SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN ORGAN 5 i irtolo isuusinsti tuuttisddtith voltuvrkun

Transkriptio

1

2

3 SI IRTOLAISUUSINSTITUUTIN ORGAN 5 i irtolo isuusinsti tuuttisddtith voltuvrkun iasen puheen iohtoio prof. Jormo Pohionpolo voropuheeniohioio kouluneuvos Jussi Soukkonen professori Armos Nieminen professori Terho Pu lkkinen professori Uuno Vorio professori BillWid n professori Pertti Vi rtorqnto proiessori Mouno Jok ipii ldhetysldneuvos Anders Hulddn hq ll itussihteeri Louri Lchionen proiektiniohi. Altti Moiovo toht. Ahti Auronen vorqtuom. E vo-brito Biurklund pddrihteeri Sokori Hooponiemi professori Niilo Hol lmon op.koup. ioht. Johqnnes Koikkoloinon toim.ioht. Perttu Koi llinen liikkeenioht, Esko V. Koskelin orkkitehti Roimo Norius toimitusiohl. Eero Numerlq koup, ioht. Tuure Solo VTT Aorno Strbmmer toim. Osmo Votonen voroi6son professori Roino Ermo vt,prof. Olli Kultqlohri fil,toht. Jormo Kyttkndki professori Kythti Julku professori Oscor Nikulo professori YriU Elornstedt op,prof, Erkki Lchtinen ticd.sihtccri R itvo-liiso Elomoo kultt. sihtecri Roiio K ollinen toim.pd6ll. Timo Fi lpus moisteri Kqrmclo Bdl inki professori Olc Wosz-H6kcrt koup,sihteeri Poovo lvldkinen ioostosihlecri Kquno Lehto toim, I'rloiti Jussilo iuik.sihtqcri Timo S inisolo teoll.neuvos Vcikko Volovooro ioht. Ahri Fredriksson moisteri Aimo Pulkkinen FK A4otti Hukkinen

4 5 i irtoloisuus insti tuutlisddti6n hollitvs v puhceniohtoio profcssori Vilho Niitemoo voropuhceniohtoio hol I itussihtceri Louri Lehtoncn toim. ioht, Touri Aoltio ldhetystuneuvos Andcrs Hulddn profossori Lqrs Hulddn roim. iohr. Jouko Hulkko profcssori Oscor Nikulo toim.p60ll, Holger Quick koup.voli, Pcntti Vddndnen Turun yliopisto Opetusmin istcri6 5uomi - Seuro Ulkoosioinministcrio Helsingin yliopisto Vdestuliitto Abo akod..t TyUvoimominisicri6 Tvrun koupunki S IIRTOLAISUUSINST ITUUTIN TOIMINTA v Vqlluuskvnnqn hyvdksymdn loi minlosuunn ilelmon mukoon insfituutin foiminnqsso on kolmc oddsekforio: Tutkimuksen edellytysten porontomincn Syksylld 1974 qloitetfu siiriolqisuutocn kohdistuvon tutkimvs- ym.foiminnon peruskorioilus suoriletoon loppuun. Tornon perusiicdurtelun fulosfcn ym.l6htciden pohjolto pyrituun lootimoqn si i rtoloisuustutk imusbi bliogrofio. Kerdtddn lohioituksin toi muillo tovoin honkittuo siirtoloisuutecn liitlyvdd oi - ncistoo. Erityisesti iotketoon siirioloisuutlo koskevien lehtikirioitustcn keruuto yhteistyussu Vdest6l i i ton konsso. Pyritudn informoimoon io koordinoimoon eri korkcokouluisro io muuollo horioi - tl leflovoo muulloliikkcisiin kohdistuvqq tvfkimustq rckd pyritttdn koikin lovoin poronlomoon iutkimuity6n edcl lyfyksid. Informooiio- iq iulkoisutoiminio 5 i irtolo isuus- Migrotion - iulkoisusto tchdoun neli6 kertoo vuodesso ilmestyvd oikokouskirio, loko sisoltuisi ortikkclejo io muuto siirtoloisuutto koskevqo informqolioto. S i irtolo istutkimusten iulkoisu:qrioq iofketoon A suomeksi, B ruohiksi io C englqnniksi. Aikoisemmin ilmeslyneen kohdon kirion iotkoksi ilmestyisi olustovien

5 Il ruunnilelmian mukoon v. l9z5 (l) Dulufhin ri irloloislutk imu:konferanss in osiokiriot (Migrotion Studier C 3), io*o porhoilloon ovot kiriopoinosso. (2) Ruotsinkielisen sorion (B) oloittoisi prof. Bill Widdnin tutkimus "Korpobor i Ameriko". MyUr erddn loisen ruotsinkieliscn teokscn iulkoisemi:estq neuvohllosn. (3) Suomenk ic I isessd soriosro (A) ilmcrtyisivdt Perlti Virtoronnqn tutkimus omerikonruomqloisten kielestd io Olovi Koivukqnkoon tutkimus s iirtoloisuudestq Suomcsto Austrql iqon toisen moqilmonsodon i6lkecn, MyUs Jyv0skylun Kcsdn ulkosuornoloisuuskongrer:in csitclmien iulkoisemisto instifuuiin toimrsto, esim. " S ii rtoloisuus- Migrotion " -oikokouskirion yhtend numerono, horkitoon. Yhteisly6kokouksat io konsoinvul isei /hteydet Konsqinvdlist6 yhteietydtb pyritudn kehiitdmddn riirtoloisuuteen io tutkimuksccn liittyvissd osioisso. Inltituutin iohtoion tommikuusso 1975 Yhdyrvoltoihin io Konodoon ickcmdn opintomoikon idlkcen iovoitteeno on kehittuu erityiicsli pohioismoislo yhtcistydlu. Osqf listuioon kqnsoinvdlisiin konfcrensseihin, mm. Oslossq 5, skondinoovi:tq siirtolqisuutto Amerikkoqn kd5ittelevddn konfcronssiin. Vuqdcn 1975 lopullo, esim, volluuskunnon syyskokoukscn yhtcytecn, on suunnitcltu idriest ttdvdkli tutkiioiden symposium qiheesio "Siirtoloisuus io moon sisdincn muuttoliike". TOTMtSTO Hcnkilukunto: Ph.O. OloviKoivukongos HuK AIoi io-l iiso Kolhono iohtoio toimislosihfeeri Oroile; S i irtolo isuusinsti tuutti Turun yliopisto Turku 50 pvh. 921/17536

6 Olovi Koivukongos KANSAINVAIISIA YHTEISTYOTA SIIRTOLAISUU5TUTK IMUKSESSA S i i rloloi suusinsii tuutin yhtcnd tchtdvdnd on si irloloisuuicen liittyvdn konsoinvuliscn yhteistyun kehittdminen muisso rnoissq loimivien vqslqovien loitosten io konsoinvulisfcn iariertuien kon:so. Tommikuusso l9z5 Yhdysvoltoihin io Konodoon ieuntqvlunecn, runsqql kolme viikkoo kcstdncen, mo*on to*oiluksenq oli fvlusluo sikdluisiin siirtoloisuuden lutki muskeskuksi i n. suomenkielen qpelukseen yliopistoirso io omcrikonsuomoloisi in idriestdihin. Ensisiioiseno lovoitteeno oli kehittod yhtcirty6td mm. rukiioidcn voihtomiseksi, yhfeisiulkoisuien toim iftomiscksi, yhteirlen konferenssien io proiekiien i6rie5tt misekii.in. lvlotkqn rqhoilukseslq vostqsivol Suornon opclusministerid io Yhdysvoltoin ulkoministeri6. New Yorkisso vieroilin kolmcn pdivdn oikono kymmchessd kohteesso, ioisto tdrkeimm0i olivol Columbio yliopisto io Cenlcr for Migrotion Studies. Jalkimmuinen riioitsee Stoten Islondillo. olueello, ionko vtteitdstu yli puolet on edellcen ifolioloistq olkupcrdtl. Tutkimuskcskus pcrestettiin kymmencn veottq ritt n roornoloiskqtolistcn tiedcmies-poppien toimesto, Sc iulkoiscc mm, lunneltuo "lnternotionol Migrolion Review" -nimisfd oikokouskirioo. Toircno kohtecnq oli Ann Arbori:sq l6hclld Detroitid siioitsevo Michigonin yliopisto, ionko konsso Turun yliopi:ton yleisen historion laitoc on pddssyl hyvddn yhrcistydhdn. SiGlld oli porhoilloon rnoistcri Keiio Virtonen Benilef Historicql Lib.. rqd/sro idriestdmdssd o*isioq suomoloisisto siirtolqisisto. Wisconsin yliopisto Modisonisso io erityi:esti Historicol Society of Wisconsin tunicvql Juurto mielenkiintoo yhteirtyuhun Suomen kon:so. ldmu i lrncneq mm. sitcn, ett6 rokcnteillo olevosso ulkoilmomuseosso suomoloincn fqrnitqlo, nimcltd Kelolo, volmistuu ensimmtlisand io se on torkoitus ovolo virollisesti v. '1976 Yhdyrvqltoin 200-vuot isiuh lollisuuksien osqno. Lisdksi koksi topoomooni henkiltl6, ioisto toinen on toisen polven omerikonsuomoloinen, kerddvdt oineisloo Wisconsin suomolqisisto siirioloisisto, io he olisivot holukkoiro iulemoon Suomeen iolkomoon tutkimuksioon - Amerikonsuomoloisen kulttuurin pddkeskuksio on edelleen Honcockisso siioit-

