VANHUSSOSIAALITYÖN TYÖTEHTÄVIEN KUVAUS SENIORIKASTE-HANKKEESSA

VANHUSSOSIAALITYÖN TYÖTEHTÄVIEN KUVAUS SENIORIKASTE-HANKKEESSA Tuula Anunti, kehittäjäsosiaalityöntekijä SenioriKaste-hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Sisällys 1 Alkusanat... 3 2 Työtehtävien kuvauksen lähtökohdat ja toteutus... 4 3 Määrittelyjä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön työstä ja tehtävistä... 4 3.1 Sosiaalityö... 5 3.2 Sosiaaliohjaus... 5 3.3 Gerontologinen sosiaalityö eli vanhussosiaalityö... 6 4 Työtehtävien kuvaus SenioriKaste hankkeessa... 7 5 Yhteenveto ja pohdinta... 8 Lähteet... 10 Liitteet... 11 Liite 1: Helsingin kaupungin yleiskuvaukset vanhussosiaalityön tehtävistä... 11 Liite 2: Työtehtävien kuvaus SenioriKaste hankkeessa... 12

1 Alkusanat SenioriKaste-hanke on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke, jota toteutetaan ajalla 1.1.2014 31.10.2016. Hanke tukee KASTE2-ohjelman, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, ns. vanhuspalvelulain, Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laaditun laatusuosituksen, Kansallinen muistiohjelman 2012 2020. SenioriKaste-hankkeen tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja, jotka tukevat erityisesti ikääntyvien kotona asumista. Hankkeessa on kolme toimintalinjaa, joita kehittämistyöhön osallistuvat alueet painottavat toiminnassaan alueellisten tarpeiden perusteella. Toimintalinjat ovat: 1. Kotona asumisen tukeminen 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen 3. Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen Hankekokonaisuuden muodostaa yhteinen koordinaatio ja viisi toiminnallista osakokonaisuutta, jotka toteuttavat kehittämistoimintaa Kainuussa, Keksi-Pohjanmaalla, Lapissa ja Oulunkaaren alueella. Kokkolan kaupunki hallinnoi hanketta ja koordinaatio sijoittuu Kokkolan kaupungin alaisuuteen. Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet hankeajalla 1.11.2015 31.10.2016 1) Muistisairaan ihmisen alueellisen palveluprosessimallin luominen, jossa huomioidaan ennakointi, tuki, kuntoutus ja hoito saumattomassa yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. 2) Hankkeessa huomioidaan saamenkieleen ja -kulttuuriin liittyvät tarpeet muistisairaan palveluprosessimallissa. 3) Asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden osaamisen lisääminen muistisairauden havaitsemisesta ja kotona asumisen tuen mahdollisuuksista. 4) Sote-uudistuksen tavoitteisiin vastaaminen palvelurakennemuutoksessa ja tulevien tuotantoalueiden vanhuspalveluiden kokonaistilanteen hahmottaminen vanhussuunnitelman avulla 5) Gerontologisen osaamisen lisääminen 6) Palveluprosessien asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden varmistaminen ikäihmisten ja heitä edustavien järjestöjen osallisuudella kehittämistyöhön ja arviointiin Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittää, että erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 10.) Hankkeessa selkiytetään muistihoitajan, muistikoordinaattorin, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työtehtävät ja työnkuvat. Työtehtävien mallinnus on osa alueellisen muistipolkumallin luomista ja gerontologisen sosiaalityön roolin vahvistamista sosiaali- ja vanhustyössä.

2 Työtehtävien kuvauksen lähtökohdat ja toteutus Rovaniemen kaupungin Ikäihmisten palveluiden palvelualuepäälliköltä tuli pyyntö Ikäihmisten palveluiden työtehtävien selkiyttämiseen. Vanhussosiaalityötä on tehty Rovaniemen kaupungissa aikuissosiaalityössä ja vammaispalvelussa siihen asti, kun Ikäihmisten palvelut eriytyivät omaksi toiminnakseen. Vammaispalveluihin jäivät vielä kuljetuspalvelut ja asunnon muutostyöt, jotka siirtyivät myös Ikäihmisten palveluihin vuoden 2016 alussa. Ikäihmisten palveluiden palveluohjauksen esimies on sosiaalityöntekijä, hän tekee pääasiassa esimiestyötä. Terveyspalvelujen sosiaalityöntekijä kuuluu palveluohjauksen henkilöstöön, hän työskentelee terveyssosiaalityössä ja hänen työtehtäviinsä kuuluvat myös ikäihmisten palveluasumisen päätökset. Rovaniemen kaupungin Ikäihmisten palveluihin tarvitaan lisäksi myös vanhussosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijää tarvitaan palvelutarpeen arviointiin ja työpariksi erilaisiin haasteellisiin asiakastilanteisiin. Myös kotikuntoutukseen on mietitty sosiaalityöntekijän työpanoksen lisäämistä. Sosiaalityöntekijän viran perustamisesta Ikäihmisten palveluihin on tehty esitys perusturvalautakunnalle ja lautakunta on tehnyt päätöksen viran perustamisesta. Ensimmäisen kerran työtehtävien selkiyttämistä käsiteltiin vammaispalvelujen esimiehen, palveluohjauksen esimiehen ja terveyspalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa. Tässä tapaamisessa käsiteltiin työnkajoa vammaispalvelujen, terveyssosiaalityön ja ikäihmisten palveluiden kesken. Rovaniemen kaupungin Ikäihmisten palveluiden omaishoidon tiimin ohjaajien ja palveluohjauksen esimiehen kanssa kokoonnuttiin neljä kertaa, neljännellä kerralla myös terveyspalvelujen sosiaalityöntekijä oli mukana kuvaamassa työtehtäviä. Ikäihmisten palveluissa keskusteltiin ohjaajien ja tulevan sosiaalityöntekijän työtehtävistä. Työtehtävien tarkastelussa todettiin, että omaishoidon tiimin ohjaajien työtehtävät ovat hajanaisia ja eriluonteisia. Omaishoidontiimi tekee paljon päätöksiä, myös kotihoidon päätöksiä. Kotikäyntityölle on vähän aikaa ja yhteydenpito omaishoitajiin tapahtuu lähinnä puhelimitse. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjauksen työn vaativuuden arviointeja ja työtehtäviä pyydettiin Helsingistä, Kokkolasta, Joensuusta, Riihimäeltä, Kemijärveltä ja Kemistä. Työtehtävien pohjalta luotiin kuvaus, mistä keskusteltiin Ikäihmisten palveluiden työntekijöiden, terveyspalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa sekä myöhemmin gerontologisen sosiaalityön työkokouksessa, joka järjestettiin etäyhteydellä Lapin kuntiin. Gerontologisen sosiaalityön työkokouksia pidettiin kuntien sosiaalityöntekijöille, sosionomeille ja geronomeille. Kuvauksen työstämistä on tehty yhteistyössä myös Lapin yliopiston kanssa. 3 Määrittelyjä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön työstä ja tehtävistä Sosiaalialan työ on sosiaalialan ammattihenkilöstön toimintaa. Sosiaalialan ammattihenkilöstön työ jakautuu sosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen sekä hoiva- ja huolenpitotehtäviin. Nämä tuottavat toisiaan täydentävää osaamista sosiaalialan käytäntöihin. Työtehtävät on luokiteltu

peruspalvelutehtäviin, ammattitehtäviin, asiantuntijatehtäviin ja johto- ja esimiestehtäviin. (Talentia 2013.) 3.1 Sosiaalityö Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä. (Sosiaalihuoltolaki 2014, 15.) Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityön yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin ja edellyttää sosiaalityön ammattihenkilöiltä riittävää alan juridishallinnollista osaamista sekä hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta. Sosiaalityössä korostuu kokonaisvaltainen, yhteiskuntatieteellinen ja teoreettisesti perusteltu osaaminen. Tämä tietopohja mahdollistaa asiakkaan tilanteen analyyttisen jäsentämisen, sosiaalialan tutkivan kehittämisen, laajemman yhteiskunnallisen sosiaalisten vaikutusten arvioinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen. (Talentia 2013.) Sosiaalityöntekijä työskentelee sosiaalihuollon asiakas-, suunnittelu- tai johtotehtävissä. Sosiaalityöntekijä toimii alan asiantuntija- ja konsultointitehtävissä. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakasprosessin suunnittelusta, toteutumisesta ja sen arvioinnista. Sosiaalityöntekijän tehtäviä ovat asiakkaan ongelmien tunnistaminen, itsenäisen selviytymisen arviointi ja tukitoimien järjestäminen. Tehtäviin kuuluu asiakkaan toimeentuloon ja muihin oikeuksiin vaikuttavien päätösten tekemistä. Sosiaalityöntekijän työlle on ominaista suuri vastuu yksilöä koskevassa ja taloudellisesti merkittävien päätösten teosta ja yhteistoiminta usean eri ammattiryhmän kassa. Sosiaalityöntekijä antaa lähialojen työntekijöille asiantuntija-apua, neuvontaa ja lausuntoja. Tehtäviin kuuluu myös tutkimusja kehittämistyötä, yhteiskunnallista vaikuttamista ja tiedottamista. Hallinnollisissa tai johtavissa tehtävissä toimiva sosiaalityöntekijä suunnittelee, johtaa ja ohjaa sosiaali- ja terveystointa tai sen osa-alueita ja eri palveluja. Sosiaalityöntekijä ottaa asiakkaita vastaan toimistossa, mutta tekee myös kotikäyntejä. Perinteisen asiakastyön lisäksi työhön voi kuulua asiakasryhmien kanssa työskentelyä sekä työryhmissä ja projekteissa toimimista. (http://www.mol.fi/avo/ammatit/05200.htm.) Sosiaalityöntekijällä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain 272/2005 3 mukainen kelpoisuus 3.2 Sosiaaliohjaus Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä. (Sosiaalihuoltolaki 2014, 16.) Sosiaaliohjausta toteuttavat sosiaali- ja terveysalan sosionomi AMK- tai YAMK -tutkinnon suorittaneen ammattihenkilöt. Toiminnalle on ominaista tunnistaa asiakkaan elämäntilanne sekä hänen voimavarojensa ja toimintakykynsä eri osa-alueet.

Sosiaaliohjauksen ammattihenkilö tuntee palvelujärjestelmää ja sosiaalivakuutusjärjestelmää. Toiminta perustuu tutkimukselliseen kehittämiseen. (Talentia 2013.) Työ on tavoitteellista vuorovaikutusta yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen osallisuuden, arjen sujuvuuden ja toimintakyvyn tukemiseksi. Keskeisintä työssä on vaativa palveluohjaus ja sosiaalipedagoginen työ. Sosiaaliohjaaja koordinoi, järjestää, ohjaa, tukee ja arvioi toimintaa tavoitteellisen asiakasprosessin mukaisesti. Sosiaaliohjaus on lähellä asiakasta tapahtuvaa työtä, jonka intensiteetti määrittyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Työssä arvioidaan palvelutarvetta ja palveluiden vaikuttavuutta yhdessä asiakkaan kanssa. Sosiaaliohjauksessa keskeistä on asiakkaan motivointi, mikä tukee tavoitteellisen asiakasprosessin toteutumista. (Talentia 2013.) Sosiaaliohjaajalla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain 272/2005 6 mukainen kelpoisuus. 3.3 Gerontologinen sosiaalityö eli vanhussosiaalityö Sosiaalityötä toteutetaan yhä enemmän ikääntyvässä yhteiskunnassa ja sosiaalityöntekijöiden asiakkaat ovat lisääntyvässä määrin ikääntyviä ja vanhoja ihmisiä. Vanhussosiaalityön vakiintunut käsite on gerontologinen sosiaalityö. Gerontologinen sosiaalityö tarkoittaa sosiaalityötä vanhusten parissa ja sitä tekevät gerontologiaan erikoistuneet sosiaalityöntekijät. (Koskinen 2008, 436.) Gerokäsitetyöryhmän vuonna 2006 laatiman käsitteistön mukaan gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa vanhusten toimintakykyä, hyvinvointia, elinympäristöä, sosiaalisia olosuhteita ja yhteisöjen toimivuutta. Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta tukevaa työtä. (Liikkanen, Kaisla & Viljaranta 2006, 154.) Vanhusten kanssa tehtävää sosiaalityötä on pidetty erityisalueena, joka vaatii tietoa vanhenemisen prosesseista ja vanhuudesta ainutlaatuisena elämänvaiheena omine kehitystehtävineen, voimavaroineen, avuntarpeineen, tapahtumineen ja kriiseineen. Vanhuuserityisyys on sekä henkilöhistoriallisesti kehittynyt että yksilöllisesti ilmenevä ominaispiirre. Sosiaalityöntekijän tulee tuntea myös ne mukautumiseen liittyvät prosessit, joiden avulla ikääntyneet ihmiset mukautuvat vanhuuteen ja selviävät eteenpäin. Vanhusasiakkuuden erityisyys syntyy siitä, että sosiaalityötä tehdään vanhustyön ympäristöissä. Vanhuksen koti on yksi gerontologisen sosiaalityön työympäristö. Vanhastaan sosiaalityöntekijöiden tehtävät on liitetty vain sairaala- ja laitoshoidosta kotiuttamiseen. (Tenkanen 2007, 182.) Vaikka sosiaalityöntekijä on vanhustyössä erityisesti sosiaalisen asiantuntija, tulee hänellä olla myös riittävät geriatriset tiedot vanhusten sairauksista ja niiden lääkehoidosta ja muista hoitomahdollisuuksista. Sosiaalityöntekijän tulee tuntea esimerkiksi kotona selviytymisen kannalta keskeiset fyysisten ja psyykkisten toimintojen muutokset (esimerkiksi dementoituminen, kaatuilun ja pidätyskyvyttömyyden taustat). Toimiminen moniammatillisissa gerontologisissa ja geriatrisissa tiimeissä edellyttää myös muiden vanhustyön ammattien tuntemusta. Gerontologisen kuntoutuksen ja ehkäisevien työotteiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Sosiaalityöntekijän erityisalueeksi katsotaan tuntea vanhuspoliittinen lainsäädäntö sekä julkinen ja yksityinen sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalvelujärjestelmä. Omaishoidosta on tullut myös entistä suurempi tiedonalue vanhustyössä. Vanhussosiaalityössä edellytetään laaja-alaista vanhan ihmisen elämäntilanteen paikantamista esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelman pohjaa varten. (Koskinen 2008, 442.) Gerontologisessa sosiaalityössä keskeisiä työkokonaisuuksia ovat arviointi- ja sijoitustyö, neuvontaja ohjaustyö, tiedonhankinta- ja selvitystyö sekä laaja-alainen yhteistyö. Työskentely on vanhuksen

elämäntilanteen selvittämistä ja siinä ilmenneiden avuntarpeiden arviointia, tukimuotojen järjestämistä, sosiaaliturvaetuuksien varmistamista, mahdollisen sijoituspäätöksen tekemistä, kuntoutukseen liittyviä selvityksiä ja palveluita. Työskentely on myös psykososiaalisen tuen antamista, vanhusasiakkaiden, omaisten ja vanhustenhuollon eri työntekijöiden neuvontaa, asiatietojen hankintaa sekä päivittäistä yhteistyötä omaisten ja muiden ammattiryhmien kanssa Yhteistyötahoja ovat mm. kotihoito, ympärivuorokautisen hoidon asiakasohjaus, yksityiset palveluntuottajat, asumispalvelut, sosiaalitoimistot ja Kansaneläkelaitos. (Salonen 2007, 56-57.) Moniammatillisessa vanhustyössä sosiaalityöntekijät toimivat nykyisin tiimeissä, joissa muita jäseniä ovat esimerkiksi geriatrit, hoitotyöntekijät ja fysio- ja toimintaterapeutit (Koskinen 2008, 436). 4 Työtehtävien kuvaus SenioriKaste-hankkeessa Työtehtävien kuvaus (Liite 3.) on tehty aiemmin kuvatun prosessin sekä hankkeessa tehtyjen haastattelujen ja gerontologisen sosiaalityön työkokousten tuottaman tietoa hyödyntäen. Työtehtävien kuvauksessa ei ole ollut tarkoitus tarkastella sosiaalityöntekijän työtehtäviä johtamistehtävissä. Kuvaukseen ei ole myöskään otettu mukaan lähihoitajan suorittamaa sosiaalista hoivaa ja huolenpitoa eikä kotihoidon työtehtäviä. Työtehtävien kuvaaminen keskittyy sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan suorittamaan asiakastyöhön. Tämä kuvaus perustuu työparityöhön, jossa on taustalla ajatus saumattomasta yhteistyöstä sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välillä. Tämä edellyttää toisen työn tuntemista, rakenteellisia mahdollisuuksia jatkuvaan, läheiseen yhteistyöhön, luottamusta toisen ammattitaitoon sekä yhteisesti sovittuja työnjakoa.

