TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVINEN OHJAUS Tietopaketti sairaanhoitajille Taina Mettovaara Pirjo Ronkainen Diakoniaammattikorkeakoulu Oulun yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
2 Taina Mettovaara & Pirjo Ronkainen. Projektityö: Tekonivelpotilaan preoperatiivinen ohjaus -tietopaketti sairaanhoitajille, Oulu, kevät 2007, 93 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti Oulu yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikan sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Sairaanhoitaja voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin muiden potilasryhmien ohjaukseen. Lisäksi tietopaketti soveltuu uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen. Opinnäytetyö on osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistä potilasohjauksen kehittämishanketta. Hankkeen puitteissa tehdään uusi potilasohje, joka annetaan tekonivelpotilaalle preoperatiivisen ohjauksen yhteydessä. Tietopaketti sisältää perusteluja potilasohjeessa oleviin asioihin sekä tietoa tekonivelleikkaukseen valmistautumisesta ja hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tietopaketti tehtiin projektityönä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranettiin yhteistyössä kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa. Tietopaketin sisältö koostuu aiheeseen liittyvästä uusimmasta tutkimustiedosta ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitokäytännöistä. Asiasanat: sairaanhoitajat, ohjaus, potilaat, nivelrikko, tekonivelet
3 Mettovaara, Taina & Ronkainen, Pirjo. Project work: Preoperative counselling of a prosthetic joint patient Information package for nurses, Oulu, spring 2007, 93 pages, 5 appendices. Language: Finnish. Diaconia Polytechnic, Oulu unit, Degree program in nursing. Nurse. ABSTRACT The purpose of the thesis was to produce an information package for nurses of surgical outpatient department in Oulu university hospital (Finland) to support preoperative counselling of a prosthetic joint patient. The nurse can use the package for preoperative counselling of a prosthetic joint patient and counselling on the phone and to the appropriate extend also for orher groups of patient counselling. In addition, the package is suitable for counselling of new nursing staff and for orientation of students. The thesis is a part of the devoloping plan of patient counselling, which is done in cooperation with Northern Ostrobothnia Hospital District and primary health care. Within the plan a new patient guideline is made, which is given to the prosthetic joint patient together with preoperative councelling. The information package contains grounds for the patient guideline and information how the patient prepares for a prosthetic joint surgery. In addition, it contains information of facts which affect the success in process of care. The information package was made as a project to the intranet of Northern Ostrobothnia Hospital District in association with the nursing staff of surgical outpatient department. The information package consists of the latest subject-related research and care practice in Oulu university hospital. Keywords: nurse, counselling, patient, osteoarthrosis, endoprosthesis
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 1. JOHDANTO...5 2. TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVISEN OHJAUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT...6 3. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE - PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS...9 3.1 Projektin ideointivaihe...9 3.2 Projektiorganisaatio...10 3.3 Projektisuunnitelma...10 3.4 Tietopaketin sisällön suunnittelu ja toteutus...11 5. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE-PROJEKTIN ARVIOINTI...14 5.1 Tietopaketin arviointi...14 5.2 Projektityöskentelyn arviointi...15 6. POHDINTA...17 LÄHTEET...20 LIITTEET...21
5 1. JOHDANTO Syksyllä 2006 käynnistyi Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen potilasohjauksen kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda potilasohjauksen organisaatiomalli ja kehittää ohjauksen sisältöä kuudessa potilasryhmässä. Olemme mukana potilasohjauksen kehittämishankkeen tekoniveltiimissä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikan työntekijöinä ja Oulun Diakonissa-ammattikorkeakoulun opiskelijoina. Opinnäytetyömme tehtiin hankkeen osaprojektina. Tämä opinnäytetyö keskittyy yhteen olemassa olevaan potilasohjauksen kehittämiskohteeseen; sairaanhoitajien tiedolliseen valmiuteen ohjata potilasta. Aihe valittiin, koska hoitohenkilökunnan tiedollisissa ohjausvalmiuksissa on todettu puutteita kirurgian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa (LIITE 4, 7). Tässä työssä emme keskity potilasohjausmenetelmiin, vaan olemme keränneet tietoa artroosipotilaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksen optimaaliseen onnistumiseen sekä toipumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitajalla tulee olla hyvä tietoperusta edellä mainituista asioista, jotta hän pystyy toteuttamaan potilaan preoperatiivista ohjausta laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietopaketti kirurgian poliklinikan sairaanhoitajille tekonivelpotilaiden preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli kehittää tekonivelpotilaiden ohjausta tarjoamalla sairaanhoitajille tietoa hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja näin yhtenäistää sairaanhoitajien tietopohjaa.
