5I IRTOLAISUUSI NSTITUUTIN ORGANISAATIO S iirtolo isuur inrtiturjttio yll6pitdvo 366ti6 pcrsrt ttiin Turuso 15,3,1974, iolloin my6i volittiin sd6ti6n volioikoinan volluuikuniq io hollitus vuoden l9z4 loppvun. V,A. HALLITUS Puh.ioht. prof, Vilho Niitemoo, Turun yliopitto Voropuh.ioht. hollitussihteeri Louri Lehlonen, OpetusminirlerlU Jdtenet: to;,n.pt t. Touri Aoltio, Suomi-Seuro l6hetystdneuvos Ander: Hulddn. Ulkoqrioinminirteri6 professori Lors Hulddn, Helsingin yliopirto toim.iohi. Jouko Hulkko, Vdest6liitlo professori O:cor Nikulo, Abo Akodcmi toim.ptiirll. Holger Quick, Ty6voimominirteriU Lisdksi vollvuskunto volinnee syyskokouksessoon hollitukscn iureneksi mytb Turun koupungin edusloion, kosko Turun koupunki on ollut criitdin my6tdmielincn honkkeelle io osolli:tunut huomollovollo rummollo r66tiun perulroho3ton kortuiiomisaen, V.A. VALTUUSKUNTA Puh.ioht, prof. Jormo Pohionpolo, Suomi-Seuro Jdsenet: TriFt lhti Auronen. Kirkon ulkomoonosioin ioimikunnon di$porotyttn vqliokunto vorotuom. Evo-Brilo Biurklund, Unioni Nqisosiqliillo Suomessq r.y. puusiht. Sokori Hooponiemi, Suomolqisuuden Li itlo prof. Niilo Hollmon, Monnerheimin Lostensuoie lul i ittq prof. Lors Hulddn, Helsingin yliopisto liikkeenioht, EskoV. Koskelin, Suomen Nuoriron Liitto Joostosiht. Kouno Lehto, Vorsinois-Suomen lr,lookvntol i itlo proiektiniohtqio Altti Moiovo, TydvoimoministeriU orkkitehti Roimo Norius, Seuiusuunn itte lun Keskusliitto prof, Armos Nicminen, Tornpereen yliopisto prof. Oscor Nikulo, Abo Akodemi toim.ioht. Eero Nvmerlo, Turun yliopirto dos, Veiio Soloheimo, Joen:uun Korkeokoulu kouluneuvos Jussi Soukkonen. Suomi-Amcrikko Yhdirtystco Ke:kssliitio VTT Aorno Strummer, Vdeif6liitto toim. Osmo Volonen, lmmigront- losti tu tet, Tukholmo prof. Uuno Vorio, Oulun yliopirto prof. Pertti Virioronto, Helsingin yliopirfo Jyvdskylon yliopisto ei ole vielu nimennyt ehdokoslo volluurkunloon. L-
dokkooksi voltuuskuntoon koupunginiohtoio Tuure Solon (voromiehend iohtoio Ahti Fredriks:on). TOIMtSTO 5i i rloloi:uusinst ituutti toimii Turun yliopiston ylei:en historion loiloksen yhteycossd. Henkil6kunto:Ph,D.OloviKoivukongos iohtoio Huk Moiio-Liiso Kolhomo toimi:losihteeri Huk Koilo Turpeinen toimirtoopuloinen Osoite: Si irto lo isuuri n5ti t'rutti Turun yliopisto 20500 Turku 50 pvh. 921-7536 KOKOUKSET TIEDOTUKSIA 5 iiriolo isuus inst ituu tt i!6dti6n voll,.ruskunnon kokous pidetddn periontoino 22,11,1974 klo l3 Turun yliopiston yleisen historion lqitoksesso, Lounos klo l2 Uoseerikerhollo Koivokolu 12. Suitti6n hollitur kokoontuu somono pdivdnd klo I I yleisen hirtoriqn lqitokses3q, It\lST TUUT ln JOHTAJAN AMERIKAN lvlatka OloviKoivukongo:vieroileeYhdysvolloissoioKonodosso25.ll.-18.12.1974tu tumosso vostoovi in omerikkoloisiin loitoksiin: I ) Center for Migrolion Studies,.New York 2) Cenier for lmmigrolion Studies. University of Minnesotq 3) Lokeheod Universily Thunder Boysro Konodosso, jonne porhoilloon suunnifelloon Finnish Reseorch Center 1d. 4) Institute for Behoviourol Reseorch, Yourk University, Toronto Lis6ksi motkoon sisdltyy kti),nnit rnm. Michigonin yliopistosso io 5uomi-Collegerso Honcockisso sekb neuvotteluio omerikonsuomqloisten io muiden siirtoloisuudestq kiinnoituneiden itiriesi6ien konsso. Roportti motkosto ilmestynee my6hemmin. PERUSKYSETY Syyskuus:o iokeluun ldhteneeseen peruskyselyymmc olemme sooneet ilohdultovon runsoosti vostouksio, ioiden pohiolto olemme oloittoneet siirtoloisbibliogrofion oinciston kerudmisen. Pyydanrme niitd, iotko civdt viela ole vosronneet, hoitqmoon qsion mohdollisimmon pion. Peruskyrelylomokkcitq io -kortt io on sootovisso loimisiostommc.
S iirtolo isuudesto seko moon risijisestd etttt ulkomoille suuntoutuvosto, on muodostunui tijrketj io looio-oloinen yhteiskunnollinen ilmio, lohon koikkilollo mooil-.nosso kiinniletbijn enenevtissti mddrin huomioto. Jotto Suomi pysyisi t6mdn kehitykren tosollo io kosko riirtoloisuulfq koskevon tiedon mddrd olkqo ollq lovotlomon ruuri, torviloon siihen keskitryvu erillinen loitos. Tiedon mii6r0n ruiijhdysmdi lsid kosvusto johtuu, ettit konsoinvdlinen kehitys on vienyt kohti oloittoin crikoistuneito keskuksio. Tovoitleeno on, ettd mis5d hyvtinsd mooilmosso kyetddn ieuroomqon muuollo topohi,.rvo olon tuikimus- io selvitysty6td. Erityisesti UNESCO on py*inyt kehittdmdtin mooilmonlooiui:to dokumeniootiokeskusien idrie5telm66. Suome:so siirtoloisuoteen kohdistunut tutkimustoiminton ollut hoionoisto eri yliopistoi5so, minisleri6i5sij jo eriloisisso idriestiiis56. Tutkimusten edellytysten porontomiseksi, ry6nioon edisidmiseksi (iutkimusoiheiden ptidllekki!isyytid on esiintynyt) torvitoon siirtoloisuuteen keskittyvu pysyvti institur.rtio. Lisdksi siirtolqiruuteen kohdistuvo informootion torve io porhoilloon ktjynnissii olevon tutkimusfytn tulosten iulkoisutoiminto, somoin kuin konsoinvtilisten yhfeyksien kehittominen ovot lisi:nneel loitoksen perr.rslomisen vtiltttimdtt6myyttu. Kuluvon vuoden mooliskuusso pe.ustettiin Siirtoloisuusinstitvuttisddti6, iohon kuuluvol moomme koikki yliopistot, Suomi-Se,.rro, Vtiestoliitto jo ruuri ioukko muito siirtoloisuudesfo kiinnostuneito yhteis6i6 seki: volliovollon edustoiino opetus-, ulkoosioin- io ty6voimoministeri6. Siirtoloisuusinstiiuulti on perustetlu poroniomqon tutki4uksen edellytyksid kerddntillii tietoio olqn soovuluksisto tutkiioille, opettoiille. opiskeliioille, voltiovollolle, tiedotvsvolineille ine. Toimiminen siirtoloisuuden dokumentoolioke:kukseno on oloileltu tehtitvdkentijn kortoituk5ello silen/ eftti inslituutti on ldhettdnyl yliopistoille, tutkim'rsloitoksille ine, kysely lomokkeen / iosso liedustelloon oikqisempio tutkimuksio io iulkoisuio, tdm6n heiken tilonnetto jo tulevoisuuden suunni- elrnio sekii mqhdollisto ldhdeoineision torvetto. Tovoiiteeno on luodq siirtoloisurrslulkimusten konsollinen keskusrek ister i, tiefokeskus, iosto oikoo mydten on iorkoitui kehittdij myus ldhdeoineiston keskusrekisteri perusluen ATK -oh ielmointiin io kusittelyyn. Torkoiius ei ole, efid tieto kerdttdisiin vdlttdmarttti yhteen pisteeseen, voqn qlueellisen tydnioon puitteisro lutkimu:to suorittoviin loitoksiin..--
nd. Pen.rstee inen tulkimuslilonteen tuntemvs ontoisi Siirtoloisuusinstitur.rtille mohdollisuuden toimio tutkimusto konsultoivono io iydnjokoo yliopistoien io muiden tutkimuske:kusten vdlille kehittdvdod climenu. Tyunioon kehittamisen ohello toinen tuikimukseen liittyvistd perustehldvistd olisi suomoloisen, toi yhteistyusrd muiden Pohioismoiden konsso, siirtoloisuu:bibliogrofion lootiminen. Perusieellisen bibliogrofion puute on io kouon todetlu suureksi hoitoksi. Tiedot sootoisiin osoksi oikoisemmin moinitullo tutkimusloitoksills osoitetullo tiedustelullo, osoksi eri loitosten io volmiiksi keriitimisto kokoelmislo. Ttilld hetkellij kukin iutkiio ioutuu itse kerijijmdih hojonoisisto ltihteisfit bibliogrofisto iietoutto io tieleen kehityksen mukono pysyminen vootii polion oikoo io ponnistuksio. Kosko iulkoistut bibliogrofiot vonhenevot nopeosti. tovoite oli:i, ettij niitd iulkoistoisiin siiiinn 6l I isesti, io valioikoino insiituutti vdlittdisi iietoio uusisfo tutkimuksislo. Siirtoloisuuteen keskittyvu liedotuspolvelr-r tulee olemoon yksi instituutin toimintomuodoisto. Torkoitukseno on viilittdti tiedon torvitsiioille tietoo siirtoloisuudesto. Tdmd sistiinen tiedotustoiminto topohtuisi ldhinno "Siirtoloisuus - Migrotion" uuti:lehden ovullo. T iedotustoimintdo tulevol olernoqn myus oikoi:emmin moinitut bibliogrofiot io muu iulkoisutoiminio. 5iirtoloisuusinsliluulti iulee iulkoisemoon kolrneo kiriororioo siien, etld A-sorio ilmestyy suomeksi, B-sorio ruotsiksi io C- sorio englonniksi. Ensimmiiinen, Migrotion Studies Cl, ReinoKero, "Migrotion from Finlond to North Americo in the yeors between the U^ited Stotes Civil Wor ond the First World Wor", on io ilmestynyt io on sootovono inslituuiin loimislosto hintoon 30 mk toi I U5 $. Tuloi kaytetaan uusien tutkimusten iulkoiserniseen. Lohioikoino ilmeslyy pori muuio kirjoo. Suppeompio iutkimuksio vorten on pilkdn tdhtdyksen suunnitelmisso Scondinqvion Migrotion Review-niminen oikokouskirio. 5iirtoloisuusinstii-rutii on myd5 soonut tehtitvdkseen toimitto juhlokirion suomqloisttn oso islum isesto Yhdysvoltoien rokentqmiseen USA:n tiiyttde:sii 200 vuofto 1976. Liri:ksi Duluthisso Yhdysvolloisso viime huhtikuusso pidetyn siirtoloiskonferenssin osiokirlot on iorkoilus poinottoo instituutin loimesto. Tomu lulkoisu "The finnirh - omericon experience the Western Greot Lokes Region; New perspeciives" toimileioon syksyn kuluesso yhteistyussd Minnesolon yliopiston siirtoloistutkimuskeskuksgn konslo. ----
kehittdminen muisso moisso toimivien vosloovien lqito5ten io konsoinv6lislen idriestdien konsso horioittomollo tutk imusyhte istyottj io muuto tietoien voihtoo, osollistumollo io iijriestijmaillij konsoinvdlisiij seminooreio, kongresseio yms. Konsoinvtilisfen vhteyksien kehittmiseksi insrituutin iohtoio vieroilee USA;sso io Konodosso vosloovonloisisso loitoksisso vuoden 1974 lopullo. Motko liittyy my6s oikoisemmin moinitun Yhdysvoltoien 200-vuotisiuhlokirion toimittomiseen io Duluthin konferenssin osiokirioien iulkoisemiseen. Osono konsoinvii I istij toimintoo instituutti pyrkii nimenomoon julkoisuienso ovullo piltimddn yhteyttii eri moisso oleviin suomoloisiin siirtoloisiin. Lohtokohtonon 5iirtoloisqsioin N euvotte lukunnon ll osomietinndssti esittiimii oiotu!, eti6 5uomen yhteiskunnon vostuu idsenistiiijn ulottuu my6s ulkomoillo osuviin suomoloisiin. Siirtoloisten kontokteio kotimoohon tulisi vohvisloo, iotto 16ten toisoolto turvottoisiin edellytykset siirtoloisten identiteetin sdilymiseen io osolloon edistettijisiin sopeutumirto vieroisiin oloihin v6hentiimdlld vieroontuneisuutto io juuretlomuutto. Informootion soominen siirtoloisuusiulkimusten muodosso oliri hy6dyllistti siirtoloisille. Tdssij informootion levitysty6ssij voidoon kdyttiiti hyvijksi erityisesti siirtoloisten omio lehtid. T6ten my6s osoltoon ehkd helpotettoisi in siirloloisten tokoisinpoluuto, Siirloloisuusinstiluutin henkilokuntqon kuuluu talla hetkellti iohtoio io toimistosihteeri sekd toimistoopuloinen. Tovoitieeksi on oseteitovo elinvoimoisen yksik6n luominen. Sik5i lorvittoisiin henkilokuntoon yksi dokumentolisti jo yksi informqotikko, Dokumentolisti toteultoisi dokumentoinnin leknisen puolen, informoqtikko toqs keskityisi jr.rlkoisu- io tiedotusloim intoon. Siirtoloisuusinstituulti ltihtee liikkeelle kokeilunomoisesti. Tehtdvtikenttd on roioton. Syksyn 1974 kuluessq sooluien kokemusten perusteello voidoon sitlen vuoden lopullo onolysoido tilonne io lootiq toiminto:uunnitelmio vuodelle 1975. Tdrkeintii on, ettd Siirtoloisuusinsiituutistd muodostuis iouslovo io eldmdnldheinen nykyi:tti yhteiskuntoo io sen kehitysnokyrniu porhoollo mohdollisello tovollo polvelevc loitos.
TEET JA TAVOITTEET Mooilmon vijesldkonferenssisso Bukorestisso, iohon oli kutrlrttu oionottqiio 149 moosto, hyvdksyttiin 30,8.1974 vr,ert6poliittinen toimintoohjelmo, iosso riirtolqisuus on keskeisella siiollo. Ohielmosso todettiin erityisind huolenoiheinolevon loisoqllo ommoititoidoitomien siirtotydldisten io toisoolto ommottitoitoisen io okoteemisesti kouluietun tydvoimon muuttoliike. Edellisen kohdollo on kyrymyi usein suurisio lvkumtiiirist6 io esiin kohoovot kysymyk:et siito, kohdelloonko naittj ty6ntekiidjtd oiker.rdenmvkoisesti jo osiollisesti niissi! moisro, ioihin he muuttovot. Lisiiksi ongelmono on perheiden hoioominen jo ioukko mtrito sosioolisio io toloudellisio kysymyksia sekd entisessd ettij uudesso kotimqosso - Ammottitoitoiren ic okoteemisesti k!.ululelun ty6voimon muullo puolesloon merkitsee kehitysrnoille usein lohiokkuuksien menetysiu ieollistuneiden mqiden hyvdksi. 5euroovossq esiteiddn ;lustovo suomennos mooilmon vdestupoliittisen loimintoohielmon siirioloisuuttq ko:kevisio suoiiluksisto. Siirtoloisuus - Srrositelloon, ett6 hollitukset lo konsoinvdliset idrie5t6t yleensd helpottoisivot vopooehtoisto kqnsoinvdlislu m'ruttoliikeltti. Ttilloinen muutloliike ei soi:i kuitenkoon perustuo selloisiin rotundkbkoht iin, iotkq ovot vohingoksi moon syntyperdiselle viiesf6lle. Siirtoloisuuden merkitys voihtelee suure!ti mooslo toiseen niiden olueen, vdest6n suuruuden io kosvuvouh.{in, sosioolisen io toloudellisen rokenleen sekd ymp6rist6oloeuhteicien mukoon. - Holliiuksio, iotko pitdviit siirtoloisuvtfq moolleen tdrkednij ioko lyhyellu toi pitktilld tdhib/kiellti, keholetoon kdimdtin sopivisso topotrksisso kohdenkeskisid toi rnonenkeskisid neuvctieluio otloen huomicon YK:n peruskirion periootteel/ yleismooilmollisen ihmisoikeuksien iulistuksen (Yhdistyneitten Konsokuntien iuriestelmiin osioo koskevot pddtuksei) seku mulrt konsoinvdliret osiokiriot io pyrkien soottomoon sopuioinluun ntiihin muuitoliikkeisiin voikuttovon politiikkonso, Konsoinvdlisid idriesl6lu kehotetqon forioomoon pyydettdesld rinnostetluo teknillistd io toloudellisto opuo helpottookseen vdestdn osullomisto uuleen kotimoohonso, - Pokolliserfo ri irloloisuucesto qiheutuvot pokoloisten ongelmoi, mukoqnlueltuno
peruskirjon osioo koskevien periootteiden, ylei:,mooilmollisen ihmisoikeuksien iulistuksen jo muiden konsoinvtjlisten osiokirioien mukoisesti. - Moiden, iolko ovot huolissoon tytivoimon siirtymisestd muihin moihin io iotko holoovor rohkoi5to io ovustoo sen mqohon iudmistd toi poluuto, tulisi ryhtyu erityisiin ponnistelr-rihin voltokunnollisello tosollo luodokseen suoiuisio ty6tiloisuuksio. Teollistuneiden moiden tulisi yhdessa kehitysmoiden konsso my616voiku oo ndiden piltjmdijrien soovuttqmiseen joko kohdenkesk isest i toi qlueellisten iijrie5t6ien io konsoinviilisen yhteis6n koutto, lisajiirhiilld pdijomon toriontoo, teknistd ovunqnloo io vienl imorkk inoifo sekd porontomollo kouppoehtojo jo iuolon toteknolog ioo. - Siirtof/dliiisid vostoonottovien moiden tulisi torjoto heille io heidtin perheilleen osiollinen kohtelu io riittcivdl sos'ool'polvelut sekti huolehtio heidiin fyysisestd turvollisuudesloon ILO:n osioo koskevien sopimusten io suosilusten sekii muiden konloinviilirten osiokirioien m6iirdysten mukoisesti. - Siirtob/6lajisten kohtelusso hollitusten tuli:i nimenomoon pyrkiij ehktiisemtjdn qlhoisempien polkkoien toi muiden eriorvoi:ten olosuhteiden muodosso esiintyvd syriint<tyonorkkinoillo io yhteiskunnosso seka pyrkia heid6n ihm iso ikeuks ienso rililyttdmi5een/ volturtomoon heihin kohdistuvio ennokkol,.luloio iq poistornoon eiteitd heidiin perheidens,ii yhteensoottomisen tieltij. Hollitusten tulisi sollio pysyvdsli moohon osefh.rneiden siirtoloisten stiilyttua gmot kr-r lttuuriper inteensd muud muosso omoo didinkieltijijn kdylt6mijllij. Luvotontc siirtoloisuuito roioitiovien lokien ei t,jli5i koskeq oinoosioon loitto,nio siirtoloisio itseijdn voon myds henkiliiitd, iotko konnustovol roi helpottovot heidan loinvostoisto muutlooon moohon, jo ndiden lokien tulisi ollo ropusoinnusso konsoinvijlisen oikeuden io ihmisen perusoikeuksien konsso. Hollitusten lolr'si ottoo huomioon humonit66ri5el ndk6kohdot moosso loittomosli oleskelevien muukoloisten kohtelv:sq. - Kosko koulutusto sooneiden henkiluiden siirtyrninen kehifysmoisto teolli:tuneiriin moihin hoiitoo vokovosti kehifysmoiden edistysta, on torpeen hohmotello kiireesti konsollislo io konsoinvdlistti politiikkoo iumtin koulutelun vtiestijn muuton hillilsemiseksi io sen hoitollisten vqikutusten toriumiseksi; tijssd yhteydessd on my& rnohdollisfo lootio ohielmio sopivon teknologisen tiedon loimittqmiseksi l0hinnti teollistuneisio moiito siinti looiuudesso kuin tdtd tietoo voidoon soveltoo io omqkruo rild
- Ammottikoulutusto sooneen io okoteemisesli kor..rlr.rtetun ty6voimon voimqkkoostq siirtoloisuudesto ktirsivien kehitysmoiden tulisi tehdij looiomittoisio investointeio tieteellisiin io tekniriin ohielmiin opetustoiminnon io tydvoimosuunnittelun muc. dosso sekd muihin ohielmiin io toimenpiteisiin soottookseen kdytettdvissd olevon ommollitoitoisen lydvoimcn io tyopoikot poremmin toisioon vqrloqviks; sekd lisdidkseen tiilloisen henkilostbn mctivoo'ioto onloo omo ponoksenso moonso kehitykseen. Nuiden mqiden tulisi my6s ryhtyij toimenpiteisiin rohkoislokseen torvittoesso tiedehieslensd jo ommottikoulutr-rslo sooneen tyuvoimon poluuto tietfyihin tehtdviin, - Ulkomoisten siioiitoiien tulisi mohdollisimmon suuresso mddrin oltoo polvelukseenso io kor.rlultoo poikollisto henkilostuo io kdyttajij poikollisio tutk imusloitoksio sopuroinnusso iscintdmoon.oliiiikon konsso. Tuikimusloitosten 5iioittominen isdntdmoihin niiiden suostumuksello soolloo ouiloo ndilti moito tietyssii motirin pysyttijmddn eriltdin ommotiitoiloisten io okofeemisesli koulutetfujen tutkiloiden 'y6ponoksen kolimoon oqlveluksesso. Tiimdnlootuiren investointi ei lietenkdtin soisi missddn olosuhteisso ehkdistd n^oon toloudelli:to kehitystit. Konsoinvdlinen yhteistytl on torpeen selloi:ten ohielmien kehittami:eksi, ioiden ovullo ommottitoitoisto tydvoimoo konnuslelqqn poloomoon koiimoohonsq toi pysymiiiin sicll6. - Moito, ioisso siirloloisuus on osoitloufunut luonteeltoon pitkiioikoiseksi, keholetooo tutkirnoon mshdollisusksio konsoloisoikesksien ulottomiseksi koskemoon mybs siirtoloisio. - Ammottitoitoiren ty6voimqn, teknikoiden io okoteemisesti koulutettuien henkil6iden!ijrtymi5tij teollistuneisto moisto kehitysmoihin voidoon pitdd yhtend konroinvdlisen yhteistyun muotono. Moiden, ioillo on siihen mohdollisuur, tulisi iotkoo io lisdtd tdid siirtymisid kunnioittoen tdysin vosloonoilovon moon itremddrddm isoik ullo io tosoveroisuuttq. - fu1oito, iotko ovot luntvvien muuttoliikkeiden voikutuspiirissa. kehotetoon, elleivdl ne ole viel6 niin tehneet, solmimoon kohdenkeskisia ioi monenkeskisid sopimuksio sijrtoloisuuden r66nntistelemiseksi, siirioiy6ldiiten suojelemlseksi io oullomisekri sekat osr'onomoistcn moiden eluien lurvoomi5ek:i. Konsoinvdli:en ty6i6ri6!tdn ----
kuntien ihmisoikeuksien komission lulisi loloisten perr.rsoikeuksien turvoominen. sopivollo lqvoin outtoo vormistomoon :iir-
ffi dp P-silugalil 46sog l-lhd.i S.ura t9?3, N:o 4t. --- V"^,",0u,'
Asennoituminen siirloloisuuteen on viime oikoino muultunut selviisti ulkomoislo tyuvoimoo vosloonof iqne is5o Keski-Euroopon mois:o. Viime morroskuusso Sokson Liittotosovolto kiiytijnndllisesti kotsoen lopetti ulkomoisten t/6ntekii6iden moohcimuulon. Pii6o5iosso tijsiti syyltd moostomuulto viiheni kuluvon vuoden olkupuoliskollo tommi-kestikuuhun 1973 verrrttuno Iorklsso 77 prosenllio io Jugosloviosso perdti 83 prosenttio. Moohonmuutloon io oikoisemmin roioitettu Sveitsissd, lsosso - Briionniosso io Pohioismoisso. Heinijkuusso 1974 Ronskon hollitus pdiitti, ettei ulkomoisto fy6voimoo olelo toistoiseksi vosloon. My6s lldvollosso. Belgiosso io Hollonnisso on vostoovonloinen pdijtdr iehty toi tekeilld. Ncin ollen Euroopon siirtoloisvirrot, iotko vielo viime vuonno siirtelivijt loislo milioonoo ihmistij etenkin EECrn r.rlkopuolelto Iolousyhteison olueelle, ovot nyilemmin tyrehtymiissij li:hes olemottomiin. Merkille ponlovoo on, ettd ulkomoisen tyt voimon lorve ei ole okillise:ti vdhentynyt Keski-Euroopon ty6morkkinoi llo. ltse osiosso ty6voimon kysynto on edelleen voimislumoon pdin. Moohonmuvitoroioitust n syyt ovqt nijin ollen ensi siiosso sosioolisio io poliittisio. Selvimmin tijmii k6y ilmi Sveitsissti, josso toimeenponnoon l6r5ti kuusso erikoislootuinen konsonionesty5. Siinij nimittdin rotkoi:toon, ioutuuko l6hivuosino yli puoli miljoonoo siello jo pitkititnkin osunutlo ulkomooloisto lahtem66n mooslo, Vosloovqnloinen, eptinhimilliselta iuntuvo konsond6nestysoloite hyldttiin heindkuusso 1970 voin niukollo atintenenemmist6lld, Ulkomoisen vdestonoson kosvu on soonut qikoon sosioolisio junnitystilojo erityiserti seuduillo, ioillo on runsoosti siirtoloisio. Siirtoloisten osumislo, koululurlo, kulltuuritoimintoo yms. koskevol vodtimukset ovol lisiidniyneet sitd mukoo, kun heidun mqossooleskelr.rnso on pidentynyi. lsdn16mcon yhteiskunnon mohdollisuudet huolehtio nijistd kosvovisto torpeisto eivdt 5itd vostoin nijyld lisiiantyneen tomqsso suhleesso. Siirtoloisr.lvspoliiitisirso kqnnonotoisson sen ltihden olerru ponno enemmiin poinoo s iirioh/6voimosioiheutuviin so:ioolisiin ongelmiin kuin sen ovullo sootovoon toloudelliseen hy6tyyn. Perinteisfen l'l6voimon ldhteiden ehtyessd elinkeinoelamd joutuu elsimddn uurio voihtochiolo. Erds mohdollisuus on honkkio tyovoimoo poitsi kotimoisisto reserveittu
morkkinoiden puitte;sso tiilloiner kehitys on io olkonutkin, silla muuttoliike lydttbmyyden voivoomoslo Tonskosto Rvotsiin on vilkoslunut merkittdvdsti viime kuukousino. Keski-Euroopon yrittitjitt puolestoon sooliovol pionkin ryhtyu vorvbijmtiijn vdkeij EEC:n kdyhimmistii itisenmoisto esirn. ltoliosio, lrlonnisto io lsoslo- Bri tonn iosto. Toinen mohdollisuus on outomootion listidminen io muu tuotontotoiminnon idrkiperdirtuminen niin, ettd olemossoolevot tyuvoimovorol riitlilvbt toloudellisen kosvun ylldpittimiseen. Tiimd voihtoehto vootii kuitenkin oikoo io suurio investointeio - eivijtkij kehittelytyon tulokset ole toottuio etuktiteen. Kolmos rnohdol lis,r,.-rs on, ettil tuotontoloiloksio ic ty6tiloisuuksio siioitetdon moihin, ioisso on runsoosti ty6voimoo. Paiiomien siirtoon liittyy kuitenkin monio ongelmio, joiko silti lieneviit helpornmin rolkoisfovisso kuin tydvoimon konsoinvtiliseen liikkuvuuteen liitt),vdt pulmot. Erds ongelmo on ulkomoisiin siioituksiin liitryvii riski, ioko esim. tiettyien Viilimeren moiden vdhemman vokoisso poliittiriss olosuhleisso voi iilo vorsin huomottovo. Toinen ongelmo on ommoil ily6voimon puute io ndin ollen tydvoimon olhoinen tuottovur.rs. Kyetdkseen siloittomoon fuotonlatoimintoo vithemmdn kehittyrreisirn moihin yrittdiiit torvitsevot nilin ollen omon moonro hollitukselfo rhm, tokuuto konsollistomisriskid vostoon sekij tukitoimio, ioillo kompensoidoon olhoinen tucltovuus oinokin toiminnon qlkvvoiheessq. Ulkomoiset siioitukset eivdl oi,ro ole pulmotlomio my6skaiijn vostoonotlovqn moon konnolto. Perustettovo teollisuu: ei ehkii vostoo moon kehitysiorpeito toi siitd koituvo hy6ty iijtj sill vijhiji!ek:!. Moosto- io moohonmuullo voltioiden valille olisikin:en tiihden sooto\o oikoon teollisto yhteistydto, ionko puitteisso viihemmdn kehittyneelltikin moollo on mohdollisuus osollistuo po, teolli5uutto koskevoon pddtdkrcntekoon io volvontoon. Tijssd mielessd suo:iteltovio ovot ns, "joint ventures", yhieishonkkeei, jolloisesto meilltj Suomesso Soqb-Vqlmet on mybnteinen esimerkki. Monet hollitukset cvol ilmoittoneet edistdviinsd mielut.rmmin Pddomon siirioio kuin iydvoimon liikkuvuutto. Siitti huolimotto mooslo- io moohonmuultovoltioiden vulilld ei ole toistoi:eksi sootu oikoon moinitlovoo teollisto yhte istoimintoo. PisimmdF lb olloqn ndhtiivdrti Suomen jo RuoEin vdlisessd yhteish/6ssij. Sen ede I leenkeh itldrnisftt vorten moitlemme puijministerit pddttivdt dsketlijin osettoo erityisen tybryhmun. On mohdollisto, elttl se rolkoisumolli, iohon Stromen lo Ruotsin vulillo nyt kuynnirteflalvis5d neuvotleluisso scoigtoon pddtyti/ toriooo esikuvio muidenkin moostob-
tdijn orn;en konsollisten eluiemme konnolto viil dmilt6ntij, ettd em. fybryhmdn tyt!:- kentelyd volmistelloon Suornen toholto erityi:ellti huolello. Euroopon teollisuusvoltiot eivdt vcine tolovdellisto liihitulevqisuutfoon voorqntqmoffo luopuo l2--- l4 miljoonoslo ulkomoisesto tyun iek i itjstiiiln. Nuin oilen - voikko joukkol i ikehd innijn qiko olisikin nyt pdiittymijs56 - siirtoloisuuttq tuskin voitoisiin luonnehlio pelk ksi vulivoiheeksi moonosqmrne toloushistoriqsso. Miten vijlttiimijtt6mijksi t/6voimon kqnsoinvdlincn liikkuvuus vostoisuudesso koetoon, riippuu puolerloon poljolti siito, kykenevijtkd teollisuusmoot io vtihemmdn kehittyneet mool soornoon oikoon teollisto io kor;pollisto yhteistoimintoo molemm inpuoliseksi hyrrdykseen. SITRTOLAISUUS VAESTOPOLI TTTI5ILtA PAIVILLA Konsollisio vijestdpoliittisio ongelmiornme - ty6voimopuloo, qlhoisto syntyvyyttu, vtiesl6n olueellistq iq ikdrokenteel I i5fo epijtosoisuu$o sekii suhto'riumi5to siirtoty6voirdoon - torkosteltiin konsoinv6listen loustotiefoien volosso Vtiest6liiton iijriestdmillu vaestopoliittisillo pdivilld Fin lor,cio-tolosso 7-8.10.1974. Koksiptiivdinen topohtumoli suomoloinen vo:tine YK:n vdest6vuoden merkeissd pideiylle Bukorerlin v0erl6konferenssille. MyUr Suomen vitestdpoliittisillo poivilld oli siirtoloisur.rs keskeinen oihe..julkoisemme siirtoloisuutto - myds moon sisdistti muuttoliikettii - koskevot puheenvvorol ioko referoituino toi suorino loinouksino. Projektiniohtoio Altti Moiovon siirfoloisvutieen kerkittynyt puheenvtroro on iu I koisiu eri isend. Prof, KAI SIEVERS totesi muuttoliikkeen Ruotsiin io kosvukeskuksiin olleen niin nopeoto, ettij eriloisten kitkoilmididen synb/minen on ollut vittiiaijmut6n tij. Moossomuulto iq mooslomuutto vootivot sopeuturnisto sekd muuttoiilto ettd i6liellejddneilld, ko:ko mm. muulon seuroukseno my6s itiljelle iddneen ymporisidn toloudellinen, -->=--
mielenierveydellisiin htjiri6ihin, iotko iohtuvot identiteetin heikosto kehittymisestii silloin kun osuinpoikon muutos on iohtonut lijhtotilqn netto huonompiin eldm6noloihin io toresi yleisesti, ettd muultoneiden eltiman edellytyksic io voikeuksio on lutkittu riitttlmdftomdsti. Opetusministeri IVIARJATTA VAANANEN viitiosi my6s mohdolliseen siirtoloisten menetykseenr "Kun voimokkoosto ieol I istum isesto io polveluelinkeinoien kosvusto huolimotto omo moo ei ole pystynyt riittdvdsti kuluneen vuosikymmenen oikono ty6llistiimdiin konsoloisio, etenkin mootoloudest on siirfynyt suuret mddrdt suomoloisio siirtoloisiksi Ruotsiin, muut moolto pokenevol ovot siioittuneet teolliruus-suomeen. Koikille nitille muutto on merkinnyt siirt/misttj lotunnoiseslo eldmiinympd.istdstd outoihin oloihin io somollo usein omon identiteetin menetystd." Tekn.lis. JUHA TALVITIE Seutusuunn itle lun Keskusliitto: "Topohtunut elinkeinorqkenteen muuttuminen io siila johtunut tydpoil.koien olueellinen uudelleenryhmittyminen, syntyvyysluku ien merkittiivd oleneminen. sisdinen muutloliike sekii siirtolcisuus seuronnoisvoikuluksineen oselti vof erilqotuisen yhte iskunlosuun il ta lun kosvovien voikeuksien eieen.,. Vorsinkin ns, v6henevtin vdest6n nrookunnqt io kunnot ioutuivol suuren huomion kohteeksi, Mennyt kehitys on kuitenkin opettonui, eitd monetkin nimenomoon vdestdlliset muutokset sobtloyot ollo nopeilo io ennolto orvoomoftomio. Tijstij iohtuu, etld erilootuisesso suunnitlelusso pitktin tuhttlyksen kehitttimiskoovoiluien rinnollo on koiken oikoo seuroitovo mydskin topohtuvoq kehitystii io oltovo volmiit puuitumoon oionkohtoisten ongelmien rotkqr'suun. E ri fyisesti iiil 6in onk in korosteliovo ns. seuronnon merkitystij io olon lufk imustoiminnon iofkuvoo tehostomisto.r' Pudministeri KALEVI SORSA puhui suomoloisen vdest6politiikon vqihtoehdoisto io keskittyi voimqkkoosti siirtoloisuuleen: "Ntikyvin ongelmomme 60-luvun lopullo io 70-luvun olusso olikin [uuri mooslomuulto, Mooitomuuttoon ei meillu niinkaiin voikuttonul omo suhdonnekehityksemme kuin Ruohin fydmorkkinoiden imu. Ttimd toos merkiisee hoqsletfo teollisuudelle. llmon tuollovuuden kosvuo teollisuudesso jo porempoo polkkotosoo emme voi pilemmdn pditlle tooto tdmdnhetkisen mydnteisen tilonteen iotkumislo, Vqltiovqllolto tdmu myus vootii ty6ntekii6iden torpeito vostoovoo:osiooli- io
Mooslomuuton rinnollo koimme 60-luvullo voimokkoon muuttoliikkeen moon listillo. Alueellisen eriorvoisuuden kdriistyminen, syridseutuien outioituminen jo osutuskeskusten ruuhkoutuminen, voikulti luonnollisesii my6s perheenmuodostukseen. Tosopoinoinen oluepoliliikko onkin perheiden sosioolisen turvollisuuden kehitttimisen keskeinen edel lyiys, Yhte iskunnoll isen kehityksen turvqominen edellyttttd mtjdrdtietoisto vdesitt politiikoo. Ainoostoon tokoomollo vdest6n tosopoinoisen uudistumisen voimmo luodo puitteet eri yhte iskun to lohkoien kehittumiselle, so. tosopoinoiselle oluepolitiikol le, sosiool ipol itiikol le, kulttuuripol itiikol le ine. Ruotsisso olevo suomoloinen ty6voimo ndhd66n my6s luonnolliseno reservin6. Ldhes iokoinen ruotsinsuomo lo inen pohtinee oioiftoin poluuto Suomeen. Useimmoihon ovot Ruotsiin muuttoessoon pittineet olooon Ruotsin tyumorkkinoillo madrdoikoiseno loi iilopiiisen6. Mitd pilemmdksi Ruotsissolo muodostuu, silii enemmdn henk ildkohtoisio syitti iijijdd Ruotsiin syntyy, somollo kun siteel Suomeen vosloovosti heikkenevdl. Suurimpono poluun esieenti on tdniitjn osuntopulo io osumisen hinto. Polkkoero ei luheskoan oino ole rotkoisevo, mikali muut keskei:et perheen io yksil6n viihtymiseen vqikuttovot tekiiut soodoon moossomme kunioon. Tdrkeintd tietenkin on iohdonmukoisello politiikollo pyrkiii poistomoon ne syyt, iotko ovol iohloneet mqostomuultoon, ts. no5tomoon polkkotsoo, porontomoon osunlooloio lne. Ei kuitenkoon voikuto todennijk6ise I tij, ett6 Ruotsiin muulloneet suomoloisel suuresso mdiirin poloisivot koiimoohqnso, Ruotsissosuvo suomoloisvdestu ei ndin ollen ole mikadn ryumorkk inoongelmiemme kertorolkoisu. Lisdkeinono tybvoimopulon lieventdmiseksi on usein moinittu vierostybvoimon moohonluonti. Hollituksen piirissd ei vield ole miiijritelty lopullisto kontqo siirtyuvoimon kiiytt66n. Henki lukohtoisesti suhtoudun kuiienkin suurin vorouksin tyuvoimon tuontiin. Monet inhimilliset, sosiooliset jo sivisfykselliset seikot puhuvol senkolloisen kosvustrolegion puoleslo, ioko rokentuu ensisiioss omien ty6- voimorerurssien kaytul le. Suomoloisello vuestbpolitiikollo on olemosso voihio htoio. Tqvoitteekri lulee olfoo losopoinoinen vdest6rokenteen uudislqminen, Siirtyminen kqsvovq:to vdestdrtd stobiiliin vdeiltj6n oiheutto luonnolliserti :opeuiumisongelmio tyttrnorkkinoillo. j>e;
iosso tyuvoimon miidro ei kosvo io iosso oikoo mybten ei mydskijdn olkutuofonnosto vopoudu ty6voimoo. Syniyvyyden olennoinen nousuhon voikultqisi tyovoimon loriontoo noslovosti noin kohdenkymmenen vuoden viiveen itilkeen, Tytlvoimon riittdvyysongelmio ei ole syytii pyrkid rotkoisemoon vierostyuvoimoo tuomollo. Toisoolton koikin kaytetttivissti olevin keinoin pyrittiivil vtihentdmddn moostomuuttoo, Voikko lovoronvoihto mooilmosro iotkuvosti kosvoneekin, Suomen ei tulisi myydu lybvoimoonso toi ostoo tydvoimoo ulkomoilto. Svomoloisen yhtciskunnon luonleeseen ei soo kuuluo ihmisten kouppqqmincn." SAK:n puheeniohtoio NIILO HAMitiLAINEN: "Viime vuosikymmenen lopullo io vuosikymmenten voihteesso oli moostomuvlto erityisen voimokosto. Ttimd iohtui suureksi osoksi elinkeinorqkenteen voimokkoosto muutoksesto, mutto tdrkein syy lienee kuitenkin se, ettii Ruotsisso kolsottiin olevon huomotiovosti poremmot mohdollisuudet tullo toimeen. Mikdli meilld ei pystytii huolehtimoon tydntekii6iden turvo isuudesto, toimeentulosto io viihiyvyydestd sekit tybsso ettti yhteiskunnosso, on vormoo, ettij tiloisuuden tullen moortomuulto edelleen voimistuu. Virollisten orvioiden mukoon poluuvoilto kvluvon vuoden osolto tulee olemoon ionkr.rn verron yli 2000 henked. Eriidi merkit viittoovqt kuitenkin siihen, ettd lulos.voi osoittqviuo huomqttovosti heikommoksi. Jo kotimoohon polonneetkin soottovql uudestoon poloto Ruotsiin syyttdon Suomen mielet6nld inflootiovquhtio io erityisesti osum iskustonuslen nousuo. Titlld hetkelld io moossomme vollihee eraillti oloillo jo olueillo, iopo eruillo kehitysoluepoikkokunnilbkin pulo ommoilito itoisesto tyovoimostd, Erdtjt ovot esittdneet poronnuske inoks i ulkomoisen tyovoimon moohontuontio, Seuroukseno Suomi horioittoi!i sekij tydvoimon tuontio eltd vienliit, Tydvoimon tuonli vopouttoisi Suom?n ldtitlksenlek ii6l toimimostq Suomen omon tydvoimon moossopysymisen iurvqomireksi. Koneisiin investoidoon iotkuvosti, mutto investoinnit nbiden koneiden kij/ttijiiin loiminlyodaon. Jo ennen kuin moostomuuti olkoi soodq iodello vokovio mittqsuhteito lodettiin SAK:n toholto kuten tdndkin paiv6nit: iokoiselle ruomolqiselle ty6ntekiiijlle iotkuvorti turvottu ty6 omosso ftqossq, siild kunnon polkko, ioko vostoo muiden moiden reooli polkkotoroo io iokoiselle kunnon koli. Niritu edellytyksiaj ei ole oioisso tdytetty io sosioolipolitiikossokin on ruhtouduftu