Työtehtävät on koottu keräämällä useamman eri kaupungin ja kunnan tehtävät yleisluontoiseksi listaukseksi ja kuvioksi (Liite 2.). Listausta tulee lukea viitteellisenä. Työtehtävissä on samoja työtehtäviä sekä sosiaalityöntekijöillä että sosiaaliohjaajilla. Työtehtäviä lukiessa täytyy muistaa, että kunnissa ei ole yhtä ihmistä, joka suoriutuisi listan työtehtävistä yksinään. Työtehtävät jakautuvat tällä hetkellä useammalle työntekijälle kunnissa (esim. terveydenhuollon sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö, vammaispalvelu ja kotipalvelu). Työtehtävien listauksen tarkoituksena on avata työtehtävien sisältöä konkreettisiksi tehtäviksi yläkäsitteiden alle. Liitteenä (Liite 1.) on myös Helsingin kaupungin vanhussosiaalityön työtehtävien yleiskuvaukset. 5 Yhteenveto ja pohdinta Hankkeen toimesta on haastateltu kolmentoista Lapin kunnan sosiaalijohtajaa/johtavaa sosiaalityöntekijää keväällä 2015. Haastattelulla kerättiin näkemyksiä vanhussosiaalityön nykytilanteesta ja tavoitetilasta kunnissa sekä vanhussosiaalityön koulutustarpeista. Tietoa vanhussosiaalityön nykytilanteesta on kerätty myös Lapin yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetyissä gerontologisen sosiaalityön työkokouksissa, joita on järjestetty etäyhteyksin Lapin kuntiin gerontologisen sosiaalityön vahvistamiseksi. Lapin kunnissa sosiaalityöntekijöiden tekemä vanhustyö on joko osa yhdennettyä sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä, vammaispalvelua tai vanhus- ja vammaispalvelua. Vain muutamassa Lapin kunnassa on vanhussosiaalityöntekijä. Hankkeen tekemän selvityksen mukaan sosiaalityöntekijän kokonaistyöajasta vanhustyöhön kohdistuu noin 5 35 %, vammaispalvelun sosiaalityöntekijät tekevät suuremmalla työpanoksella vanhussosiaalityötä ja esimerkiksi aikuissosiaalityössä Kemijärvellä vanhustyöhön kohdistuu kokonaistyöajasta 40 % ja Inarissa 50 %. Tervolassa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä ja vanhussosiaalityöhön voi kohdentua tilanteen mukaan 0 100 %:n työpanos. Vanhussosiaalityö näyttäytyy kunnallisessa sosiaalityössä edelleen melko näkymättömänä ja selkiytymättömänä. Sosiaalityötekijät kokevat, että he joutuvat tekemään vanhussosiaalityötä niin sanotusti vasemmalla kädellä ja tämä ei ole työntekijöiden halu, vaan johtuu siitä, että työlle ei ole antaa nykyisissä puitteissa enempää resursseja. Esimiestyössä toimivilla sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa tehdä perussosiaalityötä. Vanhussosiaalityö kaipaa kunnissa lisätyöpanosta ja tämä tarve on kunnissa kiistaton. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta olennaisimmat väestörakenteen muutokset lähivuosikymmeninä ovat väestön vanheneminen ja työikäisten suhteellisen osuuden pieneneminen. Väestön vanheneminen aiheuttaa palvelutarpeen kasvun vanhusten palveluissa. Väestön ikääntymisen myötä erityisesti muistisairaudet aiheuttavat kasvavia ongelmia toimintakyvylle. Lapin muistibarometrin (2014) mukaan muistisairaiden määrä Lapissa tulee kasvamaan. Ikäihmisten asioissa painotus on edelleen hoivassa ja hoidossa, vaikka koko ajan painotetaan ennaltaehkäisevää työtä ja kuntoutusta. Valtakunnallisen vanhuspolitiikan selkänä linjauksena on vanhusten kotona asumisen tukeminen ja avopalvelujen ensisijaisuus. Työkokouksiin osallistuneet sosiaalityöntekijät kokevat, että vanhussosiaalityö näyttäytyy kunnissa eniten korjaavana sosiaalityönä. Sosiaalityöntekijät kohtaavat asiakkaita, joiden ongelmat ovat pitkittyneet ja sen myötä muuttuneet haastaviksi ja vaikeiksi. Sosiaalityöntekijät toteavat, että heitä pyydetään apuun liian

myöhäisessä vaiheessa, kuukausi pari ennen laitokseen siirtymistä ja sosiaalityö loppuu lähes kokonaan, kun asiakas siirtyy kotipalvelun piiriin. Sosiaalityöntekijät toivat esiin, että sosiaalityön ja vanhustyön yhdessä tekemisen rajapinnat olisi syytä tunnistaa, myös vanhustyö kaipaa työ- ja tehtäväkuvien selkiyttämistä. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja työparityö on käytäntöä lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä ja se tekee tuloaan myös vanhussosiaalityöhön. SOIL Sosiaalihuollon tehtävärakennemallissa (2014) ja Tehtyhankkeessa (2007) on kehitetty sosiaalialan tehtävärakenteita. Tehtävärakenteiden uudistamisen tarve nousee sosiaalialan toimintaympäristön muuttumisesta sekä asiakkaiden ja kansalaisten tarpeiden ja sitä kautta sosiaalityöhön kohdistuvien odotusten ja vaatimusten moninaistumisesta. Vanhussosiaalityö paikantuu usein terveydenhuollon tehtäväkenttään. Tämä tarkoittaa sosiaalityöntekijöiden työskentelemistä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Sosiaalityöntekijän työnkuva moniammatillisessa työskentelyssä on usein epäselvä, jäsentymätön eikä sosiaalityöntekijän tuoman asiantuntijuuden tarvetta tunnisteta. Asia on todettu myös Kinnin (2014) ja Ylisen (2008) tekemissä tutkimuksissa. Moniammatillisuudella tavoitellaan ikäihmisen tilanteen kokonaisvaltaista ymmärrystä. Sosiaalialan asiantuntijana sosiaalityöntekijä tuo näkemyksen ikääntymiseen luonnollisena elämänvaiheena ja miten tähän elämänvaiheeseen liittyvät muutokset näyttäytyvät ikäihmisen arjessa. Miten esimerkiksi muistisairaus vaikuttaa ihmisen arjessa toimimiseen, perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Tiimityöllä, parityöllä ja yhdessä tekemisellä myös vanhusten palvelujärjestelmä saadaan kehittymään. Vanhussosiaalityön ja kotihoidon tehtävärakenteiden tarkastelu ja kehittäminen selkiyttäisi vanhusten palveluja. Palvelujärjestelmän ja palveluiden suunnittelussa ja käytännöissä lähtökohdaksi on otettava asiakas, ei organisaatio. Ammattilaisen nimikkeellä ei ole asiakkaan kannalta merkitystä, mikäli apu kohdistuu oikein ja edistää asiakkaan omaa selviytymistä.