6 2. TEKONIVELPOTILAAN PREOPERATIIVISEN OHJAUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen teoreettiset lähtökohdat rakentuvat useista tekijöistä. Yksi tärkeimpiä tekijöitä on sairaanhoitajan ammattitaito ja pätevyys. Pätevyydellä tarkoitetaan sairaanhoitajan taitoa ja tahtoa soveltaa monipuolisia tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksiaan sekä omaa persoonallisuuttaan siten, että potilasohjaus on mahdollisimman laadukasta (Hilden 1999, 25). Ruohotien mukaan vahva tietopohja on tärkeä osa pätevyyttä, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sairaanhoitajan täytyy tuntea hoitotyön ja sitä lähellä olevien alojen uusin tieto ja saavutukset sekä etsiä sovellutuksia niille. (Hilden 1999, 21.) Potilasohjauksen merkitys ja lähtökohdat ymmärretään tekonivelpotilaan laadukkaassa ohjauksessa laaja-alaisesti. Ohjaus perustuu ymmärrykseen siitä, että potilasohjaus on hoitotyön menetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä edistämään terveyttään, tulemaan toimeen sairautensa ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa tai auttaa ihmistä kuoleman lähestyessä (Perälä). Lisäksi ymmärretään, että ohjaus on ohjattavan ja ohjaajan kontekstiin sidoksissa olevaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. Potilaan ja sairaanhoitajan konteksti muodostuu kummankin yksilöllistä fyysisistä, psykologisista ja sosiokulttuurisista ympäristötekijöistä (Kääriäinen, Kyngäs). (Lipponen 2004, 3.) Potilasohjauksen laaja-alainen ymmärtäminen merkitsee myös taustalla olevan lainsäädännön ja terveydenhuollon eettisten periaatteiden soveltamista. Lain mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas ymmärtää sen sisällön. (Laki
7 potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.) Terveydenhuollon eettiset periaatteet (LIITE 4, 5) määrittävät hoitotyön ja potilasohjauksen perustaa sekä lisäävät ymmärrystä eettisesti oikeasta toimintatavasta ohjaustilanteessa. Eettiset periaatteet velvoittavat hoitajan toimimaan potilaan parhaaksi yhteistyössä saman ja muiden ammatin edustajien kanssa. Lisäksi ne velvoittavat huomioimaan potilaan näkemyksen ja kokemukset ohjaustilanteessa. (Lahtinen 2006, 7.) Laadukkaassa tekonivelpotilaan ohjauksessa huomioidaan myös potilasohjauksen merkityksestä ja nykytilasta, ohjausvalmiuksista sekä potilaiden tiedontarpeista tehdyt tutkimukset. Niistä saatua tietoa sovelletaan potilaan ohjauksessa ja potilasohjauksen kehittämisessä. Nykyisten tutkimustulosten perusteella tiedetään, että potilaat pitävät tiedonsaantia ennen sairaalahoitoa hyvin tärkeänä. Tärkeimpänä tiedon lähteenä pidetään hoitohenkilökuntaa. Ohjaukseen toivotaan riittävästi aikaa ja vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa. Kirjallista tietoa kaivataan sekä muistin tueksi että itsenäisen tiedon hankinnan mahdollistamiseksi. (Alanen 2002, 48 49.) Ohjauksen tärkeimmiksi sisältöalueiksi luokitellaan biofyysiset, toiminnalliset ja tiedolliset kysymykset. Vähemmän huomiota saavat sosiaaliseen, kokemusperäisiin, eettisiin ja taloudellisiin alueisiin liittyvät kysymykset. (Johansson 2006, 42 43.) Tekonivelpotilaan laadukkaan ohjauksen taustalle tarvitaan tietoa potilaan päivittäisistä toiminnoista selviämiseen liittyvistä asioista, sairaudesta ja sen oireista, lääkkeistä sekä mahdollisista