Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)
Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä 3 4. Psykologinen jälkipuinti (debriefing) 3 5. Nuoren surun kohtaaminen 4 6. Kriisin vaikutus oppilaan koulutyöhön ja oppimiseen 4 7. Mikkelin lukion kriisiryhmän tehtävät 5 8. Tiedottaminen kriisitilanteessa 6 8.1 Yleistä 8.2 Eri kohderyhmille tiedottaminen 9. Toimintamalleja kriisitilanteisiin 9.1. Yleistä 7 9.2. Opiskelijan kuolema 7 9.3. Henkilökuntaan kuuluvan kuolema 8 9.4. Opiskelijan lähiomaisen kuolema 9 10. Itsemurha ja sen uhka kouluyhteisössä 9 11. Kriisiryhmän toiminta onnettomuustilanteiden jälkeen 11 12. Yhteystiedot ja Mikkelin lukion kriisiryhmän kokoonpano 11 1
1 Käsitteiden määrittelyä Traumatisoiva tapahtuma on yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatisoiva tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä (omaisen kuolema, väkivallan uhriksi joutuminen), tai sen vaikutuksen piiriin voi joutua perhe, ryhmä tai yhteisö (aseellinen ryöstö, työpaikkaonnettomuus, työ- tai koulutoverin itsemurha tai suuronnettomuus). Trauma määritellään henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi tai haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. Uhkan havaitseminen aiheuttaa stressin, jonka yksilö kokee ahdistuksena. Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina. Traumaattinen kriisi on psyykkinen tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan Traumaattiset kokemukset ovat ihmisen psyykelle erityisiä sen vuoksi, että ne tallentuvat muistiin toisin kuin arkipäivän tapahtumat. Kun yksilö joutuu voimakkaasti stressaavaan tilanteeseen, hänen elimistössään erittyy endogeenisia hormoneja, ns. stressihormoneja, jotka vahvistavat traumaattisen tilanteen muistiin tallentumista. Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen: 1) Ei voi olla totta. Shokkivaihe kestää muutamasta sekunnista vuorokausiin. Shokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta etäällä, ja hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt. 2) Mitä tapahtui? Reaktiovaihe kestää usein joitakin kuukausia. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet heräävät. 3) Miten tästä selviää? Käsittelyvaihe kestää kuukausista vuoteen. Käsittelyvaiheessa tapahtunut hyväksytään ja siihen liittyviä tunteita käydään läpi. Surulle tulee tilaa. 4) Elämä voittaa. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa ihminen voi ajatella tapahtumaa ilman tuskaa. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä. 2
2 Kriisien ennalta ehkäisy Kriisien syntymistä voidaan koulussa ennaltaehkäistä: vaikuttamalla koulun myönteisen, avoimen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen kehittämällä opiskelijahuoltotyötä edistämällä opiskelijoiden, koulun henkilöstön ja vanhempien yhteistyötä kehittämällä henkilöstön vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja panostamalla oppilaskuntatyöhön ja tutortoimintaan kouluttamalla henkilöstöä säännöllisin väliajoin kriisitilanteiden varalle pitämällä koulun valmiussuunnitelmat ajan tasalla 3 Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä Shokkivaiheessa olevan nuoren välittömässä tuessa on huomioitava erityisesti: rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen uhrin kertomuksen kuunteleminen tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo älä jätä yksin tietojen pitäminen ajan tasalla On tärkeää antaa tapahtuneesta tietoa avoimesti ja rehellisesti sekä kertoa suruun tavallisesti liittyvistä reaktioista. Tämä auttaa uhria ymmärtämään omia tunteitaan. 4 Psykologinen jälkipuinti (debriefing) Jälkipuintitilaisuus on tehtävään koulutettujen ammattilaisten organisoima tilaisuus, joita voi olla tapahtuneen koskettamille useita erillisiä. Tilaisuuden ajoittamisessa tulee ottaa huomioon kokonaistilanne siten, että esimerkiksi vammautuneen henkilön tulee olla kunnolla toipumassa fyysisesti. 3
Jälkipuinnissa käydään läpi huolellisesti valmistelluin vaihein läpi tapahtunutta, sen herättämiä reaktioita ja siitä eteenpäin selviämisen keinoja. Aikaa on varattava riittävästi. Myös rauhallinen paikka ja osallistujien koko ajan mukana olo tuo työskentelyrauhaa. Tapahtuneen koskettamien ja vetäjätiimin lisäksi paikalla voi olla viranomaisia (poliisi, palopäällikkö, lääkäri jne.) kertomassa faktoja tapahtumien kulusta. Tilaisuus on luottamuksellinen, mutta se ei ole varsinaista terapiaa, vaan yksilön ja yhteisön normaalien selviytymiskeinojen käynnistämistä edistävä ja työstämiselle riittävää informaatiota antava yhteiskeskustelu. Mikkelissä jälkipuinnin järjestämiseksi otetaan yhteyttä: arkipäivisin klo 9-21 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 sunnuntaisin Etelä-Savon ensineuvon päivystysnumeroon (015) 211 411 juhlapyhinä klo 12 20 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 5 Nuoren surun kohtaaminen Seuraavat periaatteet ovat tärkeitä, kun nuori joutuu kohtaamaan surun: kommunikaation tulee olla avointa ja rehellistä nuoren on saatava aikaa ymmärtää viesti menetys on konkretisoitava (omat tunteet saavat näkyä, rituaalit, paikka muistelulle ym.) päivittäiset rutiinit auttavat kerro, että omien tunteiden läpikäyminen on tuskallista mutta tärkeää jälkipuinti Traumatyöstä pitää päästä normaaliin surutyöhön, ennen kuin lopullinen toipuminen saavutetaan. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää. Samalla on kuitenkin tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn. 6 Kriisin vaikutus koulutyöhön ja oppimiseen Kriisin kokeminen voi aiheuttaa opiskelijassa: keskittymisongelmia oppimisvaikeuksia masennusta syrjään vetäytymistä 4
häiriökäyttäytymistä Yksi traumaattisten kokemusten voimakkaimmista kielteisistä jälkiseurauksista on heikko koulusuoriutuminen. Erityisesti vanhemman kuolema on voimakkaasti traumatisoiva tapahtuma. Kriisitilanne koettelee opiskelijoiden luottamusta koulun kykyyn auttaa. Jos opiskelijoiden hätä jää huomaamatta, luottamus aikuisiin horjuu. Koulun kriisisuunnitelman avulla voidaan kriisitilanteen tai katastrofin sattuessa ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin sekä kohdata opiskelijoiden, henkilöstön ja vanhempien reaktiot. 7 Mikkelin lukion kriisiryhmän tehtävät Mikkelin lukion kriisiryhmään kuuluvat turvallisuusjohtajat sekä opiskelijahuoltoryhmän jäsenet. Ryhmän puheenjohtajana toimii rehtori. Kriisiryhmän yleiset tehtävät ovat: laatii kriisisuunnitelman (tämä asiakirja) sekä pitää sen ajantasalla arvioi toimintamallin/toimintaohjeiden toimivuutta tiedottaa tarkoituksenmukaisella tavalla ja laajuudessa lukiolaisia ja vanhempia kriisisuunnitelmasta luo yhteydet paikallisiin yhteistyötahoihin (tärkeimpänä kriisikeskus) perehdyttää koulun henkilöstön ja ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön organisoi toimintaa kriisitilanteissa varmistaa ryhmän jäsenten tavoitettavuuden/yhteystiedot Kriisiryhmän tehtävät kriisitilanteessa ovat mm.: kokoontuu mahdollisimman nopeasti ilmoittaa tapahtuneesta tilanteen mukaisesti ulkopuolisille viranomaisille (mm. poliisi, Mikkelin kaupungin työsuojeluorganisaatio, työsuojeluviranomainen) miettii jatkotoimenpiteet muiden viranomaisten ja tarvittaessa kodin kanssa harkitsee, mitkä ovat toiminnan tasot (koko koulu, opettajain huone, luokka) miettii, miten asiasta ilmoitetaan koulussa ja keille miettii, minkälaisia tukitoimia tarvitaan (esim. kaupungin kriisiryhmä) 5
selvittää, onko koululla oikeudellisia vastuita tapahtumassa mistä voi saada juridista apua? miettii, miten asiasta tiedotetaan suunnittelee, miten muistotilaisuus järjestetään kuolemantapauksen satuttua 8 Tiedottaminen kriisitilanteessa 8.1 Yleistä Tiedottamisesta vastaa rehtori apunaan kriisiryhmä. 8.2 Eri kohderyhmille tiedottaminen Lukion henkilöstö. Mikäli on tapahtunut opiskelijan tai henkilöstöön kuuluvan kuolemantapaus tai muu sellainen koulua tai sen ympäristöä koskeva isompi välikohtaus, jonka epäillään aiheuttavan selvittelyitä koululla, on kaikille koulun henkilöstöön kuuluville tiedotettava tapahtuneesta. Tässä yhteydessä sovitaan, mitä opiskelijoille asiasta tiedotetaan. Lukiolaiset. Jos tapahtunut koskettaa koko koulua, kertoo rehtori (tai hänen poissa ollessaan hänen sijaisensa) keskusradion välityksellä tapahtuneesta. Tarpeen mukaan tässä yhteydessä kerrotaan myös, miten, missä ja milloin opiskelijat voivat saada keskusteluapua. Jos tapahtunut koskettaa tiettyä perusryhmää, kertoo ryhmänohjaaja (tai apulaisrehtori tai opintoohjaaja) ryhmälle tapahtuneesta. Jos tapahtunut koskettaa vain tiettyä opetusryhmää, kertoo ryhmän opettaja ryhmälle tapahtuneesta. Lukiolaisten vanhemmat. Jos tilanne on ollut niin vakava, että arvellaan sen vaikuttavan nuoriin, kaikille vanhemmille on hyvä tiedottaa tapahtuneesta. Tämä voi tapahtua Wilman avulla, kirjeitse tai paikallisradion ja paikallislehtien avulla. Tällöin kerrotaan, mitä on tapahtunut, miten asiaa on koululla hoidettu ja miten jatkossa toimitaan. Tiedotteeseen voidaan liittää myös opiskelijahuoltohenkilöstön yhteystiedot. Mikkelin kaupungin organisaatio. Vakavista onnettomuuksista, kuolemantapauksista ja vastaavista vakavista kriiseistä tiedotetaan sivistystoimenjohtajalle sekä tarpeen mukaan Mikkelin kaupungin työsuojeluorganisaatiolle sekä muille tarpeellisille tahoille. Muut viranomaiset. Tapauskohtaisesti harkitaan, mille muille kaupungin organisaation ulkopuolisille viranomaisille asiasta tiedotetaan (esimerkiksi poliisi, pelastuslaitos, työsuojeluvirnaomainen). Tiedotusvälineet. Rehtori vastaa tilanteenmukaisesti mahdollisesta tiedottamisesta tiedotusvälineille ellei tilanteenmukainen tiedottamisvastuu kuulu ulkopuoliselle viranomaiselle (poliisi, pelastusviranomainen) tai sivistystoimenjohtaja ole siirtänyt tiedotusvastuuta itselleen. 6
