ololle ja yleiseuroeppoloisiin verkosteihin. toimintojen lisöksi, jotko nousevot likimoin 25 miljordiin ecuun vuodesso.

Transkriptio

1 ^ÎMÎS ^^g^^ EIP TIEDOTE Ν:ο99 ISSN DEN EUROP/tlSKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO EUROPEO DE INVERSIONES BANQUE EUROPEENNE D'INVESTISSEMENT BANCA EUROPEA PER GLI INVESTIMENTI EUROPESE INVESTERINGSBANK BANCO EUROPEU DE INVESTIMENTO EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EUROPEISKA INVESTERINGSBANKEN hlyväksyessäan päätöslouselmon kosvusto jo työllisyydestä Amsterdomin Eurooppo-neuvosto ( kesäkuuta 1997) ontoi EIP:lle uusio tehtäviä toloudellisen toimelioisuuden vohvistomiseksi. Tässä torkoituksesso E IP: η kasvu- ja työllisyysaloite: väliraportti EIP perusti Amsterdomin toimintoohjelmon (ASAP) nimellä kulkevon omon toimenpideehjelmonso, jonka EIP:n hollintoneuvosto vahvisti 21. heinäkuuto 1997 jo valtuusto 20. elokuuta Tällä kolmivuotisella (syyskuu ) ohjelmallo pyritöön luomoon edellytykset, joillo ponkki voi kohdistoa 10 miljordio ecuo uusia loinoja työvoimavoltoisille tai uusio työpoikkoja luoville aloille innovotiiviseen pk-toimintoon, kosvotukseen ja terveydenhuoltoon, kaupunkiolueiden uudistomiseen, ympäristön Entinen haoran sairaala, jonka tiiat ovat nykyisin Cadizin yliopiston käytössä ololle ja yleiseuroeppoloisiin verkosteihin. ASAP-toiminta tulee pankin perinteisten toimintojen lisöksi, jotko nousevot likimoin 25 miljordiin ecuun vuodesso. ASAP-ohjelman nojollo myönnettävöt EIP:n lainot toteutetoon kiinteässö yhteistoiminnosso Euroopan ponkkien konsso. Lainojen voikutuksesto uskotoon sootovon köyttöön löhes 20 miljordio ecuo yhteisrahoitusto yksityissektorille. Nyt kun ensimmöinen toimintovuosi pööttynyt, EIP voi ontoo tilonnekotsouksen kosvu- jo työllisyysoloitteesta. KASVATUKSEN JA TERVEYDENHUOLLON UUSI RAHOITUSTOIMINTA KÄYNTIIN VAKUUnAVASTI en Jotto EIP voi porontoa voikuttomismahdollisuuksiaon työllisyyteen, se on ulottonut rahoituksenso koskemoon kosvotusto jo terveydenhuoltoo, joito unionin jösenmoiden budjettirojoitukset ovot koskettoneet pahiten. Sen ohella, etto kasvatuksen jo terveydenhuollon honkkeet voikuttavot myönteisesti inhimilliseen pööemoan, ne myös voivot olio yhteiskuntoolojen porantomisen perusehto poikollistosollo somallo kun niiden työllisyysvoikutus on erittöin nopeo. Sisällys EIP:n kasvu- ja työllisyysaloite 1 Kasvatuksen ja terveydenhuollon uusi rahoitustoiminta käyntiin vakuuftavasti. Tähän mennessö hyväksytty kaikkiaan 2,8 miljardin ecun lainat ja 17 pääomasijoitusoperaatiota, yhteensä 560 miljoonaa ecua, joiden torkoituksena on vahvistaa innovotiivisten pkyritysten pääomapohjaa. Rohoitusta Euroopan yrilystoiminnan selkörangalle 4 Viisivuotiskauden aikana pkyrifystä sai lähes 11 miljardio ecua E!P:n globaalilainoista myönnettyinä luottoino. Luotonanto jäsenehdokasmaihin rajussa nousussa 5 Erityinen jäsenyyteen valmistava rahoitusjärjestelmä nostao alueelle vorotun rahoitussumman 7 miljardiin ecuun kolmivuotiskaudello EIP rahoittoa uuslutuvia energlamuotoja 7 Poinopisteen siirtäminen uusiutuvien energiamuotojen suuntaan on oso Euroopan unionin energiapolitiikkaa, jota EIP tukee taloudellisesti hyväksyttäviin hankkeisiin myönnettävillä pitkäaikaisilla loinoilla. Siirtyminen euroon 10 Mitä muutoksio euro tuo EIP:n käytössä oleviin lainoihin? ElP-foorumi. Euroopan haaste: investoinneilla työllisyyteen 12 Neljäs ElP-foorumi keräsi 350 eri αίοjen edustajaa käsittelemään investointien roolio työpaikkojen luomisesso. Kolme uutta arviointiraporttia aluekehityksestä 14 EIP:n ja OECD:n yhteinen kokous koulutusinvestointien arvioinnisto 15 ElP-palkinto

2 E υ O O P A N Hollintoneuvosto on hyvöksynyt nöille EIP:n rahoitukseen hyvöksyttöville uusille toimioloille vuosi toiminnan köynnistymisestö 2,8 miljordio ecuo 21 honkkeeseen toi ohjelmoon, jotko hyödyttövöt 14:00 unionin jösenmooto. Investoinnit sijoittuvot enimmäkseen oluekehitysvyöhykkeille, joilla kasvatuksen je terveydenhuollon varustustason lisööminen jo modernisointi ovot yleensö kiireellisyysjörjestyksen etusijolla. Kuluvon vuoden syyskuun lopussa lainojo eli ollekirjoitettu 1,5 miljardin verron. Törkeimpiö terveydenhuollon honkkeito ovot soirooloinfrastruktuurin nykyoikaistominen itöisen Sokson uusisso osovoltioisso (Berliini ja Mecklenburg-Vorpommern), uuden soiroolan rokentominen Thessolonikisso sekö yliopistolliset seiroolat Esponjosso jo Itoliosso. Kosvotustoiminnon investoinnit koskivot yliopistojo jo opetusloitoksio Irlonnisso, Esponjosso, Portugalisso sekö keskiosteen opetuste Ranskon Réunionin merentokoisesso deportementisso ja Sketlennisso. missö on kesvuo yli 2 miljordio kahden edellisen vuoden keskiarvoon verrottuna. Viimeisten kahdentoisto kuukouden oikono hyvöksytyt loinot kehdistuvot uusiin tiehonkkeisiin Esponjosso, Pertugelisso jo Soksossa, routotieinvestointeihin Suomesso jo Portugalisso sekä lenteesemien loojennustöihin Helsingissä, Modeirolla, Medridisso, Nürnbergissö, Bosel-Mulhausenisso ja Köln-Bennisso. Ensisijaisesti toteutettovot TEN-loinot koskevot eritoten Tonskan ja Ruotsin völistö Juutinroumon yhteyttö, Belgiasso PBKA-TGV-luetijunorotoo, Kreikosso moottoritieosuuksie sekö Itoliosso ja Britonniosso routotieinfrostruktuurio. Koske ASAP-ohjelmon perimmöinen tarkeitus on pankin lainojen ohjoominen selloisille oloille toi hankkeisiin, jotko ovot kärsineet julkisten tolousorvioiden leikkouksisto je joillo voidoon voikuttoo nopeosti työllisyyteen, EIP on lisönnyt rahoitustoon kaupunkiolueiden uudistomisen investointeihin. Reppeutuneiden kortteltu yksityisen jo julkisen sektorin yhteistoimintohonkkeino, mikö en omieon houkuttelemoon ponkkirohoitusto investointeihin, jotko oikoisemmin rohoitettiin yksinomoon julkisisto voroiste. Syyskuun lopussa ponkki oli hyvöksynyt rohoitusto kolken kaikkioon 1 8:oon koupunkiolueiden uudistomishankkeeseen toi -ohjelmoon kohdeksoan eri moohan 3,4 miljardin verron. Töstö summosto en je tehty 1,7 miljordin loinosopimukset. Niistö törkeimmät koskevot Etelä-Itolioo, Boleoorejo, Berliiniö, Düsselderfie, Leipzigiö, Amsterdomia, Lissobonio, Borcelonoo jo Firenzeö. Nömö investoinnit koskevot useompio infrostruktuurejo (vesijehto- jo viemäröinti, energionjokelu, tiejörjestelyt jo joukkoliikenne, virkistyselueiden perustominen, jne.). Niistä moniin liittyy myös uutto asuntotuotontoo toi sosiaolisten osuntojen peruskorjeuksio (Amsterdam, Lissobon, Etelö-Italio), mikö en vorsin merkittövö näkökohto toloudellisen jo sosioolisen kehityksen sekö paikollisvöestön elömönladun konnalto. Vöhöisempien kasvatuksen ja terveydenhuollon investointien tukemiseksi myönnetyt erityiset glebooliloinot on hyväksytty toi ollekirjoitettu Ranskoon, Belgioon, Alonkomoihin, Tonskoon, Suemeen, Kreikkoon jo Ruotsiin. Völittäjöt ottovot loinot köyttöön tevellisesti hyvin nopeosti. Se oseittoa, etto rohoitustorve en tetto keskisuuren keskiosteen kosvotusinfrostruktuurin jo sairoonhoitoinfrostruktuurin nykyoikoistomisessa kohdemaissa..1 ':/'" "-'"m ASAP-ohjelmosta en lisöksi kehdistettu loinoja kymmenkuntoen tevonomoisempoon vesi- ja jötehuollon honkkeeseen 1,3 miljardin verran Ranskoon, Britonniaan, Soksoon, Esponjoon, Portugoliin ja Belgioon. Nöistö globoaliloinot on eritoten terkeitettu pk-yritysten teteuttomien ympöristöinvestointien rehoitukseen. Kuvotun koltaisio yrityksiö ovet mm. Seinen je Nermandion alueelle sijoittuneet yritykset. 2é TOIMINTAA TEHOSTETAAN TEN-HANKKEIDEN, YMPÄRISTÖN JAKAUPUNKIALUEIDEN UUDISTAMISEN HYVÄKSI ASAP-ohjelmello EIP myös pyrkii lisöömöön rahoitustoan yleiseurooppoloisille verkostoille, ympöristönsuojeluun ja kaupunkiolueiden uudistomiseen, jotko vaotivat vuosino jo löhes 1 3 miljordio ecua keskimöörin vuodesso. Nöille sektoreille hyvöksytyt loinot vuonna olivot yhteensö yli 15 miljordio. IP TIEDOTE 4 - Helsinki - Vantaa lenfokenttä teleiden soneerous toi liikekeskusten luominen koupungeisso ovot itse esiosso työvoimovolteisio honkkeito. Somalia ne myös vahvistovot kyseisten koupunkiseutujen taloudellisto vireyttö ja sosiaolisto yhteenkuuluvuutto. Jotkut niistö on suunni- ASAP-ohjelmo antoo mohdollisuuden EIP:n loinokoton nostomiseen sopiviksi kotsotuissa topouksisso enintöän 75 prosenttiin ympöristöinvestoinneisso toi TENverkkeihin liittyvissö investeinneisso. Mehdellisuutto onkin jo köytetty neljöön ympöristöinvestointiin; sekö tolousjätteen kösittely- ja pelttelaitoksiin, joihin on yhdistetty lömmön tolteenotto Koblenzissa Soksosso, Chortresisso Ronskasso jo Bresciosso Itoliossa etto kunnollisteknükon porontomiseen nykyvaatimusten tosolle Boleoareillo ja vielö kolmeen TEN-verkkohonkkeeseen Portugalissa ja Soksasso.

3 PK-YRITYSTEN RAHOITUSOHJELMA: EUROOPAN TEKNOLOGIAN RAHOITUSJÄRJESTELMÄJAJAETUN RISKIN LAINAT riskirehoitusohjelmosto. ETF on riskirohoo völittövä rohosto, jonko 200 miljoenen ecun elkupääomosto 1 25 miljoonee on peröisin EIP:ltä jo 75 miljoonao EIR:ltä. ne perustavat pööomasijoitusrehastojo, vohvistavot olemosso olevien rehoitusvälineiden köyttövorojo toi myöntövöt rohastoille vokuutuksia. Eureoppalaisiin olle 1 00 työntekijön pkyrityksiin syntyi keskimööröisesti vuodesso noin uutto työpoikkoa vuosino Suuryrityksistö sito vostoin kotosi vuosittoin noin työpoikkoo. Euroopon unienin uudet työpoikot nöyttövöt syntyvön ensisijoisesti voimokkoosti kosvoviin pienyrityksiin, joiden kehittymisen ehtene en hyvin suuresso möörin riittövö omon pööoman soonti ennen ponkkirahoituksen jörjestymistö. Eurooposso pööomosijoittominen on kuitenkin Isoo-Britonnioo lukuun ottemotta vielö lapsenkengissö. Ohjelman törkein puoli en nöin ollen EIP:n rohoitusmohdollisuuksien ulottominen koskemoon pk-yrityksiö niiden tokkuisello olkutoipaleello. ASAP-ohjelmon pk-yritysten riskirehoitusohjelmo pyrkii vostoomaon tolouksien vootimuksiin jo unionin jösenmoiden ponkkien mohdollisuuksiin. Se sisöltöä siitö syystä volikoimon rahoitusinstrumenttejo, jotke jörjestetöön yhteisesti ponkkien ja erityisrahoituslaitosten konssa niiden töydentöjiksi. Ohjelmo kohdistuu toimintoihin, joillo pyritöön kehittömöön pööomosijoitusinstrumentteja joetullo riskillä. Niissö riskinkantojino ovot osoksi EIP, osoksi sen yhteistyökumpponeino toimivot loitokset, Harjoantuneiden völittöjien konsso tehtövä yhteistyö on korkeeleetuisto, misto johtuen ensimmöiset operootiot on voitu mööritellö jo panno pystyy ripeösti. Pyrkimyksissäön kehittöö pööemasijoitusinstrumenttejo Euroopon unionin tosollo EIP perusti morraskuussa yhteisesti Euroopon investointirohoston (') kansso Euroopan teknologion rahoifusjärjesfelmän (ETF). Tömö on ensimmöinen konkreettinen toimi, joko en tehty pk-yritysten (') EIR:n omistajina ovat EIP (40 %), Euroopan komissio (30 %} ja 80 ponkkio kaikista EUmoisto, C) Yhteydenotot EIR:ään: Tiedottojc Pé Verhoeven, 43, Av, J-F Kennedy, L-29Ó8 Luxembourg, foksi (-H352) Euroopon investointirahaston hollinnoimo ETF tekee sijoituksio koke EU:n olueello pääomesijoitusrohostoihin toi -yhtiöihin, jotko ovot erikoistuneet siieittomoon omoo pöäomoo innovotiivisiin ja kehittyviin pkyrityksiin. Töhön mennessö ETF on sopinut kymmenestä rohostosijeituksesto viiteen jösenmoohon yhteensö 40 miljoenen ecun edestö. Rohan völittöjien voikutuksesto köyttöön soodoon runsoot 520 miljoonoo riskipööomoa pk-yritysten hyvöksi ('). EIR hollinnoi myös instrumentteja, jotka töhtöävöt Euroopon komission EU:n budjetisto köytettövöksi osettomien riskipööomien kesvottemiseen. Henke perustuu Euroopan parlamentin aloitteeseen. EIR:llö on siten köytössöön vuoteen 2000 mennessö koiken kaikkioon 350 miljbenoe ecuo riskipööemerohastojen tukemiseen, Veroillo Euroopon investointirohosto voi olle mukono monenkirjevisso kehitysvoiheen kuten myös köynnistysveiheen pööomeoperaetioisse, Merkkinoillo suoraon operoivona toimijano EIR pystyy vetömöön mukoon riskipööomio yksityisistö löhteislö hyvön potentioalin emoavien hankkeiden hyödyksi. OMAA PÄÄOMAA TAI SITA VASTAAVAA PÄÄOMAA PK-YRITYSTEN RAHOITUKSEEN Noudattamolla perinteisiin globeoliloineihin köyttömäänsä menettelyö EIP olkoi toteuttoo ponkkiyhteisön konssa yhteistoimin joetun riskin operoatioito, joilla pyritöön vahvistamaan innovotiivisten pk-yritysten rohoitusrokennetto. Tötö vorten se asettoo lisövorojo yhteistyökumpponeina toimivien loitosten köyttöön niiden omien vorojen ohelle, jotta Syyskuun loppuun mennessö pankki oli hyvöksynyt 17 operoetiote yhdeksöön moohan, yhteensö 560 miljoonon orvosta. Kymmenkunnan muun operoetion volmistelutyöt ovot loppusuerollo EIP:n ja volittujen völittöjölaitesten kesken. Töhön mennessö ollekirjoitetuisto toimisto eiven erityisen moinittavo en pööomien osettominen Ronskosso voltiellisen riskivokuutusleitoksen SOFARISin köyttöön (Société française de gorontie des financements des PME). Se tukee takousten myöntömistö päöomasijoitusyhtiöille sekä pööemosijoitusyhtiöiden köynnistömistö toi yhteisroheitusto yhteisesti seuraavien loitosten kansso: IMI (Institute Mobiliere Italiano), esponjoloinen Institute de Credito Oficiol, ABN-Amro Bonk, Société Nationale de Crédit et d'investissement Luxemburgisso, Sv/edbonk Ruotsisso, Banco Português de Investimento, Londesbonk Hessen-Thüringen sekö Sööstöponkkiryhmö Espanjosso. EIP jokoo yhteistyökumppaneino toimivien loitosten konssa kyseisiin toimiin liittyvöt riskit. Tötö terkoitusto varten EIP:n valtuusto ontoi penkille ASAP-ohjelmon nojallo voltuudet toato omet operootionso ponkin toiminnon ylijöömöstö yhden miljardin ecun mäöröön osti. Siihen sisältyy 800 miljoonon ecun riskivarous jaetun riskin globooliloinoriskeihin toiminnosso mahdollisesti teteutuvien riskien veralte. Nöillö uusillo toiminneilla uskotaon mobilisoitovon ASAP-ohjelmon kolmivuotiskoudello koiken koikkioan 5-8 miljordio innovotiivisten pk-yritysten omon pööomon vohvistamiseksi. H EIP TIEDOTE

4 Rahoitusta Euroopan yritystoiminnan selkörangalle Β Euroopon investointipankillo, EU:n pifkooikaisto rohoitusto ontovollo luottoloitoksello, on keskeinen reeli Euroopon unionin integrootion jo nykyaikoistomisen edistömisessö jo vorsinkin eurooppoloisen teellisuuden kilpoilukyvyn vohvistomisesso. Rotkoisevan törkeöö tössö on pienten jo keskisuurten yritysten toiminnolle onnettavo tuki. Koikisto Euroopan yksityisistö yrityksistö pk-yrityksiö on yhteensä yli 1 8,5 miljoonoo eli 99 presenttia, ja siten ne myös ovat Euroopon työmorkkinoiden selköronka. Euroopan investointipankin ydin on pkyritysten toiminnon tukeminen. Vuosina se köytti löhes 1 1 miljordio ecuo likimöörin pienen toi keskikokoisen honkkeen ovustomiseen unionin rojojen sisöpuolella. Rahoituksesto noin koksi kolmonnesto köytettiin tuettujen alueiden pieniin jo keskisuuriin yrityksiin. EIP:N GLOBAALILMNAT Vuosien mittoon EIP on luonut loojot jo tehokkoot yhteistoimintosuhteet yli 1 30 EU:n ponkkiin tuen myöntömiseksi pienten jo keskisuurten yritysten toteuttomiin investointeihin. Tehokkuussyistö pk-yritysten investoinnit rohoitetoon völillisesti ponkkien konssa tehtövien rohoitusjörjestelyjen kautto, joito EIP kutsuu globoaliloinoiksi, puiteluotoiksi. EIP:n ei ole mahdollisto kösitellö suoraon tuhansia koke unionin alueelle ulottuvia pk-rohoitustoimio, voon siilo on tiivistö yhteistyötö poikollisponkkien ja rohoitusvölittöjien konsso, joilla en volmiit osiokossuhteet pk-yrityksiin, köytettävissöön suoroon korkeoluokkoisto toimialakohtoisto ja oluetto koskevoo tietoo jo jotke voivot törkein ottoo huomioon muuttuvot torpeet jo tehdö mahdollisesti rahoitettovien hankkeiden arviointityöt. Globooliloinoisse yhdistyvöt toisoolto EIP:n varai ja sen porhoosto mohdollisesto luollokelpoisuudesto (AAA) pööomomorkkinoilla soolova etu jo toisoolto välittäjöponkkien potentioolislen rohoitustoimien jo yritysten todellisten torpeiden paikollistuntemus. EIP loinoo edelleen vorot omakustonnushintoon, siilo toiminnossoan se ei lovoiltele voittoa. EIP:N GLOBAALILAINOJEN KEHITYS EIP suunnitteli vuonno 1968 globooliloinat oluksi teellisuuden jo polveluolojen pienten jo keskikokoisten hankkeiden rohoittomiseen leosing-toiminto mukoon luettuna ja ne koskivot olun perin vain tuettujen alueiden pk-yrityksiö. Vuosien mittoan sen glebooliloinamohdollisuuksio on vöhitellen laajennettu ja sopeutettu yritysten muuttuviin torpeisiin sekö EU:n ja kansollisiin talousleiminloperioolteisiin. Globaolilainojen kottamaa investointikirjoo loajennettiin sisöllyllömöllö niihin poikollislen vironomaisten honkkeet pienehköjen julkisten infroslrukluurien rokentomiseksi lueluillo olueillo (1979), edelleen pk-yritysten investointeihin vormistamoon energionsoontio jo edistömöön energion tehokasta köyttöö (1980), edistyksellisen teknologion käyttöönottoon jo kehittömiseen (1985) sekö ympöristönsuojeluun (1986). Vuonno 1987 EIP:n globoolilainat ulotettiin koskemoon kaikkiolle unioniin sijoittuneiden pk-yritysten investointeja, ja vuodesto 1995 löhtien vöhittöiskouppo jo polvelut on voitu ottoo tuen piiriin. Aivon viimeoikoino EIP on tehnyt rahoituslaitosten konssa pööomosijoilusjärjestelyjö, joiden tarkoitukseno on outtoo Euroopan pööomosijoitusmarkkinoita kehittymään jo loojenlumoon pk-yrityksiin. Toiminta on köynnisletly osano pankin ASAP-ohjelmoo (ks. s.l). _ Globoalilainamenetlely on outtonul luomaan jo vahvistamaan pilköjönteislö yhteistyötö EIP:n jo unionin jösenmoiden ponkki- jo rahoitusyhteisön kesken. Luoltopöölöksel jäöväl völittöjien tehtövöksi, joiden vostuullo oval myös orviointi, hinnoittelu jo yksittöiseen pk-yritykseen liiltyvö luottoriski. Globoolilainarohoituksen hyötyjen siirron lokoo porhoiten toimivot kilpoilukykyiset morkkinot, jotko pystyvöt torjoomaon monenloisio voihtoehtoisio rohoituslähleitö pk-yrityksille jo konnustomoon rahoilusvölittäjiä voimakkoasti mohdollisimman edullisiin torjouksiin. EIP puolestoon rohkoisee töhön vormistomalla, ella siilo on omot monipuoliset globoalilainojen jokelukonovot jotkuvosti köytössö turvoutumalla kussokin moosso edustovoon joukkoon ponkkejo. EIP:n globooliloinoisto pk-yrityksille onnettavot luotet voihtelevol ecusto 1 2,5 miljoonaan ecuun ja ovot enintöön 50 prosenttio honkkeen investointikustonnuksislo. EIP:n globooliloinosto tuetun pöäomainvestoinnin suuruus voihtelee siten ecusto 25 miljoonoon ecuun. Pienehköjen yritysten osuus möörörohoista on suurin: yli 80 prosenttia koko lukumööröslö (vostoovosti 60 prosenttia koko volyymistö) köyletään olle 50 työntekijön yrityksiin, noin 95 prosenttio (vostoovosti 85 prosenttio) yrityksiin, joilla on enintöän 250 työntekijäö. Vokioehtoisilla globaolilainoilla vuonno yhteensö 2,2 miljardio ecuo jo pk-yritystö - yhteisrahoitukseno toteutetuillo honkkeillo voikutettiin noin uuden työpoikon syntymiseen Euroopan unionin pk-yrityssektorille ja lisöksi muun työpaikon vokinoistomiseen. Β = It E 0 ο τ E

5 Luotononto jäsenehdokasmaihin raiussa nousussa Vuonno 1997 EIP loinosi löhes 1,5 miljordio ecuo niihin kymmeneen Keski- ja Itö-Euroopan moahon (ns. KIE-mool), jotko ovot hokeneet Euroopan unionin jösenyyttö. Loinosummo kosvoi edelliseen vuoteen verrattuno kolmonneksella, kolme kertoo niin paljon kuin pankin kokonoisrahoitus. Tönä vuonna lainojo on myönnetty jo yli 2 miljordio ecuo, ja vuodesto 1998 odoleloonkin EIP:n teisto ennötysvuotto hokijomoiden rohoituksesso. Tommikuusso 1998 julkistettiin erityinen jäsenyyteen valmistovo rahoitusjörjestelmö. Siihen on vorottu 3,5 miljordio ecuo, jotko löydenlövöl vuonno 1997 hyvöksyllyö loojempoo kolmivuolislo voltuutusta. Erityisohjelma nesloo alueelle varatun rahoitussumman 7 miljordiin ecuun kolmivuetiskoudelle jo outtoo EIP:tä vosloamoon pankin rohoituksen voimakkaoseen kysynlöön kaikisso jösenehdokosmoissa. EIP:n tukeo liiltymisen volmisteluun voivot saado kaikki Euroopon unionin jäsenyyteen volmistautuvat Keski-Euroopan moot, sekö ne, jotko ovot volmiito liittymöön oikoisemmin etto ne, jotko lorvitsevot lisäaikoa. Töllö tovoin pankki voi parhoiten edistöö hakijomaal unioniin yhdislövien infroslrukluuriverkkojen rokenlamislo, jotko tuovot ne löhemmöksi unionin markkinoita sekö edistövöt jösenehdokosmoiden keskinöisen yhdentymisen syvenemistä. EIP:n pöälaveilleeno on lujittaa moiden toloudellista yhdentymistö, kuten se teki jo oikoisemmin Kreikon, Portugalin jo Esponjon volmistoutuesso EU-jäsenyyteen. Pankin pööloimialal Keski- ja Itö-Euroopon moissa ovot suunnilleen samot kuin unionin rojojen sisöllö: oluekehitys, kuljetus- jo lelevieslintöinfreslruktuurit, energiohuollon lurveaminen ja energian tehokas köyttö, koupunkiolueiden uudistominen, ympöristönsuojelu sekö teellisuuden jo erityisesti pk-yritysten kilpoilukyky. EIP:n loinoehdol hokijamaisso ovot pöäesin nykyisiin unionin jöseniin sevellettavien ehtojen mukoisel. Sen luotet ovot erityisen houkuttelevio pankin perinteisillö rahoilusoloillo, nimittöin julkisen jo yksityisen sektorin teollisuus- jo infroslruktuurihonkkeisso, joiden loteullojat eivöt voi soodo rohoitusta tällaisin ehdoin suoroon konseinvölisillö päöomomorkkinoillo. Pankin loinoehdol ovot edullisio myös länsimoisille yrityksille, jotko investoivot alueelle yksinöön toi yhleisyrilyslen osokkoino. Somoin kuin unionin sisöllö, EIP:n loinot voivot kolloa enintöän 50 prosenttia honkkeen kuslonnuksisto. Näin jäö runsoosti liloo myös etenkin ulkomoisista löhteislö honkiltovolle yhleisrohoitukselle. Kosko EIP:n liedelöön arvioivon honkkeet huolellisesti, sen mukonoole helpottoo muun rohoituksen soomislo. Myös ponkin osemo Euroopan unienin loimielimenö eulloa vakuultamoon mahdolliset kumppanil yhleisrohoiluksen kannaltevuudesle. Nöin ponkki edistöö ulkomoislen suorien sijoituslen heukullelemislo KIE-moihin. EIP orvioi rohoitettavol honkkeet, vootii osionmukoislen lorjouskilpoilujen jörjeslömislö je neuvoo honkkeen toteulloiia koko pilkön loleulusojon, mikö on omioon vahvistamaan tätö voikutusto jo outtoo toteuttojio rokentamoon hankkeestaon teknisesti jo taloudellisesti konnottovon. Pankin osiontuntemus perustuu 40 vuoden kokemukseen monien eriloisten infrostruktuurijo teollisuusinvestointien rehoittojono. EIP on oloittonut joukkoloinojen liikkeeseenloskun euromorkkinoillo monisso KIEmoiden voluutoissa (Tsekin kruunu, Viren kruunu jo "synteettinen" zloty). Alna konsollisten mööröysten salliesso ponkki voi torjote nöin hankituisto varoisto luottejo loinanottojien omisse voluutoissa, jolloin he völttyvöt voluuttokurssiriskeiltä. Euromarkkinoillo myydyt KIE-valuuttojen mööröiset joukkoloinot auttovot kanovoimoon löntisiö sööstöjä Keski- jo Itö-Euroopen tolousuudistusten rohoittomiseen. EIP on myynyt AAA-luokitettujo joukkeloinojoan myös Unkorin kotimoisille morkkinoille je suunnittelee somonlaisto operootieto Tsekin kotimoisillo morkkinoillo vuoden 1999 olusso. Menettelyllö edistetöön kyseisten pööemomorkkineiden kehitystö etenkin pitköaikeisen rohoituksen osolto. Aikoisemmin pankki on ollut kehittömässö vostaavosti Kreikon, Portugolin jo Esponjon morkkinoito. PAINOPISTE LIIKENNEHANKKEISSA Suurin OSO tämön vuoden kymmenen ensimmöisen kuukouden oikono Keski- ja Itö-Euroeppoon myönnetyistö loinoista kohdistui liikennehenkkeisiin. Niihin kuuluivot mm. routeteiden nykyoikeistominen Unkorisso jo Romoniossa, tienparonnustyöt Bulgoriosso, Liettuossa, Puolosso, Tsekin tosovollasso, Romoniasso ja Sloveniasso sekö Budapestin, Krokovon jo Kotowicen poikallisliikennehonkkeet. Muito investointeja olivat dieselmeetteritehdas Ylö-Sleesiesso jo koosuo käyttövö voimaloitos söhkö- je lömpöenergion tuotontoon Bratislovosso. Slovokiosso ja Sloveniosso EIP osollistui matkopuhelinverkkojen rehoitukseen. Limiittiluottoina liikepankeille myönnetyt 80 miljoonoa ecuo köytettiin pienten ja keskisuurten tuotennollisten hankkeiden rahoitukseen Un- ^ IE» 0 τ^ξ,,,^^, 5

