il,rtr":t*i,?u*$ rs Annikki v. Pandy Valmiuspdillikko

Transkriptio

1 {nt rs Ounasjokilaakson pelastuskoirat (OPEKO) Tiina Auer NihfiHntie Kittitx Asia: Suosituskirje liitettflvtksi OPEKON hakemukseen raunioradan perustamista varten Barents Rescue harjoitusta varten. Vapaaehtoinen pelastuspalvelun toiminta Tunturi-Lapin alueella on aktiivista ja toimintaan liittyy uusia ryhmiii ja henkilditii. Viranomaisten viihenevien resurssien myiitii koulutettujen vapaaehtoisten tarve viranomaisten tueksi esim. etsintdihin korostuu. Pitkien matkojen Lapissa toiminnan nopea kiynnistiiminen voi olla kadonneen henkildn selviytymiselle se ratkaiseva tekijii. Koulutetut ja alueen tuntevat koirakot ovat verraton apu kyseisissii tilanteissa. Vapaaehtoiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta taitojen yllapitemiseksi, erityisesti koirakoilla olisi hyvl olla mahdollisuus harj oitteluun siti varten suunnitellulla radalla. Rovaniemi il,rtr":t*i,?u*$ Annikki v. Pandy Valmiuspdillikko SPR Lapin piiri Liihteentie l Rovaniemi

2 Lttl=L e Pelastuskoirat Barents Rescue 2015 harjoituksessa. TelH hetkelld harjoitukseen on osallistumassa koiria seuraavasti: Poliisi:. Suomesta 4 koira partiota r Ruotsista 4 koira partiota. Vendjdltd 2 partiota Lisdksi harjoitukseen on osallistumassa, Vapepan ja Kriisinhallintakeskuksen toimesta muutamia koiria ohjaaj ineen. Harjoitu kessa pelastuskoi rien tehtavet ovat seu raavat :. Je jittea ja bytiiii maastoon eksyneet retkeilijdt. MaanvyOrymealueidenvarmistaminen. Mahdollisiavesipelastustehtdvi6 Harjoituksen onnistumisen kannalta olisi hryin tdrked ettd voisimme harjoitella maanvydrymdn alta pelastamista/etsimistd mahdollisimman hyvd tasoisella radalla. Senpd vuoksi Kriisinhallintakeskus on palkannut Pelastuskoira-asiantuntijan suunnittelemaan rauniokoiraradan. Tdmd suunnitelma ei ole tehty ainoastaan tdtd tulevaa harjoitusta vaan pitkdlle tulevaisuuteen. Olisitoiveissa, ettd rataa ylliipidet66n ja mahdollisesti my6s laajennetaan tulevaisuudessa paikallisin voimin. Senpd vuoksi rata on tarkoitus rakentaa yhteistydssi paikallisen Ounasjokilaakson Pelastuskoirat -ryhmdn kanssa. Kriisinhallintakeskus ja Sisd ministerio osa llistuvat rada n rakenta m iseen budjetti mme puitteissa. Annan mielelldni lisdtietoja asiasta. Ystdvdllisi n Terveisi n, AriSeppdld Barents Rescue Harjoituskoordinaattori Kriisinhallintakeskus -CMC Finland a ri.seppa n la nd.fi

3 Lt nz S, Suomen Pelastuskoiraliitto ry Finlands Riddningshundfiirbund rf. Lausunto 2t.4.20t5 Suomen Pelastuskoiraliitto lausunto koskien Pelastuskoiraliiton jdsenyhdistyksen Ounasjokilaakson pelastuskoirien (OPEKO) raunioratahanketta Levin koirapuiston yhteyteen Pelastuskoiraliitto on aloittanut yhteisty6hankkeen Pelastusopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa pelastustoimen tarpeita pelastuskoirien kiiytdlle normaalioloissa ja poikkeusoloissa (vdestiinsuojelutilanteissa)sekd kehittdd Pelastusopiston pelastuskoiratoimintaan liittyvdd opetusta vastaamaan entistii paremmin pelastustoimen ja koiranohjaajien tarpeisiin. Pelastuskoiraliitto on lisdksi aloittanut Raunioprojektin jossa lyhyen aikavdlin tavoitteena on lisdtd jdsenten kiinnostusta rauniotoimintaan ja koesuorituksia. Pitkdn aikavdlin tavoitteena on raunioratojen lisddminen ja pdivitys, VSS-sijoitettujen koi rakkojen lisid mi nen ja FRF-koira kkojen lisdd minen. Pelastuskoiraliiton strategiassa on kattavuuden lisddminen eli avunsaannin turvaaminen koko maassa. Erityisesti Pohjois-Suomi katsotaan painopistealueena kattavuuden lisddmiseksi. Ounasjokilaakson pelastuskoirien ldhimpifrn raunio harjoittelualueeseen on yli 200 km etiisyys. Joten ldhempdnd olevia ha rjoitusalueita ta rvitaa n ehdottomasti. Ylldmainittujen johdosta suosittelemme ldmpimisti raunioratahanketta Levilld. Mika Soininen Toiminnanjohtaja Suomen Pelastuskoiraliitto ry m i ka.soi n i pelastuskoira i itto.fi Lisdtietoa: Pelastuskoiraliitto internetsivut: SPeKL strategia: Pelastuskoirakoulutuksen kehittimishanke : Crraaaa Dalrc*rrcLaimlii0,la ae Eialrarlc D:irLlriaachr. rrl.3arl..-tl.f

4 LrttT L1 L Helsingin Sanomien artikkeli kotimaa Rauniokoirista on Suomessa pulaa H arrastajia haittaa harj oitteluratojen puute KOTMM :00 Pauliina Grrinholm HELSNGN SANOMAT Rauniokoira lines ilmoittaa ohjaajalleen Kirsi Mydhdselle Helsingin raunioradalla ldytiimdnsd ihmiset haukkumalla. He harjoittelevat radalla viikoittain. Toimittaja: Pauliina Gronholm HS, kuvaus: Juhani Niiranen HS, leikkaus: Kristiina Marttinen HS Vapaaehtoisista pelastuskoiraryhmistl on Suomessa pulaa, toteaa Suomen pelastusalan keskusj lrj estcin ( Spek) varautumisj ohtaj a Karim Peltonen. Esimerkiksi kansainvdlisen tason pelastuskoiria on Suomessa vain kaksi. "Teyb/y muistaa, etth toisin kuin poliisilla, pelastuslaitoksella ei ole yhtiin virkakoiraa, joten toiminta on tiysin vapaaehtoisten harrastajien varassa", Peltonen sanoo. Fakta Edellytyksend hyvd hajuaisti lpelastuskoiran on oltava paitsi tottelevainen myos hyvdssd kunnossa, jotta se pystyy liikkumaan raunioilla ia vaikeahkossa maastossa. lnyvan hajuaistin lisdksi koirilla pitdd olla vahvat hermot ja motivaatio etsid. Lisdksi koiran pitdd olla avoin ia vstdvdllinen sekd ihmisille ettd toisille koirille. lfoiranolrjaajilta vaaditaan fyysisen kunnon ja sitoutumisen lisdksi muun muassa erilaisia etsintd-, ensiapu-, suunnistus- ja viestintdtaitoja. Lisdksi heiddn tulee sietdd stressid ja hankalia olosuhteita. "Harrastajista vain harva yltii?i huipulle. Jotta Suomessa riittdisi tarpeeksi koiria my<is vaativiin kansainvdlisiin tehtlviin, tdytyisi harrastajia olla reippaasti lis[[." Pelastuskoiraryhmlt koostuvat vapaaehtoisista koiranohjaajista koirineen. Koirat osallistuvat viranomaisten apuna erilaisiin etsint6- ja pelastustehtiviin. Tehtivdt voivat olla esimerkiksi erilaisia riijlhdys- tai sortumaonnettomuuksia tai kadonneiden etsinthl. Rauniokoiria koulutetaan mycis pelastuslaitoksen alaisiin vdestcisuoj elutehtdviin. Suomessa pelastuskoiria kouluttavat Suomen pelastuskoiraliitto seki Suomen palveluskoirien liittoon kuuluvat harrastajayhdistykset. Pulaa on etenkin rauniokoirista. Esimerkiksi Suomen pelastuskoiraliiton hiilytysryhmdssl oli viime \ ronna yhteensarzo koiraa, rauniokoiria kuitenkin vain 35, toiminnanjohtaja Mika Soininen kertoo. (r)

5 LUTE 9 (z) 2 Suomen palveluskoiraliitossa on vuosien zoo3-zor4 viilisenii aikana koulutettu 160 rauniokoiraa, kertoo yhdistyksen tiedottaja Elina Noonari. Yhteensb liitossa harrastaa noin 5oo koiraa ja 729 koiranohjaajaa. Harrastajia haittaa sopivien harjoittelupaikkojen puute. Spekin vuonna zog tekemin selvityksen mukaan harjoiueluun sopila raunioratoja on Suomessa vain zz. Valtaosa radoista sijaitsee Eteli-, t- ja Liinsi-Suomessa. Katvealueita on ainakin Pohjois-ja Keski-Suomessa. "On hyvin pelastuslaitoskohtaista, miten tirkeinii toimintaa on pidetty", Peltonen sanoo. Myds Helsingin etsintd- ja pelastuskoiriin (Hepeko) harrastajia olisi ftrlossa enemmdn kuin voidaan ottaa, kertoo koirankouluttaja Mqika Bor strtim. Hepekossa koirakot harjoittelevat raunio- ja maastoetsintil. Uusia harrastajia otetaan mukaan vuosittain kevddll[ ja syksyllli. Etusijalla ovat nuoret koirat, sillii hllytysvalmiuden saavuttaminen voi viedl koiralta ja omistajalta 3-S vuotta. "Koirilta vaaditaan tiettyjh ominaisuuksia, jotta voimme seuloa joukosta sopivimmat", Borgstrcim kertoo. Pol i is i n apuna ihmisten etsintlin osallistuvilta koirakoilta vaaditaan yhteniinen kiiyttcionottotarkastus, niin sanottu virtakoe. Pelastustoimen puolella vastaavaa testii ei ole, mutta sellainen on parhaillaan suunnitteilla, kertoo Mika Soininen. Tdstd on kyse lnepalin maanjdristyksiin oli Suomesta tarkoitus ldhted avustusryhmdn mukana myos kaksi ra u n iokoi raa, espa njanvesi koi ra uros H aba ja bordercol ieu ros Karkki. JAvustusryhmdn lahto peruuntui viime tingassa, kun Kuopiossa odottanut, valmiiksi pakattu kone ei tiistaihin mennessd ollut saanut Nepalista laskeutumislupaa. lsuomessa on toiminut kansainvdlinen koiraryhmd noin kymmenen vuotta, mutta ulkomaille ei vield ole ldhetetty yhtdkddn koirakkoa.

