksi. Luodulla, tiiviillä tiimirakenteella minimoidaan riskiä henkilövaihdoksista. Hyödynnetään tiimin vahvoja synergiaetuja, järjestetään tapahtumia yhdessä muiden tiimiläisten kanssa, niin että kukaan ei työskentele erillisenä omalla vastuualueellaan. Otetaan koko tiimi mukaan hanketoimintojen suunnitteluun ja arviointiin. Vahva tiimihenki luo paineita sille, että kaveria ei jätetä. Riskinä on myös julkisen sektorin avainhenkilöiden mahdollinen vaihtuvuus, joka myös hidastaa hanketyön etenemistä rekrytointi- ja perehdytysaikana. Lisäksi avainhenkilön vaihtuessa on aina se riski, ettei uusi henkilö ole sitoutunut hankkeen toimintaan, näe sitä tarpeellisena, eikä ole valmis antamaan omaa työpanostaan hanketyön hyväksi. Toimenpiteet?

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 16(22) Riskinä on myös järjestöjen avainhenkilöiden mahdollinen vaihtuvuus, joka voi myös vaikuttaa halukkuuteen tehdä yhteistyötä hankkeen kanssa ja olla mukana kehittämässä eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä järjestöjen palvelutarjotinta. Toimenpiteet? Sidosryhmillä voi olla hankkeelle myös hyvin erilaisia odotuksia. Esimerkiksi julkinen sektori toivoo julkisen sektorin sote-palveluiden kuormituksen laskevan, kun asiakkaat saadaan palveluohjauksen kautta paremmin järjestöjen organisoimien hyvinvointia edistävien toimintojen pariin. Järjestöt taas toivovat, että yhteistyö olisi hedelmällistä ja toisi lisää osallistujia ja vapaaehtoisia heidän toimintojensa pariin. Mikäli nämä erilaiset odotukset eivät toteudu, yhteistyökumppanien sitoutuminen ja motivaatio laskee. Varautuminen? Suuri kysymys on myös se, saadaanko järjestöjen palveluohjaus osaksi sotealueyksikön toimintaa. Osalle yhdistyksistä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ei ole itsestäänselvyys, eikä voida olla varmoja, että he innostuvat aiheesta hankematkan aikana. Lisäksi voi olla, että järjestöt näkevät hedelmällisempänä muut yhteistyömahdollisuudet ja uudet toiminnot ja haluavat keskittyä niihin palveluohjauksen järjestöosion sijaan. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan vahvalla yhteistyöllä sekä järjestöjen ja kuntalaisten osallistamisella toimintaan. Oleellisena riskinä on myös se, miten luodut toimintamallit pysyvät käynnissä hankkeen jälkeen ja miten järjestöjen palvelutarjotinta saadaan päivitettyä muutosten tapahtuessa. Suuria kysymyksiä ovat esimerkiksi, kuka on vastuussa palvelutarjottimen päivityksestä ja kuinka paljon hänellä on resursseja sen päivittämiseen sekä se, löytyykö yhteisille toiminnoille vastuuorganisaatioita, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä jatkamaan luotuja toimintoja hankkeen jälkeen. Kaikkia luotuja toimintoja tulee viedä siihen suuntaan, että ne hankkeen päättyessä kuormittavat mahdollisimman vähän vastuuhenkilöitä ja että kaikki yhteistyökumppanit ovat niihin sitoutuneita. Tulee myös löytää sellaiset yhteistyökumppanit, joiden toiminta-alueeseen ne luontevasti liittyvät ja joilla on intressejä koordinoida ja kehittää toimintoja edelleen hankkeen päätyttyä. Yhtenä riskinä on myös se, että hanketyö ja palvelutarjottimen järjestöosion kehittäminen ovat kaukana kuntalaisesta eikä kuntalaisia saada osallistettua siihen mukaan. Tämä toteuttaisi kuntalaisten pelot siitä, että päätöksenteko menee kauemmas kuntalaisesta. Hankkeessa tulee olla vahvaa osallisuuden kehittämistä ja tiedottamista, jotta kuntalaisten osallisuus toteutuu. Osa julkisen sektorin tiloista saattaa jäädä ilman käyttöä ja tyhjilleen, mikäli sotealueyksikkö ei koe tarvitsevansa niitä käyttöönsä. Järjestöjen toimintojen jatkuvuutta ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä silmällä pitäen tulee tuoda esille järjestönäkökulmaa myös siltä kannalta, että julkisen sektorin tilojen vapauduttua tulisi arvioida, voisiko niitä saada järjestöjen käyttöön.