Lähteet Kinni, Riitta-Liisa 2014: Gerontologinen sosiaalityö ja ihmisten työstäminen. Kategorisointia sairaalan moniammatillisessa työssä. Itä-Suomen Yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, no 92. Koskinen, Simo. 2008: Gerontologinen sosiaalityö. Teoksessa Heikkinen, Eino & Rantanen, Taina (toim.) 2. painos. Gerontologia. Duodecim. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 436 448. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 980/2012. 28.12.2012 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005. 29.4.2005. Liikkanen, Hanna-Liisa & Kaisla, Susanna & Viljaranta, Liisa: Liite 7. Gerontologisen sosiaalityön käsitteistöä. Teoksessa Liikkanen, Hanna-Liisa & Kaisla, Susanna & Viljaranta, Liisa: Gerontologisen sosiaalityön pioneerit kentällä. Soccan ja Heikki Waris -Instituutin julkaisusarja nro 12. Yliopistopaino. Liukkonen, Ritva & Lukman, Leena 2007: Tehty-hanke. Sosiaalialan tehtävärakenteiden ja toimintamallien kehittäminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Oppaita ja työkirjoja 2007:5. Yliopistopaino. Salonen, Kari 2007: Ammattitaito ja kompetenssigerontologisessa sosiaalityössä. Teoksessa Seppänen, Marjaana, Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.) s. 53 68. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. 30.12.2004. http://www.mol.fi/avo/ammatit/05200.htm Talentia 2013: Määrittelyjä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön työstä ja tehtävistä. Määrittelyt on hyväksytty Talentian hallituksessa 22.2.2013 http://www.talentia.fi/tyoelama/sosiaalialan_tyo/tyon_maaritelmat Tenkanen, Raija 2007: Sosiaalityö ja kotona asuvien vanhusten ongelmat. Teoksessa Seppänen, Marjaana & Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.): Svanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Juva: WSOY. 181 192. Väihkönen, Annika 2014: Lapin Muistibarometri 2014. Lapin Muistiyhdistys ry/lapin muistiluotsi. Volanto, Sinikka & Rinne, Päivi & Toikko, Timo 2014: SOIL Sosiaalihuollon tehtävärakennemalli. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Seinäjoki 2014. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80784/volanto_sinikka.pdf?sequence=1 Ylinen, Satu 2008: Gerontologinen sosiaalityö. Tiedonmuodostus ja asiantuntijuus. Kuopion Yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja, E, Yhteiskuntatieteet, no 155.