komplikaatioista. (Johansson 2006, 41.) Tietoa tarvitaan myös kuntoutuksesta ennen ja jälkeen toimenpiteen, hoitovaihtoehdoista ja itse toimenpiteestä (Karjalainen 2006, 30). Tutkimustulosten mukaan potilasohjauksen sisältö ja menetelmät vaihtelevat. Ohjauksessa ei oteta aina huomioon potilaan tilannetta ja tiedontarpeita, vaan ohjauksessa keskitytään biofyysisiin kysymyksiin ja rutiiniohjeiden antamiseen. Käytetyimpiä menetelmiä ovat henkilökohtainen suullinen neuvonta ja kirjallinen materiaali. Melko yleinen menetelmä on myös demonstrointi ja harjoittelu. Ryhmäohjausta, videoita ja tietokoneen välityksellä tapahtuvaa ohjausta käytetään vain harvoin. (Johansson 2006, 42 43.)
8 Laadukas potilasohjaus perustuu ymmärrykseen, että tiedon saannilla, valmentamisella ja ohjauksella on useita yhteyksiä potilaiden hyvinvointiin. Tutkimustulosten mukaan ohjauksella on yhteys potilaiden ahdistuksen vähenemiseen, tyytyväisyyteen, selviytymiseen ja persoonalliseen kontrolliin. Hyödyllisimpiä ohjaukseen sisältyneitä asioita ovat olleet mm. kysymyksiin vastaaminen, toimenpiteeseen ja käyttäytymiseen liittyvä informointi ja tilannekohtainen selvittäminen sekä leikkauksen jälkeisten tekniikoiden opettaminen. (Hankela 1999, 25.) Tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen teoreettiset lähtökohdat ulottuvat hoitotieteen lisäksi useisiin lähitieteisiin. Teoreettisten lähtökohtien runsauden vuoksi olemme päätyneet rakentamaan opinnäytetyömme niin, että lähitieteisiin liittyviä teoreettisia lähtökotia käsitellään vain tietopaketissa, mutta hoitotieteeseen liittyviä teoreettisia lähtökohtia käsitellään työn jokaisessa osiossa, koska ne luovat tärkeimmän perustan preoperatiivisen ohjauksen kehittämiselle.
9 3. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE - PROJEKTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hyvä suunnittelu lisää yhteisymmärrystä ja selkeyttää projektin tavoitteita. Se lisää projektiorganisaation tehokkuutta ja parantaa kommunikaatiota organisaation jäsenten välillä. Hyvän suunnittelun avulla pystytään myös vähentämään epävarmuutta ja riskejä. Projektisuunnitelma elää koko projektin elinkaaren ajan ja sitä voidaan päivittää tarvittaessa. (Kettunen 2003, 50 51.) Kuvaamme tässä kappaleessa oman projektimme suunnittelua ja projektin eri vaiheiden toteutumista. 3.1 Projektin ideointivaihe Aloitimme opinnäytetyömme ideoinnin kesällä 2006. Mietimme ideoinnin aikana tekonivelpotilaan ohjausta eri näkökulmista käyttäen apuna potilasohjauksesta tehtyjä tutkimuksia. Tarkastelimme asiaa myös ongelmapuun (LIITE 2) ja tavoitepuun (LIITE 3) avulla. Puut auttoivat selvittämään ja havainnollistamaan ongelmien syyseuraussuhteet (Saares 2004, 11). Ongelmapuun ydinasiaksi muodostui se, että tekonivelpotilaat eivät saa ohjausta sairaanhoitajalta kirurgian poliklinikalla. Keskeisimpiä syitä tähän on, että sairaanhoitajien tiedot preoperatiivisesta ohjauksesta vaihtelevat ja käytössä ei ole yhtenäistä näyttöön perustuvaa tietopohjaa. Tarkastelun tuloksena syntyi idea tuottaa tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen yhteisen potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijä hyväksyi idean osaprojektiksi kehittämishankkeeseen. Hyväksymisen jälkeen syyskuussa 2006 idea asetettiin projektiksi ja perustettiin projektiorganisaatio.