7 s vo io viime vuosisodqllo perurtettu 5uomi-Opisto. 5ielld on looio io monipuolinen orkislo suomoloisisio siirtoloisisto. Opiiton presidentti Rolph K. Jolkonen io hdnen kolleegonso suhtoutuivot yhteisty6httn hyvin mydtum ic liscsli. Niinl,ii m.,'r. Yhdysvoltoin 200- vuotisiuh lon kunnioksi instiiuutin toimcslo suunniteltu vqlokuve. ndytlely "Suomoloinen siirtoloinen" idriestetddn mohdollisesfi yhteistyossd Suorni- Ooiston konso. Motkon pddkohde oli Minncsoion yliopirton yhteydessd St. Poulisso siiqihovo lmmigrotion Hislolz Reseorch Cenler, ioko viime kevudnd idriest; Duluthisrc siirtoloistutk imuskonferenss in. Siihen osollistui my6s suornolqisio tutkiioito io osonottoiio oli koikkioon 800 henked. Allekirioitimme tutkimu:kerkuksen iohtoion professori Rudolph Veqolin konssq sopimuksen csifelmien iulkoisernisesto Suomcsso 5iirtoloisuusinstituutin toimesto. Tdrhd kirio. Migrotion Studies C 3. "The Finnish Experience in the Western Greot Lqkes: New Per:peclives" ilmeslyy mytihemrnin i0nd vuonno, Minnesoton yliopisto mo*kinoi kirioo Arnerikosso io tuotfo kdytctddn yhteistydn edelleen kehittamiseksi. Suunnileltu poinos oli 1500 koppoletfo, mutto ilmeisesti siitd ioudutoon ollomoon suurempi poinos, On m)ro! suunnitelhj, "itd teos voifoisiin omistoo Yhdysvoltoin ZOO-vuoti:iuh I ille v, 1976, cdustoohqn sc suomolqis-omerikkoloistq yhleistydtu porhoimmi I loon. 5opimukren ollekirioituksen idlkeen keskusteltiin my6hemmin mohdollircsti ol lek ir ioitettovostq muodollisestq yhteistyusopimukseslo Minnesoton yliopiston io Siirtoloisuusinstituvtin vulillo iotkuvosto yhf6istyostd. fu1yus Minncsoton yliopiston siirtoloistutkiiot tunsivol suurlo miclenkiintoo pddstd perehtymddn Suomessolcviin omcrikqn:uomqlqisio kdsittelcviin qrkistoihin, Toincn pddkohde oli Lokeheod Universify li "Jdrvcnpddn yliopi:to" Thundcr Boysso Konodosso. Sielld siioitsevqon Finnirh Sfudie: Centreen on io kerdtfy ionkin verron oineisloo konodonsuomo lois isfo. Lqkeheodin yliopisto tulee tehostomoon tdmdn tutkimuskeskuksen kehittdrnisid. somoin kuin suomcnkielen opetusto, iokq olkoi yliopistosso pqri vuottq sitten. Yliopiston presideniti Dr. Andrew D. Booth oli suuresti kiinnostunut somontqpoisesto yhteisty6sopimuksesto kuin on suunhitteillo Minnesoton yliopiston konsso. Yhteisty6 iutkiioin voihdon osolto ndyttdd olkovon hyvin. Enri kesdkuusro

8 idriestettdneen Thunder Boysso konodonsuomoloisten kesdiihlien yhteydessa konferenssi, "The Finnish Experience in Conodo", iohon osollistuisi my6s suomoloisio tutkiioito. Suunnilelmien mukoon yksi Turun yliopislon si irtoloisiutkiioisio i6i5i vuodeksi kehittdmdon Finnish Studics Centre6. Vosloqvqsti toisen oolven konodonsuomolqinen tutkiio Lokehcodin yliopistoslo soopuisi Turun yliopistoon ensi syksyksi. Lisdksi prof. Donold Wilson, suomoloisirto siirtoloisislo kiinnostunui konodoloinen, suunniltclee soopumisto Suomeen "sopollivuotenoon"'l 976. Alustqvosli keskusfeltiin myth yhteisestu, esim. kolmen vuoden poikkitieteelli:cstd tutkimusproioktisto, iohon rohoituslq voitqisiin honkkio Konodosto io Suomcslo sakd eriloisistq rohostoislo. 1Q Toincn siirtoloisuustutkimuksesto kiinnosiunut yliopislo on Lqurenlion Univer- Sudburysso. Sielld kerdt0on my6r oincisloo konodqnsuomoloisistq iq suunnitel loon porhoi I loon ruomcnkielen opetuksen oloittomisio. Copper Clitfissu osuvo rovosti Yrio Roivion kirio konodonsuomqloisislq ilmesiyncc myt5hcmmin falnd veonno. Sudburysson my6s Vopour- io Liekkilchfien orvokos orkisto, ioto on io mikrofilmottu Turun yliopiston yleisen historion lqitoksen toime5to. Suomqloisten pddkeskus Kqnodossq on Toronto. iosso useosso yliopistosso tutkilqqn si irlolo isuulto. York Universib,ssd toposin prof. Anthony Richmondin, sosiologin, iohon olin lutustunul io Austroliorso, Hdn toirnii Instituta for Behqviourql Reseorch-n Elhnic Reseorch Progrommesso tutkien erityisesti Toronton qlucen vdhemm isitikonsq llisuuksio. Soin mukqoni erddn suomoloisen Toronfon yliopislo:sq v tekemdn fulkimukscn suomqloisten siirtoloisten toloudellisestq io sosio-kultturellisesto sopeulumi5estq Toronlgsso. Tdmdn tuikimuksen mukoon suomqloisef ovot menestyneet erinornqiscsti - toloudellisesli iopo poremmin kuin keskimuurin koko vdesls. Torkoifus olisi soodo tdsfd ortikkeli mohdolliscsti seuroovqon numeroon. Bostonin Finlondio Foundotionisso pidetyn csitelmdn idlkeen motko iotkui Filchburgiin, tunnettuun suomoloiskeskuk5een. Tddl16 tutustuin porhoilloon Fitchburgin Stotc Collegen yhteyteen perustcillo olevoon Finnish Culturol Centeriin. lvlorsochusetf sin yl iopisto Amhersti sso iq er;fyisesti sen Skondinovioqn erikois-

9 tuneet futkiiot tunsivot suurto mielenkiintoq yht irty6ta io suomenkielen opeluksen qloittomisto kohloon. 5uomenkielen opetus io siirtoloistutkimus ndyttdvdi kulkevqn kuli kddcssd. Westminsteri s5d, lvloss., muuon siirtolqinen lohioitti instit'jvtille 6l Amerikosso poineltuo suomenkiel isid kirioo. Yleisend hovointono toiesin, ettd Pohiois- Amerikosso tunnetoon:uuriq mielenkiintoo konsollisio vohemrnistdid kohioon. Vonho su lqlusuun i teoriq on hylotty io sen riiolle ovol tullcet kdsitteet "culturol plurolism" io "coloured mocoic". Tutkimuksel ovqf osoitlqneet, ettd ethnistd olkuperdd osoillovio piirteild on sdilynyt viidcntccn, iopo reilsemdnleen sukupolvccn. Tdmdn kulttuurin sdilymisen koin henkilukohtoisesfi ouiooielullo Brooklynissd, New Yorkisso, io::o eri konsolliruudei 6uvqi omillo olueilloon. Finntownis:o kdvimmq mm. v rokennofusso lmolro-hqolisso io New Yorkin Uutisirro. Oppoononi oli Brooklynissd syntyny! sisilioloisto olkuperdd olevo professori, iollo oli omokohtoisiq muistoiq suomoloisi:to, mm. toppcluisto lquontoi-iltoisin. Vierqiltuoni noin kyrnmenessd yliopistosso toi tutkimurkcskukresso scku uscisso yhdistyksissd, totesin ndiden iohto.niesten olevon erittdin konsoinvd I isesti orientoituneito. Pqlion esilld ollut kdsite oli myt! "community involvmcnt" eli suuntoutuminen ympdrbivddn yhteiskuntoon - vqrsinkin kun monet viorqiluni kohtcenq olleisto yliopistoisto siioitsivof suomoloisten siirtoloirten osuttornillq olueillo. Pohiois-Amerikosso - somoin kuin Suomessq io muuollokin - s ii rtoloistvtkimus nd/ttdd olevon voimokkooso nourusso, Yhdysvolloisso tulle toirninnolle onioo erityisen kimmokkecn v pidettdvdl moon 200-vuolisiuhlot. Uskon. ell6 mqtkoni edisldd yhteistyuto yli Atlontin, voikko oso tuloksisto sqotfqo ilmetd vosto vu(> sien kuluttuo.

10 UNIVERSITY OF MINNESOTAlmmigration H istory Research Center TtvtN ctttes 826 Berry Stre t St. Paul. Minnesota MEI'OMI{ DUI'I OF AGREEI'IENT The Institute for Mlgration, University of Turku, Turku, Finland, and the Imlgfation History Research Center, Unlversity of Minnesota, do hereby enter into the following agreement regarding the distfibution of th book ithe Flnnish Experience in the tiestern Great Lakes: l{ew Perspective The lflnigration History Research Centef agrees to act as the distributing agent in f{orth America, and wlll acttvely promote the sale of the book in retunn tor 50X of the proceeds of th9 sa)e of the vo] umes. The other 50% of the proceeds will be sent to the Instltute for ltligration. Deducted fror the proceeds will be the cost of 25 vo]unes which the Innigration History Research Center will distribute gratis to contributors and for advertisin PurPoses. The Inrnigration History Research Center agrees to give the Institute for I'ligration $1,500. ts t used to partially defray printing costs. Both parties agree that all proceeds wi'll be used to further coopera and to promote the scholarly study of Finnish emigration and imigration. 'I ph J. Vecol i Di rector, gration Hi story Research Center //z*,2"---j---1 -\ Dr, 0lavi Kolvukangay' / Director, Institute for Hi grati on January 17, 1975 /

11 Olovi Koivukongos - Leo Loqksoxl SUOA,IALAISTEN 5IIRTOLAISTEN 5OS IAALT- LAAKET IETEE LLIS ISTA ONGELMISTA AUSTRALIASSA Vqikeudet 5opeutumisesso uusiin io vieroisiin olosuhteisiin lisodvdt siirtoloisten fyysisto iq psyykkistd soirostovuutto verrottuno vostoqviss osemissq oleviin konlqvdesltjth kuuluviin henkil6ihin. Siirtoloisfen terveydellisiti oloio on toistoiseksi kuitenkin tutkittu hyvin vdhdn (Migrotion New: 3rl1974). Erityisesti ns. sopeutumissoiroudet (migront stress) ilmenevdt mielenterveydelli:ind hairiuind (neurotic/psychotic disorders). Vqikeuksiq ilmenee my6s terveydenhoitopolvelusten hyvdksikuytun vahyydessd sekd lddkdri- iq soiroolopolveluksio kohtqqn tunnettuino epdluuloino. Sopeutumoliomuu sootloo ilmetd lisaksi pdihieiden vddrinkdytt6nd toi muino looio-oloisino sosioolisino ongelmino. Tama ortikkeli py*ii voloisemoon muuiomio nokukohtio qustrolionsuomo loisten yhieydessd sekd osoittomoon lorvittovon tulkimuksen suunnqn. Kirioiiuksesso on ver'oftu erdit0 sosioolis-medisiinisiu tekii6ita sek6 Suomessq eii6 Austroliosso io somollo referoitu kirioituksio, iotko kdsittelev6t:iirtoloisten mielenterveydellis-sosioolisi ongelmio. Arrikkeli liittyy Koivukonkoqn tutkimuksiin suomoloisestq siirlolqisuudesto Austrol ioon. Tulkimusoineislonon oustrolionsuomoloisille 5uomi-lehden vulityksella levitetty kyselylomoke. Hqqsloiteluun vostqsi noin l5 % lehden tilooiisto eli 138 miestd io l3l noisto; ndistd I l9 oli ovioporeio. Vostooiqt olivot menneet Ausiroliqon v '1972. Aineisto eduslqo ltihinnd vokiintunutto io noimisissq olevoo siirtoloisvdestttd. Vostooiot olivot yleensa ommottitoiioisto tydvdked. Miehilld yleirin ommotti Ausirofiosso oli rokennusty6 (kirvesmiehio 20 7"), io noisisio 52 7o oli kotirouvino, mutto Suomessollessoon voin 24 o/o, Kirioitiqiien Austrqliqssq tekemien hovointoien perusteello ndyttdd siltd, etto dsketftlin moohon soopuneillo nuorillo io usein yksinuisilla ihmisilld sosioo I is-medisin iset ongelmot ovot korostetumpio kuin noimisisso olevollo vokiiniuneemmollo s iirioloisvdest6lld. Volifetfovqrti t6lloisto nuorto io liikkuvoo ;f-off li vue.nrqt Ph.D, Austrqlion Notionol University'st6 v kolmen vuoden opiskelun idlkeen. Leo Lookso, dosentti, LKT. tydskenteli vvoden Royol Brisbone Hospitolisso Austroliosso.

12 siirtoloisioukkoo on voikeo :qodo suhdelukuoon vosroovosti minko tohqnso tutkinuksen oiiriin. Suo.nest on loisen mooilmonsodon idlkeen mennyi Auslrqlioon l5 000 siirtolqisto, ndisld runsos kolmonnes on polonnut iokqi:in. Ausholiosso v. rgzr suorilerun vdestt! loskennon mukqon moqsso oli l0 359 Suomesso,yntynyttd henkil6d edustoen Austrcr liosso syntyneine lopsineen 0.1 o/o koko Austrolion vdest65td (13 mili) io voiooio puolto prosenitio moqn si irlolqisvdestusto. Informootio Asslrolioslo io ldht6u. voikvttoneet tekiidt Siirtoloisen sopeulumiselle io viihfyvyydelle me*itsee polion se, milld tovoin hdn on vorqutunul olosuhieiden muulokseen. Ennen siirtoloiseksi ldhitld luotettovin informoqtio oli sootu Suomesso l,oimivolto AusFolion Tiedotustoimistolto; 79 ok vostonneisio piti Tiedotustoimisloltq soomioon iietoio oikeino, l3 % vddrind, 8 o/o ilmoitti :oqneensq sekd oikeito ettd vddrid tieloio. Suornen Austroliqssq toimivqlto suurldhetystbftd soodut iiedot olivol voslqovosti 70 o/o oikeito, vddriu l5 7o io sek6-ettd fietoio ilmoilli sooneenso l5 o/o. K iriollisuuden io lehdisfttn volityksellu sootu lieto oli vdhdisld. Aushqlioo kdsittel vdd kiriollisuutto ei ole poliookoon suonrenkielella, lukuunollomotto Austroliqn Tiedotestoirniston iulkoisuio io erdiid molkokuvouksio. Puolet vostooii:to piti suomoloisen lehdistun Ausirqliostq ontomio tietoio vtrdrind. Sukuloisten io t uttqvien ontomq tieio sen siioon oli voihtelevoo. Auslroliosto kdsin soqtu tieto oli oikeoq 86 o/o, mutto Suomessolevilto sootu tieto sen siioon oikeqto voin 35 7o. Suomoloisten ennen lahi6d soomoq informoqiioio voidoon kvolitoliivisesti pitdd melko luolettqvono. erityisesti Austroliqn Tiedotvskeskuksen io Suomen Suurldheiystdn onlomoo. Posiliivisenq on my65 pidetidvd sitd, ettd tietoio on sootu useislq eri ldht isfd. Sen siioon ei ole tieioo siitd, onko informootio ollul kvont ilof iivisesti riitftfvdd. Kovin suurio puutteitq tdssd suhteesso ei liene esiinfynyi; muulen ne olisivqt ilmenneet voslouslen yhteyleen kirioitefu isso vqdoomuotoisisso kommenleisso. Ausholioqn menneitd sr-romnloisio voidoon pitdd enemmdn ns, tovoitemuuttoiino kuin pokkomvuttoiino, Tdrkeimmui luhdun syyt ovot olleet toloudellisen osemon poroniominen, seikkoilunhqlu lo tydtt6myys. Suomessq olivot olleet v idlkeen soopuneet miehel enemmdn ty6ttdmind (24%) kuin qikoisemmin soopuneet (17 7o ).

13 Austrqliosso olooikonoon 36 % miehisto oli ollut ty6ttdmind vdhiniddn viikon, ennen v soopuvislo 43 o/o io v, 1966 i6lkeen rulleistq Useimmqt olivot olleet b/6tt6min6 voin I - 4 viikkoo, mutto rnuutqmo iopo yli vuoden. Noirten kohdqllo luvut olivol liion pienid iohtopddt6rten tekemi:eksi. Terveydenhuolto sekd lddkori- io soiroolopolvelukset Kun ty6poikkoien sosiooliset tilot io terveydenhuollo ovol Pohioismoisso lokisddleiset iooteltuino tyontekiidin mtidrdn mukoon, Austroliossq narn6 ovot ty6nonfoion mduruttdvisid. Sosiooli:et tilot, pukeurumishuoneel io ruokoilutilot olivot suurisso io pysyvissa loitoksisso. Sen siloon voslousten mukoon ensiopuiilot olivot 50 "25:sso. ierveydenhoitoio 30 7o:sso io tybhdnfuloon liiityvd ldukdrinlorkostus vqin 20 70:sso. Sosioqliturvo on Suomesso pokollinen, Austroliosso vopooehtoinen vokuutus, ns. medicol benefit, ioko oli 75 7o:llq voslooiisto io79 o/o llo koko AusFoliqn vdestortd. Nqisisto 36 o/o oli soirqslonut horvemmin kuin Suomesrc io l4 96 useomrnin, MiehillU vostoovol luvut olivot 35 "/. io l0 7o. Soirqstuessoon turvoutuivol oiemmin soopuneisto perhelddkdriin 60 o/o, v iulkeen soopuneistq voin 38 7o. 5uoroqn soiroolon.poliklinikolle menivdi roirostuneet molemmissq ryhmissd noin l8 %. Ldiikdrissd kdyntid topohtuu 30 7" horvemmin kuin Suornessq. Ennen v. lg66 tulleet siirtoloiset ktiviviit 23 7o useqmmin io 3l o16 horvemmin kuin 5uomesso lddkdrissd, uudet siirtoloiset 13.5 o/o useommin io 29 o/o horvemrnin, Erot iohfuvot osoksi siirtoloisten eriloisesto ikdrqkenleesto. Tqulukko l. Lddkdrin ontomo hoito SUOMESSA AUSTRALIASSA miehet noiset yhteenld miehet noisef yhteensd n o/" n o/" n 6/o n o/o n o/o n o/o huono ll I I 20 9 kohtoloinen U n U ll9 55 hyvd

14 Kuten toulukosto I ilmenee siirlolqiset oitdvdl lddkdrin ontomoo hoitoo selvo:ti hvonompono Austroliosso kuin Suomesso. Soiroolohoidon kohdqllo erot olivot vield suuremmot; Suomesso huono 2 o/o, Austroliosso 12 Yo io hyvd Suomesso 69 0,6, Austroliosso voin " (toulukko 2) Toulukko 2. Soirqolohoito 5UOME55A AUSTRALIASSA miehet noiset yhleensd miehet noiret yhteensd no/ono/ono/on huono 3 4l l0 l kohtolqinen l hyva yhteensd lm l8l 100 o/o n Voikko luokarien vosfoonqtoillq ontomq hoilo voihtelee huomotlovosli venqtfuno lqitoksisso soofuun "normiteltuun" hoitoon, niin kuitenkin kielivoikeuksistq huo". I imqito si irtoloi set pi tavot perheloukarien ontqmqo yksi l6l I isid hoitoo porempono kuin soirqolosso sqofuo. Tupokointi, qlkoholin kuylto io vopoo-oiko Hoqstotelluisfo miehistd 49 o/o ei ollut tupokoinut Suomesso eika 47 % Austrqliosso; listtksi tvpokkolokon oli tehnyt 4 7o Suomesso io '15 o/o Ausiroliosso. Noisislo Suomesso ei ollut polttonut 85 o/o io Austroliosso 8'l o/o. Sovukemddru pdivdd kohden oli v0hentynyt miehilla, nutfo lisddntynyf noisillo ionkin verron; yli 30 sovuketio pdivdssd poltti noisisto l 5 7o. Lokon oli tehnyi noisi:lq voin 3 o/o. Molemmillo sukupuolillo tupokointi oli ionkin verron vdhentynyl Suomeen verrqituno. Useoi vdhan polttoneet miehet olivot tehneet lokon. Mielenkiintoisto on, ett6 iotkui noiset polttivot useompio sovukkeito pdivussd (yli 30 sovuketto) kuin Suomesro - miko iohfunee tulotoson io kulutuskyvyn noususlo, multo sooftoo heiiostoo myus mohdol I isio sopet.rlumisvoikeuksio.

15 Toulukko 3. Alkoholin kdvitd Suomesso io Ausiroliosso ei ollenkoon vohdn kohtoloiresti polion MIEHET NAISET Suomesso 5OOPUe5So nyl Suomesso soopuesso nyt o/o a/o "/" n no/on r yhteensd lm r ao 128 f Toulukkoo 3 torkqsleltoesro on muislettovq, ettd hoostotellut edustovot pddqsiqsso perheellisia io vokiintuneilo siirfoloisio io vdhemmdn noimottomio io nuorio siirloloisio, ioiden olkoholin kuytt6, vorsinkin olkuoikoino on huomottovqn runsosto. Lisdksi kdsitteetr vahdn, kohtoloisesti io polion, ovot hyvin suhteellisio. Mielenkiinioinen piirre on qlkoholin - somoin kuin oikoisemmin todelun :ovukkeiden- mddrdn I isddntyminen noisi I lo Suomeen verrqtiunq. Huomottovin I isuys molemmi I le sukupuolille on olkoholiq kohtoloisesti kdyttdvien ryhmdssd. Somqllo kun miehillu obsolutistien mijdrd on ionkin verron pienentynyl, on my6s polion kuyttaneiden osuus vdhentynyt. Voikko luvut ovot pienid. tdmd viittoisi siihen, ettd joillokin suomoloisillo olkoholinkuyttd on ollui ongelmono Suomesso io tdlloisel henkil6i ovql ldhteneet Austrqlioon oloittookseen "uuden eldmdn" (Koivukongos, I975). Vopoo-ojonviettotovoisto voidqon my6s ionkin verron pdotelld siirtoloisen sopeutumisen ostetto. Austrolionsuomqloisten vopoo-oion horrostuksisso kotikeskeisyys on silmiinpistovd piirre, lukemisen, kdsituiden io kodin- toi ioloudenhoidon ollesso yleisimmdt vopoo-oionv ieftotovot. Somontopoinen kotikeskeisyys on hovoitiu my6s Ruotsissolevillo suomoloisillo (Toukomoo, 1973). Kouemmin moosso olleet siirloloiset olivot suuntoutuneet enemrhdn kodin ulkoouoliseen foimintoqn kuin dskettdin tulleef. llmeisesti iuuri hyvdn kielitqitonso io vokiintuneen toloudellisen osemonsonsiosto he olivot omoksuneetyypillisid qustrolioloisio vopoo-oion horrostuksio, esim. ulkoilu, kolostus io eriloiset pelit.

16 t4 Suomoloiset - muut siirtoloisel Yleisesti ottoen siirtoloislen psyykkisen soirostovuuden on todeltu olevon sitd suurempoo mitd kouempono kotimoo siioitsee (Hoovio-Monnilo& Stenir-,s, 1973). Toinen td*ed seikko on si irloloisryhmdn suuruus, On todettu. ettd mitd suuremmon oson koko vdest6std siirtoloisryhrnu muodostoo sitd olhoisernpi on sen mielenterveydellinen soirostuvuus (Murphy, 1965).,Austroliossolevien suomoloisten vdhdisestd lukumddrdstd osiltoin iohtunee, ettd oustrol ioloi sten io suomoloislen vdlilld ei ole sellqisio ennokkoluuloio kuin esim, ruotsoloisillo suomoloisiq siirtoloisio kohloon (Tronkell, 1974). Toinen syy tdhtin lienee se, ettd Austrolio on perintee ll isesti siirtoloisten moo io uusien tulokkoiden merkitys moon kehitykselle iunnustetoon yleisesii. Vosloonotlovqn moon kultluurin eroovoisuus luht6moon vostoovosto on keskeinen lekii6 sopeutumisen sddteliidnd. My6s siirtoloisyhteis6n sisdinen roken- ' ne, esim. ikdrokenne io ovioilumisen oste voivol suureiti ioko hidostoo toi kiihdytitld sopeutumisto. Siirioloisten moninoiset ongelmot liittyvdt ldhes oino ioko suorqsti toi epdsuorost k ielivoikeuksiin. Useinkoon siirloloinen ei ole ioulunut opiskelemoon oiemmin vierosto kieltd, ionko opirkelu n/t muitten rositteiden lisaksi on vdlttdmdtdnld. Kielitqidottomuus oiheuttqo my6s sen, eflei siirfoloinen ehkd soo koulufusfoqn vosloovoo ty6td. Kotkeruutto synnytled toteomus, etlei omqq ommolfio pysty ioikomoon siild, mihin se on Suomesso io kehittynyt, voon koikki on ikudnkuin oloitettovo olusto, Yleenso kuitenkin p itkd idnn itte inen henkilti kestuti uuden eldman olkuhonkoluudet pddsten muutomqn vuoden oikono tqloudellisesti vokooleen osemqon. Kielitoidon poronluesso lqpohtuu myds nopeo edistys omqsso ommotisio. Kuitenkin kielivoikeudet seuroovot lohes koko eldmun oion; oioiusten ilrnoisukyky kursii. Posquorellin (1966) mukoon yli 35-vuotios oppii kielen voin tyydytttivdsti. Tttmd iohtoq siirloloisuusryhmittymiin, on erityisiil kreikkqlois' ia ito liqloiskqupung inosio, ioisso perinteet io kieli sitilyvdt sukupolvesto toiseen (Leoding orlicle, 1972). Voikkq siirtoloiset iokop0ivdisen englonnin o5oovotkin, syntyy erikoisri lonte ito toimisioisso io soirooloisso, ioisso iulee kielivoikeuksio. Suurio si irtoloisryhrnia vorten on virollisio tulkkeio, mutto yleensd ovot suomoloiset ioutuneet kdyttdmoun opuno ioka suomolois-noopurio toi poppio. Posquorellin (1966) rnukoon poros tulkki on

17 nuori koululoinen. ioko ei niinkaun ole kiinnostunut itse osiosto, voon pelkdstd6n sen kd6nldmisesto, Soiroolosso kokee somooilisestikin soiros vield tomdn eristdvdn tekiiiin lisdrositteeno, Syntyy informootio-kofkos, ionko potilos kokee hoidon huonouieno. Tdt0 se ei kuitenkoon ole (Lookso, 1973). Volitettovosti on lodeltovo, ettei suurin oso ldokoreistd ndyt0 tdid toiuovqn lqi oto huomioon. Talloin ei synny hoidon mcnestymiselle niin vdlttdmdt6ntd poti los- ldtikdri suhdetto (Lookso, 1973 b). Huonosti vieroslq kielte holliisevoo polilosto voidoon verroto mykkodn, iokq ymmdrtdd kirioitelun tekstin, Austrolion r'soisso soirooloisro onkin eri kielille kudnnetb/ind ns. rutiinikysymyslisto, iohon siirtoloisen onneloon vqstolo, Vqikkq tdmd edesouttoo tietoien voihtoo, niin vorsinkin englonninkielessd osetlqo kirioitur omot voikeutenso. Mikuli hoitohenki lokunnql lq olisi oikoo kuunnello suullisesti vostouk:et, ho'r to iohtoisi entistd nopeommin positiiviseen iulokseen. Voikko tulokset osoittovot. ettd siirtoloiset kokevot :eku lldkorien ettd sqiroolon oniqmon hoidon Auslroliqsso Suomeo huonommoksi, niin dosentli Lookson omokohtoinen fy6:kenlely ouslrql io lo isesso soiroolosso ei onno siihen tulokseen tvkeo. Syy on ldhinna molemminpuolisesso k ie I i tq idottomuudesso. Somollo tulokset kuitenkin osoiltovot, ettd soirosiovuus on yhdessd lddkdrissdkdyntien konsso vdhentynyt Austroliqsso, K ielivqikeuksien tokio ldhtd lddkdriin tqi soirooloon on hiloompoo Austroliosso kuin Suomesso. Erdis:d topouksisso medicol benefitin puuftuminen lienee myus toloudelliseno iorruno. Voikko idn mukono oleltoisi soirquksien listjtlnfyvdn, niin ndin ei osoito kysely. Kylmdbn ilmosloon io tyuhdn liittyvdi rositteet ovot Vdhentyneet. llmostonvqihdos ei ole lisunnyt iho- ioi hengityssoirouksio, sen siioon b,utopoturmot ovot vosfolulleillo hyvin yleisiu, Tdmd liitfyy kielivoikeuksiin. ei osoto lukeo ohieito (Losr, l96l). MyUs ionkinloisto yksindisen siirtoloisen eliimdn epdvokoisuuito kuvostoq Adomsin (1967) lulkimustu loksel, iotko osoiitqvof ndissd siirtoloisissq todetun enemmdn sukupuoli toute io kuin yksindisissd oustrqlioloisissq. Jokopdivdisen olkoholin kdytt6 Au5troliosso on yleisempdd kuin Suomesso, iosso iuopoftelu keskittyy viikonvoihteisiin. Siirtolqisten kohdollo topohtuu olkoholin kdytbn lisdyrtd heti soopumisen jalkeen vaheten sitten roqvuttoen ehkd kronisoitumi sen vuoksi uuden huipun noin l0 vuoden kuluttuo soopumisesto (Krous, 1969o),

18 Tdlloisto ei ole todettovisso suomoloisten keskuudesso. George (1972) on fodennut Sydneyn esikoupunkivdestttn kayttavan 80 o/o:sso viikottoin olkoholio, liiollisesli kuilenkin l0 7o:sro ydertdslu. Tupokkoo polllivot noisel M o/o'.sso io miehet 5l o/o:rso, voiloovot suomqlqisluvut olivot l9 io 47 o/o. Erityisen mielenkiintoinen piirre onkin suomoloisten noisten iupokoinnin io olkoholin koytun lisuontyminen Suomesso vieteffyyn oikoon verrottunq, Suomolqisten siirloloisten soirouksio ei ole virollisisso tilosloissq eriteliy. Siirtoloisten keskuudesso esiintyy ldhes kclme kertoo niin polion psyykkisid hdiri6itd kuin Austroliossq syntyneiden keskuudesso (Krupinski& Stoller, 1962). Erditten psykiotristen soirouksien kohdqllo on korrelootio mddrdityyn konsollisuu teen, skitsofrenio on sloqviloisten io olkoholismi britfildisten ongelmono (Krupinski& Sloller, 1965). Miehet kdrsivdt ndistd voivoisto enemmdn kuin noiset (Krupinski et ol., 1965). Avioliilosso olevot nqiset kdrsivdf psyykkisistu voivoisto enemmdn kuin itsekseen eldiat. foudin puhkeominen iopohtuu n. 3-4 vuotto moohqntulon iulkeen (Krous, 1969 b). Miko on psyykkisten hdiritjiden kehittymisen syynd/ ei selvid iulkoisuisto. Sukuloisten puuituminen jo ty6voikeudet eivdt niiytd olevon syynd mielisoirooloon loutumiseen (Krous, 1969 b). Vostotullut siirtoloinen on melko iuurelon. Siirtoloinen ior.rtuu iotkuvosti muufiomodn ktt5ib,ksid uudesto mqqslo. Elamdnoloien vokiinluesso myds ympdristdtekii6idcn voikulus tulee positiiviseksi, Tdmd vuosiq kestdvd prosesri osetloo pysyvbn rositteen jokopaivdiselle elamalle, sitd kutsutoqn "migront stress-ksi" (Lost, l96l). Mielenki intoisto on todeto, ettd erddt kirioittoiot referoivdt nois.6 yhteyksiss6 sofqvonkien psyykkisistd hdiriuistd tehtyid iulkoisuiq. Eri ihmisroduillo on myiis eriloisei psyykkiset drsykkeef, mutto olueillo, ioisso siirto.- loisvdeslu on enemmisltjnti (esim. Singopore, Hongkong io lsroel) ei mielenterveyshairi6iio esiinny poikkeovosti (Murphy, 1965). Suomen Suurldhetyst6 Conberrossq on useisso yhteyksissa kiinnittanyt huomiotq siihen/ etttt suomenkielisten rulkkien vahdisyyden io psykiotrisen hoidon puutteellisuuden vuoksi huomottovon suuri oso suomoloisistq on iotkuvqsti ioutunut suuriin voikeuksiin (kirie UM:lle ). Kirieessddn 29, Suomen Suurlohctyst6lle Austrqlion Ulkoministeri6 ioteoo. ettd svomoloisel kddntyvdt eriloisisso sopeutumisprobleemoisro vironomoisten puoleen useommin kuin muul sii rtoloisryhmdt. Somoin suomolqisio ioudufoon toimittomoon iqkoisin entiseen kotimoohon enemmdn kuin muito vostqovio ryhmia. Yksi kolmososo :uomoloislen ongelmisio liitf/i iydhiin,