6 korisse, Tsekin tosovollassa, Lotviassa, Romeniosso je Sleveniossa. TEOLLISUUS EIP vol esollistuo suoreen suurten teollisuushonkkeiden rohoitukseen jo houkutello nöin multo ponkkejo mukoon rohoitusjörjestelyyn. Myös pienet jo keskisuuret yritykset voivat soado ElP-roheo, mutto völillisesti globaolilainojen (limiittiluottejen) kautto. Niitö ponkki myöntöö kaikisso jäsenehdokosmoisso yhä useommille ponkeille, joiden konsso se on sopinut yhteistoiminnosto. Liikepankit ovot EIP:n tervetulleite yhteistyökumpponeito sekö teollisuusluottojen välittöjöpenkkeino etto takoojino. YMPÄRISTÖHANKKEITA EDELLEEN VÄHÄN Voikko EIP myöntöö luottejo edelleen kaikille oloille, jotko normoolisti voivat soado pankin rohoitusto, se keskittyy nyt erityisesti ympöristönsuejelue je ympöristön tilon porontomisto edistöviin hankkeisiin. Ponkki en oiemminkin rohoittonut poljon liikenne-, energie- jo teollisuushonkkeito, jotke je sinällöön euttovot porontomoon merkittävästi ilmon ja veden lootua. EIP on myöntönyt rohoitusto Budopestin, Bukorestin ja Krakoven joukkoliikenteeseen estömöön yksityisoutoilun jdtkuvee kesvuo julkisen liikenteen kustonnuksello; nämökin investoinnit ovet ympöristöö hyödyttöviö. Ponkki myös orvioi parhoillaen useita kunnollisio ympöristöohjelmio ja ollekirjoitti öskettöin ensimmöisen suuren, 1 10 miljoenan ecun ympöristöloinan Budapestin koupungille. Siilo rohoitetoon tiestön parantomiste, vanhonoikoisten jo meluisien roitievounujen korvoamisto uusille, viemäriverkostojo, kiinteön jötteen polttoloitteito, puistojo, leikkikenttiö jo kylpylöitö sekö monio pienempiö infrostruktuuritöitö, joillo poistetaan pullonkaulojo, helpotetaan poineito ja poronnetoon elömönlootuo koupungisso. Jette jäsenehdokkeot kelpoovot unioniin, moiden töytyy töyttöö unionin ympöristönormit. Tämön tokio ympäristöolon investoinneisto tulee entistö tärkeömpiä. Pankki voi ontoo ympöristöinvestointeihin peitsi rohoitusto, myös osiontuntemusteen: onhon siilo toteutuskelpoisten hankkeiden velmisteluste jo vuosikymmenien kokemus. Ympäristöinvestointien edullinen rohoitus edistöö lisöksi torkoituksenmukoisten rokenteiden ja toimintaperioatteiden luomisto KIE-moiden ympöristönsuojelulle. Vorsinaisten ympöristöhenkkeiden eli ensisijaisesti juuri ympöristönsuojeluun toi ympäristön tilon porontomiseen töhtöövien investointien rohoitus on tosin osoittoutunut voikeommoksi, vaikko tölloisten hankkeiden möörö on kosvusso. Syynä töhön on pööesiosso se, etto Keski- ja Itö-Euroopan moat ovot asettoneet etusijolle perusinfrostruktuurien ja teellisuuden nykyaikoistomisen. Lisöksi vesihuoltoo, jöteveden kösittelyö, jötehuelteo ja ympöristöystövöllistö koukolömmitystö koskeva loinsöödöntö ja mäöröykset on otettu köyttöön vesto öskettöin. Keskushollitus ja poikolliset virenomoiset eivöt edelleenköön pidö nöitä investointejo ehdottomosti ensisijoisino, mikö nökyy sekö budjettivarojen kohdentomisesso etto investointien volmistelussa je toteuttomisesso. Multo rojoittovie tekijöitö ovat poikollisen ympöristötietoisuuden ja -toidon vöhyys jo voikeudet saastuttaja maksaa -periootteen soveltomisesso. YHTEISTYÖ PHARE-OHJELMAN, EBRD:N JA MAAILMANPANKIN KANSSA Toinen kaikkien kymmenen hokijamoon liittymisvolmistelujo tukevo EU:n instrumenta en Euroopan komission Phore-ehjelma. Phore-tuki muodostuu ovustuksisto, joihin ei liity takoisinmoksuvelvoitetto. Ohjelmo en loojentunut monille eri aloille, ja yksi sen törkeimmistä tovoitteisto on perontao edellytyksiä kohdemoiden hollinnon uudistuksille ja EU-loinsöödönnön jo normien köyttöönotolle. Phare-ohjelme tukee myös hokijomoiden voltion- jo oluetoson virenomoisten sekö lainsöödöntö- jo volvontoelinten perehtymistö yhteisön tevoitteisiin jo toimintetopeihin. Lisöksi Phore-ohjelmo outtoo hokijamoita soomoon teollisuutensa jo suuret infrastruktuurinso yhteisön normien tosolle käynnistömöllö torvittovio investointejo. Töstö syystä Phore-avustuksie köytetöön kosvovossa möörin pööomoinvestointien yhteisrohoitukseen EIP:n konssa. Eurooppo-neuvosto hyvöksyi kesökuusso 1997 Phoren uuden toimintosuunnitelmen vuesille jo Sen torkoituksena on tukeo liittymisen volmisteluo, johon kuuluvot neuvoston jokoiselle hokijameelle erikseen hyvöksymöt ns. liittymiskumpponuudet. EU:n jo hokijomoiden völisissö liittymistö velmistelevissa kumpponuussepimuksisso mööritellöön ensisijoiset tovoitteet ja törkeysjörjestys, jotko ontovot venkon pohjon myös EIP:n toiminnolle poikon pööllö. EIP:n yhteisrahoituskumppeneita ovot usein myös Euroopon jölleenrokennus- ja kehitysponkki (EBRD) ja Moollmonponkki. JOHTOPÄÄTÖKSET Keski- ja Itö-Euroopon investointitorpeet ovot veltovot. Jeidenkin ervioiden mukoon pelköstöön liikennesektorin vootimat investoinnit ovot nein 90 miljordio ecuo seuraavien viidentoisto vuoden oikono. On selvöö, etteivöt tulevot EU-moot pysty yksin huolehtimaon nöistö rehoitustorpeisto, voon torvitsevot ulkopuoliste rohoitusto. Veikko suuri ose EIP:n loinoista suunnotoon jotkossakin moonteihin, routoteihin, lentokenttiin, sotomiin ja joukkoliikenteeseen, kesvuo odetetoon myös ympöristöhenkkeiden je teellisuuden rohoituksesso. Teletoimintoon virtoo jo runsoosti ulkomoisio suoria sijoituksio, liikepenkkien loinojo je muuto yksityisraheitusto, jotka ovot mehdollistoneet ennötyksellisen nopeon siirtymisen uusimpoon teknologioon. Ulkomoisio sijoittojio kiinnostovot selvästi myös energiohonkkeet, jotka yleensö voativot televiestintöhenkkeito pidemmön tokoisinmoksuajon. Tömön tokio EIP:n loinat ja osiontuntemus ovot vormasti mitä merkittövimpiä liikenteen, energian, teellisuuden jo ympöristönsuojelun olollo. M TIEDOTE 4-91

7 E υ O O P A N EIP rohoittoa uusiutuvio energiomuotoja JOHDANTO Uusiutuvien energiolöhteiden köytön edistöminen on ose Euroopan yhteisön energiapolitiikkaa, joto EIP tukee myöntömöllö pitköoikoisio loinojo toleudellisesti hyvöksyttöviin hankkeisiin. Vuonno 1980 uusiutuvien energiolöhteiden hyödyntöminen luonnehdittiin keinoksi vöhentöö yhteisön riippuvuutto öljyn tuonnisto, je yhteisön energiopolitiikesso ministerineuvosto asetti vuonna 1998 uusiutuvien energiomuotojen tukemisen eräöksi pöötovoitteeksi. Nöistö luvun linjouksisto huolimotto uusiutuvien energiolöhteiden osuus Euroopan unionin primöörienergion kokonoistorpeesto on vielö nykyisinkin olle 6 prosenttio. Euroopan komissio julkoisi morreskuusse 1997 volkoisen kirjon uusiutuvisto ener- Vjfti.ta»;rf Tuulipuisto Pamplonan lähellä Navarrassa, Esponjosso giolähteistö ('). Siinä möäritellöön yhteinen strotegio jo toimintosuunnitelma, jollo töhdötöön uusiutuvien energiolöhteiden osuuden kaksinkertoistomiseen 12 prosenttiin EU:n energion kokenoiskulutuksesto vuoteen 2010 mennessö. Komissio leskee, että tovoitteeseen pööseminen edellyttöö 1 65 miljordin ecun investointejo uusiutuvaon energioon vuosino EIP:llä en jo pitköoikoinen kokemus energioinvestointien rohoituksesto. Se on myös holukos lisöömöön tukeoon uusiutuviin energialähteisiin osano loojempia toimio, joillo torjutoon ilmostonmuutoksio jo edistetöön kestövöö kehitystö. Rohoituksen lisööminen uusiutuvon energion olollo en teas yksi esimerkki siitö, miten pankki osollistuu yhteisön uusien poliittisten oloitteiden toimeenponoon. EU:N LÄHTÖKOHDAT Euroopon unionin rohoitusloitokseno EIP toimii Euroopon yhteisön perustomissopimuksen jo muiden yhteisösepimusten sisöltömön loinsäödännön mukoisesti. Ponkin perussääntö on myös erottomoton OSO perustomissopimuste. Ponkin tehtövönö en edistöö EU-politiikon tevoitteisiin pöösemistö osettamollo pitköoikaista rohoitusto köytettövöksi terveelle pohjolle tehtöviin investointeihin, jotko tukevet nöitö tavoitteito. Energiopoliittisia pöötoimio ovot: unionin omien energiovorojen kehittöminen, energion köytön tehostominen ja energientuennin monipuelistominen korvaamoon tuontiöljyö. Euroopon yhteisön energiotovoitteet pohjoutuvot suurelte osin luvun öljykriiseihin, jolloin yhteisön vohvo riippuvuus kolmonsien maiden tuontiöljystö loi tilonteen, josso yhteisö eli vokovon uhon eloiseno. Tömön tokio oli torpeen vöhentöö öljyn esuutto energian kokenoiskulutuksesto kehittömöllö yhteisön omio energioverojo sekö köyttämöllö sootavilla olevio varojo tehokkoommin, missö myös onnistuttiin. Tuontiöljyn osuus, joko ensimmöisen öljykriisin olusso vuonna 1973 oli 60 prosenttio energian kekoneiskulutuksesta, oli vuoteen 1990 mennessö pienentynyt 44 prosenttiin. Euroopon unionin riippuvuus tuentienergiosto kuitenkin nousi 1990-luvulla uudestoon noin 50 prosenttiin, ja energionköytön kosvu jotkuu mito ilmeisimmin vuoteen 2020 mennessö jopo 70 prosenttiin (^), ellei energionkulutusto ryhdytö hillitsemöön. Töstö syystä yhteisön pyrkimykset porontoa energienköytön tehekkuutto jo kehittöö omio veihtoehtoisio energiolähteitö ovot jotkossokin törkeitö. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN EDUT Eriloiset uusiutuvot energiomuodet (tuulivoimo, biomessot, vesivoimo, ourinkoenergio, jne.) ovot juuri tälloisio unionin omia energiolähteitö. Niiden etuno on lisöksi, etto ne vöhentävöt hiilidioksidin (CO2) jo muiden kosvihueneilmiötö voimistovien koosujen kokonoispööstöjä. Se on erityisen törkeöö nyt, kun tietoisuus ilmastonmuuteksisto je ilmon leodun merkityksestö on kosvomosso. Energian kokonoistuotonnosto yhö suuremmon osuuden on elteve peröisin uusiutuvisto energiolöhteistö, jotto Euroopan unioni voi töyttöö ympöristövelveitteenso niin eureeppeloisello kuin konsoinvälisellö tosolla. Niihin sisöltyvöt YK:n ilmostenmuutosto koskevoon puitesopimukseen kuuluvosto Kioten pöytökirjosto (joulukuu 1 997) johtuvot velvoitteet. Kioten pöytökirjosso EU sitoutui vöhentömään hiilidioksidipöästöjöön yhteensä 8 presentillo vuosiin mennessö. Pyrkimyksissäön tukeo jösenvaltioiden toimintoo vöhennystovoitteen soavuttamiseksi Euroopon komissio julkoisi ilmostenmuutoksen energionäkökohtio koskevan (') KOM( 1997) 599, Yhteisön strategica ja toimintosuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja "Tulevoisuuden energia: uusiutuvat energialähteet", sivu 5. EIP Τ 1 E D Q I.E,,

8 EUROOPAN tiedononnon (^), jonko energio-olon toimenpiteissö uusiutuvillo energiolöhteillö on huomottovo osuus. Sen lisöksi, etto turvoutuminen uusiutuviin energiolöhteisiin edistöö yleisiö energiojo ympöristötovoitteito vöhentömöllö riippuvuutto tuentienergiosto, hojouttomolla tuetentee je lisäämällö huoltovormuutto, uusiutuvisto löhteislö peröisin elevo energie myös lue uullo kosvupelentiaalia työllisyyteen etenkin monissa pienissö ja keskisuurisso energio-olon yrityksissö. Sen kehittöminen tarjooo myös huomottovio vientimohdollisuuksio eureeppelaisille yrityksille, joisto monet ovot uusiutuvon energian tekniikon olollo edellökövijöitö maailmosso. Lisöksi suuri yleisö konnottoo uusiutuvien energiolöhteiden köyttöö pööosiosso ympöristönsuojelullisisto syistö. EIP:N LAINAT UUSIUTUVIEN ~ ENERGIALÄHTEIDEN HYVÄKSI Viiden viime vuoden aikono ( ) pankki teki uusiutuvien energiolöhteiden kehittömistö varten lainosopimuksio yhteensö miljoenan ecun ('') orvosta (kotso luettelo sivullo 4). Se on yli 5 % koko energio-olon roheituksesto yhteensä somollo ajonjoksoilo. EIP:n luotot uusiutuviin energiomuoteihin, kuten muillekin tolouselömön oloille, myönnetöön joko suoroon yksittöisinö lainoino toi völillisesti globoalilainojen ovullo. Suurhonkkeet (yli 25 miljoonoa ecuo) rohoitetoon yksittäisinä loinoina, joista EIP:n lainat uusiutuviin energialähteisiin EU;ssa ja sen ulkopuolella hanketyypeittäin (yhteensä milj. ecua) Biomassa 5 % Geoterminen energia 3 % Tuulivoima 9 % Vesivoimo 83 % soviloon suoroon honkkeen loteutlojon toi raheitusvölittöjien konssa. Pienet ja keskisuuret investoinnit (yli ) sito vostoin luoloteloon völillisesti globooliloinoisto. Nömö limiiltiluolol oseteleen Euroopan loajuisello, kansollisello toi olueellisello tosollo toimivien ponkkien toi rohoitusloitosten köyttöön, jotko tuntevat löheisesti yritysten sekö poikollisten tai olueellisten vironomaisten tedelliset tarpeet. Vuosina uusiutuvisto löhteistö sootovon energion rohoituksesto yhteensä 77 % kohdistui Euroopan unionin hankkeisiin jo 23 % unionin ulkopuolelle. Yksittöisinö lainoina myönnettiin 890 miljoonoa ecuo 23 honkkeeseen, joiden kokonoiskustonnukset olivot noin miljoonoa ecua. Nöillö investoinneilla rokennettiin uutto energiontuotontokopasiteettio yli megov/ottio vostaovollo mööröllö jo tehtiin perusporan^ nuksio vonhoihin loitoksiin yli megowattio vastoovollo mööröllö. Ympöristöhyöty perinteisiin fossiilisio polttoaineito käyttöviin voimaloihin verrattuno oli orviolta 23 miljoonon tonnin (^) vuotuinen vöhennys hiilidioksidipööstöissö. Öljyö sööstyy vuosittoin noin 3 miljoonoo tonnio vostoova möörö ('). Euroopon unionisso rohoitettiin ennen koikkeo vesivoimohankkeito (78 %) ja jonkin verran tuulivoimoo (12 %). Muito rohoituskohteita olivot biomossoo käyttävöt voimolot (6 %) jo geoterminen lömpö (4 %). Vesivoimoloihin myönnettiin loinojo Itolioon, Itövaltoon, Ruotsiin, Esponjoon ja Suemeen, tuulivoimoloihin Espanjoon jo Soksoon, geotermisiin Vesivoiman tuotantoa Ruotsisso. energioehjelmiin Italioan sekö puuto jo multo biemossoja köyttöviin veimoloitoksiin Ruotsiin. Edelleen joettiin 116 globoaliloinoo, joiden yhteissummo eli 117 miljoonoo ecua. Globoaliloinoilla oli keskeinen merkitys Itoliossa (37 % koikisto loinoista), missä ne kohdistettiin kokonaisuudessoon pie- r.5n;,-i&il«. niin vesivoimohonkkeisiin. Lisöksi 35 % globooliloinoisto myönnettiin Esponjaon tuulivoima-, vesivoimo- jo biomossahonkkeita varten ja vielö 21 % Soksoon, missö loinat käytettiin kokonaisuudessoon tuulivoimoohjelmiin. EU:n ulkopuelello uusiutuvon energian lainojo myönnettiin torkostelujoksono voin vesivoimohonkkeisiin, pööosiosso Afrikkoon, mutto myös Norjoon, Lotvioon, Costa Ricoan ja Pokistaniin. Tekeillö on tosin suuren tuulivoimohonkkeen orviointityö Völimeren olueella, jo Turkissa pankki osollistui tuulienergion tuotonnon konnottovuustutkimukseen Völimeren ympäristön teknisen ovustusohjelmon (METAP) puitteisso. EIP ja Mooilmonponkki perustivot yhteisesti tömön ohjelmon, joko otettiin köyttöön vuonna 1990 olueen erityisten ympöristöongelmien ratkoisemiseksi. {'] KOM( 1997) 196 lopullinen, {') Mainittuun lukuun ei sisölly jäte-energio, joka ei kuulu uusiutuvon energian hankkeiden mäöritelmään. Jäte-energian alalie pankki myönsi samana aikana yli miljoonoa ecua 17 honkkeeseen eri puolille unionia. (ή Arvio hiilidioksidipäästöjen (CO2) vöhenemisestä perustuu edellö mainittuun komission volkoiseen kirjoan (taulukko 6). (') 1 GV/h uusiutuvasta energialähteestä tuotettua sähköenergiaa arvioidaan säästävän 250 tonnia vastaavan öljymäärän lämpövoimolaitoksessa. JdeUi 1 E D 0 I E 4-9 ί

9 EIP:N RAHOITUS TUKEMAAN EU:N ENERGIAPOLITIIKKAA Pankin rohoitus uusiutuviin energiolöhteisiin on oso sen yleistö tukeo EU:n energiatavoitteille tokaamoon turvollinen, tehokas, toloudellinen ja ympöristöystövöllinen energiohuolto. Unionin toloudet ovot pitkölle kehittyneitö, joille energiohuollon vormuus on kestövön toloudellisen kehityksen ja työllisyyden edellytys. EIP:n loinat outtavot monipuolistomoon EU:n energionhonkintoo, hyödyntömöön omio energiovarojo, mukaon lukien uusiutuvat energiolöhteet ja hoitomoon energiavaroja harkitusti ympöristövoatimukset yhö enemmön huomioon ottaen. Viiden viime vuoden oikono EIP loinosi energiohonkkeisiin yli 16 miljordio ecuo, mikä en löhes viidennes pankin loinononnosta yhteensö. Etusijolla oli yleiseurooppolaisten, toisiinso kytkettyjen koosu- jo söhköverkkojen rokentominen synnyttömöön töysin integroituneet energiomorkkinot, luetettavien ja mohdollisimman edullisten energiolöhteiden tukeminen, nykyisen voimoloitoskopositeetin tehokos köyttö ja ympöristöpööstöjen vähentöminen. Jotta nöihin tovoitteisiin pööstäisiin, pankki rohoitti mookoosun köyttöönottoo Itoliosso, Soksosso, Esponjosso, Kreikosso ja Portugolisso. Rahoitusta annettiin myös Venöjön, Algerian jo Pohjonmeren kaasuesiintymöt unioniin yhdistövien koosuputkien rokentomiseen, mikö mohdollistoo unienin välittömössö löheisyydessö sijoitsevien runsoiden energiovarojen hyödyntömisen. Söhköntuotonnossa pankki osollistui muun muasso voimansiirtoverkkojen rokentomiseen ja kytkemiseen yhteen etenkin mereen loskettovien kaapelien ovullo, jeta rohoitettiin Ruotsin jo Saksan, Norjan ja Tonskon, Britonnian, ihonnin ja Monner-Euroopan sekö Esponjon jo Morokon völillö. Loinoja myönnettiin myös moniin vesivoimahankkeisiin. Energionköytön tehostomisto korostoviin rohoitustoimiin sisöltyi teollisuushonkkeito sekö energiontuotonteohjelmia koosua jo yhdyskuntojötettö köyttävissö voimoloitoksissa eri puolillo unionio. UUSIUTUVIEN ENERGIAL ^HTEIDEN TULEVAISUUS - EIP:N TUKI Uusiutuvio energiolöhteitä on unionissa runsoosti köytettövissö ja mahdollisuudet niiden kehittömiseen ovot melkoiset. Niiden hyödyntöminen on kuitenkin epötosoisto ja toistoiseksi vorsin rojollista. Syynö töhön saottoo olio niiden vootimat suhteellisen korkeet olkuinvestoinnit, veikke köyttökustonnukset jöövötkin usein olhaisiksi. Uusiutuvon energian honkkeisiin soottoo lisöksi liittyö sellaisen tekniikon köyttöönettoe, jonko toimivuudesto ei ole töyttö vermuutta. Honkkeita on nöin ollen voikea orvioido ja riskit ovat verrattoin suuret. Jeidenkin hankkeiden tukeminen julkisin vorein voi olio torpeen, siilo uusiutuvisto löhteistö sootovon energion ympöristöedut eivöt völttömöttö ole suhteesse honkkeen toteuttajan soemaan taloudelliseen tuottoon. Honkkeet voivat myös olio hyvin pienimuotoisio eivötkö sen vuoksi sevi EIP:n reheitettoviksi sen perussöönnön mukaisesti. Myös entistö kilpoiluhenkisemmillö EU:n energiomorkkinoillo uusiutuvien energiolöhteiden tuleveisuudennökymöt ovat kuitenkin hyvöt, kosko: teknologio kehittyy kustonnukset olenevot, joillokin aloillo vorsin nopeasti (esim. tuulivoiman tedelliset kilov/ettihinnat ovet laskeneet noin koksi kolmonnesto 15 viime vuoden oikono) suhteutuminen uusiutuvien energionlöhteiden köyttöön on entistö myönteisempäö uusiutuvisto energionlöhteistö peröisin eleven energian tuetanto je jekelu kehittyvöt. Ensimmöiset suuret honkkeet ovat köynnissö ja toloudellinen kilpoilukyky poronee koikillo energiosektoreillo, erityisesti muihin hajautettuihin honkkeisiin verrottuna. Euroopon komissio konnustoo uusiutuvien energiolöhteiden köyttöö monien tutkimus-, kehitys- jo kekeiluehjelmien avullo. EIP:n rohoitus en toistoiseksi keskittynyt koupollisesti ja teknisesti pidemmölle kehittyneille uusiutuvon energian aloille, kuten vesi- ja tuulivoimoon. Muiden uusiutuvien energiolöhteiden osuus - mm. biomossa, puuhiili, puu, aurinkoenergie je geoterminen lömpö - pankin loinoista on töhön asti ollut vöhäinen. Tilonteen odotetaan löhivuosina muuttuvon, kun Euroopan yhteisön energio- ja ympöristöpolitiikon poinopisteitö torkistetoon. Kuten edellö todettiin. Geoterminen voimala Lateran olueella Laziossa, Itoliossa uusiutuvien energiolöhteiden hyödyntömiseen liittyvien honkkeiden pankkirohoitus on helpottumosso, voikkokin joissoin topouksisse loinorohoituksen ja tukien yhdistelmöö on myös jotkessa pidettövö honkkeen völttömöttömönö edellytyksenö. Lisötietoja aiheesto, julkaisun EIP:n ympäristöpolitiikka jo siihen liittyväö aineistoa kuten ElB's Environmental Guidelines saa EIP:n tiedotus- ja viestintöosostolto (Yvonne Berghorst), osoitteesto: European Investment Bank Informotion ond Cemmunicotions Department 100, bd Konrad Adenauer L-2950 Luxembourg Puh. (+352) Foksi (+352) Sähköposti y.berghorst@eib.erg Internet: ί 0 Oi ί 4-9 8