10 3.2 Projektiorganisaatio Projektiorganisaatiossa oli edustajia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja diakonia-ammattikorkeakoulusta. Projektiryhmässämme oli aluksi kolme opiskelijaa Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta, mutta projektiryhmä muuttui yhden opiskelijan lopetettua opiskelun keväällä 2007. Projektiryhmän jäsenet työskentelevät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian poliklinikalla ja molemmilla on pitkä työkokemus hoitotyöstä. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Oulun diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkija, joka toimi potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijänä. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat ortopedisen tiimin vastaava sairaanhoitaja sekä ylihoitaja Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikalta. Projektin tukiryhmään kuuluivat ortopedi ja jonoista vastaava sairaanhoitaja osastolta 6 sekä fysioterapeutti Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikasta. Tukiryhmään kuuluivat myös ortopedian poliklinikan hoitohenkilökunta, tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämishankkeen perustiimin jäsenet ja kursimme i21a:n opiskelijat sekä laatuvastaavana diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori. 3.3 Projektisuunnitelma Työstimme projektisuunnitelmaa syyskuusta 2006 alkaen. Syvensimme tietämystämme projektityöstä suunnitelmaa tehdessämme lukemalla runsaasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja keskustelemalla ohjaavien opettajiemme kanssa. Kävimme keskusteluja myös potilasohjauksen kehittämishankkeen projektityöntekijän kanssa tavoitteiden ja
11 aikataulujen yhteen sovittamisesta. Projektisuunnitelma (LIITE 1) valmistui joulukuussa 2006. Määrittelimme projektisuunnitelmassa projektimme tarkoituksen ja tavoitteet sekä projektiryhmän tehtävät ja muun projektiorganisaation. Suunnittelimme myös projektin aikataulun ja budjetin. Suunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa tammikuussa 2007. 3.4 Tietopaketin sisällön suunnittelu ja toteutus Tietopaketin sisällön suunnittelua ohjasi aluksi oma kokemuksemme tekonivelpotilaan hoidosta. Laajensimme näkemystämme käymällä läpi potilasohjaukseen liittyviä tutkimuksia ja tekonivelpotilaan hoitoon liittyvää kirjallisuutta. Aiheeseen perehtyminen selkeytti tietopaketin teoreettisia lähtökohtia ja auttoi valikoimaan tietopakettiin olennaisia tekonivelpotilaan ohjaukseen liittyviä asioita, joista sairaanhoitajan tarvitsee tietoa pystyäkseen ohjaamaan tekonivelpotilasta huomioiden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Yhdistimme tietopakettiin asioita hoitotieteen teoriaan kuuluvista alueista, joita ovat Hubert ja Stuart Dreyfusin näkemyksen mukaan hoitotieteellinen ja lääketieteellinen tieto sekä ne nyrkkisäännöt, jotka opitaan työkokemuksen kautta (Benner, Tanner, Chesla 1999, 49). Laadukkaan potilasohjauksen edellytys on, että sairaanhoitaja tietää potilasohjauksen taustalla olevasta lainsäädännöstä sekä eettisistä periaatteista, koska ne ohjaavat hoitotyötä ja antavat sille perustan. Lisäksi sairaanhoitaja tarvitsee tutkimuksiin perustuvaa tietoa ohjauksen nykytilasta ja potilaiden tiedon tarpeista pystyäkseen vastaamaan niihin oikealla tavalla. Siksi tietopaketin sisältöön suunniteltiin liitettäväksi potilasohjauksesta tehtyjä tutkimuksia sekä tietoa lainsäädännöstä ja eettisistä periaatteista (LIITE 4, 4-9). Tietopakettiin suunniteltiin liitettäväksi myös tietoa asioista, joita potilaat pitivät laajan tutkimuksen mukaan tärkeimpänä tietää selviytyäkseen leikkaukseensa liittyvistä tilanteista (LIITE 4, 6). Tutkimustulosten mukaan potilaat halusivat tietoa