""f voon lilonleeseen pitiiit siten lbytiiii muuolto kuin ulkomoisen ty6voimon rnoohonluonni:to. Torvitoon ty6viiesti5lle myijnteisempdti tolor-rs- io sosioolipolitiikkoo, rekd!elloi5io muuioksio tyoympijri5tijss6, iotko mohdollistovot viihtyvyyden myti: tydelomijssd. Somollo kun ty6voimopuloo potevien oloien tydnontoiot viittoovot lydvoimon luonnin mohdoll isuuleen, ioutuu suuri mdai.d ty6ntekii6itii ennenoikoiselle eldkkeelle tyitympijristijn voiovoisuuksien vuokii. Nekij6n, iotko on tovollo ioi toilello uudelleen kunloutettu tydel6mtitjn, eivtit ole tdhijn nennesla kyenneet soomoon ihelleen riittciviisti ty6poikkolo. Tijssd suhteesso meillij on mps polion tehfdvdd." STK:n toiminnon iohto io TIMO LAATUNEN: "Vvosisodon voihieen kvmminkin puolin oioittuneitten Amerikon :iirtoloisuusooltoien kohottiin keventtjvdn moohon iiliivien toimeentuloehtoio, Sotien iulkeiren Ruolsjn sijrtoloisuudenohtiin mytis pitktjdn lievitttivdn omiq iybttdmyysongelmiomme, Omino oikoinoon nuo ndkemykset olivotkin pitkalti perusteltovisso ios kohto ne tiimdn pdivijn ndk6kulmqsto ovotkin olleet lyhytnakoisiti rotko isukei noio. Tilonne on perinpoh io isesi muuttunul. Sonoisinko, ettti kuvon kdtintdpuoli on kieprhtonui esiin: viiestd ei enijii kosvo eikii tydvoimo riii6. SyntTvyyden iotkuvo oleneminen io voimokkoiden siirtoloisooltoien kuynnistymisen mohdollisuus ovot nosloneei viiest6- io tydvoimokysymykset kieltdmdtid muutoinkin pitkien ongelmoluetieloittemme kdrkeen. Ellemme onnistu turvoomoon vdeelon losoisto kehirysfij io tybvoimon soontio, eiviit muutkoon ongelmomme rolkeo voon pitktillc tijhtdimelld vijijiijijmtittd kdriistyvijt nyky isestii6nk in. Useirro rnoisson tyovoimopuloo lieviietfy ulkomoisen lydvoimon moohonmuutollc. Soodut kokemukset ovot kuilenkin monesso suhteessolleet kielteisid io uudelleenolennoitum isto ulkomoisen iydvoimon moohonmuutloon on oivon viime oikoinoollut hovqittovisso Euroopon teollistuneisso mqisso. Syntyneet yhteirkunnollisei vd6.itt/mijt io hdiri6t soottovol poinoo vookokupi550 enemmtin kvin vierosty6voimollo roolovo luolonnon io hyvinvoinnin lisiiys. Suomesso vierostyovoimqkysymystd tu- Ite torkoin punnito eri ntikdkulmisto kdsin. Ennen koikkeo meidtin on osollovo vdlttyii siltd porodoksoolirclio io konsollisesti kouh i5tuttovo lfok i n mutto kuitenkin fulevonq mohdollisuuteno vdikkyvdltti tilonteelto, ettd somonoikoisesti ioutuisimme luovuttomoon omoo suomoloisto tyijvoimoomme muihin korkeommon polkkoloson b-.
Ivleidiin on pidettijvti puolemme konsokuntien hyvinvointikilvoiftelusso; moostomuultohoukutus kosvoo ios i66mme i6lkeen. Suomen konnolto olennoisen tdhdellktd oliri, ettd Ruotsi io Norio torkistoirivot suhtoutumistoon muuoltq kuin toiresfo gohjoismoosto tulevoon tydvoimoon ndhden io siten Suomeen kohdistuvo ly6voimon imu vdhenisi. Meidain tulisi itse o:iqsso luodo moohomme olosuhteet, iotko houku eli:ivof Ruotsisso osuvio 300 000 Suomesso syntynyttii tokoisinmuuttoon yhtddltd li vittijmddn syveneviiij tybvoimovoiousto io toisoolto siksi. ettii t6md vaestgnoto ei vormostikqon voi kulttvuri- io sosioolitorpeidenso puolesto el6it siind mddrin ldysipoinoisto elamtid kuin mihin omqsro moosso, perinteellisten toooien io tottumusten piirissd sekij omokielisessij /mpiirist6ssa olisi mohdollisuus. Moosfoio moohonloko is inmuuiio iien tulisi osetloo vostqkkoin vijliitctmijt cineelliset edut io ns. eliimdnloodun ospektit io muistqo myds vorttuvon sukupolven kohtoloito, Yhleiskuntono meidiin on voitovo luodo moonmiehillemme kelvolliset olo ruhleet osuo io tehdd tydtii omon konsonso keskuudessorlolso moos5oon. Ongelmomme pohioismoisillo tyumorkkinoill on yhtdiilta olituinen riski moosiqmuutlovybryn kdynn istym isestd etenkin porhoon omrnottityuvoimon osoltq jo toiroolto mohdollisuutemme soodo moonmiehi6mme poloomoon tokoirirr." Apul.prof. TAPANI VALKONEN keskiityi moon sisiliseen muuttol iikkeeseen: "My6s moon koko viiest6n kdsvuun verrottund pliijkoupunki:eutu on poirunut luhleettomosti. Helsingin, Espoon, Vontoon io Kounioisten yhteinen vdkiluku iisdiintyi 1960-luvullo noin 140000 hengellti eli likim6drin Joensuun, Jyvaskyldn io Rovoniemen nykyisellii yhteenlosketullo vakiluvullo, Somoon qikoon koko moon vdkiluku kosvoi noin 150000 hengellti. Nelian kunnon vdest6nlisatys olisiis yli S % koko moon v6erttinkqsvgsto. Viime oikoino on nell6n kunnon mtrodorlomon tungosolueen kosvunopeus hidostunut, mutto Uudenmoon ltitjnin vije5t6nlisdys on liitd hualimottq ollr..rt vuosino l97l-73 lahes 90 o/" koko moon v6est6n I isiiykse:td. K ouriintuntuvimmin ilmenee olueellisen kehityksen tosopo inottomuus tyullityysti lqn leesso. Voikko vilest6n kosvunopeu: on ollut Uudellqmoollo poikkeuklellisto, ei se ole pysynyt tosoisso tyupoikkojen lisddnlymisen konsso, Viime vuonno oli Helsingin lydvoimopiirissa keskim0drin yli I I 000 ovointo fy6poikkoq tyth-
l2 000 t/iitbntij fyilnhokiioo. Tyovoimon kysynniin io torionnon epdtosopoin on io tunnetusli I isiiiintynyt vi ime vuosien oikono, Vijite, ett6 Helsingin seutu kosvoo, kosko ihmiset holuovoi muuttoo sinne porempono pildmtitinsii ympijrisiijijn, ei piione loinkoon poikkoonso. Voin horvot ihmi- 5ei pyityvdt vopoosti volilsemoon osuinpoikkonso. Useimmillo osuinpoikon mddrddvdt tydnsoontimohdol I isuudet. Meillij ei ole iehty torpeeksi perusteellisio tutkimuksio ihmisten suhloutumisesto eriloisiin osuinpoikkoihin, io tdlloiset tutkimul,,- set porhoimmilloonkr'n ovol iossoin mijiirin tulkinnonvoroisio. Olemosso olevien hoiotietojen perusieello nijytttjij kuitenkin selvtiltd, eftii suurin oso suomoloisisto ei pidd suurkoupunkimoisesto osumiseslo io Helsingin seuluo tovoil:llovono." Myds professori HEIKKI KIRKINEN tolesi ruuhkoutumisen Helsinoin seuduille: "Muuhun Suorneen verroltuno Helsingin seutu on todellisto ruuhko-oluelto, Vuonno l92l Uudenmoon liitinissd oli keskimtiorin 103 osukosto'nooneli6kilometria kohti, Lopin ltjdnissd vosioovo luku oli 2 osukoslo,oulun lddnissd 7 osukoslo jo Pohjois-K oriolon lijtinissd l0 osukosio moone ili6kilometrio kohti. Helsingin koupungisso oli keskimdtirin 2909 henkilua mqoneli6kilometrio kohti, Kemin koupungisso 328 henked io Joensuusso 425 henketl moone litjkitomeirid kohti." Vtjestttpol iitliset pdivdt, io liloisuuleen liittyvii osonoitoiille ioettu vde:tif vuoden 1974 tiefopoketti/ sisiilsiviit rqutoironnoksen suomoloislo vtiestdlie louttq. Vtjelfbliitto onsoitsee kiitoksen hyvin iijriestetystij liloisuudesto io toivoo sopii, eftti iotkoo seurqq lu le voisuudesrq. -\
ULKO^AAATAISTT SUOMESSA Svomi on siirtoloisrluden li:htdmoo. Toisesto mooilmonsodostq vuoteen l97l rdokko moomme karsi ioko vuosi muutlotoppioto. Vuosino 1972 io 1973 siirtoloisuustose osoitti poikkeuksellisesti voiftoo jo vuoden.l974 osqltqkin kehityr on sdilynyt toistoiseksi positiivisend. Moostomme on toisen mooilmonsodon iijlkeen muuttonut ulkomoille runsoof 450000 henkiloo, ioisto voioot 300000 on iijttnyt poloomotto. Ruotsiin ndistd on muutfonui noin 370 000 henkildd, ioisto noin 135 000 henkiloti on polonnut tokoisin. Moohonmuuttone isto voltooso on ollul Ruotsi:to polonneito suomqloisio. Muiden Pohioismoiden konsoloisio on muutlonut moohomme verroten vjhijn (orviglto 2000-3000 osuu moossomme), voikkokqon torkkoo tjetoo heidiin lukumtitirdsiiidn ei ole kdyie ttijv issti. Vdhiiistd on ollvt rny6s e i-poh ioismooloisten Suomeen muulto: heitd osuu tbllci hetkellai moossqmme voioo l0 000 henkilti6. Ntiistd noin 1500 henkil6ii on kon:oloisuudetlomio, ldhinnii ns. emlgrontieio, iotko ensimmdilen io toisen mooilmonsodon oikono soopuivot Suomeen Boltiorto io Neuvostoliitolto io ioille on mybnnetty ns. muukoloispossi. Noin 8000 e i-poh ioismooloisisto on selloisio. ioillo on ionkin ulkomoon konsoloisuus. Neliijllaj viidenneksella (noin 6500:llo) heistii oleskelulupon pitkdoikoinen - yli puoli vuotto kerliivd. Voimosso olevio ty6lupio on voioot 4500, mika r'rerkitsee sit6, ettd noin 0.2 o/o tydvoinostomme muodostuu Pohioismoiden ulkopuolelto tulleisto ulkomqqloisisto. Eiko rnoinittu osuus kovinkqqn polion kosvone, voikko otloisimme my6s moossomme oluvol Ruotsin, Norion, Tonskon io lslonnin konsoloiset ht:omioqr. VerrothJnq esim. Ruol:iin, iosso r.rlkomoisen tydvoirnon osuus nousee tdlld hetkell6 noin 6 o/o:iin,siirtot/ovoimqn ongelmo on moossomme pysynyt toistoiseksi songen vijhdisenti. Kosvuq ko. tydvoimon mtjairdssd on kuitenkin iotkuvosii lopohtunut: vuodesto 1967 vuoteen 1974 tyolupien mdtirii on lisaiijntynyt voioollo tuhonnello. 5uome:so oleskelevisto muiden Pohioismoiden konsqloisisto ei ole koytettovdnd tilostotieiojo, Muifo ulkomooloisio koskevio tieloio on sodlovi5so pddosiosso sisd-
osioinminisieri6n ulkomooloistoim iston rekistereisld. Seuroovo:so torkostelloon ulkomoqloisien iokouturnisto konsoloisuuden, sukupuolen io i6n, ommotin io elinkeinon, oleskeluolueen sekii Suomeen tulon syyn mukoon, Torkostelun kohleenq ovot lahinnti ne noin 6500 ulkomooloisto, joiden oleskelulupoli vuoden 1974 olu:so voimosso jo sen kestooiko oli yli puoli vuotto. Suurimmon kon:o loisuusryhmdn eli voioon nelidnneksen ei-pohioismooloisi:to muodo5tovol Sokson L iittotosovollon konsqloiset. Voioo viidennes on USA:n konsoloisio. Seurooviksi 5uurimmof konsoloisuusryhmi!t ovot neuvosloliittoloiset, lso.britonnion konsolojset io puololoiset. Enfisiii Svomen konsoloisio ulkomooloisisio on runsos kymmenesoso, io yli puolet heistd on t6llu hetkello USA:n konsoloisio. Sukupuolijokovmo on merkittijvtisti miesvoi oinen - noin kqksi kolmonneslo ei-pohioismooloisisto on miespuolisio. lkdjokouturnosso olle l!-vuctioiden io 65 vuotto tijyttdneiden osuudet ovot suunnilleen yhtd suuret - noirr l0 %. Noin puolet ulkomooloisisio on l5-34-vuotioito, mikd osuus on huomottovovo:fi suurempi kuin Suomen vde5t6ssij. Losten io iakktiumpien tydikdisten osuudet ovot rqn siioon 5elvdsti pienempid, kun toos vonhusten osuudet eivut merkiltdvdsti ooikkeo loisistoqn. 5 iviilisddtyiokoufumoltoon ulkornooloiset eivdt kovin olecllisesti poikkeo moomme vdestusltj. Noimisisso olevio l5 vuotto itiyttiiheistij ulkomooloi.isio cn runsos kolme viidennestd io noimollornio runsos nelliinnes. Suurimmollosollo eli yli kohdello kolmonneksello noimisissolevisto qviopuoli:o on Suomen konsoloinen. Yleisin lopsiluku on yksi. Voioo puolet ulkomooloisislo edusto ommotillisello toustoltoon teknistd, yhieiskuntotieteellist6, humonististo toi toiteellilto oloo. Ke:keisimpiti nuille qloille kuuluvio ommottiryhmiil ovol kiellenopetloiot, muusikot, insin66rit, teknikot io orkkitehd it. Muisid ommottidloistq voidoon vield moinito tilinpidolliset io konttorifekniset sekd kovpolliset olot, teollinen io koneenhoitoolo seku polveluolol, Ammottioloittoinen jokoutumo noudoffelee podpii.teissddn sitd iokoutumoo, mikd soqdqon ulkomooloi:len Suomesso tekemdn lyun ommolillisen luonteen perusfeello. Niinpd voidoon todeto/ etti, tdtilld puoli vuotto io sitd kouemmin olevot tythkcntelevdt oinokin muodollisesti ommoltioon vq:loovisso tehtdvi!s6. E linke inoiokoutumosso poinopiste on polveluelinkeinoisso: noin kokri kolmon-
vo oiuus on voioo puolet. Jolostustuotonnon osolto osuudet ovol sen siioon romoo suuruusluokkoo - noin kolmqnnes - kun loos olkutuotonnon osuus ulkomooloi:ten elinkeinoiokoutumosso on mitdl6n. Ulkomoqlqisten olueellinen siioitluminen on Helsinki-keskeisto, silla Helsingissd io sen vtjliti6m6ssd voikuluspiirissu osuu hiemon yli puolet ulkomooloisislo. TytF hdn o:ollirtuvisto idmd osuus on vielakin suurempi. Ulkomooloislen Suomeen muottoo ei voido pitdd ensisiiosso lyuvoimon moohonmuuttono, ei oinokoon siind mielessd mitd ee qn ollut Ruotsin io muiden tybvoimoo vosloonolloneiden ldnsimqiden osolto. Suomeen on tuolu t/dvoimoo voin kqnsoinvulisen kouponkaynnin puitteisso qrenrus- ym. tehtiiviij vorten, mitti ei voido pitdd s i irtolo isuuteno sen vorsinoisesso merkityksessii. Vorsinoisto siirtoloisuutto edustovo moohonmuutto Pohioismoiden ulkopuolelto voidoon kqtsoo etupijijr56 yksil6lo:on syihin perusluvoksi: ioko on menty noimiriin toi kihloihir suomoloisen konlso, olloon suomoloisen ysiovdn luono, vielet6iin vonhuutto enlisessa kolimoosso toi olloon muutoin kiinnostuneito moostomme io sen eldmdnmenoslo. Tyypillinen siirtoloisuuden selitysmolli, jonko mukoon siirtoloisuusvirrol kvlkevoi toloudellisesti vdhemmdn kehiftyneistil moisto kehittyneimpiin teollisuusmoihin, ei ptide Suomeen muuttoneiden ulkomooloisten s,..rhteen. He ovot enimmtikseen tulleet Suomeo tqloudellisesti voimokkoimmisto mqisto, kuten Soksqn Liittotosovollosto, U5A:sto ine.
