Romutusta ja uudis rakenteita Teflon Telakalla

Transkriptio

1 Petri Sipilii Romutusta ja uudis rakenteita Teflon Telakalla Pernion Teijossa sijaitsee keskikokoinen kuivatelakka, joka on maamme telakoiden j oukossa sikiili poikkeuksellinen, ettei se ole koskaan ollut minkddn suuren laivanrakennuskonsernin osa. Teijon telakka liittyy kuitenkin ldheisesti maamme teollisuuden ja merenkulun historiaan sikiili, ettd allastelakan rakennutti runsaat 40 vuotta sitten merenkulkuneuvos Antti Wihuri. Telakka rakennettiin liihinnii laivojen huolto- ja korjaustoita varten, mutta seuraavien vuosikymmenten aikana Teijossa valmistui myris uudisrakennuksia eri valmistajien toimesta. Muutaman kilometrin piiiihiin Mathildedaliin kehittyi Wihurin aikana vilkas laivanromuttamo. Historiallisen telakka-alueen teollinen perinne alkoi jo r,uonna 1686, jolloin maaherra Lorentz Creutz nuorempi aloitti rautaruukkitoiminnan herraskartanon mailla.t Ruukkitoiminta laajeni jo 1800-lurulla hoyryja maatalouskoneiden tuotantoon. joista jiilkimmiiinen oli vahvasti mukana vield Wihuri-yhtymdn aikoina 1970-luvulle saakka. Teijon ja Mathildedalin ruukkiyhteisojen vaiheet liittyvat liiheisesti toisiinsa, vaikka alueet viilillii ovatkin olleet eri omistaiien kiisissii. Laivanrakennuksen varhaisvaiheita Pernioldisten kokonaan tai osin omistamien laivojen maard vaihteli 1800-luvun ensimmdisellii puoliskolla neljiin ja viidentoista viilillii. Ndistd osa oli rakennettu kotipaikkakunnalla. Talonpoikainen veistdmotoiminta jatkui aina I 880-1uvu11e, ja rakennuspaikoiksi mainitaan Hakkalan ranta, Gribolen varvinmdki, Heikkilii, Krogsbcile sekii Mutaistenlahti.z Myos Teijon veistdmolld rakennettiin laivoja ainakin yhtion omaan kiiyttrion. Yksi niiistii oli vuonna 1872 valmistunut kaljaasi Thalus, jonka pituus oli hieman vajaat 20 metrid.3 Teijon tilan ja tehtaiden omistajana ja 1800-lukujen 1_4 LAIVA y200l vaihteessa oljut Josef Bremer harjoitti laivanvarustusta Turusta kdsin, ja hdnen kerrotaan 1 80O-luvulla rakennuttaneen Teij on veistiimcillii Arkki-nimisen kolmimastoisen kaljaasin. Teijon konepaja puolestaan valmisti mm. laivojen ankkureita ja ketjuja.a Mathildedalin korjaustelakka perustettiin vuonna Tdmdn vetotelakan paikalle kehittyi sittemmin vilkas laivanromuttamo. Ruukkiyhteisiisti monialayritykseksi Mathildedalin tehtaan perusti luwn alussa Wktor Zebor Bremer, joka nimesi sen puolisonsa Matilda Rehbinderin mukaan.6 Mathildedals Bruk Ab -niminen osakeyhtici syntyi, kun tehdas siirtyi vuonna 1877 Suomen valtiolta Mikael F. Nikanderille. Hdnen aikanaan pitkiiiin laiv arautaa takonut tehdas alkoi panostaa mm. hoyry- ja maatalouskoneiden tuotantoon. 