12 komplikaatioista ja oireista, lääkityksestä, hoitoon ja päivittäisiin toimintoihin liittyvistä asioista sekä yhteisöllisistä asioista. Lisäksi valittiin tietoa kirjallisuuden mukaan yleisimmistä leikkauskelpoisuuteen vaikuttavista tekijöistä (LIITE 4, 24). Sairaanhoitajan tarvitsee tietoa kaikista yllä mainituista tekijöistä pystyäkseen tunnistamaan potilaan sairauksia ja tiedontarpeita, jotka on huomioitava tekonivelpotilaan leikkaukseen valmistautumisessa. Lisäksi sairaanhoitajan on tiedettävä tekonivelpotilaan hoitoprosessin eri vaiheet (LIITE 4, 19), koska preoperatiivisella ohjauksella pyritään vaikuttamaan koko hoitoprosessin onnistumiseen. Infektioiden ennaltaehkäisy korostuu tämän potilasryhmän preoperatiivisessa ohjauksessa, koska elimistössä oleva vähäinenkin infektio on este leikkaukselle. Siksi tietopakettiin suunniteltiin oma kappale tekonivelpotilaan leikkaukseen liittyvien infektioiden ennaltaehkäisystä (LIITE 4, 22 23). Esittelimme alustavaa suunnitelmaa tietopaketin sisällöstä ja muodosta kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnalle ja tekoniveltiimin jäsenille kokouksissa syksyn 2006 aikana. Pyysimme kommentteja suunnitelmasta myös tekonivelpotilaiden jonohoitajalta. Huomioimme saamamme kommentit ja vähitellen muotoutui suunnitelma tietopaketin sisällöstä. Kun suunnitelma oli muotoutunut, alkoi varsinainen tietojen kerääminen. Tietoa kerättiin hoitotyön ja lääketieteen tutkimustuloksista, arvostetuista oppikirjoista ja julkaisuista. Tiedonkeräämisessä käytettiin apuna eri kirjastojen lisäksi tunnetuimpia alamme internettietokantoja. Mukaan valittiin myös tietoa Oulun yliopistollisen sairaalan hoitokäytännöistä. Kävimme läpi runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia ja analysoimme tietoa kriittisesti. Valikoimme kyseisestä materiaalista tietopaketin tarkoitukseen ja tavoitteisiin sopivaa tietoa ja aloimme koota tietopakettia. Tiedon lisääntyessä tietopaketin sisältö ja muoto kehittyivät koko prosessin ajan. Halusimme tehdä tietopaketin muodossa, jonka voi liittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin intranettietokantaan. Intranetissä oleva tuotos on tietojen muuttuessa helposti päivitettävissä ja sen lisäksi tieto on helposti saatavilla. Koska tietopaketti sisältää paljon materiaalia, mietimme keinoja tietopaketin luettavuuden ja käytettävyyden helpottamiseksi. Asiasta keskusteltiin Oulun yliopistollisen sairaalan kirjallisten ohjeiden laadusta vastaavan työntekijän kanssa ja
13 tietopaketin sisällysluettelon otsikot päädyttiin linkittämään kappaleisiin tietopaketin intranetmuodossa. Näin tietopakettia pääsee lukemaan suoraan haluamaltaan kohdalta klikkaamalla otsikkoa. Tietopaketin sisällön tarkistamiseen osallistui projektisuunnitelmassa nimettyjen henkilöiden lisäksi eri ammattiryhmien edustajia. Tietopaketin lääketieteellisen osion tarkistivat kirurgian klinikan tekonivelyksikön ortopedi ja apulaisylilääkärinä toimiva anestesialääkäri. Kuntotutumiseen liittyvät asiat tarkisti kirurgian poliklinikan fysioterapeutti, sosiaalietuihin liittyvän kappaleen tarkistivat kirurgian klinikan sosiaalityöntekijät pienryhmäkokouksessaan ja tietopaketin kokonaisuuden tarkisti ortopedian poliklinikan vastaava sairaanhoitaja. Ohjaajina toimineet opettajat tarkistivat tietopaketin hoitotieteen asiantuntijoina ja opinnäytetyön ohjaajina. Teimme muutamia tarkennuksia tietopaketin sisältöön saamamme palautteen perusteella. Tietopaketti valmistui lopulliseen muotoonsa huhtikuussa 2007.
