PUNAISEN ALUEEN TYÖRYHMÄN VALMISTELUSSA työyhteisökonfliktin synty ja seuraukset, mikäli asiaan ei ole puututtu miten konfliktiin voi puuttua sen eri vaiheissa ja mitä asialle sitten voi tehdä ja kuka tekee yksilön tilanteen kehittyminen sellaiseksi, että tarvitaan myöhäistä puuttumista kuka sen tekee ja mitkä ovat keinot ja vaihtoehdot henkilön auttamiseksi mikäli myöhäinenkään puuttuminen ei toimi, mitkä ovat eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eri vaiheissa
PUNAISEN ALUEEN TYÖRYHMÄN VALMISTELUSSA Korjaava tilanne Organisaatio Työyhteisö Yksilö
MUUTOKSEN PYRAMIDI Muutos puun takaa ad hoc-tilanne kaikille muutoksen hallinta Suunnittelun ja sopeuttavien toimenpiteiden toteuttamisessa riskejä turvattomuus ja epätietoisuus työnantajakuva vaarassa Vajaa muutosvalmius ennakoimattomuus tilannekuvan selvittäminen muutoksen hallinnan haasteet kuormittuminen ja epävarmuus Hallittu muutos ennakointi suunnitelmavalmius muutoksen johtamiskyky avoin viestintä yhteistoiminta kunnossa henkilöstötuki sovittu osaamisen hallinta turvallisuus ja luottamus Organisaatio Työyhteisö Yksilö
HALLITTU MUUTOS Tavoite, visio määritetty Viraston arvot muutoksessa sovittu Henkilöstöstrategia henkilöstösuunnittelua ohjaavana Viraston johto ja esimiehet valmennettu Muutoksen vaikutukset ennakoitu Henkilöstöhallinnon toimenpiteet aloitettu Henkilöstösuunnittelu ajan tasalla, henkilöstön tilannekuva selvillä Henkilöstöpoistuma ennakoitu Henkilöstön osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä huolehdittu Päätös ajoissa ja selkeänä Järkevä aikataulu Eri muutokset koordinoitu keskenään Suunnittelu prosessin toteutus Vastuut, roolit ja muutoksen koordinointi määritetty Voimavarat varmistettu Muutosjohtaja, ohjausryhmät ja valmisteluryhmät asetettu, valmennettu ja roolit selkeytetty Esimiehet valmennettu ja henkilöstön vaikututtamismahdollisuuksista huolehdittu
Yhteiset pelisäännöt sovittu Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Uuden organisaation virkojen täyttämismenettely Yhteistoiminta kunnossa Osallistava johtaminen YT elimet valmennettu Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ja asioiden käsittely Asioiden oikea-aikainen käsittely Välittömän yhteistoiminnan asiapiiri ja menettely sovittu Viestintä Strategia sovittu yhteistyössä Viestinnän aikataulu ja tavat sovittu yhteistyössä Rehellisyys, avoimuus ja säännöllisyys Viestinnän kattavuus
HALLITTU MUUTOS - TOIMIVA ORGANISAATIO Uuden organisaation valmiudet mietitty yhtenäisiä toimintatapoja yhteensovittaminen kulttuurin muuttaminen, vanhat käytännöt kriittisen tarkastelun kohteeksi Vanhan organisaation hallittu alasajo tehtävät henkilöstö Henkilöstön uudelleensijoittaminen virkajärjestelyt käytössä uudelleensijoitettavilla taidot, välineet ja halu hakea uutta työtä valtiotyönantajan tuki palveluntuottajilta ostettavat palvelut Lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet takaisinottovelvoite
Työhyvinvoinnista huolehtiminen eri toimijoiden yhteistyö sovittu ja valmennus tehty työyhteisön toimivuus Henkilöstön tuki perustehtävistä huolehtiminen suunniteltu yhteistyössä etukäteen resurssit varmistettu määrärahat, tukihenkilöt, ajankäyttö työterveyshuollon toimintakyky palveluntuottajat kilpailutettu henkilöstötuen muodot, myöntämisperiaatteet ja ohjeet hakemisesta viestitetty henkilöstölle muutostuen periaatteet ja käytännön menettelyt työpaikalla
VAJAIN VALMIUKSIN MUUTOKSEEN Viraston visio ja muutoksen tavoite jäsentämättömiä Ennakoivan henkilöstöpolitiikan puuttuessa ei ole tehty tarpeellisia muutoksia ajoissa Henkilöstön tilannekuvaa ryhdytään selvittämään, vaikka sen tietoja jo tarvittaisiin uuden suunnitteluun Johdon ja esimiesten valmennukset aloitetaan suunnitteluhässäkän keskellä Johto, suunnitteluorganisaatio ja henkilöstö kuormittuvat kiireen ja paineen keskellä Suunnittelulle jää vähän aikaa Suunnitelmavalmiutta ehkä osittain
MUUTOS PUUN TAKAA VALMISTAUTUMATTA MUUTOKSEEN Henkilöstötuelta puuttuvat resurssit määrärahoja ei ole varattu toimijoita ei ole nimetty eikä ehditä valmentaa tukiverkot puuttuvat muutoksen sopeuttamistoimilta loppuu aika uudelleensijoittamistoimenpiteitä ei ehditä toteuttaa osaamisen kehittäminen hätäapua Irtisanomiset Työnantajakuva Hyvä työnantaja?
Muutoksella ei saavuteta haluttuja tuloksia tai niiden saavuttamiseen kuluu aikaa Huonosti suunniteltu ja/tai toteutettu muutos saattaa tarvita uuden muutoksen etujen saavuttamiseksi Synergia- ym. edut toteutuvat vajaasti organisaatio ja henkilöstö ovat jatkuvassa muutostilanteessa Huomio painottuu uuden rakentamiseen henkilöstön hyvinvointi koetuksella sekä entisessä että uudessa uuden organisaation johtajat valitaan liian myöhäisessä vaiheessa Henkilöstön uudelleensijoittaminen jää henkilöstön itsensä vastuulle mahdollisuuksia jää käyttämättä
TYÖYHTEISÖKONFLIKTIN TASOT JA NIIDEN KORJAAMINEN Työyhteisön hyvä tilanne Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön kulttuuriin puuttuminen käytännöksi Ajattelun yksipuolistuminen/ mustavalkoinen ajattelu Esimies käynnistää tavoitteellisen keskustelun Kovat piipussa Ulkopuolisen asiantuntijan luotsaama sovittelutilaisuus Pohjakosketus Työyhteisön pakko muuttua tehdään muuttuminen mahdolliseksi