7 Myds Teijon ruukkiyhtion tehtailla oli 1800-luvu1la valmistettu maatalousty<iviilineitii luvun alussa masuuni lakkautettiin, ja yhtio alkoi siirtyii konepaja- ja valimotuotteisiin. Osakeyhtiomuotoiseksi Tykr) Bruksbolag oli muutettu luonna 1889, jolloin yhdeksi osakkaaksi tuli ruotsalainen Per Carl August Carlborg. Vuonna 1915 tiimii yhtio osti kaikki Mathildedals Bruk Ab:n osakkeet. Piiiiosakkaaksi ja Teijon viimeiseksi tehtaanpatruunaksi noussut Carlborg oli aiemmin samana vuonna mlynyt kaikki Teijon Tehtaat Oy:n osakkeet konsortiolle, jossa olivat mukana mm. Fiskars Ab ja Privatbanken i Helsingfors.s 1930-luvun alun pula-aikana yhtidn osakkeet joutuivat sitd rahoittaneen Oy Pohjoismaiden Yhdyspankki Teijolla, polttomoottoreita Mathildedalissa sekii lisiiksi viikatteita ja nappeja Kirjakkalassa. Vuonna 1944 yhtio siirtyi Oy Aga Ab:n omistukseen, ja erityisesti maatalouskoneiden kauppa oli sodan jiilkeen vilkasta. Antti Wihuri osti tehtaita ja kartanoa hallinnoivan yhtion osakekannan keviiiillii 1957.e Wihuri oli noihin aikoihin muutenkin laajentamassa toimintaansa uusille alueille, mutta Teijoon liittyvien mieluisten muistikuvien sanotaan olleen yhtend syynii Wihurin tdmdnkertaiseen ostopddtokseen. Teijon kartano ympdristciineen oli yli kuusi ruosikymmentd aiemmin tehnyt liihtemiittrimdn vaikutuksen Wihuriin, joka aikoinaan oli saapunut Teijon laituriin kaljaasi Rakkauden mukana, fiollotn Anton Jansson -nimisend 13-vuotiaana kokkipoikana.ro Vanhan ruukkiyhdyskunnan tehdas- ja asuinrakennukset olivat epiikiiytiinncillisi?i j a rdnsistyneitd. Antti Wihuri alkoi ensi toikseen jiirkeistiiii Teijoon ja Mathildedaliin hajautettuja toimintoja, ja pynki keskittiimddn kaiken teollisen tuotannon Teijolle. Jiiljellii olevissa laitoksissa tuotettiin omistajanvaihdoksen aikaan puimakoneita, silppureita ja nappeja, mutta jo luvun lopulla Teijolla valmistui mm. koreja myymiiliiautoihin ja Volvon linjaautoihin. Mathildedalin tehtailla puolestaan tehtiin maatalouskoneita ja polttomoottoreita. Allastelakan louhinta Teijoon aloitettiin vuonna I 959.t I Wihurin aika Antti Wihuri kaavaili Teijon kallioon louhittavan allastelakan palvelevan erityisesti hdnen oman laivastonsa, Suomen Tankkilaiva Oy:n laivojen huoltotarpeita. Useimmat yhtion tuolloiset alukset mahtuisivat 165 x 20 Ab:n haltuun, ja saman vuosikymmenen metrin suuruiseen ja 4,5 metria syvddn puolivdlissd yritys siirtyi vuorineuvos allastelakkaan. Allas valmistui vuoden Lennart B aumgartnerin hallintaan loppupuolella. Telakan tarpeita ihmistii tyollistiivii Teijon Tehtaat Oy valmisti tuolloin mm. ouimakoneita

2 g-aiva Sriilidlaiva Tupavuorensaapuminen oli tavallista juhlavampi tapahtuma. (Turun maakunta-arkisto) ajatellen TVH rakennutti Strommaan uuden kanavanluosina Uusi 200 metrin pituinen kanava korvasi v u o n n a v a l m i s t u n e e nv a n h a n kanavan.uudella kanavalla oli leveyttd 30 metrid, mikri oli kaksi kertaa enemmdnkuin vanhalla.l2 Laivojen romutus oli aloitettu M a t h i l d e d a l i s s ae n t i s e nv e t o t e l a k a n paikalla heti alueen siirryttyii Wihurin haltuun.1950-luvunviimeisindvuosina ehdittiin leikata paloiksi kaksi Wihurin vanhaalaivaa,\llonna 193I valmistunut siiilirilaiva Wiima sekd kymmenen vuotta vanhempi hoyrylaiva Wiiri. Erityisen juhlava oli siiiliiialus Tupavuoren saapuminenmathilded a l i i n l a u a n t a i n a ,j o l l o i n merenkulkuneuvosoli itse paikalla v a s t a a n o t t a m a s s at u r u s t a k a h d e n hinaajanvetdmdndsaapuvaatulijaa.r3 Runsaan kymmenen vuoden aikana Mathildedalissaromutettiin kuutisenkymmentd erikokoista