6 rolnsr LAPP' tp Ll 1 (1) 5 Lausunto Ounasiokilaakson Pelastuskoirien (OPEKO:n) raunioradan perustamiseen Lapin poliisilaitos tukee mielenkiinnolla raunionradan perustamista Kittikiein, vaikka Lapin poliisilaitoksella ei ole hajasijoitettuna poliisikoiria Tunturialueelle. Rauniorata tukee pelastuskoiratoimintaa ja ma hdollistaa teho kkaa n harjoittelu n es im. laviinionnettom uu ksiin. Lapin poliisilaitoksen koiraryhmei piteiti vuosittain kevdisin ja syksyisin useamman pdivfln harjoituspd; vid, jotka ovat yleensd pidetty ympdri pofiisilaitoksen aluetta. Kittiiaan mahdollisesii rakennetiava rauniorata tukisi poliisin koiratoimintaa harjoittelun osalta raunioradalla, koska kadonneen henkif6n etsintddn on panostettu viime aikana my6s poliisissa paljon, lisdksi rauniorata mahdollistaa tehokkaan ymparivuotisen harjoittelun. Samoin koiratoiminnan vuosittaiset PTR-p iivdt (Poliisi- Tultija Rajavartioiaitos) olisi mahdollista pitad Kittildssd. Rauniorata tukisi poliisikoirien harjoittelua myds ajoneuvolla suoritetuissa etsinn6issd, jossa koiraa kuljetetaan esim. mdnkijdn pdtillei etsint6alueella tuulen alapuolella, mikd on edellytys isojen alueiden elsinnoissd. --n 1 t- -U\(-.-*, Komisario Eero Vdnskd Lapin poliisilaitos LAPN POLSLATOS Hallituskatu A,96100 ROVANEM kirjaamo.lappi@poliisi,fi Puh , Faksi poliisi.fillappi

7 Lt tie (o. LAPN PELASTUSLATOS EMERGENCY SERVCE OF LAPLAND ValmiuspUAllil,ik /AS 1 LAUSUNTO pj. Tiina Auer Ounasjoki laa kson ken nelkerho / pelastuskoiraryhrn 6 Pelastuskolraharrastaf ien ra u n iorataha n ke Kittlltn Levi le Lapin pelastuslaitos on perehtynyt Ounasjokilaakson kennelkerho / pelastuskoiraryhmd - OPEKO:n hakemukseen raunioradan rakentamiseksi Kittildn Leville. Saamamme suunnitelma ja hakemuksessa esitetyt perustelut ovat yhtenevdt niiden tavoitteiden kanssa, joita Lapin pelastuslal toksella on pelastustoimen pelastuskoiraryhmien aikaansaamiseksi niin normaaliolojen rakennussortumien ja lum ietsintctehtdvie n kuin poi kkeusolojen pelastustehtdvien varalle. Lapin pelastuslaitos on pdivittdmcssd omia valmiussuunnitelmiaan poikkeusolojen vflest6suojelumuodostelmien osalta. Alustavan keskustelun pohjafta pelastuskoiraryhmil pyritdtn kouluttamaan ja varaamaan eri puolille Lappia. PETO -koiratoiminnan kehittdminen normaaliolojen ja poikkeusolojen tarpeisiin on pitkfliinteistd toimintaa. Raunioratahanke edistdfl koko Lapin alueen toiminnan viridmistd tilanteessa, jossa harjoitusolosuhteet ovat puutteelliset, mutta aktiivisia hanastajia on koulutettavissa. Hankkeen valmistuminen ensivaiheessa ajoittuu sopivasti Barents Rescue 2015 harjoitukseen, mikd voi osaltaan edesauttaa hanastustoiminnan kehittymistd koko pelastustoimen alueen osalta.,z/l,/fut Valmiuspaal[kk0 Ari Soppela Pelastuskoirayhteyshenki16...Mepft... Tunturcille... lhupungeista... Erflmaihin...Turuanasi Laprsa... ww.taotnoetaslustattos,fi: ww,facabool.<.comllaoinoglastuslailo$ ; VatmiuneUtit*a Ai *ppta Kiwltfil<atu 26, 94WO Kemt puh. W ari.soppel@lapinpla$tslaltos.fi