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 17(22) Arvio kilpailuvaikutuksista Saattaa olla, että osa järjestöjen tarjoamista palveluista ja toiminnoista on samanlaisia tai joltakin osin samankaltaisia yritysten tuottamien hyvinvointipalveluiden kanssa. Emme tiedä sitä tässä vaiheessa, kun kartoitusta ei ole vielä tehty. Hankkeessa ei ole tarkoitus vääristää kilpailua, vaan tuoda kuntalaisten tietoisuuteen ja saataville järjestöjen tarjoamia toimintoja ja palveluita. Mikäli päällekkäisyyksiä löytyy, tulee arvioida, onko asia ongelmallinen vai osa luonnollista kilpailuasetelmaa. Lähtökohtaisesti kolmannen sektorin piirissä toimivat yhtiöitetyt sosiaali- ja terveyspalvelut saavat kilpailla yritysten tuottamien vastaavien palveluiden kanssa, mutta vapaaehtoisvoimin tulisi organisoida vain hyvinvointipalveluita täydentäviä toimintoja, joka ei kilpaile yritystoiminnan kanssa. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Uudessa sote-alueyksikössä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän kuntalaisen paleluohjaus tullaan muodostamaan uudenlaiseksi. Palveluohjausta halutaan keskittää yhteen palvelupisteeseen monen luukun palvelupisteiden sijaan, lisäksi Keski- Uudenmaan alueyksiköllä on haluja liittää siihen myös järjestöjen tuottamat hyvinvointia edistävät toiminnot ja palvelut. Sote-alueyksikön tehtävään kuuluu kartoittaa alueen julkisen ja yksityisen sosiaalija terveydenhuollon palvelut ja ohjata asiakkaat niiden pariin. Sen sijaan järjestöt tuottavat pääasiassa hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tuottavia toimintoja, jotka eivät ole suoranaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eivätkä näin ollen kuulu julkisen sektorin kartoitettavaksi. Keski-Uudenmaan sote-alueyksikkö olisi kuitenkin kiinnostunut saamaan myös nämä toiminnot osaksi palvelutarjotinta ja asiakasohjausta, mutta kokee, ettei sillä ei ole osaamista alueen järjestöjen tuottamien toimintojen kartoittamiseen, järjestöjen yhteistyön lisäämiseen eikä tiedon keräämiseen järjestöosion saamiseksi osaksi palveluohjausta. Näin ollen Järjestöille ovia soteen 2017-2020 hanke toimii julkisen sektorin toimintojen täydentävänä osana tuoden siihen järjestöjen osaamisen, järjestöjen tuottamat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävät toiminnot sekä lisäämällä järjestöjen ja kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Terveyttä edistävä toiminta ja matalan kynnyksen toiminta on myös osa julkisen sektorin toimintaa. Hanketta tehtäessä tulee olla tarkkana, ettei mennä tekemään

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 18(22) jotakin julkiselle sektorille kuuluvaa, vaan että toiminnan kohteena ovat koko ajan alueen kuntalaiset ja järjestötoimijat. Julkinen sektori tuottaa rakenteen eli palvelutarjottimen, johon se kokoaa julkisen sektorin tuottamat palvelut. Hanke tuo siihen lisäksi tarvittavat tiedot järjestöjen tarjoamista toiminnoista ja kehittää toimintamallia tiedon päivittämiseksi hankkeen päätyttyä. 