latvaa ja proomua.niiiden joukossaoli monia tunnettuja aluksia, kuten esimerkiksi vuonna 1898 valmistunutjddnmurtaja Sampo, Merenkulkuhallituksen Eliikiiiin sekii useita Suomen Hciyrylaiva Osakeyhtirinmerenkyntiijiii luvun puoliviilin jiilkeen romutuksetharven- tuivat, ja viimeinen romutettavaalus, Viking Linen Alandsfiirjan, saapui Mathildedaliin ruonna Vuonna Teijon TehtaatOy sulautui virallisesti kahdeksan muun yhtion kanssawihuri-yhtymii Oy:ksi, milld nimellii wihurilaista yhtiokokonaisuuttaoli tosin jo pitkiiiin epdvirallisesti kutsuttu. Monialaiseen yhtymiiiin kuului telakan, romuttamon ja konepajan lisziksi autotehdas, huolintayhtiri Merihuolto sekdtietenkin Suomen Tankkilaiva -varustamo. Seuraavanvuodenlopulla yhtymii joutui kohtaamaan uuden aikakauden, kun Antti Wihuri kuoli 79 r.uoden ikiiisenii. Suomentelakat saivat 1970lululle tultaessarunsaastilaivatilauksia, j a T e i j o s s a k ivna r a u d u t t i iont t a m a aons a kakusta. Allastelakan viereen valmistui \llonna m3halli, jossavoitiin kiisitellii raskaitalaivanosia.ralaivoja Teijossa ei kuitenkaan vield prizisty r a k e n t a m a a n.n a v i r e O y v u o k r a s i telakkaa vuonna 1974 valmistaakseen sielld telakan sulkuporttina toimivan ponttonin. Seuraavanavuonna telakka s a i r a k e n n e t t a v a k s e e nl i i h e s metrisen ponttonin Mdntyluodossa rakennettavaanaker H-3 -tyyppiseen Is oljynporauslauttaan. Telakka muutosten edessi 1970-luvulla lopulla Wihuri-Yhtymii ajautui vaikeuksiin. Suomen Tankkilaiva kaatui konkurssiin ja koko y h t y m i i i ia l e t t i i n r a j u s t is a n e e r a t a. Erityisesti saneerauskohdistui Teijon tehtaisiin,jotka joulukuussa 1978 m y y t i i n r a k e n n u k s i n e jean m a i n e e n Finnmekano Oy:lle. Teijosta luopuminen aiheutti haikeutta, sillii neljiinnesvuosisadanwihurin hallussa ollut perinteikdsruukkimaisemaoli mielletty yhdeksi yhtymiin ydinyksikoi stii. Siell2i oli vuosittain jiirjestetty myris paikallisesti suurta suosiota saaneita historiallisia perinnetapahtumia. Finnmekanon Oy:n tehtiiviiksi tuli rakentaa valmiiksi merivoimien tilaama kalustolautta. 260 tonnin kantoinen Kampela 3 luovutettiin 23. lokakuuta Finnmekanonvarsinaista toimialaa olivat kuitenkin elem e n t t i h a l l i tj.o i t a s e t o i m i t t i m m. Wiirtsiliin Pernon telakalle.telakkatoimintaa jatkarraan perustettiinkin pian korjaus-ja huoltotoihin erikoistunut Teijon Telakka Oy. Teijon kartanon maa-alueineenfinnmekano m y i p o i sj o r. u o n n a rf U2OOI LAIVA15

3 LAIVA Telakka rakensi 1980-luvun puoliviilissii merivoimille satamahinaajat Haukipiiiin ja Kallanpdin, kaksi luotsivenettd merenkulkulaitokselle sekii neljii varppausvenettd Wiirtsiliin Turun telakan rakentamiin imuruoppaajiin. Kannattavuudessaoli kuitenkin toivomisen varaa,la osin tdstd slystd uutta nousua haettiin alumiinituotannosta. Teijossa muutettiin lautaksi Suomenlinnan liikenteeseen Helsinkiin. Vuodesta 1994 telakkatoimintaa on jatkanut Oy Western Shipyard Ltd niminen korjaustelakka, joka on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa suomalaisenpientonniston ja mycis merivoimien alustenhuoltajana.aluetta on viime vuosina kiiytetty pienimuotoisesti myos romutuspaikkana, sillii kemicjliiinen yrittiij ii on paloitellut telakan alueella muutamanromulaivan. Alumiiniaikaan Viitteet 19S0-lurulla Wihurin vanhalla telakkaalueella toimi useita yrittajia. Telakan ohella terkeite toimialoja olivat konepajaja alumiinivenetuotanto. Vuonna 1985 Teijoon perustettiin WatermanOy -nimisen venevalmistajan alumiiniosasto.sentaustallaoli osuuden Teijon Telakastahankkinut Mancon Oy, joka oli vastikddn ostanut myos Turun Veneveistdmon. Teijossa alettiin valmistaa alumiiniveneitdwatercat-tuotemerkilld. Alumiinikausi aloitettiin 17-metrisellii matkustajakatamaraanilla, j oka valmi stui vuonna Omaan laskuun rakennettu Lenson j?ii kuitenkin rakentajansakiisiin, ja ostajaa odot e l l e s s a a ns e s a i n i m e n W a t e r c a t. Sittemmin alus pidennettiin ja varusteltiin valmiiksi Tuun Veneveistiimollii. Se ajaa nykyiiiin Turun vesill6. Seuraavana vuonna oli luorossa 15-metrinen palovene Vaasankaupungille sekii 13ja 1S-metrisettyriveneet RaumaRepolalle ja edelleen Neuvostoliittoon.l o Mancon ajautui konkurssiin vuonna 1989, minkii jdlkeen venetuotanto myytiin kokkolalaiselle Ab Alumina Varvet Oy:lle. Alumina Varvet oli jo Kokkolassa rakentanutniin ja nyt troolareita kuin ty<iveneit?ikin, niiden tuotanto oiiiitettiin keskittiiii Teijoon.l luvun alussayhtio toimitti merivoimill e 24 kappaletta Uisko-luokan maihinnousuveneitd. Vuonna 1991 Ab Alumina Varvet Oy jakautui kahdeksi yhtioksi: venetuotantoonkeskittyi Marine Alutech Oy A b T e i j o s s a,k u n t a a s v e s i s u i h k u propulsioita valmisti FF-Jet Ltd Kokkolassa. Alumina Varvet -nimi jrii Marine Alutechin aputoiminimeksi. Teijon alumiiniveneet on valtaosin rakennettu varsinaisen telakkaalueen vieressd sijaitsevassateollis u u s h a l l i s s aj,o s s a M a r i n e A l u t e c h edelleen toimii. Telakan liiheisyydestii on ollut hy<ityii vesillelaskujen yhteydessii.yhtio on valmistanut yli kaksi sataavenettd. Tiirkeimpiii Iilaajia ovat olleet Suomen ta Ruotsin 16 LAIVA U2OOT l. Pernion hisiorio l, 257;WihurinUuiisei 7-8 / P e r n i ohni s t o r ilol l, , (TMA). 3. Turunmookunlo-orkisto 4. Pernion ll, 68-7,l. lll, Perni6n 6. Pernion hislorioll, Pernion lll, Pernicin lll, l0l-,l05. lll, Pernion 1 0.P o u k k1o I l. WihurinUuiiset 5/l WihurinUulisel5/ ll 959..l4.WihurinUutisei Pernicin hisiorio lll, 'l WihurinUulisel5/ Novigotor 6/1986,l5; Morine Alutech.referenssi luettelo. 17. Novigotor3/1986; 3/1989, 12. Ltihteel Poinetut kihfeet Leiionolippu merelld.toimiiionuiviso Auvinen. EitoOy, Pori Novigotor Nordstrom,Friiz:Med bogseroch pr6mor. En berrittelseom PorgosKolkbergsAb:s tidigo sioforl.porgos,l3.hembygdsforenings Turku1998. oublikotioner Nr. PernicinI (kirioittonutveikko Litzen),Solo Tbijon tydnkuvaa. (Ylhririltci)Kave ja Wappuromutusvuorossa(TMA). (Judisrakenteita: Watercatia merivoimien Uisko-veneitri.Tor muuntui hinaajasta lautaksi. (PSi) merenkulkulaitokset,ruotsin puolustusvoimat sekd Suomen Meripelastusseura. Pernicinhisiorio,l982. ll (kirjoiflonutkerttu Innomoo),Solo Pernicinhisioriolll (kirioiiioneelkerhu