10 I N V E S T O I N T I P A N K K Siirtyminen euroon: mitä muutoksio uro tuo EIP:n käytössä oleviin lainoihin? loij Kun Euroopon unionin yksitoisto jäsenvoltioto (') ottovot köyttöön euron niiden pöötösten mukoon, jotko Eurooppo-neuvosto teki Brysselissö toukokuun élusse vuonna 1 998, syntyy uusi voluutto, josto odetetoon muodestuvon merkittövö mooilmonvoluutto. EIP on jo nyt edistönyt euron vokiinnuttomisto monin tovoin. Niistö törkeimpiö en ponkin toteuttomo voroinhonkinnan strotegio, jonko torkoituksena on luodo pööomomarkkinoille syvöt jo likvidit euromööröisten velkoinstrumenttien morkkinot. EIP:llä en tölloisista toimista pitkö kokemus ja se on vohvasti sitoutunut tukemoon euron käyttöönottoo. Siksi onkin selvöö, etto EIP on niin nyt kuin vostoisuudessokin merkittövö toimijo yhtenöisvoluuton morkkinoillo. Volmistouduttoesso Euroopon tolous- jo roholiiton (EMU) kolmonnen voiheen alkuun ja yhteisen rohon käyttöönottoon, joko topohtuu 1. tommikuuto 1999, EIP en kotsonut hyödylliseksi tiedottoo lainonettajilleen ja tokaajilleen niistä muutoksista, jotko siirtyminen euron (EUR) köyttöön oiheuttoo EIP:n ontoloinoukseen. Toimenpiteissä toatoon kaikkien esopuolten töysien oikeuksien söilyminen (ks. kehystetty teksti). Seuroovosso on esitetty euroon siirtymisen törkeimmät voikutukset köytössö oleviin EIP:n lainoihin..,: (') Brysselin Eurooppo-neuvoston 2,-3, toukokuuta 1998 nimeämöt yksitoista talous- ja rohaliiton kolmanteen vaiheeseen osallistuvaa jäsenvaltiota ovat: Belgio, Sakso, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Itävalta, Alankomaat, Portugali ja Suomi. ρ TIEDOTE 4-91 SOPIMUSTEN PATEVYYS Koikki EIP:n loinasopimukset ja takoussitoumukset, jotko on tehty ennen euren köyttöönottoo, pysyvöt loinveimoisino jölkeen riippumatto siitö, missä voluutosso ne on mäöritelty. Korkokannot jo koikki ehdet, mukoon luettuino sitoumusjörjestelyt, erööntymisojot, kuoletussuunnitelmot jo ennenaikoinen takoisinmoksu, pysyvöt muuttumottomino. LUOTON AVAAMINEN Kaikki luotet, jotko on ovottu esollistuvon jösenvoltion konsellisen rohoyksikön jo/toi muun voluutan mööröisenä, pysyvöt muuttumottomino. Koikki luotot, jotko on ovattu ecumööröisinö, muuttuvot outomoottisesti euromäöröisiksi yhden suhteessa yhteen: 1 ECU = 1 EUR. LAINOJEN VALUUTAN MÄÄRITTELY JA NOSTOT Osallistuvon jösenvoltion kensollisen rohoyksikön mööröisenä nostetut loinot pysyvöt olun perin mööritellyssö voluutosso, jolleivöt osopuolet ole sepineet voluuton uudelleen möörittelystö. Jäljessö moinitusso topouksesso kuoletettovien möörien lopullinen yhteensevitus kensollisen rohoyksikön ja sen euron vostinorvon völillö tehdöön viimeisen kuoletuserön yhteydessö. Ecumäöröisenö nostetut loinot muuttuvot outomoottisesti euromäöröisiksi yhden suhteessa yhteen: 1 ECU= 1 EUR. Muiden voluuttojen mööröisenä nostetut loinot pysyvöt loinosopimuksesso olun perin mööritellyssö voluutosso. LAINOJEN HOITOJA TAKAISINMAKSU Loinesopimuksiin liittyvät moksut, mukaon luettuino vuesittoiset lyhennykset, köret, ennokolte tehdyt tokoisinmoksut, sokkomoksut jo mitkö tohonso muut kulut, suoritetoon seuroovesti: Ecumööröisenö nostetut lainot: eureisso, kosko ecu kervautuu outomoottisesti eurello yhden suhteessa yhteen: 1 ECU = 1 EUR. Osallistuvon jösenvoltion konsellisen rohoyksikön mööröisenö nostetut loinot: - siirtymäkauden aikana osti: euroisso toi sen osollistuvon jösenvoltion kansollisesso rahoyksikössö, jossa loina on nestettu loinonottojon valinnon mukaon, mutto EIP hyvöksyy joko topouksesso tokoisinmoksun euroino. - siirtymäkauden jölkeen alkaen: euroisso, kosko loinasopimukset on tulkittovo euromööröisiksi.

11 Mulden voluuttojen mööröisenä nostetut loinat: somoisso valuutoisso kuin lainot on nestettu. KORKOKANNAT ANTO-JA OTTOLAINAUKSEN JOHTAVAT PERIAAnEETJATÄRKEIMMÄT NÄKÖKOHDAT SIIRRYTTÄESSÄ EUROON Veloitettovot korke toi korot ovot sopimuksen tekohetkellö veimosso olleet korke toi köret, toi oveimen koren sepimuksisso kulloisenkin loinaerön nostohetkellö veimosso ollut korke. Korke voi ella kiinteö, torkistettovo kiinteö, voihtuvo toi muunnettovisso olevo. Kiinteäkorkoiset lainat (mukoon luettuino torkistettovot kiinteöt jo muunnettovisso olevat korot, miköli je muunnettu); korke söilyy olun perin sepimuksesso möörättynö korkene köytetystö valuutosta riippumotto. Vaihtuvakorkoiset lainat (mukoon luettuino muunnettovisso olevat korot, miköli ei vielö muunnettu): - Voihtuvo korkemorginoali: viitekorke en edelleen EIP:n erityinen vaihtuvo korke, Jolle en mööritelty korkokotto prosenttiyksikön sodososino yli kulloisenkin viitekoron. - Kiinteö korkomorginooli: suore koronmööritys, joko perustuu alun perin mööröttyyn viitekorkoon toi sen seuroojoon. Viitekorot Tammikuun 1. päivästä 1999 alkaen euro (EUR) korvoo outomoattisesti ecun kaikissa oikeudellisisso osiakirjoisso suhteessa 1:1. Eurosto tulee talous- ja rohaliiton kolmanteen vaiheeseen osollistuvien jäsenvoltioiden yhteinen roha. Sen rinnalle jäävät köyttöön vielö konsalliset rohoyksiköt ja ne ovot euron ilmenemismuotoja. Siirtymäkauden oikona EIP:n onto- jo ottoloinoukseen sovelletaon kohta seuroavoa pääperiootetta: Sopimusten jotkuvuuden turvaaminen [neuvoston asetus (EY) 1103/97 ('), 3 artikla]. Tämön ortiklan mukaisesti euron käyttöönotto ei muuto mitöön oikeudellisen osiokirjon ehtoo, jolleivät osopuolet ole sopineet muusto. "Ei estettö, ei pokkoa" -perioqte [neuvoston asetus (EY) N:o 974/98 (^), 8 ortiklo]. Osapuolelle ei oseteto estettä, mutto ei myösköön pokkoa euron köytölle. Euroyksikön toi osallistuvon jösenvoltion konsollisen rohoyksikön mööröinen rohamöärä, joko on moksettova kyseisessö jösenvoltiosso, voidaan moksoo joko euroyksikön tai kyseisen konsollisen rahayksikön möäröisenö. Talous- jo rohaliiton kolmonteen vaiheeseen osollistuvien yhdentoisto jösenvoltion voluuttojo ei enää köytetö tilirohono lukien. Tästä kuuden kuukouden sisöllö ja viimeistöön euroolueen konsollisten rohayksiköiden osema loilliseno maksuvölineenö lokkoo ja kansolliset rohoyksiköt on korvattu töysin euroillo. Samollo konsalliset setelit ja kolikot vedetöön vöhitellen pois liikkeestö. (') EYVL L 162, (')EYVLL139, N:o Ecumööröisenö toi osallistuvon jösenvoltion konsollisesso rahoyksikössö nostetut lainot: olkoen viitekorko on seuroejoksi möörötty viitekorko, tepeuksen mukaon EURIBOR toi EURO- LIBOR ['). Euroolueen ulkopuolisen jösenvoltion konsollisen voluuton mööröisenö nostetut loinot: nömö seuroavot sopimuksen mukoisto viitekorkoa (esim. GBP - LIBOR, GRD - ATHIBOR, DKK - CIBOR ja SEK - STIBOR). Muisso merkittövissö valuutoisso nostetut loinot (USD, JPY, CHF jne.): viitekorko on sopimuksen mukoinen viitekorko. (^) EURIBOR on Euroopan pankkiyhdistysten liiton ja Kansainvälisen valuuttakauppa- ja rahamarkkinayhdistyksen (ACI) laskema euron vaihtuvo viitekorko. Dov/ Jones Market Ltd julkistaa sen virallisesti kaikkia tärkeimpiä tietopalveluja varten ensimmöisen kerran kello Brysselin aikaa. EURO-LIBOR on Britonnian pankkiyhdistyksen (British Bankers' Association) laskema vaihtuvo viitekorko, joka julkistetaan Lontoossa. LAINOJEN HOITOON LIITTYVÄ INFORMAATIO (LYHENNYSSUUNNITELMAT, ILMOITUKSET TAKAISINMAKSUISTAJNE.) EIP:n loinojen hoitoon liittyvö informootio ilmoistoon loinonottojille jo tokoojille seuraavosti: Osollistuvon jösenvoltion konsollisen rahayksikön mööröiset lainot: loinosopimuksesso olun perin möörötyssö voluutosso ja euromöäröiset vostinorvot. EIP TIED.S^^^M,