14 5. TIETOPAKETTI SAIRAANHOITAJILLE-PROJEKTIN ARVIOINTI Projektin tarkoituksena oli koota tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli kehittää tekonivelpotilaan ohjausta tarjoamalla tietoa hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitaja voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin myös muiden potilasryhmien ohjaukseen. Näistä lähtökohdista arvioimme tietopakettia ja projektityöskentelyämme. 5.1 Tietopaketin arviointi Tavoitteenamme oli koota tiivis ja selkeä tietopaketti, josta sairaanhoitajat löytävät tarvittavan tiedon nopeasti lyhyenkin ohjaustilanteen aikana. Tietopaketti on kieliasultaan tiivis ja selkeä, vaikka aiheen laaja-alaisuuden vuoksi tietoa on määrällisesti paljon. Mielestämme tietopaketti on helposti luettava ja käytettävä, koska intranetmuodossa sisällysluettelon otsikot on linkitetty kappaleisiin niin, että tietopakettia voi lukea suoraan haluamaltaan kohdalta klikkaamalla otsikkoa. Tietopaketti on kattava kokonaisuus tekonivelpotilaan preoperatiivisessa ohjauksessa huomioitavista asioista. Sisältö on runsas, mutta mielestämme valikoitu tieto on olennaista ja siksi emme karsineet tiedon määrää. Esitarkastusta tehneet lääkärit ja eri ammattiryhmien edustajat olivat myös sitä mieltä, että tietopaketti on hyvä ja selkeä kokonaisuus, joka sisältää olennaisimmat asiat aiheesta. Esitarkastajat ehdottivat kuitenkin tietopakettiin joitakin tarkennuksia, joista valitsimme tietopaketin sisältöön ja käyttötarkoitukseen sopivimmat ehdotukset.