19 osumiseen io rohoitusiorpeeseen. Ndisid osioisso, somoin kuin loakeiietee llisisrd (medicol) io oikeudenktiyttuo koskevisso, suomoloiset eivdi iuuri poikenneet mr-risio siirloloisisto. Sen siioon suomoloisillo oli muito konsolli:uuksio enemmdn psykioirisio io muitq sen topoisio probleemeio kuren olkoholismio io kuyttoytymishdiri6itd (l/6 koikisto fopouksislo ve.rottuno yleiseen tosoon l/10). Somoin kieli- io kommunikoofiovoikeuksisso suomoloiset olivqt kerkitqsoq enemmdn edustettuino. Syynd ndihin voikeuksiin orveltiin olevon eriloisen sosioolisen io kultiurellisen touslon Auslroliosso io Suomesso rekd suomolqisten hoionoisen osutuksen Austroliosso. Suuremmisso koupungeisso, kuten Sydneyssd io ltle lbournesso suornoloisei voivol tuivoutuq puhelintulkkipolveluun milloin tqhqnso. Lirdksi on pyritty honkkimoon ruomeo puhuvio sosioqlitybntekiibiid sekd porontomoon siirfoloisten osemoo vopooehloisten idriesi6ien qvullo. Siirtolqisuus on useimmilso ryhmissd voin yhden sukupolven ilmi6, missd tulee esille useitq eri sopeutum isvo ikeuksio. Austrql isoituneet siiriolqislddkdrit (mm. Minc, 1963; Posquorelli, 1966) ovot todenneel useiden problecmoien selvidvun olkuperdiskielela. Kuitenkin ndin soqtu opu on hetkellinen io iotkuvuus olisi normoolieldmdn konnolto vdlttumdtuntd.tdmdn on virollinen toho seku Auslrqliosso ellu muis5o siirtoloisio offqvisso voltioisso viime vuosinq lopultokin iiedoslonul. Kosko siirtoloisten on todettu soiro:tqvon moon vqkinoistq vdesltjo enemmdn, osiqsio tqrvitfoisiin torkempio tilostollisio selvityksiti kuin nykyirin on soolqvi:sq. Tdhdn liirryen olisi my6s tutkittovo siirtoloisten terveydenhuollopolvelusten k&yt- 160 io tdhsn vdliiniulevio esteitd: iiedon puuietto poikollisisto oloisto, kielivqikeukrio ine, Erityiresti olisi kiinnitettuvt huomiolo siirtoloisfen m ielenterveyde ll irien pulmien selvittdmiseen io toimenpiteiden keh ittdmireen. pyri uva lerveydenhuollosso ennolto ehkdiseyien TAHDELUETTELO Adoms, A., George, A., A venereol diseose in on Austrolion metropolis. lr4ed. J. Aust. 1967: 1 : 145. Survey of Drugs Use in o Sydney Suburb, Med. J. Aust, 1972t,. )1'' Hoovio-Monnilo, Elino & Steniu:, Kerstin, lmmigrotion ond A,leniol Heolfh, Poper for meeting of British A4edicol Sociologists, York, November 2-4, t973.

20 Koivukongos, O, Siirtoloisuus Suomestq Auslrolioqn toisen mooilmonsodqn idlkeisend oikono, 1975 (poinoorc). Krous, J., Krous, J., 5omo sociql foctors qnd the roles of psychioiric hospitol odni:sions of immigronls in N,S, Woles. /vled. J. Aust t2: 17 (o). The relotionship of psychiotric diognosis hospitol odmission roles ond size ond oge structure of immigronl group:. lvled. J, Aust. 1969: 2 : 9',t (b). Krupinski, J,. & Stoller, A., Survey of insti lutionol ized meniol poiients in Victorio, Austrolio 1882 to 1959, Admission lo ond residents in mentol hosoitqls. lvled. J. Ausi. 1962:2t269. Krupinski, J., & Sioller, A., lrc idence of mentol disorden in Victorio, Austrolio occording lo counlry of birrh, lv1ed. J. Aust. 1965:2:267. Krupinski, J., Schoechfert, T., & Code, J., Fociors influencing the incidence of mcntol disorders omong migronfs. lvled. J, Aust : 2 : 269, Lookso, Leo, Kielivoikeuden oiheuttomiq terveysriskeid. Suomen Lddkarilehti 1973 : Lookso, Leo, Migronts in hospitol. Aust. & N.Z,J. Obstet Gyneoc, 1973:13:231 Lost, J., Culture, sociefy ond ihe migront. Med. J. Aust. 196l r I r 420. Leoding orticle: lvledico - sociol problems in the Greek community. lvled. J. Aust :855, Migrotion News. no, "Heolth of migronts", Minc, S.. Of new Austroliqn potienb fheir medicql lore ond moior onxielies, lvled. J. Aust. 1963: I : 681. lvturphy, H.B.M.. Migrotion ond the lvtior lv'leniol Disorders: A Reopproisol, Mobility ond lt/entol Heolth, toim. Midred B. Konton, Springfield, Posquorelli, G.. Generol rnedicol ond o:socioled problems ofthe ltolion migrqnt fomily: lr4ed. J. Aust. 1966: I : 65. Toukoroo, Pertti, Koruloniq kertomoo, 5uomoloisperheet ruotsoloisesso tcollisuusyh- Eiskunnosso. Tompereen yliopiston sosiologion io sos iool ipsykologion loitosten tutkimuksio, 1 /1973, Tronkell, Arne, Svcnskornos f6rdomqr mot invondrore. Info-gruppen. Stockholm, 1974.

21 Olovi Koivukongos, Ph. D. - Leo Lookso. Docent, M.D. THE SOCIAL - MEDICAT PROBLEMS OF FTNNISH IMMIGRANTS IN AUSTRALIA ( A rummory of on orticle in Finnish in the 5 iirtoloisuus- Migro tion periodicol, l/1975, published by the Institute for Migrotion, University of Turku, Finlond.) The heolth problems of migronts hove not been explored widely ond there is on obvious scorcity of studies on ihe subiect (Migrotion News 3/1974). In oddition to speciol migront stress, in porticulor neurotic ond psychiofric disorders, migront workers in new ond stronge conditions moy hove greot difficulties in ovoiling ihenr selves of sociql ond medicol focilities or in communicoting with doctors ond stoff due to the longuoge bonier, This qrticle hqs qimed to throw some light on the subiect in connection with the problems of some ten thousond Finnish-born immigronts in Auslrolio ond to indicote o direction for further reseqrch. To obioin informotion in 1973 o questionoire wos sent with the Finnish-Austrolion newspoper, the Suomi, to the subscribers of the poper. The response wos some l5 %, 138 mqles ond l3l femoles, of these I l9 heing morried couples. These peopfe hod emigroted to Austrolio in ond they represented more setfled ond morried people thon mobile ond yaung persons. The interviewed were generolly skilled workers, corpentering being the most common lrode omong the men, lvlore thon holf of lhe women were housewives. The most common reqsons for iheir emigrqlion were economic opportunities, desire for odventure ond unemployment in Finlond. Concerning working conditions it oppeored lhql most employer: hod dressingrooms. dining-rooms ond other sociol focilities, but only 50 7o hod first oid equipment ond only 2Q o/o gqve q occupotionql heqlth exominoiion to new wo*ers. In Ausirolio there is o voluntory medicol benefit insuronce, which 75 o/o of the interviewed Finns hod ioined compored with the generol Ausirolion stqndord of some 80 o/o. The inierviewed Finns oppeored to foll ill less often in Austrolio thon in Finlond - 35 o/o less often ond 14o/o more often. When folling ill the older migronts generolly colled the fomily doctor (occording to he British trodition) while the more recently orrived mostly ottended o generol proclilioner. Only l8 % went stroight to the oufpqtient clin ics.

