Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi
2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi sukulainen hyvää keitoissa, paistettuna, hiillostettuna, savustettuna, suolattuna ja marinoituna kilohaili maustekalan ja anjoviksen raaka-aine
3 Ahven 200-500 g 20-30 cm järvissä ja rannikon vesissä elävä petokala, kansalliskalamme suomut tiukassa, vaalea, vähärasvainen liha herkullinen ruokakala kokonaisena ja fileinä: keitoissa, paistettuna pannulla ja uunissa, kokonaisena myös savustettuna ja grillattuna
4 0,8-2 kg Kuha 40-60 cm ahvenen serkku, muistuttaa haukea, järvissä ja rannikon vesissä elävä petokala vaalea, keskirasvainen ja vähäruotoinen liha arvostettua herkkua kokonaisena ja fileinä: keitettynä ja keitoissa, paistettuna pannulla ja uunissa, grillattuna
5 0,8-3 kg Hauki 40-80 cm terävähampainen meren ja järvien petokala vähärasvainen, vaalea liha, maku mieto, muista erottuva, ruodokas maukasta keitettynä ja keitoissa, paloina paistettuna, hyvä uunikala sellaisenaan, murekkeena, pihveinä ja pullina
6 0,5-4 kg Made 30-70 cm järvissä ja rannikon vesissä elävä turskan sukuinen, kylmien vesien kala vaalea, vähärasvainen ja -ruotoinen liha, joka maistuu hieman muskotilta talven herkkua keitoissa, muhennoksina, paistettuna, grillattuna arvokas mäti, myös maksa käytetään
7 Muikku 5-70 g 7-20 cm makeanveden syvänteissä elävä lohikala vaalea, melko rasvainen, miedon makuinen liha, mäti arvostettua mainio ruokakala: keitoissa, paistettuna, kalakukkona, savustettuna, friteerattuna, säilykkeinä
8 0,3-1,5 kg Siika 20-50 cm kirkkaassa järvi- ja merivedessä elävä lohikala vaalea, keskirasvainen liha, mäti herkullista hienon makuista ruokaa kokonaisena ja fileinä: keitettynä ja keitoissa, paistettuna pannulla ja uunissa, grillattuna, tuoresuolattuna, säilykkeinä
9 LOHI TAIMEN 3-10 kg 70-110 cm Lohi ja Taimen 1-3 kg 50-60 cm lohella pilkut kylkiviivan yläpuolella, lovipyrstö, taimen täyspilkullinen, pyrstö suora punertava, rasvainen, vähäruotoinen liha makunautintoja lohikeitoissa, paistettuna pannulla ja uunissa, grillattuna, tuoresuolattuna, kylmä- ja lämminsavustettuna
10 1,0-1,5 kg Kirjolohi 40-50 cm tärkein viljelykalamme kiinteä, punainen, rasvainen, vähäruotoinen liha, hyvä mäti mainio ruokakala keitoissa, padoissa, paistettuna pannulla ja uunissa, grillattuna, kylmä- ja lämminsavustettuna, tuoresuolattuna
11 0,8-1,0 kg Nieriä 40-50 cm puhtaissa ja kylmissä vesissä elävä lohikala, kaupoissa kasvatettuna kiinteä, punertava, rasvainen liha arvokalaa keitoissa, paistettuna pannulla ja uunissa, savustettuna, grillattuna
12 0,5-2 kg Lahna 25-50 cm järvissä ja vähäsuolaisissa murtovesissä elävä särkikala pehmeä, vaalea, keskirasvainen liha, runsasruotoinen iso lahna maukasta uunikalana, savustettuna, tuoresuolattuna, pienet liemikaloiksi
13 SÄRKI SÄYNE 1-1,5 kg 30-40 cm Säyne ja Särki 150-200 g 15-25 cm rehevien vesien kaloja mehevä, ei aivan vaalea, keskirasvainen liha, runsasruotoinen käytetään savustettuna, tuoresuolattuna, murekkeina ja kalapullina, sardiinien tapaan säilöttynä, liemikalana
KAMPELA 14 PIIKKIKAMPELA 100-300 g 1-2 kg 15-25 cm Kampela ja Piikkikampela 30-40 cm toispuoleisia suolaveden kaloja, kampela litteä, piikkikampela paksumpi ja nahka nystyräinen kiinteä, vaalea, ruodoton liha herkullista ruokaa keitettynä, paistettuna fileenä, uunissa kokonaisena, savustettuna
TURSKA 15 KUORE KIISKI Turska, Kuore ja Kiiski turska suolaisen veden kala, kuore eli norssi ja kiiski myös järvissä turskan liha pehmeää, vähärasvaista ja ruotoista, lipeäkalan raaka-ainetta, sopii parhaiten pata- ja uuniruokiin kuore sopii pannulla paistettavaksi ja friteerattavaksi, kiiski liemikalaksi
16 MUIKKU KIRJOLOHI HAUKI MADE SIIKA SILAKKA SIMPPU Mäti saatavana ympäri vuoden suolattuna pakasteena syödään blinien ja paahtoleivän kanssa, lisäkkeina smetana, sipulisilppu ja mustapippuri mätikastikkeina, kalaruokien näyttävänä koristeena
17 Tuoreen kalan KAUSIKALENTERI Kuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
18 Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa kalalajeja vaihdellen! (Valtion Ravitsemusneuvottelukunta 1998) Ravintomme tärkein D-vitamiinin lähde Vähän rasvaa, ja sekin pääosin tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa Runsaasti proteiinia Runsaasti B-vitamiineja, erityisesti B12 Monipuolisesti kivennäis- ja hivenaineita, erityisesti seleeniä Vähän sidekudosta helposti sulavaa ruokaa Useiden tutkimusten mukaan säännöllinen kalansyönti vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä!