Nätkin koulun perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-6 Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma on voimassa lukuvuoden 2005-2006. Sitä päivitetään seuraavan kerran vuoden 2006 keväällä. Sisällysluettelo: 1. Arvot ja toiminta-ajatus 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa 4. Opetuksen toteuttaminen 4.1. Fyysinen oppimisympäristö 4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma 2004 2005 6. Opetuksen mahdolliset painotukset 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen 9. Valinnaisaineiden opetus 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa 12. Kodin ja koulun yhteistyö 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 1
14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi 15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena 16.1. Työelämään tutustumisen järjestelyt 17. Kerhotoiminnan järjestäminen 18. Tukiopetuksen järjestäminen 19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 19.1. Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä 19.2. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa 19.3. Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista 19.4. Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen 19.5. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 19.6. Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa 20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin 21.1. Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa 21.2. Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa 21.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 21.4. Päättöarviointi 22. Opinnoissa etenemisen periaatteet 22.1. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan 23. Todistukset 24. Tietostrategia 25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 2
1. Arvot ja toiminta-ajatus Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. Nätkin koulun toiminta-ajatus Koulumme luo oppilaalle vanhempien tukemana turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön, jossa hän voi hankkia perustiedot ja taidot kehittyäkseen itseään arvostavaksi ja toiset huomioivaksi, yhteistyökykyiseksi, itseohjautuvaksi, työtä ja tekemistä arvostavaksi ja ympäristöstään vastuuta kantavaksi ihmiseksi. 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Nätkin koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet perustuvat valtakunnallisiin tavoitteisiin. Liite 1 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Kasvatus on tärkeä koulua ja kotia yhdistävä asia. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet liittyvät kiinteästi yhteen. Nätkin koulun vanhemmat ja koulun henkilökunta painottavat seuraavia tavoitteita koulun kasvatus- ja opetustyössä. Tavoitteet on työstetty ensin yhdessä opetushenkilöstön kanssa ja lopullisesti laadittu sidosryhmille tehdyn kyselyn pohjalta. - oikean ja väärän erottaminen ja rehellisyys - hyvät tavat - toisten huomioonottaminen ja yhteistyökykyisyys - vastuullisuus - erilaisuuden hyväksyminen ja ihmisoikeudet - oppimaan oppiminen - oppimisen ilo - työnteon ja oppimisen arvostaminen - kansainvälisyys - kestävä kehitys - terveyden ylläpitäminen - turvallisuus - myönteinen minäkuva 3
3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Alla olevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 4,5* 3 3 42,5 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja 2 2 2 3 9 luonnontieto Biologia ja maantieto 1 2 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 Terveystieto 2 1 0 3 Uskonto ja 1 1 1 1 2 1 1 1 2 11 elämänkatsomustieto Historia ja 1 2 2 2 3 10 yhteiskuntaoppi Musiikki 2 1 2 1 2 1 1 1 0 11 Kuvataide 1 2 1 2 1 2 1 1 1 12 Käsityö 1 1 2 2 2 2 2 1 0 13 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Koulukohtainen taito- tai 1 1 1 1 1 1 6 taideaine Kotitalous 2 0 1 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 1 1 1 1 2 4 3 13 Oppilaan 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnassa toteutuva 20 20 23 24 24 25 31 29,5 30 226,5 tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli 1 3 2 2 2 3 13 Savonlinnassa toteutuva 20 20 23 25 27 27 33 31,5 33 239,5 enimmäistuntimäärä * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin 4
4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. Jokaisen jakson päätteeksi on oppilasarviointi. Taito- ja taideaineiden valinnaisuus toteutetaan 3.-6.luokilla neljässä jaksossa, joista kaksi luokkakohtaisesti. Muu jaksotus päätetään lukuvuosittain luokkakohtaisesti pedagogisin perustein. Vuorokurssijärjestelmän ajoitus : parillisella luvulla alkava lukuvuosi 2.vuorokurssi, parittomalla 1.vuorokurssi yleisopetuksessa. Pienryhmät soveltavat vuorokurssijärjestelmää oppilaspohjan mukaisesti. 5
6
4.1. Fyysinen oppimisympäristö (+ vahvuudet, - kehitettävää) Koulurakennus v.1964 käyttöön otettu punatiilinen koulu, jossa opetustiloja kolmessa kerroksessa - toiveena lisäsiipi liikuntatiloineen - kouluverkkosuunnitelman toteutuminen ohjaa investointiosan hankkeita - vuosikorjaukset ajantasaisesti Piha-alueella leikkitilaa sisäpihalla ja metsikössä sekä pelitilaa koulun urheilukentällä - lisää pelikenttiä pikkuoppilaiden tarpeisiin - piha-alueelle leikkivälineitä oppilaiden iloksi - vastuuta iltakäyttäjille piha-alueen kunnossapitoon (valvontakamerat käyttöön 2007) - rinteen talviturvallisuus annettu suunniteltavaksi uudelleen + luonnonläheinen, turvallinen ja leikin mahdollistava koulupiha Sisätilat 10 perusopetusluokkaa ja pienluokkatilat 1.-2.luokat (kielelliset erityisvaikeudet) ja 1.-3.luokat ( merkittävät käytös-, sopeutumis- ja tunne-elämän vaikeudet) TN- ja TS-luokka liikuntasali ja pukuhuonetilat ATK-luokka musiikkiluokka erityisopetustila ja terveydenhoitajan työtila keittiö ja ruokala opettajainhuone ja kansliatilat sosiaalitiloja henkilökunnalle varastotiloja pommisuoja - pien- ja suurryhmäopetustiloja tarvitaan lisää - ruokalaan lisää tilaa - liikuntasalitilaa lisää sekä koulu- että iltakäyttäjien tarpeisiin - opetushenkilökunnan sosiaalitilat puutteelliset - varasto- ja säilytystilat puutteelliset - erikoisluokkia (ku, erityisopetus luokkatilojen yhteyteen ) - tilat aamu- ja iltapäivätoiminnalle + siisti, viihtyisä, lämmin ja ilmastoitu oppimisympäristö Koulun lähiympäristö Teemme työtä maalla kaupungissa mäntymetsän keskellä. Luonto on meitä lähellä sekä fyysisesti että opetuksellisesti. - Taksioppilaiden tarkoituksenmukaiset tuonti- ja noutopaikat kaipaavat lisäsuunnittelua - Parkkipaikalle lisää auto- ja lämmityspaikkoja Karhuvuoren luontopolku käytössä kaikkina vuodenaikoina. Nätkin koulu ja kaupungin metsätoimi kunnostivat yhteistyössä jo maastoon hävinneen polun v.1996. Polku palvelee sekä koulua että koko kyläyhteisöä virkistäytymis- ja opetustarkoituksessa. Reitti kulkee vaihtelevassa maastossa ja opaskirjaa seuraten kulkija saa monipuolista luonto- ja 7
metsätietoutta. Polun pituus on 2,5 kilometriä ja polulle on koululta matkaa noin 0,5 km. Polulle on rakennettu pitkospuut, laavu ja useita pysähdyspaikkoja. + ympäristökoulun Ekoteko, joka antaa hyvät puitteet luonnossa liikkumiseen ja luonnossa oppimiseen. Hiihtomaa Punaposki rakennettiin koulun ja vanhempainyhdistyksen aloitteesta v.1998 koulun viereen. Halusimme tarjota lapsille mahdollisuuden hiihdon alkeiden opetteluun, mäen laskuun ja pienimuotoiseen mäkihyppyyn sekä oppitunti- että vapaa-ajan käyttöä silmälläpitäen. Punaposki on ahkerassa käytössä lumitilanteesta riippuen. Pikkuoppilaiden hiihdonopetuspaikka koulun lähellä. Yhdyslatu vie Nyrkkimäen valaistulle ladulle. - alueen kunnostus ja latupohjien hoito järjestettävä aikaisempaa säännöllisemmäksi - vesottava uudelleen v.2007 Nyrkkimäen valaistu kuntorata palvelee opetusta lähietäisyydellä. Syksyllä suunnistetaan kartoitetulla alueella, talvella hiihtotunneilla mennään Nyrkkimäkeen. Luontoretkeily ja marjastus soveltuvat myös alueelle hyvin. Tanhuvaaran urheiluopistolla luokat ja valinnaisuusryhmät voivat nauttia monipuolisesta lajivalikoimasta ja välineistä opetusharjoittelijoiden ja opettajien ohjauksella. Tanhuvaara sijaitsee 8 km matkan päässä koulusta. - Tanhuvaaran palvelut ovat pääasiassa maksullisia Opetusvälineet ja laitteet LIIKUNTA JA URHEILU Pelivälineet, pallot, suojukset ja pelipaidat - kadonneet ja käytössä rikkoontuneet välineet vaativat jatkuvaa uusimista + välinevalikoima monipuolinen ja opetussuunnitelman mukainen Yleisurheiluvälineet + opetussuunnitelman mukaisesti - koulun kenttä soveltuu huonosti yleisurheilun opettamiseen, suorituspaikat Kyrönniemen kentällä Voimisteluvälineet ja salin kiinteät varusteet + opetussuunnitelman mukaisesti - uusimisen ja korjaamisen tarvetta yleisesti Luonnossa liikkuminen; hiihto, suunnistus ja retkeily (suksia, sauvoja, monoja, lumikenkiä, kompasseja, karttoja, retkikeittimiä) + runsaasti hyviä karttoja eri mittakaavassa piha-alueelta ja lähiympäristöstä + panostus luonnossa liikkumiseen näkyy myös välineissä TEKSTIILITYÖ + ompelukoneita määrällisesti riittävästi - osa koneista vanhoja - konehankinnoissa keskityttävä jatkossa samaan ompelukonemerkkiin + opetusvälineitä opetussuunnitelman mukaisesti - AV-laitteisto puuttuu luokkatilasta + internet-yhteys toimii + varastotilaa riittävästi - varastokaapit sisustettava tehokkaampaa käyttöä ajatellen + luokkatila rauhallinen ja valoisa - käytävän kaapistot ajanmukaistettava - luokkatila pieni suurille oppilasryhmille - oppilaiden säilytyslaatikot ala-arvoiset 8
TEKNINEN TYÖ + pöydät + asiallinen purunpoistojärjestelmä - purunpoisto epäkunnossa tammikuussa 2007 - osa työstökoneista (höylä sirkkeli) + puutyötila + kaapisto + puuvarasto - tulityöpiste puuttuu - maalaamossa ei käytön kannalta riittävää ilmanvaihtoa - spraymaalauskaappi puuttuu ATK Tietokoneluokassa 9 kpl tietokoneita, joista kaikki verkossa ja kaikissa luokissa ja opettajienhuoneessa käyttökelpoiset koneet, koneet hankittu osin Suomi Tietoyhteiskunnaksi projektin tuella + ATK -luokka asianmukainen välineiltään, joskin tiloiltaan pieni ja tunkkainen + verkko toimii asianmukaisesti + dataprojektori (4kpl) + luokkakoneet asianmukaisia + kannettavia koneita opetusryhmien ja opettajien käyttöön + digitalisointi kunnossa (kaapeliverkotus ja digiboxit) LUMA AINEET + LUMA -materiaali uusittu LUMA projektin yhteydessä ajanmukaiseksi ja monipuoliset työtavat mahdollistavaksi + ISVET materiaali käytössä - FY KE materiaali täydennetty sisältöjen perusteella uuden OPS:n mukaiseksi KIELET Englanti Uuteen ajanmukaiseen kirjasarjaan (YES -kirjasarja) siirrytty kaikilla luokka-asteilla.. Kirjasarjaan sisältyy esim. oppilaan oma CD-levy, josta hän voi kuunnella kirjan kappaleita myös kotona. + Alfa Soft ohjelma, joka ei ole sidottu kirjasarjaan. Tehtävät ovat monipuolisia ja auttavat opetuksen eriyttämisessä sekä kertaamisessa + tietokoneita riittävästi henkilökohtaiseen harjoitteluun ohjelman avulla luokkatunneilla + ATK luokassa voi harjoitella pareittain jakotunneilla - oheismateriaalia (kirjoja, sanakirjoja yms.) on välttävästi - sanakirjoja hankittava lisää + CD/ soittimia riittävästi Saksa A2 +materiaali hyvä + videot ja cd:t käytössä - tietokoneohjelmat puuttuvat - kirjasarja osin vanhentunut MUSIIKKI Soittimet (akustiset kitarat 12 kpl, sähkökitara, bassokitara, 5-kieliset kanteleet 15kpl, rumpusetti, rytmisoittimia, pianot 4kpl kellopelejä, metallofoneja ja ksylofoneja) + monipuolinen soitinvalikoima mahdollistaa laadukkaan musiikinopetuksen 9
+ äänentoistolaitteisto asianmukainen - bänditoimintaa varten tarvitaan lisävälineitä; rumpusetti, kannettava äänentoistolaitteisto, rytmisoittimet - hankittava klassisen musiikin perusäänitteistö + erillinen musiikkiluokka + Suomi tietoyhteiskunnaksi hankkeesta haussa musiikkiluokan korkeatasoinen tietokone musiikkiohjelmistoineen KUVATAIDE Omaan kaappiin koottuna yhteisiä tarvikkeita, joita täydennetään tarpeen mukaan (värejä, siveltimiä, kuvamateriaalia, painantatarvikkeita: linokaivertimia, sabloonoita, kaiverrusalustat, värit) + kaapin sisällys kunnossa -lainojen, palautusten ja puutelistojen merkintää kehitettävä - hankittava lisää linokaivertimia OPPILASKIRJASTO Oppilaskirjasto sijaitsee kirjaston vastuuopettajan luokkatilassa, erillistä kirjastotilaa ei ole +aihepiiriltään vanhentuneita tai huonokuntoisia kirjoja poistettu 2005-2006 koulun omassa kirjakirpparissa ja paperinkeräyksen kautta +ryhmälukukirjoja ja sarjakirjoja eri luokka-asteille +lukuharrastuksen tukemiseksi kartutettu koulun omaa diplomikirjavarastoa vuosittain +yhteistyötä kaupunginkirjaston kanssa lisätty; kirjastovierailut ja kirjastoauton pysäkki koululla joka toinen keskiviikko, mahdollisuus luokan omaan kirjastokorttiin - toiveena erilliset kirjastotilat -nykylapsia kiinnostavia kirjoja lisättävä oppilaiden luettavaksi KÄSIKIRJASTO + runsaasti lähdemateriaalia eri oppiaineisiin, + ajankohtaista pedagogista kirjallisuutta saatavilla + luokkakäyttöön hankittu tietokirjasarjoja ja lintu-, kasvi- ja eläinkirjasarjoja - maantiedon lähdekirjat vanhentuneita, samoin tietokirjasarjat - musiikin tietokirjat vanhentuneita - kala- ja sienikirjat puuttuvat VIDEOT + videoita eri opiskelualueista monipuolisesti. Videovastaava auttaa nauhoituksessa toiveiden mukaan + videoluettelo kirjallisena ja tietokoneella - videolainan kirjaamista kehitettävä (luokkiin unohtumiset) DIAT + diasarjoja eri oppiaineista runsaasti - osin vanhentunutta materiaalia - vanhoja rainoja säilytetään nostalgiasyistä AV välineet + käyttökelpoisia piirtoheittimiä, diaheittimiä, kasetti- ja CD -soittimia sekä luokkatelevisioita ja -videoita + luokissa uusittu piirtoheitinkanta + joka kerroksessa uusi taulutelevisio ( 32 ), joka toimii myös tietokoneen näyttönä KALVOSARJAT 10
+ uusia runsaasti ja monipuolisesti eri oppiaineisiin + mukana myös vanhoja, mutta osin käyttökelpoisia - sarjat vajaita (täydennys yhteistyönä naapurikoulujen kanssa kka:t vastuuhenkilöinä) KARTAT JA KUVATAULUT + karttoja määrällisesti OPS:n mukaisesti - kartat huonokuntoisia ja osa kartoista ei vastaa nykyisiä maantieteellisiä olosuhteita + kuvatauluja runsaasti eri alueilta (uskonto, historia, kasvit, eläimet) sekä uusia että myös perinteisiä, mutta käyttökelpoisia + dvd-kartasto ladattavissa tietokoneille 4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen Vahvistamme oppilaan itsetuntoa ja minäkuvaa tukemalla kunkin luovuutta, itseohjautuvuutta ja oman toiminnan arviointia hänen omat lähtökohtansa huomioiden antamalla tilaa kokeiluille, erilaisille ratkaisuille ja toimintatavoille ilmaisutaidon keinoin rikastuttamalla mielikuvitusta kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteiden avulla kehittämällä monipuolisesti käden taitoja ja liikunnallisuutta tarjoamalla vastuuntuntoa kehittäviä leikkejä, pelejä, tehtäviä ja tilanteita ohjaamalla käyttämään jo opittuja toimintatapoja ja taitoja uuden oppimisessa opastamalla perustelemaan mielipiteitä, valintoja ja päätöksiä ohjaamalla tekemään suunniteltuja ja realistisia tavoitteita omassa työskentelyssä tarjoamalla runsaasti mahdollisuuksia arvioida omaa työskentelyä sekä suullisesti että kirjallisesti Pyrimme koulussamme aikuisten ja lasten sekä lasten keskinäiseen toimivaan vuorovaikutukseen ja yhdessäoloon opiskellen suunnitelmallisesti erilaisissa ryhmityksissä ja ympäristöissä ohjaten hyviin ja luonteviin käytöstapoihin toisia kunnioittaen ja huomioon ottaen olemalla tasapuolisia, rehellisiä ja oikeudenmukaisia arvostaen ja hyväksyen myös erilaisuutta Tavoitteemme on luoda kaikille avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri 11
ohjaamme oppilasta pohtimaan, epäilemään, kertomaan ja kysymään opittavista ja itseään kiinnostavista asioista osoitamme, että he ovat hyväksyttyjä epäonnistumisista huolimatta ja onnistuvat lopulta, vaikka pieninkin askelin annamme oppilaille aikaa oppia ja tuemme heitä tarpeen mukaan Pyrimme luomaan oppilaille ajanmukaisen, motivoivan ja mielenkiintoa herättävän oppimisympäristön selkeät tavoitteet ovat opiskelun pohja ajankohtaisuus lisää mielenkiintoa kannustaminen saa jaksamaan vaalimme oppimisen iloa hyväksymme sen, että erehdyksiä sattuu ja niistä opitaan koulun arkea piristävät retket, vierailut, tutkimuskohteet, esitykset, näyttelyt, juhlat ja kulttuurielämykset oppilaiden taidot ja osaaminen ovat keskeisesti esillä koulun arjessa ja juhlassa Tavoitteemme on luoda terveyttä edistävä ja turvallinen ilmapiiri. Ohjaamme oppilasta toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen tekemään valintoja, jotka edistävät hänen omaa terveyttään luomaan itselleen hyvät arkipäivän terveystottumukset ymmärtämään liikunnan merkityksen terveydelle tarkkailemaan omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan kunnioittamaan kaikkien fyysistä koskemattomuutta ehkäisemään väkivaltaa ja kiusaamista liikkumaan, pelaamaan ja leikkimään koulupäivän aikana iloitsemaan ja nauttimaan leikin maailmasta yhdessä toisten lasten kanssa Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi haemme tarvittaessa apua ja teemme yhteistyötä lasten vanhempien kanssa terveydenhoitajan, erityisopettajan, kuraattorin, koulupsykologin, kasvatusneuvolan ja muiden ammattiauttajien kanssa Oppilaan varusteet koulussa - ulkokengät jätetään aina eteiseen - kännykät ovat tuntien aikana suljettuina ja pulpetissa tai repussa - lelut ja vaihtokortit kuuluvat oppitunneille vain lelupäivinä - vaatteet ja jalkineet nimikoidaan kotona - löytötavaroita säilytetään käytävälaatikoissa, monistamossa ja koulun kansliassa - sisäliikunnassa voimisteluasu, pyyhe ja tossut (jos oppilas ei liiku paljain jaloin) - ulkoliikunnassa opettajan ilmoittaman urheilulajin vaatima varustus Jos liikuntavarusteita (esim. sukset, luistimet) pyydetään, ne tuodaan kouluun. Lopullinen päätös sään sopivuudesta tehdään koulussa oppitunnin alkaessa. Oppilaiden suksien, monojen ja luistinten kunto ja koko on syytä tarkistaa hyvissä ajoin ennen talviliikuntakauden alkamista Tutkimukset osoittavat, että monet kouluikäiset ovat rapakuntoisia. Koulu pyrkii auttamaan tilannetta tuntikehyksen suomin resurssein. Kunto kehittyy liikkumalla. Vanhempia kehotetaan harkitsemaan kotona, onko lapsen kyyditseminen autolla kouluun ja koulusta pitemmän päälle ajateltuna järkevää lapsen kunnon ja terveyden kannalta. Liikuntatapahtumat ja turnaukset Koulun oppilaat osallistuvat eri liikunta- ja urheilulajien kilpailuihin - oman koulun taso 12
- kaupungin taso oppilaiden taitotaso huomioiden myös - piiritaso - valtakunnan taso Toiminta kaupungin yhteisen kilpailukalenterin mukaisesti vuorovuosittain Oppilaita kannustetaan osallistumaan kilpailuihin. Matka-, lisenssi- ja ruokakustannuksiin anotaan avustuksia liikuntatoimelta ja vanhempainyhdistykseltä. Osallistuminen on oppilaille maksutonta. Liikenne 1. ja 2.luokan oppilaiden polkupyörän käyttöä koulumatkoilla ei voi liikenneturvallisuussyistä pitää suotavana. Vanhempien toivotaan omalta osaltaan korostavan liikennesääntöjen noudattamista ja valvovan lastensa polkupyörien varustetasoa ja kypärän käyttöä. Koulun kanssa polkupyörillä liikuttaessa kypärän käyttö on matkaan lähtemisen edellytys. Tilojen käyttö koulutuntien ulkopuolella Koulun ovet aukeavat aamuisin klo 7.30. Oppilaat voivat tulla omaan luokkaansa odottamaan oppituntien alkamista. Edellytyksenä on se, että tarvittaessa poistutaan kohteliaasti siistijöiden työn takia käytävään rauhallisesti odottamaan luokan läpikäyntiä ja muutoin keksitään rauhallisesti omaa tekemistä luokassa. Jos koulu alkaa klo 9 tai myöhemmin tunnin alkamista odotetaan pihassa ja sisään tullaan reppujen kanssa vasta kellonsoitosta. Kuljetusoppilaat pääsevät aamuisin sisään liikuntasalin ovesta klo 7 alkaen. ATK-luokassa työskennellään kouluajan ulkopuolella vain opettajan luvalla ja valvonnassa. Koulun liikuntasali on iltapäivisin oppilaille tarkoitettujen liikuntakerhojen käytössä. 4-H -iltapäiväkerho toimii kulloinkin vapaana olevissa tiloissa (lkv 2006 2007 ts-luokassa). Koulun piha on myös iltaisin lasten käytössä leikkiä, pelaamista, skeittailua ja toisten tapaamista varten. Oleskelulupa voidaan perua epäasiallisen käyttäytymisen vuoksi (kielenkäyttö, ilkivalta, tupakointi ja huumaavat aineet) Iltakäytön ongelmien vuoksi kouluun asennetaan v. 2007 valvontakamerat. Kentänpuoleinen ovisyvennys suljetaan jatkossa kiinteillä ovirakennelmilla. Kummioppilastoiminta 1.-luokkalaiset ovat kummioppilaita ja 6.-luokkalaiset toimivat kummeina. Kummioppilastoiminnan tavoitteet parantaa koulun yhteishenkeä tuoda vaihtelua koulutyöhön ja välitunneille ennaltaehkäistä koulukiusaamista luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia Koulutulokkaiden sopeutuminen kouluun helpottuu turvallisuudentunne lisääntyy apua käytännön tilanteisiin hauskaa yhdessäoloa Kummien sosiaaliset taidot kehittyvät itsetuntemus lisääntyy ongelmanratkaisutaidot kehittyvät 13
yhteisvastuu ja kyky yhteisten asioiden hoitamiseen kehittyy Kummit ja kummioppilaat toimivat yhdessä tunneilla ja välitunneilla, ruokailussa ja juhlissa spontaanisti ja suunnitelmien mukaan Opintoretket ja leirikoulut Suunnitteluvaiheessa huomioidaan kotiseudun mahdollisuudet ja ohjelman niveltyminen opetussuunnitelmaan. Kohteet valitaan luokkakohtaisesti. Retkisuunnitelma käsitellään koulutuslautakunnassa käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Kustannukset katetaan luokanopettajan ja vanhempien yhdessä päättämällä tavalla, päivärahat VESO:n mukaisesti. Vanhempaintoimikunnalta on anottavissa avustusta leirikouluja varten. OPH:n ohjeiden mukaisesti kaikkien oppilaiden on yhdenvertaisesti pystyttävä osallistumaan lukuvuosisuunnitelmassa hyväksyttyyn koulun ulkopuoliseen toimintaan varallisuudesta riippumatta. Suunnitteluvaiheessa päätetään toimintatavoista retken tai leirikoulun peruuntuessa. Opettajaa ei voida velvoittaa koulun ulkopuoliseen toimintaan. Juhlat ja yhteiset tapahtumat, näyttelyt Yhteiset tapahtumat ovat tärkeä osa kodin ja koulun yhteistyötä. Tavoitteena on tuoda oppilaiden erilainen osaaminen kaikkien ihasteltavaksi. Vuoden yhteisistä tapahtumista päätetään lukuvuosisuunnitelman yhteydessä, jolloin nimetään myös tapahtumien vastuuhenkilö. Toimintasuunnitelma tiedotetaan kodeille etukäteen syystiedotteen osana ja koulun kotisivuilla. Avoimet ovet Opetustoiminta on julkista. Vanhemmat ovat tervetulleita kouluun seuraamaan lapsensa koulunkäyntiä. Ajankohta sovitaan mielellään etukäteen opettajan kanssa. Tiedottaminen Syystiedote jaetaan kaikkiin koteihin syyskuussa. Koko lukuvuoden ajan säilytettävä tiedote sisältää mm. koulun yhteystiedot, järjestyssäännöt ja lukuvuoden päätapahtumat. Koulun kotisivut sisältävät mm. - toimintasuunnitelman - valinnaisuustarjonnan - työajat - luokat ja opettajat - luokkakohtaisen osuuden - vanhempaintoimikunnan tiedotteen ja kerhotiedotteen - ajankohtaista -osuuden - palauteosuuden Kevättiedote toukokuussa kertoo luokkakohtaisen palautteen lukuvuoden työstä ja onnistumisista sekä yhteenvedon koko koulua koskettavista päälinjoista. Syksyn vanhempainillassa esitellään luokkakohtaiset opetussuunnitelmat, kasvatustavoitteet ja arvioinnin perusteet ja siihen liittyvät todistuspohjat. Koulu- ja luokkakohtaisia tiedotteita lähetetään koteihin tarpeen mukaan. Ulospäin tiedottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. 14
Päivänavaukset Päivän työn alkaessa hiljennytään hetkeksi yhteiseen päivänavaukseen. Maanantaisin luokanopettaja käy päivänavauksessa luokkansa kanssa läpi tulevan viikon päätapahtumat. Perjantaisin kokoonnutaan yhteiseen salipäivänavaukseen seurakunnan työntekijän vastuuvuorolla ja juhlapyhien alkaessa. Oppilaiden osaamista tuodaan tällöin esille vastuuvuoron mukaisesti. Muina päivinä päivänavaus välitetään keskusradion kautta. Opettajat ja luokat vastaavat päivänavauksista vuoroviikoin lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Opetus- ja koulunkäyntiavustajaharjoittelijat Toimimme Joensuun Yliopiston OKL:n projektiharjoittelukouluna. Ohjaamme opiskelijaa sekä opetuksen ja kasvatuksen perustyössä sekä erillisissä painotusprojekteissa painottaen oman työn kehittämistä ja yhteistyötä. Koulunkäyntiavustajaharjoittelijamme tulevat pääosin Savonlinnan Ammattiopiston Lehtiniemen toimipisteestä ja Savonlinnan Kristillisestä opistosta Ritalanmäestä. Harjoittelijat toimivat luokka-avustajina. Ohjaava opettaja voi halutessaan ottaa vastaan myös näyttötutkintoja. Tanhuvaaran Urheiluopiston liikuntaohjaajaharjoittelijat työskentelevät koulumme liikuntatunneilla opettajien ohjatessa ja arvioidessa harjoittelun kulkua tehtyjen suunnitelmien mukaisesti Koulun toimintakulttuurin käsikirjassa on kuvattu kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyökäytänteet yhteiset pelisäännöt - työaika - oppitunnit - poissaolot - jousto - ruokailun valvonta - välituntivalvonta - koulun tilojen käyttö kouluajan ulkopuolella - opettajan yhteistyöajan rajaaminen - kuljetusoppilaat ryhmässä - luokkaretki- ja leirikouluohjeisto - uuden henkilöstön perehdyttäminen - vastuualueet - opettajan tekemät hankinnat päätökset ja avoimuus kehityskeskustelut työjärjestyksen laatiminen opettajien kokoukset opettajien koulutus henkilökunnan yhteistyön tukeminen henkilökunnan virkistyminen 15
5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma 2005-2007 Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9): Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät allaolevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa kaikissa kouluissa 4.luokan keväällä. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. Normaalikoululla on mahdollisuus valita myös ranska. Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. A-kieli (englanti) 2 2 2 2 2 3 3 16 Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) 1 3 2 2 2 3 13 B-kieli (ruotsi) 2 2 2 6 Valinnaiset sa, ra, ve, ita 2 2 4 16
6. Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. Kaupungin asettamien painotusalueiden huomiointi Kielenopetus Englanti - jaettuja ryhmiä muodostetaan suunnitellusti tuntikehyksen antamissa puitteissa - ollaan mukana kansainvälisessä yhteistyössä apurahojen puitteissa - kielten valinnaisuus päätetään lukuvuosittain Saksa - tarjotaan saksaa A2-kielenä kaupungin tuntijaon mukaisesti omassa koulussa ( aloittava 4.lk klk. 2007) Taito- ja taideaineet - valinnaisuusopetuksessa opiskellaan syventävästi eri taito- ja taideaineita. Opettajien erityistaidot ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon ko. tunteja jaettaessa - ilmaisukasvatus on liitetty valinnaisuusopetukseen. Vuosittain haetaan Läänin taidetoimikunnan apurahaa eri alueiden kehittämistyöhön (teatteri, tanssi, kirjallisuus) - koulun kuoro tarjoaa suurelle lapsijoukolle mahdollisuuden oppia nuoteista laulamista ja oikeaa äänenmuodostusta. Soittavat oppilaat toimivat instrumenteillaan säestystehtävissä ja musiikki-ilmaisu ja esittämisen ilon on yhteistä kaikille - pikkukuoro 1.-2.luokan oppilaille perustuu laulamisen ja esittämisen iloon Kulttuuri ja kansainvälisyys - kansainvälisyysprojekteja toteutetaan Opetushallituksen ja EU:n tuella apurahojen puitteissa vuosittain lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Lukuvuosien 2006 07 painotukset Nätkin koulussa Yhdessä muutokseen Nätkillä; Muuttuva koulu-projekti Päiväkoti-iltapäivätoiminta-koulu-yhteistyön kehittäminen - päivähoidon ja sivistystoimen yhdistymisen huomioiminen aluetasolla - yhteistyökäytänteiden uudelleenarviointi ja kehittäminen - yhteisen vision luominen - kaupunkikohtainen työryhmäsuunnittelu - yhdysluokkapedagogiikka Kodin ja koulun yhteistyö - käytänteiden uudelleenarviointi - tiedotteiden ja tiedottamisen ajanmukaistaminen Oppilaskunta ja yritteliäisyys 17
- oppilaskuntatoiminnan käynnistäminen - oppilaiden vastuun lisääminen yhteisten asioiden päätöksenteossa - osallisuuden lisääminen - arkipäivän yritteliäisyys Luku-Suomi hanke sisältää - Savonlinnan kaupunginkirjaston kanssa tehtävää yhteistyötä - Luku -diplomin suorituksen kaikilla oppilailla - Koulukirjastotoiminnan kehittämistä - Opastusta kirjastoauton palvelujen käyttöön Ympäristökasvatus ja luonnossa liikkuminen sisältää - Ympäristökasvatussuunnitelman( uusittu lkv 2005 2006) täytäntöön panoa - koulun luokkakohtaisen ympäristökasvatussuunnitelman toteuttamisen vuosiluokittain - vuosittaisen ympäristöpäivän - retkeilyä luonnossa eri vuodenaikoina sekä luokittain että koko koulu yhdessä 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa. 7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet Nätkin koulun järjestyssäännöt Järjestyssäännöt käydään läpi koko koulun kanssa syyslukukauden alkaessa 1.kouluviikolla yhteisissä salitilaisuuksissa rehtorin johdolla. Opettajat työstävät ja syventävät keskustelua luokissaan. Rangaistuskäytännöt ja korvausvelvollisuus tahallisissa rikkomuksissa ovat osa järjestyssääntöjä. Tilakohtaiset säännöt käydään läpi ko. opetuksen alkaessa. Yhteisiin pelisääntöihin palataan yhteisissä päivänavauksissa lukuvuoden aikana ennakoivasti koulun tapakasvatussuunnitelman mukaisesti (liikenne, Fair Play, juhlakäyttäytyminen, ruokailu, ystävyys, erilaisuuden hyväksyminen ja ulkoiset käytöstavat). Yhteiset tilakohtaiset aikuisia ja lapsia koskevat pelisäännöt (TN,TS,LI,välitunnit,ATK ja muut vastuualueet) on kirjattu koulun Toimintakulttuurin käsikirjaan. 18
Tavoitteet Tarkoituksena on luoda kaikille turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä työympäristö. Pyrimme noudattamaan hyviä tapoja ja kasvamaan ystävällisiksi, auttavaisiksi ja rehellisiksi sekä käyttäytymään rakentavasti ristiriitatilanteissa. Koulumatka Koulumatkoilla kuljetaan viivyttelemättä kotiin, noudatetaan liikennesääntöjä ja huolehditaan siitä, että jokainen saa kulkea koulutiensä rauhassa. Kolmasluokkalaiset ja sitä vanhemmat oppilaat voivat pyöräillä koulumatkansa. Polkupyöräilijöiltä edellytetään kypärän käyttöä ja jalankulkijoilta heijastimen käyttöä oman turvallisuutensa takia. Välitunti välitunnin vietän ulkona koulun pihassa, sovitulla alueella. Ulos menen viivyttelemättä asianmukaisesti pukeutuneena. tullessani kouluun klo 8 odotan koulun alkua rauhallisesti omassa luokassa, myöhemmin tullessani odotan ulkona kellonsoittoon asti lumipallojen heittely kielletty talvella pelaan kentällä vain pallolla, en siis kiekolla en häiritse toisten leikkejä toverin väkivaltainen kohtelu, kiusaaminen, kiroilu ja muu sopimaton käyttäytyminen on kielletty en aja pyörällä enkä skeittaile pihassa klo 7.30 17.00 välitunnilta palattaessa menen rauhallisesti suoraan luokkaan koulun keittiöpäädyssä oleskelu on kielletty turvallisuussyistä kuljen vain sovituista ulko-ovista Työskentely koulussa pidän yllä työrauhaa luokassa ja käytävillä keskityn tuntityöskentelyyn ja teen tehtävät parhaan taitoni mukaan suoritan aina koulusta annetut läksyt ja tehtävät huolellisesti huolehdin, että päivittäiset koulukirjat ja tarvikkeet ja urheiluvälineet ovat aina mukana ja kunnossa käsittelen koulutarvikkeitani ja työvälineitäni huolellisesti ja hankin kadonneen tilalle uuden Ruokailu ruokailussa käyttäydyn sovittujen sääntöjen mukaisesti ja noudatan hyviä tapoja Siisteys ja järjestys noudatan siisteyttä ja järjestystä koulun kaikissa tiloissa ja koulualueella jätän päällysvaatteet ja kengät oppitunnin ajaksi eteiseen hyvään järjestykseen vieraillessani muissa luokissa jätän toisten tavarat rauhaan ja luokan siistiin kuntoon jos aiheutan tahallisesti vahinkoa tai vahinko aiheutuu järjestyssääntörikkomuksesta, korvaan tekoni seurauksista aiheutuvat kulut Koulun erityistiloissa TN-, TS- ja ATK -tiloissa noudatan tilojen omia järjestyssääntöjä Ongelmatilanteet Ongelmatilanteita selvitetään vastuuntunnon kehittämisen pohjalta. 19
VASTUUN PORTAAT 1. väärän teon myöntäminen 2. teon ymmärtäminen vääräksi 3. anteeksipyyntö niiltä henkilöiltä, joita on kohdellut epäoikeudenmukaisesti 4. teon sovittaminen tarvittaessa 5. lupaus siitä, että teko ei toistu 6. lupauksen noudattamisen seuranta Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja Kriisitoimintamallin mukaisesti Rangaistukset Rangaistuksia käytetään toistuvissa ja vakavissa käyttäytymisen ongelmatilanteissa, jotka vaarantavat kouluyhteisön turvallisuutta ja opiskelun esteetöntä sujumista. jälki-istunto (enintään 2h) luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi tekemättömien tehtävien suorittaminen koulupäivän jälkeen (enintään 1h) Rangaistavia tekoja ovat - toistuva tehtävien tekemättä jättäminen - luvaton poissaolo - asiaton kielenkäyttö - väkivaltaisuus ja kiusaaminen - opettajan ohjeiden noudattamatta jättäminen - tahallinen vahingonteko - tupakointi alle 18v. koulupäivän aikana Ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa kuullaan oppilasta ja ilmoitetaan asiasta oppilaan huoltajalle. Vaikeimmissa koulun turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa voidaan käyttää myös muita Perusopetuslain ja -asetuksen turvallista oppimisympäristöä koskevia määräyksiä. 20