Innomooio Olovi Lindstrcim), Solo Poukko,Peniii:Aniii Wihuri - kopieeni loivosso. Otovo.Helsinki1983. The Shipsof our FirstCeniury.The Effoo Fleei I 883-l 983. ToimitfoneetMoiti Pietikciinen io BengtSiostrom,Keuruu,ei vuosilukuo. Wihurinuutiset Korjaustelakaksi Muul lcihteet - Turunmookunio-orkisio:Teiiontehtoitten Varsinaistatelakkatoimintaaj atkamaat orkisto perustettiin 1990-luvun alkupuolella - Poteniii-jo rekisteriholliius, uusi Teijon Telakka -niminen osake- -koupporekisleri LuetieloMoihildedolissoio Teiiosso yhtio. Tiimii Tage Sundbergin johtama romutetuislo o Iuksislo,Wi huri-yhtymcin yritys ajautui kuitenkin konkurssiin jo tieioihin perusiuenloolinui BengiSiostrom syksyllii 1993.T amanajanjaksonei endd - LuetieloMothildedolissoio Teilosso romuteiuislooluksisio,iunfemotontekiici u u d i s r a k e n t e i t a v a l m i s t u n u t, e l l e i - Morine AlutechOy Ab, referenssilueflelo sellaiseksi lasketa Tor-hinaajaa,joka

4 MATHITDEDATISSA JA TEIJOSSA WIHURIN AIKANA ROMUTETUT LAIVAT Nimi Vqlm. vuosi iq tyyppi Romulusvuosi Huomoufuksio mt WIIMA si WllRl ss POLLUX ss NAGU ss HEANGURA ss THERES,{ ss ALAND * AIANo tt mr TUPAVUORI ss OLIVIA ss WIKLA ss BALTIC ss TUG ss KARHU ss CORONA ss SAMPO ss PROTECTOR VERA ss wastrn POMMI KATANPAA ss TUG ll ss KATAJALUOTO ponllooniproomu ss STROMSHOLM ss VAASA ss FORSBY ll ss PALLE ss ruroon PARGAS 49 RWL 60 RWL 6I 'l 93'l sciilioolus 192 I sciilioolus r 898 r motkusfojoloivo I857 motkustololoivo 1954 sciilioolus 19] hinoolo 1897 hinooio icicinmurtoio 1899 pelostushinooio t 1864 hinooio l9l6 miinovene 1943? roivooio 1908 hinoojo 1897 hinooio '1907 hinooio hinooio '1912 hinooio. 886/'1952 tukiolus? sciilioproomu 1892 proomu 1892 proomu r r s9-61 r Ajonut korille , minkcicilkeen hinoftu Turkuun io myyly romuksi. Poisfelfu kouppoloivosloslo ioulukuusso 1957, syy: myyty ulkomoille. llmoitettu poistetuksi uudelleen elokuusso 1958, nyt syyksi ilmoitetoon, ellci olus romulellu. Soopui Mothildedoliin Poislellu kouppoloivosloslo joulukuusso Poislellu kouppoloivosloslo joulukuusso Poislelfu kouppoloivosloslo ^t959. loulukuusso Myytiin romuksi Romulus oloifettiin Mothildedolisso Poistettu kouppoloivosloslo morroskuusso I 960. Luovutelliin romultoiille 3.10.' Runko mohdollisesti muutettu moottori huviolukseksi soonul nimen Reo.4 Poisletlu kouppoloivosloslo morroskuusso 1960, kosko myyly romuksi. Corono soopui Morhildedolii n 12.1 I. I 960.s Myyty Teilon Tehtoille morroskuusso brt. Lueflelon mukoon Vcisiern. Wcisler on enlinen molkusloioloivo, ioko myytiin romuksi, 959. Merivoimien hylcittyien oluslen lueilelosso miinovene Pommin sonoloon ooislelun kdyrosrd 1954 io myydyn mk:llo. Merivoimien luellelosso roivooio Kotonprici moinitoon poisteiuksi io myydyksi Oy, 959. Koskiselle Merivoimien lueltelosso hinoojo Kofoioluolo moinifoon poistetuksi jo myydyksi somono vuonno. Kyseisenri vuonno on ilmoilellu romuleluksi oinokin vuonno I934 Porisso rokennellu ponlfoniproomu W.R. & Co. AB No 2, ioko poistettiin olusrekislerisld Enlinen mofkusloioloivo Noonloli. Merenkulkuloiloksen enlinen lorkoslusolus, ioko oli losovollon ensimmciisten presidenltien kciytossci. 7 Aluksen olkuperci lunlemolon, Porgos Kolk oslonul Helsingistci Roumon moislroofin olusrekisierikirlon mukoon omisloio ilmoillonut proomuf RWL 60 io 6'l romuleluksi Roumollo 962. Ks. edellci. u200! LArvA 17