15 5.2 Projektityöskentelyn arviointi Olemme oppineet paljon uutta projektityöskentelyn aikana. Projektin eri vaiheet ovat olleet kasvattavia ja ajoittain haastavia. Haastavinta oli sovittaa yhteen kolmen erilaisen persoonan näkemykset ja työskentelytavat projektin alussa. Yhteinen työskentelytapa muotoutui kuitenkin projektisuunnitelman tekemisen aikana ja erilaisuutemme muuttui rikkaudeksi. Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen oli aikaa vievää, koska käytimme kirjallisen materiaalin lisäksi useita alamme internettietokantoja, joista osa oli englannin kielellä. Opimme alkuhankaluuksien jälkeen uuden tiedonhakumenetelmän, jota voimme hyödyntää työssämme myöhemminkin. Lisäksi onnistuimme avaamaan keskustelun tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen kehittämisestä kirurgian poliklinikalla. Ohjauksen kehittäminen kiinnosti hoitohenkilökuntaa ja tämä antaa mahdollisuuden jatkaa potilasohjauksen kehittämistä jatkossakin. Tunnistimme projektisuunnitelmaa tehdessämme projektimme suurimmaksi riskiksi tiukan aikataulun. Projektin lyhyen elinkaaren lisäksi kaikki ryhmän jäsenet opiskelivat työn ohessa ja siitä johtuen projektityöskentelyyn tarvittavan ajan löytyminen oli aluksi hankalaa. Aikaa järjestyi paremmin, kun kaksi ryhmän jäsentä jäi opintovapaalle vuoden 2007 alkupuolella. Kun kartoitimme projektin suunnitteluvaiheessa projektiin liittyviä riskejä, jätimme tietoisesti kirjaamatta elämäntilanteiden muutoksista aiheutuvat riskit. Emme pitäneet suuria muutoksia todennäköisenä ja ajattelimme, että mahdolliset muutokset pystytään käsittelemään projektityön kärsimättä. Opimme kuitenkin, että elämäntilanteisiin liittyvien riskien vaikutus projektin etenemiselle voi olla suuri. Yksi ryhmänjäsenistä lopetti opiskelun keväällä 2007 ja sen vuoksi hänelle suunnitellut tehtävät siirtyivät toisille. Elämäntilanteisiin liittyviä muutoksia tapahtui myös toiselle ryhmän jäsenelle juuri intensiivisimmän työskentelyjakson aikana ja sen seurauksena projektimme eteneminen oli vaarassa. Vastoinkäymisistä huolimatta pääsimme tavoitteeseemme ja projektimme päättyi suunnitelman mukaan huhtikuussa 2007.
16 Projektimme budjettisuunnitelma ei kaikilta osin vastannut todellisia kustannuksia. Projektityö vaati enemmän erilaisia tapaamisia ja järjestelyjä kuin alussa arviomme. Siitä johtuen esimerkiksi matka-, ruokailu ja puhelinkustannusten määrä oli suurempi kuin suunnitelmassa. Emme pitäneet tarkkaa päiväkirjaa menoista, koska vastasimme kustannuksista pääosin itse. Projektisuunnitelman budjettiin suunniteltu resurssien käyttö perustui kolmen opiskelijan työpanokseen ja oli suhteessa työn laajuuteen oikein arvioitu. Kun yksi opiskelija jäi ryhmästä pois, hänelle suunniteltuihin tehtäviin varattu aika siirtyi toisille ryhmän jäsenille, joten ajan käyttö ja sen rahallinen arvo jakaantui eri tavalla kuin suunnitelmassa. Tietopaketin tarkistusvaihe ajoittui kevätlomien kohdalle ja se viivästytti tarkistamista, koska osa nimetyistä henkilöistä oli lomalla. Yhteistyö opettajien ja tukiryhmän kanssa oli kuitenkin vaivatonta ja antoisaa. Saimme heiltä hyviä neuvoja ja arvokasta palautetta, joita hyödynsimme työssämme. Saavutimme projektille asettamamme tavoitteet, vaikka ryhmässämme tapahtui ennalta arvaamattomia muutoksia. Tähän vaikutti selkeä työnjako ja hyvä yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa.