12 Suoroon euromäöröisenö, Jos loinon voluutto on mäöritelty uudelleen tai loino eli ecumööröinen, kosko ecu kervautuu eutemoottisesti eurello yhden suhteesso yhteen. Euroolueen ulkopuolisen jösenvaltion konsallisen voluuton mööröisenö nostetut loinot sekö muisso moailman voluuttokoupon pöövaluutoissa nostetut loinot: somossb voluutasso toi valuutoisso kuin anto-ja ottolainaus siirryftäessä euroonloinosopimuksesso möörätöön. Toimintaopas, joko on sootovillo 11 kie ΐν.;:ΐ^ _ Iella, m φο^ '..., LAINOJEN VAKUUDET ' ~ Loinon vokuuden on oltovo soman voluuton mööröinen kuin loino. ^ Lisötietojo euroon siirtymisestö EIP:n ontojo ottoloinouksesso soo esitteestö EIP:n EURO D p M LONDON Euroopan hooste: investoinneilla työllisyyteen Euroopon investointiponkki jörjesti neijönnen ElP-fooruminso (') Lenteosso lokokuuto oiheenoon investointien merkitys työpaikkojen luomisesso. Foorumi kekosi orviolta 350 edustajaa ponkeisto ja muista rohoitusloitoksisto, teollisuudesto, ommottiyhdistyksistö, voltion-, olue- jo poikollishallinnosto, konsoinvölisistö jörjestöistö, yliopistoisto jo tiedotusvölineistö. Ensimmöisen pöivön töysistunnosso kösiteltiin yleisiö kysymyksiö, kuten työllisyyden parontamiskeinojo jo torkoituksenmukoisen yhteiskunnollisen mallin rokentomisto. Toisen pöivön ohjelmo oli teknisempi. Keskustelun oiheita olivat mohdollisuudet kosvun rohoittomiseen investointien esokemorkkinorohoituksello suurillo yhtenöisillö euron päöomomorkkinoillo jo innovatiivisten pk-yritysten riskiroheituksen soonti. KESKEINEN KYSYMYS EUROOPALLE ElP:n vuotuisen foerumin torkoitus on kerötö Euroopon konnalto törkeiden kysymysten asiontuntijoito pohtimoon olon töhönostisto jo tulevoo kehitystö. (') Ks. myös EIP Tiedote N:o 97, s. 15. Tössö pankki voi hyödyntöö monio MAAILMANLAAJUINEN ULOTTUVUUS yhteyksiöön esimerkiksi ponkkisektorille, teollisuuteen ja vironomoisiin, asemoonso EU:n toimielimenö ja yhteistyösuhteitoon Foorumin oihetto on torkosteltovo maoilmonlaojuisesti, EIP:n pööjohtoja Sir Brion muiden konsoinvölisten rohoituslai Unwin korosti ovouspuheessoon. Eu tosten konssa. Tömön vuoden foorumi toi roopon unionin on pystyttövö olentomeon selvösti esiin sekö Euroopan unionin etto EIP:n huolen työllisyyden holdeste. Se on sietömöttömön korkeoo työttömyys- osteftaan mooilmonloojuisen rohoitus- jo rotkoiseva tekijö, jesto poljelti riippuu talouskriisin vallitessa, josto unionikoon ei talous- jo roholiiton ennistuminen ja unionin seuroovo loojentuminen. Investointien ole selvinnyt töysin vohingoitto. Tölloisesso epövokoosso ympöristössö talous- jo jo työllisyyden merkittövöö yhteyttö en roholiitto vokouden vyöhykkeenö jo korostettu monisso Eurooppo-neuvoston kokouksisso, olkoen Amsterdamin huippukokoukseste vohvo yhteinen voluutto ovet entistö törkeömpiö Euroopon ja koko mooilman kesökuusso pööomo- ja rahoitusmorkkinoille. Emun Tuolloin EU:n valtion- ja hollitusten pöömiehet sitoutuivot korjoamoon ennistuminen pitköllö töhtöimellö edel- työttömyyden toustollo olevat rokenteelliset ongelmat. Eurooppo-neuvosto Sir Brian Unwin, EIP:n pääjohtaja pyysi myös EIP:tä tukemoon päätöslauselmaa kasvusta ja työllisyydestä, johon pankki vestasi köynnistömällö omon Amsterdamin toimlnfaohjelmansa (ASAP). Ohjelmollo pyritöön lisöömöön luotonontoa Euroopon unionin työllisyyttö edistöviin investointeihin. I 2 ^ ^ 1, E D 0 τ E 4-98

13 lyttöö investointien yllöpitömistö jo rohkoisemisto etenkin nyt, kun budjettivorojo jo julkisio menojo joudutoon rojeittamoon. EIP:N ROOLI EIP:llö on Euroopon unionin rohoitusloitokseno törkeö tehtövö unionin ohjelmisso, joillo pyritöön luomaon uusio pysyviö työpoikkojo ja olentomoon työttömyyttö. Pankin tehtövönö on ontoo pitköoikoisto rohoitusta terveelle pohjolle tehtöviin investointeihin. Amsterdamin toimintaohjelma ovoo uusio mahdollisuuksio EIProhoitukseen työvoimovaltoisilla terveydenhuollon jo koulutuksen aloillo. Ohjelmolla pankki voi myös tehostao tukeoon perinteisemmille toimioloille, kuten ympöristönsuojeluun, koupunkiolueiden uudistomiseen jo Euroopan loojuisiin infrostruktuuriverkkeihin (TEN). ASAP-ohjelman törkein jo uudistuksellisin piirre on erityinen ohjelma pööomosijoitusten konovoimiseksi innovatiivisiin pkyrityksiin, joillo on hyvöt kehitysnökymöt ja mahdollisuuksio työpoikkojen luomiseen. Pk-loinoehjelmallo ponkki uskoo myös veivonso voikuttoa merkittövösti kehittymöttömien Euroopan pööomasijoitusmorkkinoiden kosvuun, mikö on ratkoisevon törkeöä työllisyyden jo tolouskosvun vormistomiselle. Töhön mennessö EIP on yhteistyössö Euroopon investointirahaston (EIR), lukuisien eurooppoloisten ponkkien jo muiden rahoitusloitosten kansso hyvöksynyt yli 500 miljoonao ecuo pööomorohoitusto löhes koikkiin EU-maihin tehtöviö sijoituksio vorten. Viime vuonno pankki loinosi 23 miljardio ecuo Euroopon unioniin. Loinot kehdistuivot investointeihin, joiden osuus kiinteön pööomon bruttomuodostuksesto oli yhteensö kuusi prosenttia. Loinosummosto koksi kolmososoo köytettiin tolouskasvua edistöviin honkkeisiin unionin heikommin kehittyneillö olueillo. jen luomiseksi on investoitavo myös "työllistettövyyteen". Euroopon törkeimpiö voimovorojo ovot luovuus jo pitkölle viety osiontuntemus, jo tömön tokio Euroopon tulevoisuus riippuu olennoisesti koulutusinvestoinneisto. Töysistunnosso puhujot esittivöt henkilökohtoiset orvionso keskeisistö kysymyksistö, kuten miksi Eureoppo ei oie onnistunut synnyttömöön enempöö uusio työpoikkojo kohdenkymmenen viime vuoden oikono, onko "eurooppoloinen" yhteiskuntomolli hoitonnut työllistömistö jo mito pitöisi muuttoo, jotto työllisyys poronisi. Yksi puhujisto oli Euroopon komission entinen puheenjohtaja Jacques Delors, jonko lootimoo volkoisto kirjoa kosvusto, kilpoilukyvystö jo työllisyydestö voidoon pitöö EU:n nykyisen kosvu- jo työllisyysstrotegion perusto- PAAOMAMARKKINOIDEN MERKITYS Toisen pöivön puhujot olivot teellisuuden jo.pk-yritysten, Euroopon pörssien, elökerohostojen, Euroopon komission jo Euroopon investointirahaston edustojio. Tiloisuudesso, joko kösitteli investointien rohoitusnökymiö yhtenöisillö pööoma- Jacques Delors, Euroopan komission entinen puheenjohtaja teenö. Useito tovoittelto on vielö soovutettava, kuten yhteiset söönnökset, hormoniseinti jo löpinökyvyys. Yieinen kösitys kuitenkin oli, etto osokepööoman köyttö lisööntyy. Kun kansanelökejörjestelmiö olloon uudistomasso ja odotettovisso en enemmön sijoitettavio pööomio yksityisistö elökesööstöistö, osokkeiden kysynnöstö ei varmastikoon elisi puutetto. Innovotiivisten yritysten pööemorohoituksen soontio keskeneen istunnen törkeimpiö aiheito oll, miksi Monner-Euroopan pööomosijoitusmarkkinot ovot jöljessö onglosoksisten maiden morkkinoisto ja miten innovoatioito ja yritysten köynnistömistö hoittoavot esteet voitoisiin poistoo. Osollistujot olivat yhtö mieltö siitö, etto pööomosijoitukset ovot törkeö rohoitusvöline nopeasti kosvoville yrityksille, joiden on loojennettavo pööemapohjoonso ennen pöösyö osekemorkkinoille. PÖYTÄKIRJAT Foorumin puheet ja keskustelun pöökohdot julkoistoon englonninkielisinö helmikuusso ProceecZ/nsts-julkoisuo joetoon loojalti foerumin oiheesto kiinnostuneille. (^) INVESTOINNIT JA TYÖLLISYYS Ensimmöinen vieroilevo puhujo, Britonnian voltiovoroinministeri ja EIP:n voltuusten jösen Gerden Brown poinotti puheessoon sito, etto tuottovuuden jo kilpoilukyvyn porontomiseksi jo työpoikko Gordon Brown, Britonnian valtiovarainministeri ja EIP:n valtuuston jäsen morkkinoillo, torkosteltiin myös niitö esteitö, jotka on poistettovo ennen kuin Euroopon esokemorkkinoito voidaon loojemmin köyttöö yritysten rohoituslöh- 0 Julkaisua voi maksutta tilata EIP:n tiedotusja viestintöosastolta (Information and Communications Department, Information Desk), faksi {-H352) Tietoja foorumin ohjelmasto ja muito lisötietoja antaa Yvonne Berghorst, faksi (-1-352) , sähköposti y.berghorst@eib.org. EIP Τ I E D Ο If^^^ 13