9 Toimintamalleja kriisitilanteisiin 9.1 Yleistä Johtaminen. Toimintaa kriisitilanteessa johtaa rehtori käyttäen apunaan kriisiryhmää. Tieto tapahtumasta / tiedon vastaanottaminen. Kun lukioon tulee tieto onnettomuudesta, kuolemantapauksesta tai muusta traumaattisesta tapahtumasta, on tiedon vastaanottajan tarkistettava tiedon paikkansapitävyys. Tiedon vastaanottajan tulee selvittää jo puhelun aikana: soittajan henkilöllisyys mitä on tapahtunut, missä ja milloin kuka tai ketkä ovat tapahtuman uhrit onko joko muu taho jo ryhtynyt toimenpiteisiin (jos on mihin?) Tiedon vastaanottaja ilmoittaa asiasta rehtorille. 9.2 Lukiolaisen kuolema Jos lukioon tulee tieto opiskelijan kuolemasta, kriisiryhmä kokoontuu mahdollisimman pian tekemään toimintasuunnitelma. Toimissaan koulun tulee kunnioittaa perheen toivomuksia. 1. Koulussa tapahtuneesta opiskelijan kuolemasta tiedon lähiomaisille välittää poliisi henkilökohtaisesti. Koulun edustajan on tärkeää olla mukana. 2. Koulun ulkopuolella tapahtuneen kuoleman jälkeen rehtori / kriisiryhmä on yhteydessä kuolleen opiskelijan kotiin myös loma-aikoina. Tällöin esitetään surunvalittelut sekä sovitaan vanhempien kanssa koulussa tapahtuvasta tiedottamisesta ja muista toimenpiteistä. 3. Mikäli kuolemantapahtuma on sattunut lukukauden aikana, rehtori / kriisiryhmä ottaa yhteyden Mikkelin kriisikeskukseen tukihenkilön saamiseksi paikalle. 4. Rehtori pitää henkilöstölle tiedotustilaisuuden tapahtuneesta. On tärkeää, että koulussa toimivat aikuiset saavat oikean tiedon tapahtuneesta mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä myös sovitaan, miten asiaa opiskelijoiden kanssa käsitellään. 5. Koulun lippu nostetaan puolitankoon. 6. Rehtori tiedottaa tapahtuneesta opiskelijoille keskusradion välityksellä. Hän myös tiedottaa, missä ja kenen kanssa opiskelijoilla on mahdollisuus halutessaan keskustella tapahtuneesta. Ilmoituksen yhteydessä vietetään hiljainen hetki kuolleen opiskelijan muistolle surumusiikkia kuunnellen. 7. Koulun kriisiryhmä kokoontuu ja sopii jatkotoimenpiteistä. Tällöin mm. ryhdytään suunnittelemaan koululla vietettävää muistotilaisuutta, jonka järjestelyissä kunnioitetaan kuolleen opiskelijan kodin ilmaisemia toiveita. 8. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus surutyön tekemiseen järjestämällä kouluun pöytä, jolla on liina, edesmenneen valokuva, kukkia ja muistokirja, johon opiskelijat voivat kirjoittaa muistojaan, tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. 7
9. Koulu tarjoaa mahdollisuuksien mukaan apuaan hautajaisjärjestelyissä ja muistaa vainajaa siunaustilaisuudessa kukkasin tai adressilla. 11. Keskusteluapua tarjotaan opiskelijoille tapahtuneen jälkeen niin kauan kuin he sitä toivovat. 12. Mikäli tapahtumaa ei tiedoteta koko koululle (esim. huoltajan kiellettyä tämän), ryhmänohjaaja kertoo opiskelijan kuolemasta omalle ryhmälleen neuvoteltuaan huoltajan kanssa menettelytavoista. Mikkelissä jälkipuinnin järjestämiseksi otetaan yhteyttä: arkipäivisin klo 9-21 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 sunnuntaisin Etelä-Savon ensineuvon päivystysnumeroon (015) 211 411 juhlapyhinä klo 12 20 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 9.3 Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Henkilöstön jäsenen kuolema koskee koko kouluyhteisöä. Äkillinen tai erityisen traumaattinen kuolema saattaa lamauttaa työtovereita ja opiskelijoita pitkäänkin, jos tapahtuma jää käsittelemättä. 1. Mikäli kuolemantapahtuma on sattunut lukukauden aikana, rehtori ryhtyy välittömästi toimiin tukihenkilön saamiseksi paikalle. 2. Rehtori pitää henkilöstölle tiedotustilaisuuden tapahtuneesta. On tärkeää, että koulussa toimivat aikuiset saavat oikean tiedon tapahtuneesta mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä myös sovitaan, miten asiaa opiskelijoiden kanssa käsitellään. 3. Koulun lippu nostetaan puolitankoon. 4. Rehtori tiedottaa tapahtuneesta opiskelijoille keskusradion välityksellä. Hän myös tiedottaa, missä ja kenen kanssa opiskelijoilla on mahdollisuus halutessaan keskustella tapahtuneesta. Ilmoituksen yhteydessä vietetään hiljainen hetki kuolleen muistolle surumusiikkia kuunnellen. 5. Koulun kriisiryhmä kokoontuu ja sopii jatkotoimenpiteistä. Omaisten toiveet huomioidaan. 6. Koulun edustajat käyvät vainajan omaisten luona suruvalittelukäynnillä. 7. Koulun tiloihin järjestetään muistopöytä, jossa on liina, kynttilä, kukkia ja vainajan valokuva sekä mahdollisesti muistokirja. 8. Koulu tarjoaa vainajan omaisille apuaan hautajaisjärjestelyissä. 9. Koulu kunnioittaa vainajan muistoa esim. kukkasin siunaustilaisuudessa. 10. Kriisiapua tarjotaan opiskelijoille ja henkilöstön edustajille niin kauan, kuin he sitä tarvitsevat. Mikkelissä jälkipuinnin järjestämiseksi otetaan yhteyttä: arkipäivisin klo 9-21 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 sunnuntaisin Etelä-Savon ensineuvon päivystysnumeroon (015) 211 411 juhlapyhinä klo 12 20 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 8
9.4 Lukiolaisen lähiomaisen kuolema Lähiomaisen menettäneelle opiskelijalle keskittyminen arkiseen aherrukseen voi olla pitkän aikaa vaikeaa. Koulu edustaa nuorelle jatkuvuutta ja turvallisuutta. Opiskelijan on yleensä parasta palata kouluun mahdollisimman pian. 1. Lukiolaisen toiveita asian tiedottamisen suhteen tulee kunnioittaa. Opiskelija ja ryhmänohjaaja / opiskelijahuolto-organisaatio sopivat siitä, miten asiasta saman perusryhmän opiskelijoille ja häntä opettaville opettajille kerrotaan. 2. Mikäli tieto opiskelijan perheenjäsenen kuolemasta tulee koulupäivän aikana, on tieto tapahtuneesta välitettävä opiskelijalle mahdollisimman pian. Tiedottamisesta huolehtii apulaisrehtori tai rehtori yhdessä ryhmänohjaajan tai jonkun opiskelijahuoltoryhmän jäsenen kanssa. Asiasta tiedottamisen pitää tapahtua rauhallisissa ja turvallisissa olosuhteissa. Opiskelijalle tarjotaan kriisiapua. Varmistutaan myös siitä, että hänen kotiin paluunsa tämän jälkeen tapahtuu turvallisesti. 3. Yhteistyössä opiskelijahuollon ja koulun ulkopuolisten kriisityöntekijöiden kanssa huolehditaan siitä, että opiskelija saa tukea niin kauan kuin se on tarpeen. Mikkelissä jälkipuinnin järjestämiseksi otetaan yhteyttä: arkipäivisin klo 9-21 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 sunnuntaisin Etelä-Savon ensineuvon päivystysnumeroon (015) 211 411 juhlapyhinä klo 12 20 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 10 Itsemurha tai sen uhka kouluyhteisössä Itsemurhan käsittely kouluyhteisössä vaatii erityistä huolellisuutta, koska se saattaa toimia mallina muille nuorille, joiden selviytymiskeinot ovat vähäisiä. Tieto itsemurhasta