5 TTB GRETA SS CARL RR IOO SS SUOMEN NEITO SS ATLAS SS STROMFORS KATAJA SS VIRGO SS LEILA ms wllho SS NIDARHOLM SS K.AVE SS ILMATAR SS WAPPU SS AHL P14 SS VETAA IV ss wllho SS JUHA SS SECUNDUS SS HELIOS SS AIRISTO SS ASSISTANS SS PETAAS SS HERKULES B. A. HJORT JOHAN SKEPPSTEDT srt-r 05 SRT-692 rs ALANDSFARJAN 1926? proomu 1913 proomu 1896 hinooio 1949 proomu hinooio '1916 hinooio? hinooio? hinoojo 1929 r hinoojo? proomu 1894? hinoolo '1898 hinoojo 1931 hinoojo 1899 hinooio 1896 pelostushinoolo 't pelostushinooio pelostushinoojo 1945 proomu I 963 r r proomu? kolostusolus 1970? koloslusolus molk.-outoloutlo Mohdollisesti somo kuin T.B. 2, Teiion Tehtoiden omo proomu, ioko poistettiin rekisterisfri Ei luetleloisso, Svonle Strondberg kertonul Bengt Sjostr6mille. Poisletlu olomilloiseno olusrekislerislci io 1954, mullo moislrooiin rekisterikirioislo Poisleflu rekisterisld 1.1 O.. Lcihti Helsingislci Mofhildedoliin 3l e (mohdollisesti somo kuin KATAJALUOTO) Myyfy romuksi , ldhri Helsingisfci Morhildedoliin 3l r0 Ex Someri. Myyty romuksi Teiion Tehtoille Merivoimien luellelon mukoon proomu P 14 poistettiin kdfosfd ioulukuusso io se myytiin vuonno 'l 963. Luellelosso voin Vetciici. Turun koupungin hinooio Vetciici lvn olkuperci ei ole fciysin selvci: mohdollisesti ex Skeppsvorfuet, ex Jupifer, ex B 29, rokennelfu Helsingissci. Soopui Mothildedoliin 'l Myyty Teilon Tehtoille syyskuusso 965.r3 Myyty Teiion Tehtoille toukokuusso Myyry Teiion Tehroille Alkuioon moihinnousuolus LCG (M) 5, 7. Myyty Teiion Tehtoille morroskuusso Myyty Teiion Tehtoille morroskuusso Neuvosfoliilloloinen olus. Neuvosloliilfoloinen olus. Wima oli ensimmiiinen Teijossa romutettu laiva. (TMA) VIITTEET 1. The Ships of Our First Century 1983, Mis. 'l Mts Sixten Holmstrom kertonut kirjeess<i Bengf Siosf romille 3.,l I.l The Ships of Our Firsl Century 1983, Mis Leiionolippu merellci, Nordsirom 1998, 'l0. The Ships of Our First Century 1983,74. Mts. 37. I l. Mis. 97. 'l 12. Mis Mts Mls Mls Myynnistd kerrotiu dbo Underrcittelser -lehdessci. 17. Myynnistci kerroiiu Abo Underrcittelser -lehdessci. Tiedot perustuvoi.pciciosin kohleen osin luelleloon, iotko jossoin mcicirin poikkeovot ioisisloon; esimerkiksi romulusvuosi on ilmoislu niissci eri lovoin. Bengtsiostromin Wihuri-Yhrymdlrd vuonno. 968 soomosso luellelosso on moiniilu olusien tyyppi io rokennusvuosi, Stig L-othnerin kouflo soodusso luellelosso loos ei ole iuurikoon informootioto oluksislo, muflo mukono on proomuio jo ioirokin muito oluksio, loisesso luellelosso ei ole. llmoitelul romulusvuodel eivcit vdlttcimcittci viitloo koko romuluksen kesloon,.voon voivot ollo esimerkiksi romuffomolle soopumisen io romutuksen volmislumisen oionkohdot. Tciydennystiedot io huomouluksel ovot toimiluksen fekemici. Loivof ovot kuivolostioluksio, ellei muulo ole moinittu. Tyypfinimikkeel viiftoovol viimeiseen kciyttotorkoitukseen. l_8 LATVA L/200:-,