Liitteet Liite 1: Helsingin kaupungin yleiskuvaukset vanhussosiaalityön tehtävistä YLEISKUVAUKSET TEHTÄVISTÄ Vanhussosiaalityöntekijän tehtävä 1. Iäkkäiden asiakkaiden palvelutarpeen selvittäminen ja arviointi Neuvonta ja ohjaus sosiaali- ja oikeusturvaan sekä palvelujärjestelmään liittyvissä asioissa. Asiakkaan tilanteen ensiarviointi. Kokonaisvaltainen palvelutarpeen selvittäminen pääsääntöisesti kotikäynneillä yhteistyössä omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 2. Sosiaalityön suunnitelman tekeminen, toteuttaminen, seuranta ja arviointi Asiakkaan kuuleminen ja itsemääräämisoikeuden tukeminen. Psykososiaalinen tuki asiakkaalle ja verkostolle. Vanhuspalvelulain mukaisena vastuutyöntekijänä toimiminen vaativissa asiakastilanteissa. Yksilöhuollon päätösten valmistelu ja tekeminen. 3. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö Gerontologisen sosiaalityön asiantuntijana toimiminen SAP-ryhmissä sekä muissa asiakkaiden yhteistyöverkostoissa. Yhteistyö ja parityö sijoitustoiminnan sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajien, kotihoidon ja muiden toimijoiden kanssa. 4. Rakenteellinen sosiaalityö Tutkimukseen, koulutukseen ja reflektiiviseen käytännön tietoon perustuvan työskentelytavan kehittäminen. Gerontologisen sosiaalityön näkyväksi tekeminen sekä tiedon tuottaminen vanhusten elinolosuhteista ja palvelutarpeista. Oman työn vaikuttavuuden arviointi. Sosiaaliohjaajan tehtävä 1. Asiakassuunnitelmaan perustuva sosiaaliohjaus: tuen ja palvelujen suunnittelu - yksin tai parityönä -asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa, työskentely suunnitelman mukaisesti, suunnitelman seuranta ja arviointi 2. Palvelutarpeen selvittäminen: asiakkaan kokonaistilanteen kartoittaminen, toimintakyvyn ja voimavarojen selvittäminen, verkoston ja sen tukimahdollisuuksien kartoittaminen 3. Neuvonta, ohjaus ja ennalta ehkäisevä työ: asiakkaan palvelutarpeista lähtevä neuvonta ja ohjaus, hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja yleisötilaisuudet, omaisten ja läheisten neuvonta ja ohjaus 4. Monialainen tiimi- ja verkostotyö, koordinointityö ja erikseen nimetyt asiantuntijatehtävät: verkosto- ja järjestöyhteistyön tekeminen ja kehittäminen, esim. HEKO-koordinointi.

Liite 2: Työtehtävien kuvaus SenioriKaste-hankkeessa Vanhustenhuollon sosiaalityö Kohderyhmänä ovat kunnan yli 65-vuotiaat ikäihmiset (kotona asuvat ja kotihoidon, tukipalveluiden, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaat) Sosiaalityöntekijä: - Vanhuspalvelulain 25 :n mukaisten ilmoitusten vastaanottaminen, niistä johtuvat selvittelyt ja tehtävät - Palveluohjaus ja laaja-alainen palvelutarpeen arviointi o ikääntyneen asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeen selvittäminen ja arviointi o neuvonta ja ohjaus sosiaali- ja oikeusturvaan sekä palvelujärjestelmään liittyvissä asioissa kunnan palveluista tiedottaminen ohjaus ja neuvonta saatavilla olevista eri hyvinvointia tukevista palveluista, myös yksityisen sektorin tuottamista palveluista ja hinnoista tiedottaminen, mikäli hinnat ovat selkeät ja tiedossa o palvelusuunnitelman laatiminen palvelujen käynnistäminen palvelusuunnitelman mukaisesti palvelusuunnitelman seuranta, päivittäminen ja arviointi o oma-/vastuutyöntekijänä toimiminen - Tukien ja etuisuuksien oikea-aikaisessa hakemisessa ohjaaminen ja avustaminen mm. o eläkettä saavan hoitotuki o kuljetuspalvelut o omaishoidontuki o omaishoidon vapaa o toimeentulotuki o asumistuki o lääkkeiden erityiskorvaavuudet - Hallinnollinen työ o Päättää sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista: yksilöhuolto, palveluasuminen ja palveluasumisen palvelusetelit, lyhytaikainen jaksohoito, tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaisen laitoshoidon paikoista päättäminen päättää toimeentulotukilain mukaisista etuuksista ja mahdollisesta takaisinperinnästä päättää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä päättää perhehoidon toimeksiantosopimuksista päättää sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista päättää maksunalennuksista

o päättää asunnonmuutostöistä ja vastaa niiden organisoinnista päättää omaishoidontuesta Tekee palveluihin ja tukitoimiin liittyvät mahdolliset laskelmat, lisäselvitykset, lausunnot ja vastineet - Psykososiaalinen työ o Pitkäjänteinen ja asiakkaan tilanteeseen paneutuva työ kotikäynnit asiakkaan, omaisten ja läheisten tukeminen o Erilaiset vaativat vanhussosiaalityön tilanteet. Nämä asiakkaat eivät ole autettavissa normaaleilla palveluilla mm. erilaiset sairauksiin ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat (mm. muistisairaus), yksinäisyys, turvattomuus, elämän tarkoituksettomuuden kokeminen köyhyys, asunnottomuus, häädöt, siivottomat kodit, kulkemisongelmat häirintä, kaltoinkohtelun eri muodot (mm. taloudellinen, seksuaalinen), perhe- ja lähisuhdeväkivalta, erilaiset ristiriidat perheissä surutyö, vainaja ilman omaisia kriisitilanteet päihde- ja mielenterveysongelmat (mm. masennus) o Asiakkaan asianajajana toimiminen ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät asiat o Edunvalvonta-asiat (ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta) - Moniammatillinen työ o Erilaisissa työryhmissä toimiminen mm. sosiaaliohjaus/palveluohjaus, kotihoito, SAS, vanhusneuvosto, omaishoidontuki, yhteistyöryhmät, hankkeet, toimikunnat, yhteistyöelimet o Verkostotyö mm. edunvalvoja, maistraatti, ryhmäkodit, palvelutalot, sairaala, kotihoito, omaiset, veteraanikuntoutus, 3.sektori, kunnan muut sosiaalityön tahot o Konsultaatio- ja ohjausavun antaminen yhteistyökumppaneille o Hoitokokouksiin osallistuminen asiantuntijana o Työparityö o Arviointi, suunnittelu ja toteutus - Terveyssosiaalityö o Sosiaalityöntekijän toimenkuvan mukaiset työtehtävät terveyspalveluissa yli 65- vuotiaille sosiaalityö kohdistuu potilaan sairauden hoidon ja kuntoutuksen edellytysten turvaamiseen, sairastamisen ja vammautumisen aiheuttamien ongelmatilanteiden selvittämiseen sekä kuntoutumisen edistämiseen o Kotiuttamiset terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta (terveyssosiaalityö) Kotikäynnit yhdessä esim. kotihoidon, palveluohjauksen, seurakunnan tai asiakkaan luvalla kolmannen sektorin toimijoiden kanssa o Yhteistyö mm. osastojen/sosiaaliohjauksen/kotihoidon/kotiuttamishoitajan kanssa - Rakenteellinen sosiaalityö

o o o o vanhussosiaalityön kehittäminen tiedon tuottaminen ja välittäminen sosiaalityön asiantuntemuksen tuottaminen asiakkaiden osallisuuden kehittäminen - Asiakastyön dokumentointi

Sosionomi, geronomi, muistikoordinaattori, päivätoimintakoordinaattori/-ohjaaja - Ennalta ehkäisevä ja etsivä työ o Kotikäynnit (ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit) o Tukee kotona asuvien ikäihmisten omatoimista selviytymistä ohjaamalla ja neuvomalla asioiden selvittelyssä ja järjestämisessä o Työ painottuu niihin vanhuksiin, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä o Ohjaaminen 3. sektorin toimintoihin - Palveluohjaus ja laaja-alainen palvelutarpeen arviointi o ikääntyneen asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeen selvittäminen ja arviointi o asiakkaan palvelutarpeista lähtevä neuvonta ja ohjaus kunnan palveluista tiedottaminen ohjaus ja neuvonta saatavilla olevista eri hyvinvointia tukevista palveluista, myös yksityisen sektorin tuottamista palveluista ja hinnoista tiedottaminen, mikäli hinnat ovat selkeät ja tiedossa o palvelusuunnitelman laatiminen palvelujen käynnistäminen palvelusuunnitelman mukaisesti palvelusuunnitelman seuranta, päivittäminen ja arviointi o oma-/vastuutyöntekijänä toimiminen o asiakkaan, omaisten ja läheisten tukeminen - Tukien ja etuisuuksien oikea-aikaisessa hakemisessa ohjaaminen ja avustaminen mm. o eläkettä saavan hoitotuki o kuljetuspalvelut o omaishoidontuki o omaishoidon vapaa o toimeentulotuki o asumistuki o lääkkeiden erityiskorvaavuudet - Hallinnollinen työ o omaishoidon tuen arviointi ja omaishoidontuen päätökset o muut päätökset - Verkostoyhteistyö mm. o kotihoito, omaiset, 3.sektori, sosiaalityö, terveydenhuolto, seurakunta, päivätoiminta o tiedottaminen, infotilaisuudet, messut - Tavoitteellisten ryhmätoimintojen järjestäminen ja ohjaaminen sekä erilaisten yhteisöllisten tapahtumien organisointi mm. o kahvilatoiminta, kurssit, ryhmät ja virkistystilaisuudet o organisoi vertaistukitoimintaa yhdessä 3. sektorin kanssa - Asiakastyön dokumentointi