3. Yhteistyökumppanit Sote-alueyksikön avainhenkilöt Kuntien avainhenkilöt Alueen järjestöt yli sektorirajojen, esim. Hyvinkään Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry Oppilaitokset, esim. HUMAK, DIAK 4. Palkkatiedot ja talousarvio Henkilöstön käyttö Hankkeessa työskentelee kolme kokopäiväistä toimihenkilöä. Hankkeella ei ole erillistä projektipäällikköä, vaan kaikki työskentelevät suoraan Yhdistysverkoston toiminnanjohtajan alaisuudessa Matalan hierarkian organisaatiolla vahvistetaan päätöksenteon ja toimintojen ketteryyttä sekä hyvän tiimihengen kehittymistä. Tasavertaiset toimijat muodostavat tiiviin projektiryhmän, joka työskentelee yhteisen tavoitteen eteen ja hyödyntää siinä jokaisen tiimiläisen osaamista. Kullakin työntekijällä on kuitenkin oma rajattu vastuualueensa, jonka suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä, arvioinnista ja raportoinnista hän on päävastuullinen. Tehtävänäkökulmasta: Näiden hanketyöntekijöiden nimike voisi olla esim. verkostosuunnittelija /järjestökehittäjä tms. Jokaisella työntekijällä on kaksi vastuukuntaa alueen kuudesta kunnasta, yksi sellainen, jossa järjestöjen yhteistyön polkuja on jo viritteillä ja toinen sellainen, jossa ollaan vielä varsin alkupisteessä. Lisäksi jokaisella työntekijällä on muita vastuualueita, jotka määrittyvät esim. kolmen päätavoitteen mukaan. Yhden vastuualueella on palvelutarjottimen järjestöosion kehittäminen, toisella järjestöyhteistyön edistäminen, kolmannella kuntalaisten osallistaminen. Lisäksi jollekin kuuluvat talousasiat, toiselle päävastuu viestintämateriaalin tuottamisesta/tilaamisesta jne.

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 19(22) Palkka: 2900 /kk? Erittely palkattavasta henkilöstöstä Tuotot ja kulut (henkilöstökulut, toimintakulut, muut kulut) sekä ositetut yleiskulut Kalustohankintoihin yksi kunnon näyttö messukäyttöä varten Pitääkö olla omaa tulonhankintaa? Talousarvion versio 1 (vielä työstövaiheessa): Järjestöille ovia soteen 2017-2020 2017 2018 2019 2020 xxxx Edelliseltä vuodelta siirtyvä (käyttämättä jäänyt)ray raha 3000 RAY:n avustus 179 408 184 926 192 154 199 412 3015 Kuntarahoitus 3025 Muut tukiavustukset 3030 Kerho ja retkituotot 3095 Muut tuotot (tilavuokrat) 179 408 184 926 192 154 199 412 4000 Palkat (palkattava nuori) 112 140 117 747 123 634 129 816 (lomarahat sisällä) 4080 Lomapalkkavaraus 112 140 117 747 123 634 129 816 4100 Sosiaaliturvamaksut 2 276 2 390 2 510 2 635 4110 Eläkemaksut 27 699 29 084 30 538 32 065 4120 Työnteijöiden eläkemaksut 4150 Muut lakisääteiset sosiaalikulut 2 243 2 355 2 473 2 596 4160 Työntek.työlttömyysvak.maksut

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 20(22) 4180 Lomapalkkavarauksen sos kulut 4190 Saadut KELA korvaukset 4195 Kelan työterveyshuollon korvaus 32 218 33 829 35 520 37 296 144 358 151 576 159 154 167 112 5010 Yhtiövastikkeet 0 0 0 0 5050 Muut vuokrakulut (Sahan koulu) 300 300 350 350 300 300 350 350 5100 Sähkö 0 0 0 0 5110 Vesi- ja jätevesi 200 200 200 200 5120 Lämmitys 0 0 0 0 5128 Siivoustarvikkeet 100 100 100 100 5130 Korjaus/kunp. 0 0 0 0 5140 Kiinteistövero 0 0 0 0 5190 Muut huoneistokulut 100 100 100 100 400 400 400 400 5240 Asiantuntijapalkkiot (ulkopuolelta ostettavat) 1 000 1 000 1 000 2 000 1 000 1 000 1 000 2 000 5200 Terveyspalvelut 1 500 1 600 1 600 1 600 5210 Koulutus ja työnohjaus 1 000 1 000 1 000 1 000 5250 Tiedotuspalvelut 800 500 500 800 5255 Ostetut ateriapalvelut 500 1 000 1 000 500 5260 Jätehuolto 150 150 150 150 5265 Huoltoyhtiö 0 0 0 0 5270 Ostetut työpalvelut 2 000 1 000 500 500 5280 Vakuutukset 300 300 300 