TYÖYHTEISÖKONFLIKTIN ETENEMINEN AJATTELUN YKSIPUOLISTUMINEN (mustavalkoinen ajattelu) erimielisyys jostain mitä on sanottu tai tehty kaikki eivät edes huomaa asiaa osapuolet kokevat oikeassa olemisen kunnia-asiakseen osapuolten välillä vallitsee lisääntyvä hiljaisuus toisen osapuolen tekemisten tulkinta valtaa tilaa vääristyneet ryhmäilmiöt kuormittavat ihmisten jaksamista toisessa osapuolessa nähdään enenevästi kielteisiä puolia puhutaan pahaa toisesta ja haetaan liittolaisia sisäinen lobbaus ja sopankeitto lisääntyvät
kysyttäessä toisesta osapuolesta on vaikea keksiä mitään hyvää fyysinen etäisyys kasvaa, koska on hankalaa olla yhdessä - edes samassa tilassa ilmiö näkyy eleissä ja ilmeissä syntipukkia/-pukkeja etsitään ja nimetään. ristiriita henkilöityy ja syyt nähdään toisen osapuolen perusluonteessa putkinäkö lisääntyy
KRIISIVAIHE KOVAT PIIPUSSA esimiehellä on vaikeuksia saada oma porukkansa hallintaan uhkailut ja arvaamaton käyttäytyminen lisääntyvät vastapuolet eivät enää usko, että asiat selviävät puhumalla vastapuolta ei koeta enää ihmisenä vaan fyysisenä objektina, jota voi kohdella millä keinoilla hyvänsä syntipukkeja kiusattaessa oma olo paranee hetkeksi kyseenalaistaminen torjutaan yöunet menevät yhdeltä ja toiselta työuupumus ja sairauspoissaolot yleisiä työyhteisössä ristiriidat näkyvät sekä sisällä että ulkona tavallista on viedä omat valitukset medialle työn tekeminen heikkenee sekä laadullisesti että määrällisesti sopankeitto menee perustehtävän edelle taistelu on avointa ja/tai peiteltyä
POHJALLA työyhteisökonflikti on edennyt niin, että kaikki ovat osallisia monin eri tavoin faktoja ja huhuja ei voi enää mitenkään erottaa toisistaan epävirallinen organisaatio ja piilo-organisaatiot/tunnemaailma ovat vahvempia ja toimintakykyisempiä kuin virallinen työyhteisön rakenteet rikkoutuvat esimies ei enää esimiehen roolissa eikä alaiset omassaan esimiestasot ohitetaan ja samoin esimiehet vuotavat henkilöstön suuntaan työyhteisön pelisäännöt on unohdettu tiedonkulku on tukossa avoimuutta ei ole, mutta ei myöskään asioita, jotka pysyvät salaisuuksina aiemmissa vaiheissa joidenkin etuna oli säilyttää tilanne huonona - kun ollaan pohjalla kukaan ei enää hyödy ihmiset pakenevat tavalla tai toiselle mm. sairauslomille
MITÄ SITTEN VOISI TEHDÄ Ajattelun yksipuolistumisvaiheessa esimiehen tehtävä on tarttua jämäkästi konfliktiin toteamalla, että ei hyväksy tilannetta hän haluaa asiantilaan muutoksen. ottaa tarvittaessa yhteyttä Kaiku-kehittäjään, joka toimii keskustelukumppanina esim. keinoista. esimies käynnistää sovittuna aikana asianosaisten kanssa keskustelun, jonka hän myös itse vetää keskustelun apuna hän voi käyttää esim. Reilu suunnitelma- mallia todetaan yhdessä tilanne. asiat käsitellään asioina Syyllisiä ei etsitä. sovitaan konkreettiset tavoitteet ristiriidan ratkaisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa käytetään mielellään osallistavia menetelmiä toimenpiteissä rajoitutaan konkreettisiin asioihin lopputuloksena uudet pelisäännöt yms. sovitaan kuka hoitaa mitäkin sovitaan uusi aika tarvittaessa sovitaan reilun pelin menettelytavat ja pidetään niistä kiinni asiat päätetään jatkossa sovittuina aikoina sovituissa paikoissa, ei muualla
MITÄ TEHDÄ, KUN KOVAT OVAT JO PIIPUSSA? Kriisitilanteen paikallistaminen, rajaaminen ja leviämisen estäminen esim. esimiehen käskyllä siitä, kuka voi asiasta antaa tietoja ulospäin ja julkisuuteen. Jokainen vastaa omasta suustaan. Esimies ottaa yhteyttä Kaiku-kehittäjään tai vastaavaan, joka varmistaa sen, ettei esimies jää asiassaan yksin. Hankitaan ulkopuolinen asiantuntija, joka on pätevä nimenomaan työyhteisöasioissa. Hän haastattelee esimiehen ja mielellään jokaisen työyhteisön jäsenen erikseen. Järjestetään ulkopuolisen asiantuntijan luotsaama työyhteisön sovittelutilaisuus tai vastaava. Esimies Kaiku-kehittäjän avustamana vastaa suhteista hallintoon, työterveyshuoltoon, työsuojelupiiriin, ammattijärjestöihin, mediaan jne. Yritetään kaikin keinoin saada työntekoa jatkumaan ja henkilöitä tekemään perustehtävänsä. Työnteko suojaa ihmisten hyvinvointia.
MITÄ ON TEHTÄVISSÄ KUN OLLAAN POHJALLA? Esimies ja hallinto tekevät asiantuntijan kanssa sopimuksen. Jokainen työyhteisön jäsen vilkaisee uudemman kerran peiliinsä Onko jokin myönteinen asia työyhteisössä, jota vielä voitaisiin tehdä yhdessä? Organisaation taholta huolehditaan, että työyhteisöön tehdään riittävän paljon muutoksia, jotta pakka menee uusiksi. Olennaista on muistaa, että mikäli rakenteita ja/tai työkulttuuria ei uudisteta, hetken kuluttua tilanne on taas yhtä paha vaikka kaikki henkilöt vaihtuisivat. Työyhteisön muuttuminen takaisin toimivaksi vie aikaa. Muuttumista edistävät työympäristössä tehtävät muutokset (viihtyvyyden lisääminen esim. taulut, huonekalut, yhteiset valokuvat ). Onnistumiset kannattaa nostaa korostetusti näkyviin. Tukitoimia tarvitaan kuitenkin hallinnolta, työterveyshuollolta yms. Pitkään.
Sairauspoissaolot hallintaan Pyramidin punainen alue
Sisältö Tilastoja Työkykyyn vaikuttavat tekijät Osapuolten roolit ja tehtävät Työhön paluu
Sairauspoissaolojen kehitys valtiolla (ilman liikelaitoksia) vuosina 1997-2006 Työpäivää/htv 10 9,5 9 8,5 8 64 60 72 69 69 70 72 65 66 68 8,8 8,7 8,8 8,8 8,9 8,3 8,2 8,1 8,1 7,7 7,5 7 6,5 6 5,5 5 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sairauspoissaolot työpäiviä henkilötyövuotta kohti lyhyiden, 1-3 päivän poissaolojen osuus sairausjaksoista, %* * Vuonna 2006 lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä oli 25 %.
Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio 2008 (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus 0,77 % edellisvuoden lopun henkilöstöstä (942 henkilöä) - syynä mielenterveyden häiriöt 36 % - tuki- ja liikuntaelinsairaudet 28 % - verenkiertoelinten sairaudet 7 % - muut sairaudet 29 % Sairauspoissaolopäiviä 9,0 työpäivää/htv (omia) - sairauspoissaolojaksoja 1,8/htv - lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolojen osuus 73 % kaikista poissaolokerroista - terveysprosentti 42,4 % (ei lainkaan sairauspoissaoloja) Vakavat työtapaturmat 0,35/100 htv (412 kpl) (johtaneet väh. 30 vrk poissaoloon) - työpaikkatapaturmat 0,2/100 htv (239 kpl) - työmatkatapaturmat 0,15/100 htv (173 kpl) Työtapaturmat yht. 4,7/100 htv (5460kpl) - työpaikkatapaturmat 3,0/199 htv (3536 kpl) - työmatkatapaturmat 1,4/100 htv (1592 kpl) - ammattitaudit 0,1 (152 kpl) - vielä vireillä 0,2 (180 kpl) Työtyytyväisyys keskimäärin 3,4 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,7 Johtaminen 3,4 Henkilöstö 120931 Miehiä 50%, naisia 50%; k-ikä 44,0 v; koul.tasoind. keskim. 5,2 Luvut perustuvat Valtiokonttorin ja Valtiovarainministeriön tietoihin
Yhdestä sairauspäivästä työnantajalle kohdistuvat kustannukset ja tuottavuuden menetykset vuonna 2008 valtion kokoaikaisen henkilön keskiansiotason mukaan määriteltynä (arvio) Sairauspäivän Tuottavuu- Sijaisen palk- Kokonaiskustankustannus den menetys kaamisen työ- nus, e/työpäivä e/työpäivä e/työpäivä voimakustannus netto Sairausajan kesto Brutto 1 Netto 2 itse 3 muut 4 e/työpäivä 5 minimi maksimi A B C D E B+C+D B+E+D 1-10 arkipäivää 11 181 181 114 36 145 331-362 yli 10 arkip.enintään 90 virkavapauspäivää 11 181 136 114 36 145 286-317 91-180 virkavapauspäivää 12 136 102 114 36 145 252-283 yli 180 virkavapauspäivää 13 109 81 114 36 145 232-263 11 Työnantajalle aiheutuva yhden kokoaikaisesti työskentelevän henkilön työpäivän brutttotyövoimakustannuskustannus. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista (=sivukuluprosentti) 58,9 % ja työvoimakustannusten osuus palkasta 125,2 % (sarake A) 12 Työnantajalle aiheutuva työpäivän bruttotyövoimakustannus sairausajan kestäessä 91-180 virkavapauspäivää, jolloin palkasta maksetaan 75 % (sarake A) 13 Työnantajalle aiheutuva työpäivän bruttotyövoimakustannus sairausajan kestäessä yli 180 virkavapauspäivää, jolloin palkasta maksetaan 60 % (sarake A) 2 Yli 10 arkipäivää kestäneen sairaupäivän kustannuksia alentavana on otettu huomioon KELAn työnantajalle maksama sairauspäiväraha (arvioitu 25 %:iksi) 3 Arviotu tuottavuuden menetys työpäivältä, kun henkilö on sairaana (=henkilön tehdyn työajan päiväpalkka) 4 Arvioitu muiden työntekijöiden tuottavuuden aleneminen, kun he paikkaavat sairaana olevan työpanosta (=20 % tehdyn työajan päiväpalkasta, jonka päälle on lisätty 58,9 % sivukuluja) 5 Jos henkilön sairausloman ajaksi on otettu sijainen, kustannus on arvioitu 80 % sairaana olevan työpäivän työvoimakustannuksista (palkka pienempi, koska työpanos ei ole sama) VM/Veli-Matti Lehtonen
Työkykyyn vaikuttavat tekijät Työkyvytön Biologiset tekijät esim kliininen tila, fyysinen kapasiteetti Työpaikka Psykologiset tekijät esim pelot, huolet Sosiaalivakuutus sairauspäiväraha kuntoutustuki Sosiaaliset tekijät esim. työympäristö, perhe Lamminpää Anne Työkykyinen Terveydenhuolto
I: Poissaolo on sairauden mittari Kolme näkökulmaa sairauspoissaoloihin: II: Poissaolo on terveyden ylläpitämisen /säilyttämisen mittari ja selviytymiskeino, esim. - osaamisen ongelmat - työn rasittavuus - työn arvostuksen puute - epävarmuus työn jatkuvuudesta - kiire - vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa III: Poissaolo työkyvyn - vajaakuntoisuuden mittari Mukaeltu: Finn Diderichsen 2005
Työhyvinvointi ja sairauspoissaolot Johtaminen Työntekijää ja työpaikan ihmissuhteita huomioiva johtamistapa näyttää parantavan työpaikan ilmapiiriä ja turvallisuutta, lisäävän työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä sekä yleisesti hyvinvointia vähentää sekä sairastuvuutta että työtapaturmia näyttää parantavan työkykyä ja lisäävän vähäisesti työtehoa sekä vähentävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Työilmapiiri ja turvallisuus Työtovereiden tuki lisää työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia. Vähentää sekä sairastuvuutta että työtapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Ilmapiiri ei sen sijaan näyttäisi olevan yhteydessä työstressiin ja työtehoon. Turvallisuus puolestaan näyttäisi lisäävän työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia. Terveyden edistäminen Sellaiset terveyden edistämishankkeet, jotka suoranaisesti liittyvät työhön näyttävät lisäävän työtyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia. Työpaikkaliikunta lisännee työkykyä. Stressin hallinta lisännee työtehoa. Työtapoihin liittyvällä koulutuksella ja hyvällä ergonomialla voitaneen vähentää sairauspoissaoloja. Kuoppala J, Lamminpää A Riskipyramidin arvoitus
Viraston johto vastaa sairauspoissaoloihin puuttumisen hallinnoinnista ja yleisistä linjauksista vastaa työterveyshuollon järjestämisestä yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa vastaa työterveyshuollon virastokohtaisen soveltamisen linjauksista Henkilöstöyksikkö sairauspoissaoloja koskeva aktiivinen ohjeistus ja neuvonta sairauspoissaolojen kirjanpito ja raportointi kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Eri osapuolten rooleja sairauspoissaolojen hallinnassa Esimies organisoi ja johtaa toimintaa parhaan kykynsä mukaan työhyvinvointi huomioiden työn organisointi, yhteydenpito ja työhön paluun suunnittelu sairauspoissaolon yhteydessä soveltaa tarvittaessa varhaisen puuttumisen mallia Työntekijä huolehtii ja ylläpitää omaa terveyttään ja työkykyään hakee tarvitessaan aktiivisesti apua ongelmansa ratkaisemiseksi Työsuojeluorganisaatio yhteistoiminta työterveyshuoltoasioissa Työterveyshuolto vastaa työterveyshuollon Muu palveluntuottaja toteuttamisesta voimassaolevan vastaa toteuttamastaan palvelusopimuksen ja hyvän toimeksiannosta sovitun työterveyshuoltokäytännön mukaisesti mukaisesti Ohjaus ja valvonta VTV Valtion työmarkkinalaitos Sisäisen tarkastus? 3
Organisaatiomuutokset, esim. - organisaatiomuutos - fuusio - toiminnan lakkauttaminen - uuden yksikön perustaminen Organisaatiorakenne ja toimintatavat - omaan työhön liittyvien prosessien toimivuus - toimintaympäristön muutokset - toimintatapojen monimutkaisuus Sairauspoissaoloihin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä Työn sisältö - henkinen kuormittavuus - fyysinen kuormittavuus Työntekijä - terveys - fyysinen kunto - osaaminen - urakehitysmahdollisuudet - epävarmuuden ja stressinsietokyky - yksityiselämä - työn koettu mielekkyys - työntekijöiden kohtelu Johtaminen ja esimiestyö - osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet - koettu oikeudenmukaisuus - ym Työyhteisö - työilmapiiri - työkaverit - työpaikkakiusaaminen - päihdeongelmat - ym 3