22 Conceming ond horpitol treotment ond treqlment by physicions the most inleresf ing feoiure wqs thot the interviewed Finns considered the quolity of medicol cqre lo be worse in Austrolio ihon in Finlond. Consequently 64 o/o considered medicql core good ond only 2 o/o poor in Finlond while the corresponding numbers for Auslroliq were 36 o/o good ond I 6/o poor. In regord to opinioni obout hospitols ihe differences were even more in fovour of Finlond. However, occording to Dr, Lookso's experience, lhere wos no reol difference between Finlond qnd Ausirolio. Smoking diminished omong the moles - in Finlond roughly holf of the men hod smoked ond in Austrolio qt the time of the interview only 38 o/o lmoked. This foll wos moinly due to deliberofely rtopping smoking by some l5 o/o (in Finlond only 4 % hod given up :moking). Of women 85 % hqd not smoked in Finlond, gl o/o did not snoke in Austrolio, 3 7o hod given up in Austrolio but none in Finlond. Thus both ihe sexes hqd diminished omouni of vnoking. An interesting feoture wqs thqt lome women hod o greoter number of cigorettes per doy ( 30 ond over), which moy indicole some difficvlties in odoplotion. An exoctly similor tendency con be found in the olcohol consumplion of the Finns inierviewed. Among the moles the number of teetotollers ond "heovy drinkers,' hod dirninished, $e lotter probobly porfly confirming the findings of Koivukongos (1975), rhof some of ihe emigronts were people with olcohol difficulties in the homelond ond hqd left for Austroliq to slort " o new life,, there. On the other hond the number of women who used olcohol "to:ome extenf,' hod increosed - similorly with the men. While in Finlond drinking moinly iook ploce ot the weekend, in Auslrolio o doily intoke become more common - due lo the Austroliqn woy of beer drinking. In lhe leisure time qctivities of the interviewed Finns reoding, needlework ond home duties were the most cornmon feotures. A very similor hornecentred type of living wos found qlso omong ihe Finns in Sweden (Toukomoo, 1973). Generolly the problems of migront heolth ore found to be greoter ihe fqrther owoy ihe country of origin i5 situoted (for psychic disturhonces, Hoovio-Mqnnilo & Stenius. 1973). Secondly, the greoter the migront populotion the fewer the mentol disorders oppeor fo be. Age skucture. moritol stotus ond other demogrophic chorocleristics ore olso of greot imporlonce in the process of odoptotion (Krupinski & ol.. r 965).

23 According to the Aurfolion Ministry of Foreign Affoirs the Finns in Austrolio hqve more thqn other nqtionolifies problems in odiuitment, erpeciqlly psychiotric problems, olcoholiyn ond behqviourol disorders (l/6 of oll fhe cose: cornpored with the generol foreign-born slondord of l/10). 5imilorly Finns hod to be repotrioled more often to their homelond thon other notionolities. In longuoge ond communic iion problems rhe Finns were qs well overrepresented, Most of the problems of the Finns in Austrqlio ore - directly or indirectly - connected with the lock of the commond of the English longuoge. Even if ihe migront moy hove on elementory knowledge of the longuoge lo monqge qt work lhere a.e sevgre problems in offices, hospitqls etc. This moy couse molodiustmenl ond negotive feelings towords lhc ncw home country. on outlef to olcohol, norcotics, mentol disorders, ond in mosl coses o phenomenon colled migront stres. In future there is on obvious need for comporotive medicol siudies of migronl heolth, including the question of how much the migront is ovoiling himself of heolth ond:ociol fqcilities ond lhe nqtura of the intervening ob'siocles. Even if rhe public heolth service becomes genorol in Austrolio, ond in other counlrics receiving lorge numbers of immigronis, there is reqson - on grounds of longuoge qnd other difficulties fo seek to removc os much os possible fhe:e mcdico-sociol ond linquistic problems. Only then will the medicol core of the country conc m fully ottoin q reipecled ond reqsonoble position omong the immigronti.

24 Proiektin iohtoio Altti tvloiovo, Tydvoimqmin ist rid POHJOISA,IAIDEN VALINEN MUUTTOLIIKE I95I - I973 Ennen yhteispohjoi:mqisen muutlokirion kdytt66nottoo lokokuvsso 1969 moqsto- io moohonmuuttoiien tilostointi oli eri pohioismoisso songen epdyhtendistd. Suomes:o ei pohioismoisesto muuttoli ikkeestd ollvt lqinkoqn tietoio kdytettdvdnd vuosillq io Noriossokin vqstq vuodesto 1958 ldhtien. Tonskon io Ruotsin, somoin kuin Tonskon io Norionkin valisid muuttoliikeitd koskevot luvut poikkesivql ndiden moiden tilostoisso huo.notlovosti loisistoon; fonskosso ndhldvdsli rekisterditiin myds lyhytoikoiset ty6lsdolot ulkornoillo (tahdn viittoq myt5 se, eitd nellosiirtolqisuu: oli suurin piirtein yhtu suuri Tcnskqn io Ruoisin/Norion tilostoien mukoon). - Pohioismoiden vdlisid muuifoliikefid koskevoi tilostot vuosillo l95l-1923 on esi-. telty oheisesso toulukosso pddqsiosso Ruotsin jo Tonskon vdest6lilostoien perusteello. lvluutlovirrot on 5iind eritetty nettotvloksen mukqon olenevqsso idriestykses$. Toulukon mukoon ldhes henkil6{ muutti vuosino l95l-1970 pohioismoisto loiseen, Vilkkointo muutloliike oli Suomen io Ruotsin vdlilld: :uomoloistq muulli Ruolsiin vuosino l95l-1970, miko oli miltei 40 o/o koikerto pohioismoiden vdlisestd muuttoli ikkeesta (vuosino Z0 vqstqqvo osuus oli per0ti 52 %). Toinen muuttoliikkeen vollovirlo kulki pdinvostoiseen suuniqon: Ruotsilto Suomeen muvtti henkiloo eli l2 % koko muuttoli ikkeestd. Muuitovirrqt Tonskosto Ruotsiin sekd kumpoonkin suunfoon Norion io Tonskon vdlilld olivot lahes yhto suuret: henkilud (9"/o) kussokin topouksesso. Muuttoiio Ruolsislq Tonskoon sqmoin kuin Noriosto Ruolsiin oli kqikkioon noin sekd Ruotsisto Norioon henkilt$. Vdhdisintd muuttoliike oli 5uomen io Tonskon rekd Suomen io Norion vdlilla. Toulukoslq ilmenee, elld muuttol iikkeessd ei fopohtunut moinittqvio muufoksio l95gluvun olku- io idlkipuoliskon valillu. NOin ollen yhteispohioismoisen tyt!. morkkinosopimuksen solmiminen ei vdlitfbmdsti voikuttonut tybvoimon liikkuvuuteen pohioismoiden kesken. My6hemminkddn ei ole lopohtunut olennqisio muutoksio muissq muuttovirroisso kuin Suomen io Ruotsin villisessd liikkuvuudesso, Tonskon io Ruoisin vdlinen muuttoliike iopo hiemon supistui 1960-luvullo, kun toos Norion io Rvot-

25 sin vdliset muutfovirrqt lis66ntyivdt tuskin moinitlqvosti, SitO yortoin muuttovirlo Suomesto Ruoisiin poisui voimokkoqsti lo ly*kia heilqhfeluiio osoitfqen 960- luvullo, ionko qikqnq luhes suomoloisto muutti Ruotsiin, My6s poluumuu fo vilkostui mutto heikommin. Vuodesto l97l ldhtien muuttovirron p66suunto kuifenkin kddntyi, niin eitd 1970-luvullq Suorni - somoin kuin Tonsko io Norio - ovot sqqneel Ruotsilto ionkin verron muutlovoilloo. Nello:iirtolqisuus Suomesio muihin pohioismoihin oli vuosino ' koik kioon noin henkildd, kun se Tonskon osqlto oli noin l7 000 io Norion oc to noin l4 000 henkilua. Ruotsin soomo muuttoveitto puoletoon kohosi luhes 24() henkilu6n. Tonskon io Norion volinen muuitoliike oli ldhes iosopoinorso: Norjon sootuq I 950- luvul lo muullovoitf oo Tonskol to muuttovirio kaonryi I 960- luvul lo To kon eduksi. Vuosino l97l-1973 Suorni soi puolestoon Ruotsilto muultoveittoo noi l6 000 henkil6,r seka Tqnskq io Norio noin henkiluu kumpikin. Syksystd 1 ldhtien Suomen muuttovoitto kuitenkin selvdsti iupistui - io syksyllu 1974 muutto liikkeen puusuunto kdanryi idlleen Ruotsin eduksi. Seurqqvollo sivullo olevqsso toulvkossq Ruotsin io muiden pohioismoiden v6lisid m tovirtoio koskevot tiedot perustuvof Ruotrin v6esl6ti lqsioon, Tonskon io Suomen y Tonskon io Norion v6lisid muuitoliikkeito koskevqt tiedot Tonskon vdertutilqstoo kd Suornen io Norion (ynnd vuosilto l92l-73 Norion io Tonslon) Norion vdesi6t toon. Suomen io Norion vdlinen muuttoliike vuosino on orvioitu wosio 1960 koskevien tietoien noiollo. Tonrkon io Norion vdlistd muuitoliikelld vuosin koskevot luvut ovol sulkeissq Tonskon ti lostoin t iperuste irso v topo neen huomotiqvon muuloksen tokio.

26 POHJOISMAIDEN VALINEN MUUTToLIIKE vi isivuotiskousiltoin vuosino l95l-1970 sekd kunokin vuoteno l97l MIGRATIONS BETWEEN THE NORDIC COUNTRIES by five-yeor periods in l95l-19 ond onnuofly in 197l uomesio vuodet Ruoisiin yeqrs F 5 l95l W ffi 196l r Ruotsisio Suomeen r r ffi 15900,,, nefto'/ netds 32 t s S Tonskosto Ruotsiin 19 7@ 2l m Ruolsisto Tqnskqqn SDnel t2 &0 t4 2N 12ffi t F 2& oF 2 t F 2M netto 7300s 6800s I t00 s D 000 D 000 D vuodet yeors Noriosto Ruolsiin N5 t95l-55 ll l0 400 't 96 t-65 ',t2 r m Ruotsisto Norioon 5N ' 200 I o netto netfd Suomesiq Tonskoon 3r00s l s l3m 5600s s N 1200N 400 N Tonskqsto Suomeen nettci DFnel D D 100 r 700 D.,f00 I 100 D D vuodei yeors l96l Suomesto Norioon FN (r 200) I t Noriosto Suomeen NF nelto nel Norjosto Tonskoon ND Tonskosto Norioon DN netto ner ' ,f00 N (e00) (400)N N N D r N (r2 300) (10800) 500 D N 2ffi N 23W &0 0 zffi 200 D D l) Nettoluvun iuliessa olevo kirioin (N= Noriq, S = Ruotsi, F = Suomi io D = Tonsk ilmoisee, miksi moo kussokin topouksesson soonut muuttovoittoo. The letter ofter the nel figure (D = Denmork, F = Finlond, N = Norw<ry ond S = Sweden) indicotes the counlry goining from ihe migrotion.

27 MIGRATIONS EETWEEN THE NORDIC COUNTRIES IN I95I-I973 Stotislicr corcerning the inter-nordic migrofion: were rother heferogeneous in the four Scondinovion countries before the introduclion of the inter-nordic migrotion certificole in The best ovoilqble doto ore summorised in the oppended Toble, which is bosed moinly on the vitol stotistics of Sweden ond Denmork. Altogether neorly 75Q 000 persons migrqled frorn one Scondinovion country lo onother during the yeors l95l-1970, The rfongest flow wos from Finlond to Sweden 294,000 persons or obout 4O per cent of the totol; in os much os 52 per cent), while the nexl strongest flow went in the opposiie directioo (86,000 persons or '12 per cent). The flows from Denmork to Sweden ond in boih directions between Denmo* ond Norwoy occounted for 9 per cent ( 66,000-68,000 persons) eoch. About 50,000 persons moved from Sweden to Denmork, ond from Norwoy to Sweden, during the 20 yeor under review, while 34,000 persons migroted from Sweden to Norwoy. The movements between Finlond, on the one hond, ond Denmork ond Norwoy, on the other, were insignificont. - In the eorly 1970's ihe poftem of migrofions chonged considerobly: Finlond, Denmork ond Norwoy goined some relurn surplus from Sweden, which hod qccumuloted o nel immigrotion of 2,O,000 persons frorn the ihree countrier (208,000 from Finlond olone) in l95l A resumption of the previous poftem wos discernible during 1924, however.

28 Eevo K oinulqinen ULKOSUOMALAI5UUSKONGRE55I JWASKYLAN KESASSA Jyvdskyldn Kcsdn No XX yhtcydessd i6ricsietddn ulkosuomoloisuuskongressi 27, Jyvdskylun Kesdn holliius on osetionul kongressin idriestelyid vorien toimikunnon, iosso on edustus Jyvdskyltin Kesdn lisaksi Suomi-Seuroslo, S i irtoloisuusin:ti tuutisto io S i i rtoloisosioin neuvottelukunnoslo. Kongressi pyrkii vqlotlomqqn ulko:uomoloislcn clomuu io kulltuurio ldhinnu koukosiirtoloisien osqlto. Ruolsiin suunlouiuvon siirtoloisuuden ongelmio on kdsitelty suhteellisen polion io ongelmol ovoi poremmin yleisessd fieioisuudesso, kouemmoksi siirtyneiden suomqlqisten eldmdstu ci kuitenkoon tiedetu poliookoon. Kongressin ),ksi tdrkeimmistd leemoisto on siirioloisten identiteetti io integroo-. tio, kuko mind olen. Siirtoloisethon 5tlilyttdvdf useimmiten konlcktit entiseen kolimoohqnso mm. puhumollo. iotkuvosti suomeq io opetfomollo sitd io uudesso kotimoosro syntyneillc loprilleen. He ovoi yhteydessit Suomeen muutenkin erilqisten seuroien valitykscllo, tekemdll6 vieroiluio Suomeen lo lukemqllq suomqloisio lehtid. Siirtoloistcn keskuudesso ilmestyy my6s runsoosfi suomenkielisiu iulkoisuio, Kongressisso pohdiioon, mikd ndiden kontol,.tien merkitys on, mitu m rkitysfd on esim. toiscn polvcn siirtoloisten suomenkielen opiskelullo, milloisiq voikeuksio on uuteen kotimoohon inte groitumisesso, holuoqko siirtoloinen pysyu edel leen suornoloiseno huolimottq siitd, ettd hdn on ehkd iq otfonut uuden kolimoon konsoloisuudcn. Kongressisso volotetoon my6s 5uomen voltion virollisto siirtoloispolitiikkoo, ioto suunnitfclee mm. 5 iirtoloisqsioin ncuvoite lukunto. Mitd siirtoloisten hyvoksi on tehty. mitd voidoon tehdd - voi onko torpeen iehdd mitddn? Ruotsin voltio on ollut vorsin oktiivinen vlkomoillq olevien omon moonso konsqlqisten huolehtim isesso. Ruolsin vollion toimesto on perustetfu mm. ulkomoille ruotsoloisiq kouluio io ioriestefty ruotsinkielistu kulltuuri toim infqo muulenkin. Suomen kohdollo t6lloisi:to toiminnoisto ovot huolehtineet lohinnd eriloiset idriest6t, iotko usein tolouddlisisso voikeuksiss olcvino eivdt ole voineef tehda koikkeq toivomoonso. Esimerkiksi Amerikosso on ilmennyl huomottovosso mddrin torvetto suomenkie lisestd kiriol lisuudeslo,