8 Lt rl V. '* Rajavartiolaitos \ V Griinsbevakningsviisendet '\-D/- The Finnish Border Guard Lapin rajavartiosto Esikunta Rajatoimisto Lausunto id (1) 4 RVLDno/z Kittildn kunta Tekninen lautakunta LAPN RAJAVARTOSTON 1AUSUNTO RAUNORADAN RAKENTAMSEEN Lapin rajavartiosto puoltaa suunnitelf un raunioradan rakentamista. Rajava rtiola itoksen virkakoi rat kou lutetaan mm. hen kiloetsintdd n ja toteutuessaan rata tarjoaisi turvallisen, monipuolisen ja haastavan harjoitteluympdrist0n koirien koulutukseen. Apulaiskomentajan sijainen Majuri Kaarlo Suoniemi Toimistoptldllik6n sijainen Majuri Pasi littildinen A'bklrJr on dhl6l...d dlhdolbttu.rlrnld.ltlmld..idn r.f. Ral.yrrtolrlb. 2t Ho AbHrloltuk.n olk.lll.urd.n yol tod.nirr klrr.rmalr, JMELU Kittil{n kunta Si.iminilbrld nrll.!.mlnbt. d l{inilty of th. nbriot tui.ydiohibtt n llilunb st$rn far grinricyllnlngrvi ndel Ho.dqurbrt of th. FinnLh Bord.. Gu.rd Pt 3 (Panimol tu 'l), HELSNK PB 3 (&yggerigahn 1),00131 HELSNGFORS PO Bor 3 (Panitnokatu 1), Fl00l31 HELSNK Puhelin t 000, Falci Telebn , Far Phone +358 (0)2Slt , Fax +358 (0) w$w.raja.fi 'xv'r.raja.f

9 Lit TE (r) KARKEA RAU N ORATASU U N N TELMA KittiH Tarvittava maa-alue Tarvikkeet viihintiiin 20 x20 m kaivonrenkaita tai betoniputkia (halkaisija riitteve, jotta siellii pystyy viihintiiiin konttaamaan) valuliittymiii tms. eripaksuisia esim. muoviputkia (vesiputki, viemiiriputki... ) muovia tms. * kiinnittiiminen kpl metalli- tai vaneriluukku (sisiiiinmenoaukkoon) ti i i a, kivenlohkareit4 betonipurkuj iitettl tms. Maata on kaivettava viihintdiin 2 metrin syvyydeltii pois alueelta. Tamen jiilkeen sijoitetaan suunniteltu tunnelisto paikoilleen (erillinen suunnitelm&, h. kuva). Tunneliston risteyskohdissa klytetiiiin esim. valuliittymiii. Kaikkiin valuliittymnn liittymiin (putki jatkuu) asennetaan muovi tai vastaava. Se toimii ikiiiin kuin verhona ja blokkaa hajun kulkeutumista. Putkien piiissii voi olla valuliittymii tai ne voivat olla suoria putkia. Pari metrifl ennen putken piiiitii on kuitenkin oltava mahdollisuus muovin tms. asentamiseen. Harjoittelua kiytiinndssfl helpottaa, mikiili ndm6 ovat kiinteitii rakenteita. Tarvittaessa, kun halutaan eritt?iin viihiihajuisia piiloja voidaan lisiiksi kayftiia irrallisia muovej4 jotka kertaluonto i se sti asennetaan betonirenkai den viil i i n. Kuva : esimerkki valuliittymcistri Valuliittymdn piialle ei tule "kaivoa". Siihen on laiteffava kansi tms. umpinainen rakenne. Valuliittymlstii liihtee muutamia eri putkia maan pinnalle. Putket on hyvii olla eripaksuisia. Myds niiden ulostulo maan pinnalla on eri paikoissa. Putken piiihin voidaan valuliittymin sisiillii asentaa kiinteiit "kannet" tai tulpat, jotka voidaan harjoituksen luonteen mukaan sulkea tai avata. K6ytiinncissd on helppoa myds sulkea keytdsta poistettavat putket muovilla ja ilmastointiteipillii, joten kannet eivlt ole viilttiimiittdmifl. Putkien koot esim. l5 mm, 30 mm ja 50 mm. Kdyttiimiillii eri putkia saavutetaan mahdollisimman hyvii hydtysuhde koiran harjoiueluun. Mikiili tietyn piilopaikan haju tulee aina yhteen kohtaan, koirat oppivat paikan muutaman harjoituksen jiilkeen. Kun hajun ulostulopaikka ja