Työntekijän strategioita kun ei selviä työn vaatimuksista Usein työntekijän ajatuksissa: Jättää työ Työskennellä osa-aikaisesti Vaihtaa työpaikkaa Sairauspoissaolo Vaihtoehdot: Työjärjestelyt - verkostoneuvottelu Ammatillinen kuntoutus Korvaava työ? Varhaiskuntoutus Uudelleensijoittaminen
Työntekijän rooli työhön paluussa sairauden hoito-ohjeiden noudattaminen tavoitteena työhön paluu pitää yhteyttä säännöllisesti työpaikalle ilmoittaa sairauspoissaolon jatkumisesta esimiehelle ja keskustella kestosta, työtehtävien hoidosta ja työhön paluun mahdollisesti edellyttämistä järjestelyistä tarvittaessa käyttää apuna luottamusmiestä tai työsuojelujärjestelmää olla yhteydessä työterveyshuoltoon, jota saatetaan tarvita työhön paluun vaiheessa työterveyshuoltoon tulee ottaa yhteys erityisesti kun epäilee sairaudella olevan yhteys työhön tai työhön paluuseen saattaa liittyä terveydellisiä ongelmia ja työjärjestelyiden tarvetta
Työntekijän tarkistuslista Sairauspoissaolot: lyhyet ja pitkät Ilmoittaa aina sairauspoissaolostaan esimiehelle, mielellään puhelimitse ja ennen klo 9.00. Työyhteisössä voidaan sopia, että ilmoitus toiselle työntekijälle riittää, mutta tästä on nimenomaisesti sovittava etukäteen Kertoo aloitteellisesti keskeneräisten töiden tilanteesta, niiden kiireellisyydestä ja töiden sijainnista Vie tiedon lyhyistä sairauspoissaoloista (1-3 pv) tietojärjestelmään (mikäli sellainen on) Toimittaa yli 3 pv ylittävistä sairauspoissaoloistaan sairauslomatodistuksen esimiehelleen tai Tahan henkilöstöryhmään HUOM! Sairauspoissaolo pitää pystyä todistamaan ja tässä suhteessa tehtävä on työntekijän vastuulla Suhtautuu myönteisesti ehdotettuun verkostotapaamiseen, pakkoa osallistua ei ole, mutta erittäin toivottavaa se on Verkostotapaamisessa voidaan käydä läpi esim. henkilön omia tuntemuksia soveltuvasta työstä ja työkuormasta
Esimiehen tarkistuslista Sairauspoissaolot: pitkät Vastaanottaa henkilön ilmoituksen sairauspoissaolosta ja sen kestosta Selvittää sairastuneen kanssa keskeneräisten töiden tilanteen, niiden kiireellisyyden ja töiden tallennuskohteen Suunnittelee poissaolon johdosta siirrettäväksi tulevat työt ja sopii niiden tekemisen toisten työntekijöiden toimesta Toimittaa vastaanottamansa sairauslomatodistuksen sovittuun paikkaan hallintopäätöksen tekoa varten Käsittelee ehdottoman luottamuksellisesti omaa henkilöstönsä terveystietoja, ei saa informoida muita diagnooseista tai muutoin kommentoida poissaolon syytä Pitää yhteyttä sairastuneeseen positiivisessa hengessä Pyytää tarvittaessa työterveyshuoltoa organisoimaan verkostotapaamisen, kun työhön palaaminen lähestyy Verkostotapaamisessa voidaan käydä läpi esim. henkilön omia tuntemuksia soveltuvasta työstä ja työkuormasta Informoi sairastuneen työyksikköä sairausloman kestosta ja henkilön paluusta Varmistaa työhön palaamisen onnistumisen Osasairauspäivärahan ja työkokeilun hyödyntäminen
Esimiehen tarkistuslista esimerkki sairauspoissaolot: lyhyet 1-3 pv Vastaanottaa henkilön ilmoituksen sairauspoissaolosta ja sen kestosta Selvittää sairastuneen kanssa keskeneräisten töiden tilanteen, niiden kiireellisyyden ja töiden tilanteen Suunnittelee poissaolon johdosta siirrettäväksi tulevat työt ja sopii niiden tekemisen toisten työntekijöiden toimesta Toistuvien ja säännönmukaisten poissaolojen osalta (esim. toistuvat pe + ma poissaolot tai muutoin toistuvat yksittäiset poissaolot) ottaa henkilön kanssa puheeksi, onko työssä tai työn organisoinnissa jotain sellaista, jota olisi syytä muuttaa tai onko henkilön kuormitustilanteessa jotain sellaista, jota olisi hyvä käydä läpi Käsittelee ehdottoman luottamuksellisesti omaa henkilöstönsä terveystietoja, ei saa informoida muita diagnooseista tai muutoin kommentoida poissaolojen syitä
Esimiehen työkalupakki Sairauspoissaolojen hallintaan Puheeksiottaminen: kuinka voit ja voinko auttaa? Yhteydenpito aloitteellista ja aktiivista, mutta ei tungettelevaa Luottamuksellisuus tietojen käsittelyssä, ei lipsahduksia ja kommentointeja henkilön työkyvystä Aktiivisuus työterveyshuollon suuntaan Aktiivisuus verkostotapaamisiin osallistumisessa Työn kuormittavuuden seuranta on osa esimiestyötä; tekeekö joku jatkuvasti pitkää päivää, onko työt oikein jaettu, kuormittuuko henkilö jatkuvasti Töiden uudelleenorganisointi ja riittävien resurssien varmistaminen ettei koko työyksikkö sairastu
Työterveyshuollon mahdollisuudet vaikuttaa tarkastukset ja tuki sairauspoissaolon pitkittyessä ja työhön palatessa tuntee työhön palaavan työn on hyvät yhteyden työnantajaan ja työpaikan asiantuntijoihin valmiuden työkyvyn arviointiin mikäli tarve työtehtävien muutoksiin lyhyeksi aikaa tai pysyvästi käynnistää järjestelyt auttaa sopimaan muutoksista työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa työkokeilun suunnittelu ja seuranta
Toimintamalli esimiehelle työhön paluun tukemiseksi Lähtökeskustelu - Lähtölaukaus paluun valmistelulle - Sovitaan yhteydenpidosta Yhteydenpito - Jatkuu koko sairauspoissaolon ajan Paluun valmistelu - Paluukeskustelu - Paluusuunnitelma Paluu työhön - Esimies läsnä työhän palatessa - Toteutetaan paluusuunnitelma tai työt jatkuvat normaalisti Yhteydenpito - Seurataan työssä selviytymistä - Siirrytään normaaliin kehityskeskusteluu n - Tarvittaessa varhainen puuttuminen Lähde: Paluun tuki, Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Työnpaikalla on hyvä selvittää, sopia ja tiedottaa - Mitkä ovat työpaikan sairauslomaan liittyvät ohjeet, sopimukset ja periaatteet -Kuka työpaikalla vastaa näiden asioiden toimeenpanosta eli keneltä sairauslomalla oleva saa tietoa, mitä häneltä edellytetään ja mitä apua hän voi saada organisaatiolta - Onko työpaikalla henkilö, joka tukee sairauslomalla olevaa pitää sairauslomalla olevan ajan tasalla siitä, mitä työpaikalla tapahtuu auttaa hoitoihin pääsyssä ja etuuksien hakemisessa tai voi olla tukena työhön paluun suunnittelussa Onko työnantajalla joitakin muita palveluja, jotka voisivat edistää toipumista tai työhön paluuta? esim. Valtiokonttori kun on työkyvyn menetyksen uhka tai pitkittynyt sairausloma, joka vaatii työkokeilun Mikä on työterveyshuollon rooli? Valtion työntekijöillä on VM ohje/määräyksen mukaan mahdollisuus kokonaisvaltaiseen työterveyshuoltoon Voiko työpaikka tukea hoitoja tai tutkimuksia, jotka voivat nopeuttaa toipumista tai työhön paluuta?
Työhön paluun tukeminen - Vältä arvostelua - Ole valmis neuvottelemaan - Pidä sovituista asioista kiinni - Ole avoin auttamiselle, voit olla itse avuntarvitsija seuraavaksi Työyhteisön taito ottaa vastaan Työntekijän taito palata Paluu työhön Esimiehen taito tukea - Ole kohtuullinen itsellesi ja muille - Ota vastuu paluusi onnistumisesta - Vaikuta työsi sisältöön ja kehittämiseen - Luo välittämisen ilmapiiri - Kannusta ja tue - Kuuntele muutostarpeita - Ota rohkeasti asioita esiin - Ole jämäkkä Lähde: Paluun tuki, Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Asenne työpaikalla ratkaisee Puhutaanko sairaasta potilaasta vai IHMISESTÄ, jolla on sairaus Keskitytäänkö puutteisiin ja ongelmiin vai voimavaroihin ja ratkaisuihin Ollaanko valmiita auttamaan ongelmasta kärsivää arjessa vai onko selviytyminen yksityisasia Ongelmaiset/ sairaat ihmiset eivät tarvitse työpaikalla erityiskohtelua vaan HYVÄÄ kohtelua Hyvät käytöstavat on perusehto Luottamuksen osoittaminen on tärkeää Vastakkainasettelukin voi olla hyväksi, koska pahinta on välinpitämättömyys ja yhteisöstä eristäminen Hyvä kohtelu varmistaa että psykologiset perusmotiivit autonomia,kompetenssi, läheisyys
Ammatillinen kuntoutus Punainen alue 10.02.2010 www.valtiokonttori.fi -> Kaiku työnantajapalvelut -> Kuntoutus -> työeläkekuntoutus KaikuNet -> Kuntoutus -> työeläkekuntoutus
Korjaava tilanne Varhainen puuttuminen Toimiva työympäristö Organisaatio Työyhteisö Yksilö 4
TYÖELÄKEKUNTOUTUS Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on Työelämässä pysyminen tai sinne paluu sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta Estää työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen
TYÖHÖNPALUUTA TUKEVAT KUNTOUTTAJAT työterveyshuolto - lääkinnällinen kuntoutus (toimintakyky) Valtiokonttori työeläkelaitoksena Ammatillinen kuntoutus tapaturmalaitoksena työtapaturmat ja ammattitaudit ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Kela lääkinnällinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus (terapiat, kuntoutuskurssit, TYK, Aslak) työhallinto ammatillinen kuntoutus terveydenhuolto - lääkinnällinen kuntoutus sosiaalihuolto esim. päihdekuntoutus
KUNTOUTUSVERKOSTO TYÖPAIKKA Kuntoutuja Esimies KYH Kaiku-kehittäjä Sisäinen yhteistyö, mm.: - työsuojelu Valtiokonttori Vakuutus - ohjaus ja neuvonta - asiantuntijuus - rahoitus Työterveyshuolto - asiantuntijuus - palvelut Ulkopuoliset kuntoutuspalvelut ja asiantuntijat
VERKOSTONEUVOTTELUT Neuvottelut tarpeen aina, jos pitkältä sairaslomalta työhön palaava kuntoutustuelta takaisin työhön palaava paljon poissaoloja työstä tai poissaolot yhteisistä palavereista kiireeseen vedoten lisääntyneet ei selviä päivittäisistä työtehtävistä tai virheitä tulee normaalia enemmän liian pitkät työpäivät aloitekyky hiipuu/yliaktiivisuus/työuupumus muutos ulkoisessa olemuksessa (siisteys) tai käyttäytyminen muuttunut havainto syrjäänvetäytyvästä käyttäytymisestä työyhteisössä
NEUVOTTELUN PELISÄÄNNÖT ensisijaisesti esimiehen kanssa - tarvittaessa otetaan mukaan työterveyshuolto/työyhteisö aluksi selvitettävä, miksi keskustelut käynnistetään työterveyshuollon velvollisuus on puuttua, jos sairaus aiheuttaa ongelmia työntekoon työterveyshuolto ja kuntoutuja sopivat etukäteen mistä terveydentilaan liittyvistä asioista voidaan keskustella työterveyshuoltoa velvoittaa tietosuoja, mikä täytyy heti alkajaiseksi ottaa huomioon työsuojelusta henkilö voi olla myös mukana neuvotteluissa neuvotteluissa selvitetään, mitä pystyy nykykuntoisena tekemään ohjataan työterveyshuollon toimesta tutkimuksiin, jos terveydentilan tarkempi selvittely tarpeellinen. Työnantajan näkemys työkyvystä täytyy olla lähetteessä mukana sovitaan eteneminen, käytännön teot sekä seurantapalaveri
VERKOSTONEUVOTTELUISSA TEHDÄÄN SUUNNITELMA Suunnitelmana voi olla mm. toimenkuvan tarkistaminen yhden henkilön työnkuvan muuttaminen aiheuttaa usein myös muiden työnkuvan tarkistamista lisäkoulutuksen hankkiminen työyhteisön vaihtaminen ohjaus terveydentilan selvittelyyn työterveyshuoltoon, josta jatko-ohjaus esim. erikoissairaanhoitoon ohjaus lääkinnälliseen kuntoutukseen tai ASLAK/ TYKkuntoutukseen (KELA) => edellyttää lääkärinlausunnon kirjoittamista Kelaa varten ohjaus työeläkekuntoutukseen (työkokeilu, uudelleenkoulutus tai kuntoutussuunnitelman laatimista varten tehtävät selvitykset)
ONNISTUNEEN KUNTOUTUKSEN HYÖDYT TYÖNTEKIJÄLLE työelämässä jatkaminen taloudellisesti kannattavampaa kuntoutusajan hyvä toimeentulo palkka parempi kuin eläke vanhuuseläke karttuu paremmaksi työssä henkilökohtainen kehittyminen osaamisen ylläpito, laajeneminen työmarkkinakelpoisuus paranee elämänlaatu paranee sisältöä ja merkitystä elämään, terveydellisistä rajoitteista huolimatta työelämässä mukana
KUNTOUTUKSEN HYÖDYT TYÖNANTAJALLE taloudelliset säästöt kuntoutus edullisempi kuin työkyvyttömyyseläke säästöt vaihtuvuuskustannuksissa pienempi korotuspaine työeläkemaksuihin osaava henkilöstö työntekijän osaaminen käyttöön taidoiltaan uusiutunut työntekijä henkilöstöstä huolehtiva työnantajakuva hyvät rekrytointimahdollisuudet
OIKEUS TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEEN ansiotuloja yhteensä 30 939,21 (v. 2010 indeksi) viimeisen 5 vuoden aikana on sairauden, vian tai vamman aiheuttama työkyvyttömyyden uhka eli vaara joutua lähivuosina työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle ei oikeutta tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiseen kuntoutukseen alle 63-vuotias kuntoutus tarkoituksenmukaista vakiintuminen työelämään hakijan ikä onko kuntoutus tarkoituksenmukaista aikaisempi ammatti/työhistoria aikaisempi koulutus eläkemenoa säästävä vaikutus tavoitteena työ- ja ansiokyvyn palauttaminen tai parantaminen
TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEN SISÄLTÖ kuntoutussuunnitelman laatimista varten tehtävät selvitykset työkokeilu työhönvalmennus ammatillinen koulutus elinkeinotuki
KUNTOUTUSSUUNNITELMAA VARTEN TEHTÄVÄT SELVITYKSET/TUTKIMUKSET jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen kuntoutustutkimuslaitoksessa työklinikalla yksityisen ammatinharjoittajan toimesta työvoimatoimiston ammatinvalinnan ohjauksessa joissakin tapauksissa voidaan kustantaa erikoislääkärinkonsultaatiot neuropsykologiset tutkimukset muut erikoisasiantuntijan konsultaatiot yhteistyö työnantaja työterveyshuolto tutkimuslaitokset/erikoisasiantuntijat
TYÖKOKEILU työkokeilun kesto 1 6 kk työnkuva työkokeilun ajalle päivittäinen työaika (vähintään 20 h/vko VES:n mukaan). Työaikaa nostetaan voinnin parannuttua työkokeilun seuranta työpaikalla ja työterveyshuollossa toimeentulo työkokeilun aikana www.valtiokonttori.fi/vakuutus/lomakkeet >työkokeilun lomakkeet ja ohjeet
TYÖKOKEILUA VOIDAAN TUKEA pitkän sairausloman jälkeen tai kuntoutustuelta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön paluun tukeminen lyhennetyllä työajalla (20h/vko VES:n mukaan) uudelleensijoittaminen tehtävään, josta ei aikaisempaa kokemusta uudelleenkoulutusta suunniteltaessa tai uudelleenkoulutuksen jälkeen työllistymisen helpottamiseksi Työkokeilua voidaan jatkaa työhönvalmennuksella, johon voi sisältyä koulutusjaksoja. Jos eläkehakemus on vireillä, päätös eläkkeestä annetaan vasta työkokeilun jälkeen. Huom! Osa-aikaeläkkeellä olevalle ei myönnetä työkokeilua.