300 5290 Muut palvelukset 300 300 300 300 (sis. Hälytysjärjestelmä) 6 550 5 850 5 350 5 150 5300 Postikulut 100 100 100 100 5310 Puhelin (sis. nettiyhteys) 2 000 2 200 2 300 2 000 5320 Toimistotarvikkeet 1 500 1 500 1 500 1 000 (sis. Kopiokone) 5340 Kopiointi- ja painatuskulut 1 500 1 000 1 000 1 000 5390 Muut toimistokulut 300 400 400 300 5 300 5 200 5 300 4 400 5220 Tilitoimistopalvelu 8 000 9 000 9 000 10 000 5230 Tilintarkastus 500 500 500 500 8 500 9 500 9 500 10 500 5400 Henkilökunnan majoitus ja matkakulut 3 000 5 000 5 000 4 500

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 21(22) 3 000 5 000 5 000 4 500 5435 Kaluston hankinnat 5 500 800 800 500 5445 Kaluston kunnossapito 500 600 600 600 6 000 1 400 1 400 1 100 5410 Lehdet ja kirjallisuus 100 100 100 100 5415 Jäsenmaksut 500 500 500 500 5425 Elintarvikkeet 1 000 1 500 1 500 1 000 5426 Taloustarvikkeet 400 500 500 400 5427 Käsityökerho 0 0 0 0 5450 Toiminnalliset kulut 1 000 1 000 1 000 1 000 5460 Toiminnalliset matkakulut 50 50 50 50 5550 Tyky kulut 400 500 500 500 5690 Muut kulut (mm. pienhankinnat) 500 500 500 300 5695 Verotilin hyvity- ja viivekorot 0 0 0 0 5700 Verojen korotusmaksut 0 0 0 0 5900 hallintopalvelut 50 50 50 50 (sis. Pankkikulut jne.) 4 000 4 700 4 700 3 900 35 050 33 350 33 000 32 300 179 408 184 926 192 154 199 412 0 0 0 0 0 0 0 0 8000 Jäsenmaksut 0 0 0 0 8020 Myyjäiset 0 0 0 0 8040 Muut tapahtumat 0 0 0 0 8050 Lahjoitukset 0 0 0 0 0 0 0 0 8100 Myyjäiset 0 0 0 0 8110 Muut tapahtumat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8200 Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 8300 Lainakorot 0 0 0 0 8310 Viivästyskorot 0 0 0 0 8320 Muut korot 0 0 0 0 8350 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 22(22) Ulkopuolelta ostetut palvelut ja hankinnat Liite 1 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n jäsenjärjestöt 15.04.2016 Aivovammayhdistys ry ENTER ry Etelän-SYLI ry Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry Järvenpään Inner Wheel klubi ry Järvenpään Reumayhdistys r.y. Järvenpään Seudun Diabetesyhdistys ry Järvenpään Seudun Invalidit ry Järvenpään Sydänyhdistys ry Järvenpään Terveyskasvatusseura ry Keravan Reuma ja Tules ry Keravan Seudun Sukututkijat ry Keski-Uudenmaan aivohalvausyhdistys ry Keski-Uudenmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry Keski-Uudenmaan Hengitysyhdistys ry Keski-Uudenmaan Kehitysvammaisten Tuki ry Keski-Uudenmaan Klubitalot ry Keski-Uudenmaan Kuulo ry Keski-Uudenmaan Mielenterveysseura ry Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry Keski-Uudenmaan Näkövammaiset ry Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry Kivipuiston palvelukotisäätiö KoKoA Koulutetut kokemusasiantuntijat ry Lepolan Martat ry Lomakoti Kotoranta ry Luodaan Yhdessä ry Miessakit ry MLL:n Järvenpään paikallisyhdistys ry Nurmijärven Hengitysyhdistys ry Nurmijärven Invalidit ry Nurmijärven reumayhdistys ry Nurmijärven Sydänyhdistys ry Parasta Lapsille ry Pollesta Potkua ry Pääkaupunkiseudun ADHD -yhdistys ry Setlementti Louhela ry Siskot ja Simot ry Suomen Autismiyhdistys ry Suomen Nivelyhdistys ry Tuusulan Reuma ja Tules ry Tuusulan Seudun Mielenterveysyhdistys TUUMI ry Uudenmaan Keliakiayhdistys ry Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU ry Yhtenäinen Ahjo ry