leviää nopeasti. Siksi koulun kriisiryhmän kyseistä tilannetta koskeva toimintasuunnitelma tulee tehdä nopeasti yhteistyössä ulkopuolisten kriisityöntekijöiden kanssa. Kouluyhteisön työntekijöiden on saatava tieto nuoren itsemurhasta ennen kuin se kerrotaan opiskelijoille. Sovitaan, miten jälkipuinti hoidetaan perusryhmässä, jota kriisi koskettaa, ja miten asiasta keskustellaan muissa ryhmissä. Itsemurhasta on tärkeä keskustella opiskelijoiden kanssa, kuunnella opiskelijoiden ajatuksia ja tuntemuksia sekä antaa asiallista tietoa. Tärkeää on estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi ratkaisuna vaikeuksiin. Opiskelijahuoltoryhmän ja opettajien on seurattava jatkossa tilannetta. Opiskelijat on ohjattava herkästi hakemaan apua. Jos on tapahtunut nuoren itsemurha, jälkipuinti on erittäin tärkeää saman perusryhmän opiskelijoille, muille läheisille kavereille sekä opiskelijaa opettaneille opettajille. Jos on tapahtunut aikuisen itsemurha, jälkipuinti on erityisen tärkeää työtovereiden muodostamassa ryhmässä. 9
Henkilö on itsemurhavaarassa, jos hän: tekee itsemurhayrityksen tai esim. viiltelee itseään puhuu ja uhkailee itsemurhalla suunnittelee itsemurhaa samaistuu johonkin itsemurhan tehneeseen, jäljittelee tätä ajattelee paljon kuolemaa on toivoton, masentunut, vetäytynyt on ylikriittinen itseään kohtaan suoriutuu koulussa huonommin kuin aiemmin omaa keskittymisvaikeuksia on väkivaltainen käyttää runsaasti alkoholia tai käyttää huumeita Laukaisevia tekijöitä ovat: äskettäin koettu suuri menetys, läheisen kuolema, lähtö, riita seurustelusuhteen päättyminen päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen Kuinka itsemurhavaarassa olevaa opiskelijaa voi tukea: ota itsemurhauhkaus aina vakavasti puhu nuoren kanssa asiasta suoraan kuuntele ja osoita välittäväsi hänestä keskustele muista elämän tarjoamista vaihtoehdoista jos olet huolissasi hänen turvallisuudestaan, jää hänen seurakseen tiedota asiasta opiskelijahuoltoryhmälle välittömästi 10
Itsemurhayrityksen jälkeen. Jos koululla tiedetään opiskelijan itsemurhayrityksestä, siitä tulee kertoa vanhemmille. Vanhempien tulisi myös kertoa koululle, jos nuori on yrittänyt itsemurhaa. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on motivoida kyseistä opiskelijaa ja hänen perhettään hakemaan apua. Jos vanhemmat kieltäytyvät, opiskelijahuoltoryhmä tekee alaikäisen kyseessä ollessa lastensuojeluilmoituksen. Jälkipuintimahdollisuutta tarjotaan itsemurhaa yrittäneen nuoren läheisille ystäville ja läheisille henkilöstöön kuuluville. Mikkelissä lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse numeroon 044 794 2394 työpäivinä klo 8-11 ja klo 12-16. Kyseiseen numeroon voi soittaa myös silloin, kun huoli nuoresta on herännyt ja pohditaan, onko lastensuojeluilmoitus tarpeen tehdä. Mikkelissä jälkipuinnin järjestämiseksi otetaan yhteyttä: arkipäivisin klo 9-21 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 sunnuntaisin Etelä-Savon ensineuvon päivystysnumeroon (015) 211 411 juhlapyhinä klo 12 20 Mikkelin kriisikeskuksen numeroon (015) 214 401 11 Kriisiryhmän toiminta onnettomuustilanteiden jälkeen Jos koulussa tai koulun lähipiirissä sattuu jokin suurempi onnettomuus, aseellinen välikohtaus tms., kriisiryhmä kokoontuu pohtimaan välittömiä jatkotoimenpiteitä heti kun akuutti tilanne on ohi. Myöhemmin on myös tarpeen pohtia, aiheuttaako tapahtuma muutoksia kriisisuunnitelmaan. 