TYÖHÖNPALUUN SUUNNITTELU verkostoneuvottelu/kolmikantaneuvottelu yhteisneuvottelu, johon osallistuvat aina lähiesimies, työntekijä ja työterveyshuolto. Neuvotteluihin voivat osallistua lisäksi hoitava taho, työsuojelu tai muita, joiden läsnäolo katsotaan tarpeelliseksi. neuvottelun tavoitteena on laatia kuntoutussuunnitelma työhön paluun toteuttamiseksi varmistetaan työkokeilun oikea-aikaisuus (terveydentila on sellainen, että työkokeilua voidaan suunnitella) Kuntoutujan motivaatio
AMMATILLINEN KOULUTUS peruskoulutus ammatillinen koulutus ei peruskoulun suorittamista jatko- ja täydennyskoulutus oppisopimuskoulutus monimuotokoulutus työvoimatoimiston järjestämä ammatillinen koulutus
KOULUTUKSEN KUSTANTAMISTA HARKITTAESSA OTETTAVA HUOMIOON ikä työkokemus aikaisempi ammatillinen koulutus soveltuvuus koulutusedellytykset suunniteltu ammatti sairauden kannalta sopiva kotipaikkasidonnaisuus (työllistyminen)
ELINKEINOTUKI avustusta työllistyminen yleisillä työmarkkinoilla vaikeaa sairaus tai vamma oman yrityksen perustaminen, muuttaminen tai ammatinharjoittaminen omistusoikeus yritykseen vähintään 50 % muuhun rahoitukseen pankkitakaus yrityksen menestymismahdollisuudet ja sopivuus yrittäjäksi voidaan myöntää lyhyt valmennusjakso yrittäjyyteen elinkeinotuen myöntämisen yhteydessä jos eläkehakemus on vireillä, odotetaan päätös ennen elinkeinotuen ratkaisua
KUNTOUTUSTAPAUKSEN ETENEMINEN Vireilletulo Hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta tai KT- hakemus, työnkuvaus, lääkärinlausunto, kuntoutussuunnitelma Kuntoutusedellytysten tarkistaminen Kuntoutusraha/ -korotus Oikeus työeläkekuntoutukseen Tarkoituksenmukaisuus Maksaminen Päätös oikeudesta / suunnitelmasta Toimenpiteet Mahdollisen suunnitelman tarkistaminen, muuttaminen Kuntoutusprosessin seuraaminen työhön paluun tukeminen
ETUUDET JA KORVAUKSET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN AJALTA kuntoutusraha tai osakuntoutusraha kuntoutustuen korotus (kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva) kuntoutusavustus, työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen (harkinnanvarainen kuntoutuksen odotus- ja väliajoilta) kuntoutusselvittelyyn ja opiskeluun liittyvät kulukorvaukset TELA:n suositusten mukaisesti
KUNTOUTUSSELVITTELYIHIN LIITTYVIEN KULUJEN KORVAAMINEN tutkimuskulut ja lääkärinlausunnot korvataan suoraan tutkimuslaitokseen jos tutkimukset edellyttävät yöpymistä (esim. potilaskodissa), korvataan yöpyminen laskun perusteella matkat maksetaan halvinta matkustustapaa käyttäen. Oman auton käyttö sallitaan, jos on huonot kulkuyhteydet tai terveydentila edellyttää oman auton käyttöä (korvaus puolet verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvauksista, v. 2010 23 senttiä/km)
TYÖELÄMÄSSÄ OLEVAN KUNTOUTUSRAHA 33 % eläkkeestä Kuntoutusraha Palkka Laskennallinen eläke + 33 % puolet laskennallisesta eläkkeestä Osakuntoutusraha Työssä Ammatillinen kuntoutus Työelämässä olevan ammatillista kuntoutusta tuetaan kuntoutusrahalla tai osakuntoutusrahalla, jonka suuruus on laskennallinen eläke korotettuna 33 prosentilla.
TYÖKYVYTTÖMÄN KUNTOUTUSTUEN KOROTUS 33 % eläkkeestä Kuntoutuskorotus Palkka Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke + 33 % Osakunt.tuki Osatyökyvytt. Kuntoutuskorotus Työssä Määräaikainen työkyvyttömyys Ammatillinen kuntoutus Kuntoutustuella tai eläkkeellä olevan ammatillista kuntoutusta tuetaan 33 prosentin kuntoutuskorotuksella.
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HAKEMUKSIA TUTKIMUKSET TYÖKOKEILU KOULUTUS 2004 719 212 354 58 2005 690 150 393 57 2006 729 153 456 47 2007 653 67 450 47 2008 670 67 456 33 2009 619 57 416 32
TYÖNANTAJAN PALKANMAKSU KUNTOUTUKSEN AIKANA valtion palveluksessa olevalle kuntoutusajan palkka käyttäytyy kuten sairausajan palkka (valtion yleinen virka- ja työehtosopimus 33 ) palkallinen virkavapaus kuntoutuksen vuoksi kuntoutusajan palkka lasketaan erillään sairausajan palkasta kuntoutusraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle
KUNTOUTUKSEEN HAKEMINEN hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta tai KT-hakemus B2-lääkärinlausunto tai muu lääketieteellinen selvitys työnantajan työnkuvauslomake jos tarkkaa suunnitelmaa ei vielä ole, voi hakemuksen lähettää ennakkopäätöstä varten työkokeilusuunnitelmaa varten on tehty erillinen lomake ja ohjeet
LISÄTIETOA AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA www.valtiokonttori.fi - vakuutus - ammatillinen kuntoutus - lomakkeet - ohjeita - ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijat
Mitä maksaa? Sairaus- Työkyvyttömyys- Työ- Vaihtuvuus poissaolot eläkkeet tapaturmat
Sairauspoissaolot
Henkilöstön omat sairauspoissaolot valtion budjettitalouden piirissä vuosina 1999-2008 Työpäivää / HTV Prosenttia 12 10 8 6 65 66 69 8,2 8,1 8,1 72 69 70 72 73 73 68 9,9 8,8 8,7 9,0 8,8 8,8 8,8 80 70 60 50 40 1-3 pv sairauspoissaolojaksojen osuus kaikista sairauspoissaolojaksoista Keskimääräiset sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohti työpäivinä 4 2 30 20 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 Henkilöstötilinpäätöstiedustelu Tahti-järjestelmä Lähdetiedot: VM, Tahti-järjestelmä
Yhdestä sairauspäivästä työnantajalle kohdistuvat kustannukset ja tuottavuuden menetykset vuonna 2008 valtion kokoaikaisen henkilön keskiansiotason mukaan määriteltynä (arvio) Sairauspäivän Tuottavuu- Sijaisen palk- Kokonaiskustankustannus den menetys kaamisen työ- nus, e/työpäivä e/työpäivä e/työpäivä voimakustannus netto Sairausajan kesto Brutto 1 Netto 2 itse 3 muut 4 e/työpäivä 5 minimi maksimi A B C D E B+C+D B+E+D 1-10 arkipäivää 11 181 181 114 36 145 331-362 yli 10 arkip.enintään 90 virkavapauspäivää 11 181 136 114 36 145 286-317 91-180 virkavapauspäivää 12 136 102 114 36 145 252-283 yli 180 virkavapauspäivää 13 109 81 114 36 145 232-263 11 Työnantajalle aiheutuva yhden kokoaikaisesti työskentelevän henkilön työpäivän brutttotyövoimakustannuskustannus. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista (=sivukuluprosentti) 58,9 % ja työvoimakustannusten osuus palkasta 125,2 % (sarake A) 12 Työnantajalle aiheutuva työpäivän bruttotyövoimakustannus sairausajan kestäessä 91-180 virkavapauspäivää, jolloin palkasta maksetaan 75 % (sarake A) 13 Työnantajalle aiheutuva työpäivän bruttotyövoimakustannus sairausajan kestäessä yli 180 virkavapauspäivää, jolloin palkasta maksetaan 60 % (sarake A) 2 Yli 10 arkipäivää kestäneen sairaupäivän kustannuksia alentavana on otettu huomioon KELAn työnantajalle maksama sairauspäiväraha (arvioitu 25 %:iksi) 3 Arviotu tuottavuuden menetys työpäivältä, kun henkilö on sairaana (=henkilön tehdyn työajan päiväpalkka) 4 Arvioitu muiden työntekijöiden tuottavuuden aleneminen, kun he paikkaavat sairaana olevan työpanosta (=20 % tehdyn työajan päiväpalkasta, jonka päälle on lisätty 58,9 % sivukuluja) 5 Jos henkilön sairausloman ajaksi on otettu sijainen, kustannus on arvioitu 80 % sairaana olevan työpäivän työvoimakustannuksista (palkka pienempi, koska työpanos ei ole sama) Lähde: VM/Veli-Matti Lehtonen