10 LrtlE q (z\ miiiird vaihtelee, joutuu koira tekemiidn tydte, vaikka kyseinen rauniorata paikkana olisi sille jo muodostunut tutuksi (vrt. purkkirata haj uerottelussa). Kun tunnelisto ja hajun ulostuloa varten asennettavat putket ovat valmiina, ne peitetii6n maa-aineksella. Tiimiin ptiiille tulee vielfl levittiiii riittevii yhteniiinen kerros tiifte, betonielementtijatette tai kivilohkareita. Lopullinen syvyys tunneliston pohjalle on oltava viihintiiiin 2,5 metrid,. Vaikeakulkuinen alusta tulee jatkua muutamia metrejii ulkopuolelle reunimmaisista haj un ulostuloi sta. Hajun ulostuloputket eiviit saa niikyii rauniokasan paiilt4 vaan "rauniomateriaalia" (kivi[, tiiliii tms.) tulee olla riittavii kerros niiden piiiillii. Vaikka putkien ei tarvitse olla aseteltu juuri kaavion osoittamalla tavalla" on erittiiin tdrkedi, ettdt niiden tarkka sijainti on kartoitettu. Tiimii kartta tulee olla harjoittelusta kulloinkin vastaavan saatavilla. On hyvt, ettti yhdessii tai katrdessa kohdassa kahden eri piilopaikan hajun ulostuloputket ovat liihekkiiin. Tiimd mahdollistaa sekoittuvien hajujen ha{ oittelun. Koska hajun blokkautumiseen keyteftevat materiaalit (verho) kuluvat, kannattaa jo alun perin niiden kiinnitys toteuttaa niin, etti ne ovat helposti vaihdettavissa uusiin. Paikalla tulee olla riitt[viin paljon irrallista tavaraa (puulavoja, autonrenkaita...), jolla voidaan peiuiii sis?iiinmenoaukon maalihenkildiden mentyii piiloihin. Tete tavaraa tulee olla harjoituksessa viihintiiiin metri joka suuntaan sisiiiinmenoluukusta. Tunnelistoa voidaan luonnollisesti kiiyttih myds pimeiissii ja ahtaassa ty6skentelyn harjoitteluun. Tnlliiin on hyv[, jos "verhot" saadaan tarvittaessa esim. rullattua yl6s, pois koiran tielta. Harjoittelun vaikeutuessa koiran on kuljettava tunnelin liipi, vaikka verho roikkuukin sen edessfl. Tiimiin harjoittelualueen ympiirille voi helposti rakentaa muuta rauniorataa pikkuhiljaa. Tiirkeii[ on huomata kuitenkin, ettl radan rakentamisessa tulee ehdottomasti v[lttiiii erillisten pienten kasojen muodostumista, joiden vililli on koiran (a ohjaajan) helppoa kulkea polkuja, teitii tms. pitkin. Raunioradan on oltava mahdollisimman yhteniiinen sekti erityistii huomiota on kiinnitettiivti alustan ep?itasaisuuteen ja vaikeakulkuisuuteen. Alusta ei saa olla liian stabiili, vaan sen tulee eliilja liikkua askelten alla kuten sortuman jiilkeen todellisuudessakin.

11 LtriE (C.!re+ ftl.a inrsq vf Naq r+t u c s a_ ( a 3 ^: it -T.D E E T J- JtQ 1 (f E s E i J "t"rr!: /' \ t : : J U] t lia Fl F t )r t tr- h,?i;, 2: j, - ll fi / f r - t \/ \ /i - { r:----r t'/t/ \ dl\l tl \ -,l: c: o! F 2 C grt S: t l ^-'.1 { t. Ji; <! 5 J: F { 2/ ) { Lri a - r(t J 2 { ra ta 2 a,