12 Yhteystiedot ja Mikkelin lukion kriisiryhmän kokoonpano Yhteystiedot rehtori Jari Tuomenpuro 044 794 2775 apulaisrehtori Tommi Oksanen 044 794 2890 opinto-ohjaaja Hannu Huotelin 050 311 7234 opinto-ohjaaja Matti Nissinen 050 311 7235 terveydenhoitaja Helena Salmi 044 794 4650 opettajainhuone (015) 194 2903 koulusihteeri Erja Sundvall 050 311 7572 koulusihteeri Ulla Väisänen 050 311 7180 talonmies-vahtimestari Hannu Liukkonen 044 794 2888 erityisopettaja Tiina Rantalankila 044 794 5596 kuraattori Jaana Nulpponen 050 389 1259 II asteen psykologi Kimmo Töttölä 044 794 2094 11
yleinen hätänumero 112 Mikkelin kriisikeskuksen kriisipuhelinnumero on 015-214 401 ja siinä on päivystys ma la klo 9-21. Etelä-Savon ensineuvon päivystysnumero on 015 211 411. Mikkelissä lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse numeroon 044 794 2394 työpäivinä klo 8-11 ja klo 12-16. Kyseiseen numeroon voi soittaa myös silloin, kun huoli nuoresta on herännyt ja pohditaan, onko lastensuojeluilmoitus tarpeen tehdä. Mikkelin kaupungin työsuojelupäällikkö Heidi Lepistö, 044 7942072 Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan Nuorisotyön työalajohtaja Ville Kämäräinen, 0400 143236 (ks. Liite 1) Mikkelin lukion kriisiryhmään kokoonpano 2015-16: rehtori Jari Tuomenpuro (pj.) apulaisrehtori Tommi Oksanen (1. varapj.) opinto-ohjaaja Hannu Huotelin (2. varapj) opinto-ohjaaja Matti Nissinen opiskeluterveydenhoitaja Helena Salmi erityisopettaja Tiina Rantalankila kuraattori Jaana Nulpponen II asteen psykologi Kimmo Töttölä Lähteet: Koulun konstit Varkauden kaupungin koulujen oppilashuollon ja kriisitoiminnan käsikirja Mikkelin mielenterveysseuran esite TherapiaFennica: Traumaattiset kriisit ja niiden hoito Traumaterapiakeskuksen www-sivut 12
LIITE 1 Mikkelin kouluille Kriisin sattuessa Aina ajoittain valitettavasti kouluissa tai muualla lasten ja nuorten elämässä tapahtuu tragedioita. Esimerkiksi oppilas tai opettaja menehtyy tai valtakunnan tasolla tapahtuu sellaista, joka järisyttää koululaisten ja opiskelijoiden arkea. Seurakunnan nuorisotyö on tarvittaessa tukena ja apuna tällaisten tilanteiden varalta. Asiat ja tarpeet mitä koulu tarvitsee voivat olla hyvin yksilöllisiä ja tapahtumakohtaisia, joten niistä on järkevää sopia aina erikseen. Seurakunta on ollut esimerkiksi pitämässä muistohetkeä, kuunteluapuna koululla, tai avannut esim. tuomiokirkon kryptan(tai muun alueseurakunnan tilan) ovet yhdessäoloa tarvitseville nuorille kriisin ollessa päällä. Seurakunnan rakennemuutos toi mukanaan työn uudelleen organisointia, jolloin nuorisotyöstäkin tuli yksi työala. Tästä johtuen toivon, että tilanteessa jossa toivotte seurakunnan tulevan mukaan kriisinhoitoon ottaisitte yhteyttä minuun, jolloin voidaan yhdessä sopia kuka tai ketkä ovat ne oppilaille tutuimmat/ saatavilla olevat työntekijät, jotka tilanteeseen järkevimmin voisivat osallistua. Toki jos koululla on selkeä yksi tuttu henkilö seurakunnasta, niin suoraan häneenkin voi olla yhteydessä. Ystävällisin terveisin ja hyvää syksyä toivottaen, Ville Kämäräinen Nuorisotyön työalajohtaja p.0400143236 ville.kamarainen@evl.fi 13