Sairauspoissaolojen vaikutukset eri kokoisissa organisaatioissa henkilötyövuosina ja työvoimakustannuksina (peruste vuoden 2008 keskimääräiset poissaolot, 9 työpäivää/henkilötyövuosi) Organisaation koko, henkilöä Keskimääräisten sairauspoissaolojen, 9 tpv/htv, suorat vaikutukset/ menetykset - työvoimakustannuksina, - henkilötyövuosina euroa 100 3,5 159 803 250 8,9 399 508 500 17,7 799 016 1 000 35,4 1 598 031 2 000 70,9 3 196 063 3 000 106,3 4 794 094 120 000¹ 4 252 191 763 780 ¹ Koko valtio Koko valtio v. 2008: sairauspoissaoloja 1 075 250 tpv (4250*253) jos sairauspoissaolo maksaa kaikki työnantajalle koituvat kustannukset huomioiden (sairauspäiväkustannus, tuottavuuden menetys, sijaisen palkkaaminen) esim. 300 /tpv, valtion poissaolokustannukset ovat 322,6 miljoonaa euroa/vuosi Lähde: VM/Veli-Matti Lehtonen
Työkyvyttömyyseläkkeet
Valtion* palveluksesta eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain vuosina 2003-2008 Eri eläkelajien osuudet, % Henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain 70 60 50 40 30 20 10 2500 2000 1500 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke 500 0 Vanhuus Työkyvyttömyys Työttömyys 2003 (yht. 3496) 1761 972 763 2004 (3480) 1965 1027 488 2005 (3382) 1984 988 410 2006 (3353) 2018 899 436 2007 (3700) 2180 991 529 2008 (3515)* 2178 1001 336 *Budjettivaltio + liikelaitokset * Vuoden 2008 tiedot tarkistetaan Lähdetiedot: VK, Aktuaaritoimi
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sairauslajeittain budjettivaltion piirissä 2004-2008 Pysyvälle ja määräaikaiselle (kuntoutustuki) työkyvyttömyyseläkkeelle sekä yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä tuhatta valtion palveluksessa ollutta kohti 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2004 n=891 2005 n=862 2006 n=793 2007 n=907 Mielenterveyden häiriöt Muut sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Verenkiertoelinsairaudet 2008 n=942 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2,0 1,9 1,6 1,7 0,6 0,6 3,0 2,8 2004 7,2 2005 7,0 2,0 1,6 0,5 2,3 2006 6,4 1,9 2,2 1,9 2,2 0,5 0,5 3,1 2,8 2007 7,4 2008 7,7 Muut sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Verenkiertoelinsairaudet Mielenterveyden häiriöt Lähdetiedot: VK, Aktuaaritoimi
Esimerkki: työntekijän vanhuuseläkeikään jatkuvan VaELtyökyvyttömyyden kustannukset työnantajalle Eläkkeelle 1.7.2007 TKV-ikä vuotta Kustannusten TKV-kerroin 35 9,451 Palkka /kk 1500 3000 4500 6000 Kustannukset (TKV-kerroin x vuosipalkka; pyöristetty lähimpään 10 000 :oon) 170 000 340 000 510 000 680 000 45 5,748 1500 3000 4500 6000 100 000 210 000 310 000 410 000 55 2,087 1500 3000 4500 6000 40 000 80 000 110 000 150 000 Esimerkiksi 55-vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen palkkansa on 2500 /kk. Työnantajalle lankeavat kustannukset eläkkeestä ovat 2500 x 12 x 2,087 = 62 600. Oletukset: VaEL-työskentely alkaa 25-vuotiaana Lähde: VK, aktuaaritoimi
Valtion eläkelain mukaiset työkyvyttömyyseläke - maksuluokat omavastuisilla työnantajilla 2009 Valtion työkyvyttömyyseläkemeno oli vuonna 2008 n. 125 miljoonaa Keskimäärin Maksuluokka Omavastuisten* työnantajien keskimääräinen työkyvyttömyysriskimaksu, % palkkasummasta 11 4,93 10 4,05 9 2,85 8 2,03 7 1,40 6 1,14 5 0,80 4 0,60 3 0,36 2 0,20 1 0,06 * Osittain omavastuisilla työnantajilla palkkasumma on 1,65-26,4 milj., täysin omavastuisilla 26,4 milj.. Osittain omavastuiset maksavat omavastuuasteen mukaan osittain maksuluokkamaksua ja osittain työkyvyttömyys-riskitariffimaksua. Täysin omavastuiset maksavat vain maksuluokkamaksua. On huomattava ero, jos työkyvyttömyysriskimaksu on alle yhden prosentin palkkasummasta tai jos se on lähes viisi prosenttia palkka-summasta. Lähde: VK/Sari Martikainen
Työtapaturmat
Työtapaturmien lukumäärä ja tapaturmat tuhatta henkilötyövuotta kohti valtion budjettitalouden piirissä 2001-2008 (tilanne huhtikuussa 2009) Tapaturmat/ 1000 htv Lukumäärä Vuonna 2008 korvattiin eri vuosina sattuneista tapaturmista yhteensä 18,5 milj.. Vuonna 2008 tapahtuneiden tapatur-mien osuus oli 5,0 milj.. 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vireillä 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 0,2 0,3 1,5 Ammattitauti 2,4 1,8 1,9 1,8 2,2 1,6 1,8 1,3 Työmatkatapaturma 10,2 10,3 11,4 12,1 12,1 10,9 11,6 13,6 Työpaikkatapaturma 32,4 30,1 26,4 26,9 27,9 28,3 29,4 30,2 Lukumäärä yhteensä 5262 5046 4766 4929 5129 4963 5177 5460 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lähde: VK. aktuaaritoimi
Vaihtuvuuskustannukset
Eronneen henkilön korvaamiskustannukset valtiolla keskimäärin vuonna 2008 (tietoon perustuva karkea arviolaskelma) Henkilöstön korvaamiskustannukset Euroa/ henkilö %- jakauma %- jakauma Hankinta 1 650 5 5 Jos vuodessa vaihtuu noin 4 % henkilöstöstä, valtion lukumäärä olisi noin 4800 henkilöä. Suorat korvaamiskustannukset olisivat yli 150 miljoonaa. Kehittäminen Perehtyminen Erokustannukset Suorat korvaamiskustannukset yhteensä Tuottavuuden menetykset täyttöaikana Oman henkilöstön antama perehdyttämistyö 20 000 6 100 3 750 31 500 3 750 1 000 63 19 12 100 79 21 55 17 10 87 10 3 Epäsuorat korvaamiskustannukset yhteensä 4 750 100 13 KORVAAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 36 250 100 Lähde: VM/Veli-Matti Lehtonen
OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA (KELA)
HAKEMINEN Osasairauspäivärahaa voivat hakea vakuutettu ja hänen työnantajansa. Hakemuslomakkeeseen SV8 liitetään: lääkärinlausunto B, jossa todetaan henkilön työkyvyttömyys ja mahdollisuus palata osa-aikaisesti omaan työhönsä terveyden ja toipumisen vaarantumatta oltava työterveyslääkärin tai muun vakuutetun työolosuhteet tuntevan lääkärin laatima työntekijän ja työnantajan sopimus osa-aikatyöstä, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely ja palkka vaihtoehtoisesti yrittäjän selvitys omassa yrityksessä tehdyn työn vähentämisestä - lomake Y17, jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta täyttä kokoaikatyön palkkaa tai etuutta haetaan esitettyjen tulojen perusteella Hakuaika on takautuvasti neljä kuukautta siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada. Vakuutettu voi hakea osasairauspäivärahaa myös sähköisen asiointipalvelun kautta. Työnantaja sen sijaan ei voi hakea sähköisesti, mutta voi ilmoittaa maksamansa palkan sähköisessä asiointipalvelussa.
OIKEUS OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAAN Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea henkilön työssä pysymistä ja paluuta takaisin omaan työhönsä. Oikeus osasairauspäivärahaan on vakuutetulla, joka: on 16-67-vuotia on työkyvytön voi kuitenkin tehdä osa-aikatyötä terveytensä ja toipumisensa vaarantumatta on työkyvyttömyyden alkaessa ollut kokoaika työntekijänä tai kokoaika yrittäjänä vähentää työskentelyään 40-60% vähintään kahden viikon ajaksi
MÄÄRÄ Osasairauspäivärahan määrä on puolet sen sairauspäivärahan määrästä, joka välittömästi edeltää sairauspäivärahaa tai johon olisi oikeus työkyvyttömyyden alkaessa, kun osasairauspäivärahaa ei edellä sairauspäiväraha Osasairauspäiväraha korottuu 55 päivän työkyvyttömyyden jälkeen puoleen sairauspäivärahan vähimmäismäärästä (22,04 e : 2 = 11,02 e) jos se muutoin määritettynä on pienempi.
MAKSAMINEN Maksetaan työnantajalle, jos työntekijä ja työnantaja ovat sopineet täyden kokoaikatyön palkan maksamisesta osaaikatyöskentelyn ajalta Maksetaan arkipäiviltä Maksetaan jälkikäteen: ensimmäinen maksukausi on 6 arkipäivää ja sitä seuraavat 25 arkipäivää
OMAVASTUUAIKA omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän sen jälkeistä arkipäivää (noin kaksi viikkoa) sairastumispäivä saman sairauden uusiessa 30 päivän kuluessa edellisen sairaus- tai osasairauspäivärahan päättymisestä 0 päivää, jos osasairauspäivärahaa välittömästi edeltää sairauspäiväraha tai kuntoutusraha omavastuuaikana henkilö ei voi työskennellä osa-aikaisesti, vaan osa-aikatyötä koskeva sopimus voi alkaa vasta omavastuuajan jälkeen yrittäjä voi saada YEL -päivärahaa omavastuuaikana normaalisti, jos on kokonaan pois työstä, koskee myös maatalousyrittäjän MELA päivärahaa
ESTÄVÄT ETUUDET opintoraha kuntoutusraha ansionmenetyskorvaus kuntoutusta koskevien säännösten perusteella äitiyspäivärahan varhennuskausi Myös seuraavat etuudet estävät osasairauspäivärahan myöntämisen (huomaa poikkeus luettelon perässä): KEL:n ja työeläkelakien perusteella maksettu vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja työttömyyseläke osa-aikaeläke KEL:n työkyvyttömyyseläke maahanmuuttajien erityistuki jos vakuutettu kuitenkin työskentelee kokoaikaisesti saadessaan jotakin viimeksi mainituista etuuksista, on hänellä oikeus osasairauspäivärahaan ja sen suuruus määrätään tällöin etuuden rinnalla ansaittujen tulojen perusteella
VÄHENNETTÄVÄT ETUUDET osasairauspäivärahasta vähennetään muut lakisääteiset työkyvyttömyyden perusteella maksettavat korvaukset, joita maksetaan samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden johdosta kuin osasairauspäivärahaa
KESTO Osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän jaksolta enintään 72 arkipäivältä kahden vuoden aikana
VEROTUS veronalaista tuloa ennakonpidätys toimitetaan hakijan henkilökohtaisen ennakonpidätysprosentin mukaisesti
Yksilölliset ongelmatilanteet Toimintatavat ja prosessi 1
Tavoite ja tarkoitus Sovelletaan ns. hankaliin tai vaikeisiin henkilöstöasioihin Tavoitteena luottamus ja luotettavuus Esimiehelle ratkaisukeinot asioiden eteenpäin viemiseksi voi tukeutua malliin Henkilöt voivat luottaa, että esimiehet ottavat asiat tarvittaessa puheeksi riittävän ajoissa 2
Karkeat vaiheet Korjaava palaute ja huomautukset Luottamusneuvottelu Virkakäsky Työkyvyn selvittäminen Varoitus Irtisanominen Työkyvyttömyys eläke Ulospääsynä asian korjaantuminen (tai että asia ei riittävän painava seuraavaan vaiheeseen) Työkyvyn selvittäminen voi tulla kyseeseen aiemminkin, jos työkyvystä epäilyä Huom. joka vaiheessa dokumentointi 3
Korjaava palaute ja huomautukset (1) Erimielisyys esimiehen kanssa ei ole korjaavan palautteen tai huomautusten aihe Eri mieltä saa olla Erimielisyys ei sinänsä voi olla korjaavan palautteen aihe Vasta jos erimielisyys johtaa moitittavaan käyttäytymiseen, on aihetta antaa korjaavaa palautetta tästä käyttäytymisestä Pitää kuitenkin tehdä esimiehen päätöksen mukaisesti ja on käyttäydyttävä asiallisesti (virkavelvollisuus) 4
Korjaava palaute ja huomautukset (2) Korjaavan palautteen ja huomautuksien aiheet Työtehtävien laiminlyönti myös heikko taso tehtävistä kieltäytyminen menettelyohjeiden rikkominen Käyttäytyminen kiusaaminen, häirintä, asiattomat sähköpostiviestit ym. kunnianloukkaukset käyttäytyminen vapaa-aikanakin (esim. veropetos) Muiden määräysten noudattamatta jättäminen työaika, hallinnolliset pelisäännöt, turvallisuus, vaitiolovelvollisuus 5
Korjaava palaute ja huomautukset (3) Puheeksi ottaminen Aina kun erityistä syytä (tilanne, johon puututtava heti) Muutoin vuotuisessa kehityskeskustelussa Pelisääntö 1: viimeistään kehityskeskustelussa esimiehen on otettava puheeksi vuoden aikaiseen käyttäytymiseen liittyvä havaittu puute (myöhemmin asiaan puuttuminen on kohtuutonta) myös epäilyt esimiehen velvollisuus on puhdistaa ilma henkilöllä oikeus olettaa, että kaikki on kunnossa, jos esimies ei ota asiaa puheeksi myös henkilö itse voi ottaa epäselvän asian puheeksi ei velvollisuutta Dokumentoidaan aina (ks. jäljempänä) 6
Korjaava palaute ja huomautukset (4) Ratkaisukeskeinen keskustelu Esimiehen velvollisuudet: välitä ihmisestä, usko muutokseen ja mahdollisuuksiin Asian selvittäminen lyhyesti mistä on kyse ei vatvota menneitä Annetaan henkilölle itselleen mahdollisuus kertoa, miten hän korjaa tilanteen Ei hyväksytä muiden syyttelyä tai selittelyä, keskitytään siihen, miten asia tulevaisuudessa hoidetaan Jos kyse vain epäilystä, sovitaan miten asia jatkossa varmennetaan tai kerrotaan miten asiaa seurataan 7
Korjaava palaute ja huomautukset (5) Muut toimintatavat Dokumentti (molemmille osapuolille) muistio kehitys- tai muusta keskustelusta tarpeen molemmille siltä varalta, että tilanne ei korjaannu Pelisääntö 2: Jos tätä muistiota ei ole tehty, ei voida siirtyä seuraavaan vaiheeseen (luottamusneuvottelu) Sovittava ajankohta, jolloin asiaan palataan ja todetaan, onko tilanne korjaantunut Pelisääntö 3: asiaan palataan viimeistään 3 kk:n (tai muun sovitun ajan) kuluessa, vaikka olisi ollut yksittäinenkin tapaus; olennaista sopia tarkka ajankohta Aina myös silloin jos tilanne on parantunut henkilön on saatava palautetta myös tästä 8
Korjaava palaute ja huomautukset (5) Esimiehen kerättävä väliaikana aineistoa syytä kirjata muistioon, miten asiaa seurataan ja mitä henkilöä koskevaa tietoa kerätään virkavelvollisuuksien noudattamista koskevaa tietoa saa kerätä (ei ole yksityisasia) aineistoa kerättävä erityisesti silloin, jos kyse vain epäilystä aineisto myös henkilölle itselleen, jos niin sovittu (riippuu asiasta) Esimies ilmoittaa sovittuna aikana näkemyksensä siitä, onko tilanne parantunut ilmoitus suullisesti ja kirjallisesti (dokumentointi) asiasta voi keskustella, mutta ei järjestetä selittelypalaveria sekä myönteinen että kielteinen näkemys 9