14 Kolme uutto arviointiraporttia aluekehityksestä Hon/cfte/den /ä/iciarv/o/nti korostaa EIP:n vastuuta rahoittamistaan hankkeista. Arvioinnin torkoituksena on selviitää, missä määrin pankki on saavuttanut lainaustoimintansa yleiset tavoitfeet. EIP:n rahoitettovien hankkeiden arviointi -ososto on öskettöin julkoissut kolme olokohtoisto orviointiroporttia: Televiestintöhonkkeiden rohoitus EU:n jösenvoltioisso EIP:n roheittomot teollisuushonkkeet eluekehityksen edistömiseksi Suurten moontie- ja routotieinfrostruktuurihonkkeiden voikutus oluekehitykseen Arvioitovino oll kaikkioon 56 Euroopan unionisso rehoitettuo honketto, mikö on nein 1 5 % EIP:n olokohtoisesto kokonoisrahoituksesto. Selvityksiin kuului kenttököyntejö jo honkkeen toteuttojien hoestotteluje. Tutkimukset tehtiin jörjestelmöliisesti ulkopuolisten osiontuntijoiden avustomona. Menettelyllö holuttiin vormistoo sekö yksittöisten hankkeiden etto yleisten johtopöötösten riippumoton arviointi. Tutkimukset oli tarkoitettu myös sisöisten periootepöötösten pohjoksi. Strotegiokeskusteluihin je toiminnon suunnitteluun tarvitoan tietoo eikaisemmisto tuloksisto ja suorituskyvyn mittoreito, jotto EIP:n tulevoo toimintoo voidoon ohjoto holuttuun suuntoon. Tutkimuksillo holuttiin lisöksi ontoo hyödyllistö poloutetto johdolle ja henkilöstölle. Orgonisootion kyky mukoutuo muuttuviin toimintoolosuhteisiin riippuu paljolti myös sen kyvystö orvioido oikein oiemmat tuloksenso. Roporttien johtopöötöksistö on syytö moinite, etto honkkeet nöyttövöt olevon yleisesti ottoen hyvin teteutettuje, vonkollo pohjollo ja edistyvön varsin tyydyttövösti, etenkin perusinvestoinneisso ja televiestinnössö. Tutkimukset vohvistivot, etto EIP volitsee jo rohoittoo voin korkealootuisio investointeja. Tutkimukset oseittivat tosin myös puutteito EIP:n honkkeiden möörittelyssö: honkkeet rojatoon usein rohoitustorpeiden mukoon, jolloin joudutoon erottemoon yksittöisiö osio leejemmisto investeinneisto toi ohjelmisto. Töllöin on voikea orvioido ohjelmon konnottovuutto jo sen tuettamoo kokonoishyötyö, je honkkeen omoo voikutusta tovoitteiden soovuttomiseen on joskus henkele osoittoo. Koikkiin kolmeen reperttiin kirjottiin siksi johtopöötös, etto EIP:llö ei vielö ole köytössöön työvölinettö toi muuto keinoo, jollo voitaisiin systemaettisesti selvittöö sen voikutus oluekehitykseen. Selvityksissö todettiin, etto 26 prosentisso roheitetuisto honkkeisto ei voitu hovoita rotkeiseveo voikutusto oluekehitykseen. Puolello hankkeisto oli kuitenkin selvösti myönteinen voikutus. Hovointojen jo johtopöötösten lisöksi reporteisso onnetaon suesituksie teimenpiteistö, joillo tutkimustuloksio voidoon hyödyntöö tulevosso toiminnosso. Niistö voidaan mainita hankkeiden seurontomenetelmien kehittöminen, hankereheituksen möörittelyn torkistominen niin, etto ohjelmo etetoan poremmin huomioon Roporteisto keskusteltiin loojalti pankin sisöllö ennen esittelyö EIP:n hollintoneuvostolle, je nyt raportit en julkistettu. Kaikkien keimen tutkimuksen perustevoite oll henkkio tietoo EIP:n pöömöörien soavuttamisesta, tössö topouksesso aluekehityksen alalia. Tilivelvollisuuden periootetto korostetoon yhö enemmön sekö julkisesso keskustelusso etto poliittisisso piireissö, mukoon lukien löhellö EIP:tö olevot tohot. Torve soodo tölloisto tietoo ponkin soovutuksisto on viime vuosino tullut esiin entistö useommin. ] 4 E I ρ τ I E D 0 τ E

15 I N V E S T O I N T I P A N K K kokonoisuuteno, jo niiden menetelmien parantominen, joillo orvioidoen rohoituksen voikutusto oluekehitykseen. EIP:ssö on olettu pohtia topojo jo keinojo suositusten toteuttomiseksi, jo pohdintojen tuloksio odotetoon löhioikoino. Roporttejo voi vopoosti tiloto englonnin-, ronskon- ja soksankielisinö pankin tiedotusje viestintöosastolta (foksi: (+352) ). Ne löytyvöt myös EIP:n Internetkotisivulte, osoitteesto Koksipöivöinen EIP-OECD osiantuntijokokous koulutusinvestointien arvioinnisto EIP:ssä marraskuuto 1998 ASAP-ohjelmon puitteisso EIP:n hankkeet-osasto solmi viime vuonna suhteito toloudellisen yhteistyön jo kehityksen jörjestöön OECD:hen torkoituksena vohvistoa osiontuntemustoon koulutustoiminnosso, joko otettiin pankin rohoituksen piiriin vasto öskettöin. Ponkki jo jörjestö sopivot yhteistyöohjelmosto, jollo pyritöön syventömöön pankin tietoja törkeimmistä yksittäisten koulutushankkeiden orvioinnisso esiin tulevisto köytönnön kysymyksistö. Sopimuksesto oli tulokseno morroskuuto pankin tiloissa pidetty EIP:n jo OECD:n yhteisesti jörjestömö osiontuntijakokous. Kokouksessa Ohjelmollo pyritöön myös loojentomoon pankin yhteysverkostoo koulutusalallo. kösiteltiin niitö oineellisio, toimintoympöristöön jo orgonisootioon liittyviö tekijöitö, jotko suoraon voikuttavot koulutusinvestointien onnistumiseen, sekö soovutettujen tulosten orviointio. Koksipäivöiseri kokouksen oiheita olivot toloudellinen onolysointi, tulosmittarit (lootu jo tuottavuus), oineellisten resurssien hollinto sekä koulutustilojen suunnittelu ja vorustominen. Kokoukseen osallistui koulutuspolitiikon porisso työskenteleviö tutkijoito, suunnittelijoito ja johtojio sekö orkkitehtejo jo muito koulutustilojen suunnittelusto vostoovio henkilöitö. Asiantuntijat olivot enimmäkseen EU:n jösenvoltioisto, mutto mukano oli myös muiden OECD-moiden edustojio. Asiantunfijakokoukset ovot tehokas tapo honkkio, kehittöö jo jokoo tietoo monilto eri oloilta. EIP suunnittelee somonkoltaisto terveydenhuoltotoiminnon ohjelmao ja on köäntynyt sito varten Mooilman terveysjörjestön (V/HO) puoleen. Kokouksen pöytäkirjot julkaistaan OECD:n ja EIP:n yhteisjulkoisusso, joka on sootovisso OECD:n julkoisutoimistosto toi EIP;n tiedotus- jo viestintöosostolto vuoden 1999 alkupuolella. S EIP TIEDOTE 4-15

16 ElP-Palkinto 1999 ElP-polkinto perustettiin Sveitsi, Liechtenstein, Islonti) sekö unionin olunperin pankin 25- konsso ossosiootiosopimuksen tehneiden ; ' vuotisjuhlon kunnieksi, ja Euroopon voltioiden (Kypros, Molto, se on jaettu joko toinen Turkki, Bulgaria, Tsekin tosovolto. Viro, vuosi vuodesto 1985 Unkori, Lotvio, Liettuo, Puolo, Romonio, löhtien. Aluksi poikinte joettiin voin investointejo jo rahoitusta kösittelevöstä vöitöskirjotyöstö. Slovokion tosovalta, Slovenia) konsoloisille ilmon ikorojoo. Vuonno 1996 palkinnon myöntömisperusteito kuitenkin muutettiin KILPAILUUN JÄTETTÄVÄT TYÖT olennoisesti. Jokosööntöuudistuksen torkoitukseno oli rohkoisto uusio mohdollisuuksia Esseet eivöt soo olio esitystyyliltöän ανααναο tutkimusto jo sisällyttöä teknisiö jo niiden enimmöispituus on palkinnon piiriin loojempi kirjo tolouden jo rohoituksen kysymyksiö Eurooposso sonao lukuun ottomotto koovioita jo löhdeluetteloo. Vuoden 1997 ElP-poIkintoo tovoitelleito Esseiden on oltovo oiemmin julkaisemottomia tolto jötettiinkin runsoosti monista eri esitetyssö muodossoon, ts. kil- moisto. ElP-palkinto kilpoilusso poiluun voi jöttöö sekö olkuperöisiö tutkielmio polkitut esseet julkoistiin EIB Papers -sorjon etto mukoelmia vöitöskirjeista toi erikoisnumerosso, joto voi tiloto muista olemosso olevisto töistö. Euroopan investointipankin pööekonomistiltoden Kilpoiluun voivot osollistua myös usei henkilöiden yhteistyönä lootimot esseet. EIP-PALKINTO 1999 Kilpoilutyöt tulee jöttöö englannin, sokson toi ronskon kielellä. ElP-polkinnon tovoitteena on tarjota puolueeton Kilpoilutöitö ei soo toimittao söhkö- foorumi ojonkohtoisille poliittisille postitse toi levykkeellö. keskusteluille jo edistöö siten köynnissö olevaa pohdintoo Euroopan unionin tuievasto PALKINTOLAUTAKUNTA kehityksestö. Seuroavot polkinnet joetoan lyhyistä esseislä, jotko käsittelevöt Euroopan talouteen ja rahoitukseen liittyviä ciheila: Valikoitujen esseiden joukosto voittojot rotkoisee riippumoton polkintoloutokunto, johon kuuluvot Edmond Molinvaud Collège de Froncesto (roodin puheenjohtaja), euroo (ensimmöinen polkinto) INSEADin dekaoni Antonio euroa (toinen polkinto) euroo (kolmos polkinto) Borges, The Economist -lehden pöötoimittojo William Emmott, Euroopon rohopoliittisen instituutin EMI:n entinen pööjohtoja Joosso on lisöksi euron erikeispolkinte, joko myönnetöön annettuo teemoo Alexandre Lamfalussy, Alberto Quodrio-Curzio Milonon katolisesto yliopistosto. kösittelevöstä esseestö. Vuoden 1999 Bundesbankin entinen pööjoh mööröoiheeno on Unemployment - toja Helmut Schlesinger, Jocqueshow do we put Europe back to work? François Thisse Louvoinin katolisesto yliopistosto jo EIP:n pööekonomisti Alle 30-vuotiaiden töille joetaon vielö Alfred Steinherr. kolme euron suuruisto palkintoo. AIKATAULU. Î. OSALLISTUMISEHDOT ' Vuoden 1999 ElP-polkinnon kilpoilukutsu ElP-polkinto 1999 on ovoin kaikille EU:n julkoistiin tolouslehdissö syyskuussa jäsenvoltioiden jo Efto-moiden (Norjo, Ehdokkoiden tulee löhettöö koksi koppaletto kilpoilutyöstöön kirjottuno kirjelöhetyksenö ElP-polkinnen sihteeristölle 2. heimikuuta mennessö. Polkittujen nimet julkoistoon taleuslehdissö heinökuusso Palkinnot luovutetoon heinäkuuto Salzburgisso Schloss Leopoldskronisso pidettövössö konferenssisso. H EIB Prize Secretariat Economics and Information Directorate European Investment Bank 100, Boulevard Konrad Adenauer L-2950 Luxembourg Faksi (+352) EIP tiedote on Euroopan investointipankin toimittama kousijulkaisu, joko ilmestyy samcnaikoisesti 11 :llä eri kielellä (englanti, espanja, hollanti, itolio, kreikka, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi ja tanska), Tämän julkaisun aineisto on vapaasti käytettävissä. Lähde on lainattaessa mainittava ja ortikkelileike toimitettava julkaislialle. 100, bd Konrad Adenauer L Luxembourg Puhelin: Telekopio: H320 Videoneuvoitelu Italian osasto: Via Sardegna, Rome Puhelin: Telekopio: H320 Videoneuvoftefu Ateenan konttori: Amalias, J 2 - GR-Î 0557 Athens Puhelin: /774/775 Telekopio: Lissabonin konttori: Avenida da Liberdade, , 8" Ρ-1250 Lisbon Puhelin: ta; Te/e(copio; Lontoon konttori: 68, Pall Mall - London SWIY SES Puhelin: Telekopio: Madridin konttori: Calle José Ortega y Gasset, 29 E Madrid Puhelin: Telekopio: Brysselin edustusto: Rue de la Loi Β Brussels Puhelin: Telekopio: H320 Videoneuvottelu Internet htfp:// Valokuvat; EIP:n valokuva-arkisto Benelux Press, Sue Cunningtiam, FEl, CE, Painettu Arctic Silk-paperille ("Nordic Swan") Ceuterick B-3000 Leuven Β IX-AA FI.C ly D 0 τ E