PAKOLAISTE N VASTAANOTTAMINEN CHILESTA JA HEIDAN 5I JO ITTAMISENSA SUOMEE N Vollioneuvosto teki 24.10.1973 pddt6ksen otfoo vosioon Chilestd ryhmc poliittisio pokoloisio. Ryhmdn :uuruudeksi mij6rdttiin 100 henkeu. My6hemmin tdtu kiintidtd lisditiin vielo kymmenella pokoloisello, ioiden ensihuollostoiheutuvisto kustonnuksislo Kirkon ulkomoonopu olisitoutunut vostoomoon. Lisdksi pddtettiin vieltj olfoo vostoon Suomeen io soopuneiden pokoloisten Chileen iaoneet ldhiomoisel (puolisot io lopset). Koikkioon on nijin ollen pokolo isk iintion puitteisso ioopunut Suomeen I I9 pokoloisto, ioisto oikuisio on 28 io lopsio 4l. Voikko heitti onkin totullu kutsumoon Chilen pokoloisiksi, eivdt he kuitenkoon koikki ole chileltiisia, voon ioukoss on myds Uruguoyrr, Bolivion, Qu,iemolon, Brosilion, Argentiinon io Esponion konsoloisio. l. Pokoloisten soopuminen io orgonisoolion luominen pokoloisosioiden hoitomisto vorren Ensimmdinen pokoloisryhm6 soopui Suomeen morroskuusso 1973 viimeisten soqpuessq vosto tdmtin vuoden syyskuusso. Kosko voltiollq ei ollut olemossq mitddn orgonisooiioto, ionko tehttiviin olisi kuulunui pokoloisosioiden hoitominen io kosko volmistelutoimenpiteisiin ei ollut ktiytettijvissd riittijvijsti oikoo, hollitus ktanryi Suomen Punoisen Ristin puoleen pyyfden sitij iiiriesiaimililn pokolcisten vosloqnoton jo ensihuollon. Suomen Punoinen Risti huolehtikin pokoloisten ensihuollosto kolmen kuukouden oion eli 28.2.1974 sookko. Mooliskuun olusto lukien kokonoisvosluu pokoloisosioiden hoitomisesto siirtyi voliioneuvoslon pddtdksen mukoisesti fyqvoimominisleridlle. Eri hollinnonoloien vironornoislen toimenpiteitij koordinoivoksi eli meksi ministerid osetti erityisen toimikunnon, ionko tehtdvtinti suunnittelu- io selvittelytyon lisuksi on myos huolehtio suunniteltuien loimenpileiden ioleuttdmiseslo sekd volvoo, eftd eri vironomoi!ei toimivot ioustovosti io tehokkoosti hoilqessoon pokoloirio koskevio osioito. Toimikunto, ioko otti nimekseen Chilen pokoloistoimikunto ll, looti suunnilelmol pokoloisten huolloksi ylimenovoiheen oikono, eriqsteisen koulutuksen sekd
to vorlen eduskunto hyvaksyi kvlu'von vuoden ensimmijiseen I isijmenoorv ioon 1.200.000 morkon suuruisen mdijrdrohon. Tycivoimomin ister iijlle on siis kuulunul kokonoisvostuu pokoloisosioisto sekb heidon tyijh ijn siioi iuk5enso, opetus- io kouluvironomoiset ovot huolehtineet opctuksen io koulufuksen itiriestiimisestd io sosiooli- sekij ldokinto'ironomoiset pokoloisten sosiooli- io terveydenhuol losto. Pokoloisten siioituspoikkono oli helmikuun loppuun sookko Kiiyritn entinen koulukoti Atjron kunnosso, Ne pokol,:isel, iotko tijhon mennessd eiv6t vield olleet muutloneel pokolo iskeskuksesto pois/ siioifettiin sen i6lkeen Turun kristillisen konsonopiston entisiin tiloihin. Viimeiset pokoloiset siirt/ivijt sieltti toukokr-'un lopusso tyii- io opiskelupoikkokunnilleen. 2. Opetuksen io koulur,rk:en itiriestdminen Pokoloisten socrvulluo Kiiyriin ookoloiskeskukseen kiiynnisiettiin suomenkielen opetus viilittijmijsfi sekd tutustuiettiin pokoloisio esitelmien io kiertd<dyntien ovullo suomoloiseen yhteiskuntoon. Kielenopeluston iqtkettu edelleenkin pokoloisten osuinpoikkokunnillo (Helsingissii, Tr.rrusso io Tompereello) sekij pdivtt- etfil iltdkurssien muodosso. Kouluiktiisille lopsille ei ole idriestetty omoo kouluo, voon heidai on siioiteltu normooleihin suomoloisiin kouluihin io luokkiin, TomA on ollui loslen vonhempien toivomus, Lopset soovot koulusso tr.rkiopeiusto oidinkielellaan sekd opetusto my6s tiidinkielcsriiitn, ionko opettoiiksi on polkoltu pokoloisten joukorto ooe tto iokou lutuksen soone ito henk il6itd, Kosko pokoloisten keskuudessq oli useilo opiskeliioito, iotko olivot holukkoito lolkomoon Suomesso, pdtitettiin yli kohdellekymmenelle pokoloiselle mydniiid opiskelr-rstipendi, ionko turvin heillij on mohdollisuu soottoo loppuun ketkenerdiset opintonsq, Muulomo pokoloinen on my6s soonul koulutusto iy6l I isyysommotti kurssei I lo, iolloin he ovot my6! sooneet toloudellislo tukeo voimosso olevien sdiinndsten mukoisesti.
3. Tyohdnsiioitu! Tydvoimovironomoi:ten pyrkimyksenit on ollut kunkin pokoloisen siioittominen mohdollisimmon hyvin hanen koulutustoqn vosloovoon tydhbn, Pokoloirten ommolillisesto iokoutumo5to todettokoon, ettd heistti kolmisenkymmenld on korkeokoululutkinnon suorittoneito (opetioiio. insin66reid, metsdnhoitoiio. ekonomeio, yhte iskuntoiiete il i idi tij, lijijkdreiid). Heidan tyohon: iioi ttum isenso helpotlomiseksi heille my6nnettiin tydhbnsopeulum ishor ioitte luo vorten l/6voimqministeriiin horioitte liionvoihtotoimistons. osiontuniiiostipendei6, ioiden kestooiko on korkeintqon kuusi kuukoutto. Stipendien pijdttymisen i6lkeen tyunontoioi ovot yleensii iotkoneet fy8suhdetto idriestden potkkouksen normooliin tqpoon. Erib/ismourdrohor turvin on voikeosli l-l6hdn siioittuvio pokoloisio voitu iiioittoo virostorydlur>ntoisiin tehttiviin voltion virostoihin io loitoksiin. Tytihon siioittomisen yhteydessu on pokoloisille ly6voimoministeridn tekemtin pijdt6ksen mukoisesti voifu mqksqo I iikkuvuusovustuksio (motkokorvouksio, muutioku5tonnuslen korvquksio sekd olkuqvurtuks io), Ministeri6n iiehoituk5esto tytivoimoloimi5lot ovot my6s niillo poikkokunnillo, ioille pokoloisio on siioitettu,osettqneet erityisiti yhteyshenkiloito, ioiden lehtdvtinti on ollul ovustoo pokoloisio heidiin osioidensq hoilomisesso, 4. Sosiooli- io terveydenhuolto Perioolteenq pokoloisten sosioolihuollon i6riesfdmisersd on olluf, ettd heille on kdytetttiviss6 olevo3to erifyismtidriirohqsto turvottu sosiooliset etuudet niissd topouksi:so, iolloin he ulkomoon konroloisino eivaf voimosso olevien lokien mukoon ole olleel oikeutettuio somoihin etuuksiin kuin Suomen konsoloiset, Lisuksi pokoloisille on moksellu eriiitil erityisqvustuksio kuten esim. s iirtymdvo iheovurtus heidain muuttoes3qon osuinpoikkokunn i I leen seku ensirnmtiisen kuukouden vuokrq. Vijlittumdrti pokoloisten moohon soopumisen i6lkeen heille suorilettiin perusteellinen ltiakorin torkostus, Ensihuoltovoiheen oikonq on pokoloisille my6s korvotlu kiireellisestd io vdltitimtittdm0sid terveydenhoidostq oiheutuneet kurtqnnuk- :ef, koskq heillu itrcllatin ei olisi ollut tdhdn tqloud6llisio mohdollisuuksiq.