17 6. POHDINTA Teimme opinnäytetyömme syksyllä 2006 käynnistyneeseen potilasohjauksen kehittämishankkeeseen liittyvänä osaprojektina. Hanke kestää kaksi vuotta, mutta osaprojektimme tuli valmistua opinnoistamme johtuen kahdessa lukukaudessa. Tavoitteiden ja aikataulun yhteen sovittaminen onnistui, vaikka se oli aluksi haastavaa. Jatkamme potilasohjauksen kehittämishankkeessa toimimista osaprojektimme loppumisen jälkeenkin ja se antaa lisämahdollisuuksia tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämiseen kirurgian poliklinikalla. Osaprojektin merkitys kehittämishankkeen tekoniveltiimin työlle kirkastui projektin edetessä. Tietopakettiin kerättyä tietoa jaettiin tekoniveltiimin kokouksissa ja se vaikuttaa uuteen tekeillä olevaan potilasohjeeseen. Tietopaketti on tärkeä hankkeen tekoniveltiimin tuotokselle, mutta sen tärkein tehtävä on vastata vuonna 2004 kirurgian poliklinikalla tehdyssä tutkimuksessa todettuun hoitohenkilökunnan tiedon puutteeseen. Hoitohenkilökunta voi käyttää tietopakettia tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan sekä soveltuvin osin myös muiden potilasryhmien ohjaukseen. Lisäksi tietopaketti soveltuu uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen. Tietopakettia voi hyödyntää myös kirurgian poliklinikan muiden potilasryhmien ohjauksen kehittämisessä, sillä se antaa valmiin mallin ja osaksi valmiin tiedon muiden erikoisalojen tietopakettien tuottamiseksi. Tietopaketissa on joitakin kehittämiskohteita, vaikka se onnistui mielestämme hyvin. Tietopaketin ulkoasu voisi olla houkuttelevampi ja elävämpi, vaikka se nykyisellään täyttääkin olemassa olevat vaatimukset intranettiedostoista. Tarkoituksenamme onkin jatkaa ulkoasun kehittämistä potilasohjauksen kehittämishankkeen puitteissa. Toinen kehittämismahdollisuus liittyy tietopaketin muotoon. Sen voisi jakaa esimerkiksi
18 kahteen osioon, jossa ensimmäinen osio olisi luettelomainen muistilista sairaanhoitajalle ohjauksessa huomioitavista asioista. Toinen osio tarjoaisi perustelut kyseisille asioille. Omien tavoitteiden saavuttamista ja projektityöskentelyä pohtiessamme näemme kuluneen ajan monivaiheisena ja rikkaana. Tämä projekti oli lyhyen elinkaarensa vuoksi erittäin tiivistahtinen. Se vaati intensiivistä paneutumista ja yhdessä tekemistä. Saimme runsaasti kokemusta projektityöskentelystä ja meillä on jatkossakin hyvät valmiudet osallistua projekteihin. Näemme projektit hyvinä mahdollisuuksina kehittää hoitotyötä. Omat tiedolliset valmiudet tekonivelpotilaan hoitoprosessiin liittyvistä asioista ja projektityöstä ovat myös lisääntyneet. Tietopaketin valmistuminen oli tärkeä askel tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämisessä kirurgian poliklinikalla. Se lisää sairaanhoitajien tietoa leikkausprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta tieto yksin ei riitä takaamaan laadukasta potilasohjausta. Onnistuneeseen potilaan tarpeet huomioivaan ohjaukseen tarvitaan lisäksi oikeaa asennetta, tahtoa käyttää tietoa ja erilaisia ohjausmenetelmiä sekä vuorovaikutustaitoja. Näemmekin tekonivelpotilaan ohjauksen kehittämisen haasteena olemassa olevan hoitokulttuurin tiedostamisen ja yhteisen ohjaushalukkuuden ja positiivisen asenteen vahvistamisen kirurgian poliklinikalla. Projektityön aikana on käyty useita keskusteluja kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa työyhteisön hoitokulttuurin nykytilasta ja sen vaikutuksista potilasohjaukseen. Keskusteluissa on todettu, että hoitokulttuuri ei tue laadukasta potilasohjausta. Sairaanhoitajien arkipäivää ohjaa näkyvimmin organisaation ja muiden ammattiryhmien odotukset. Työ on nopeatempoista ja tehtäväkeskeistä, jonka vuoksi hoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa potilasohjaukseen ja se rajoittuu useimmiten kirjallisten ohjeiden jakoon. Tilanne asettaa haasteita potilasohjauksen kehittämiselle kirurgian poliklinikalla, koska potilaiden olisi kuitenkin pystyttävä omaksumaan hyvät itsehoitovalmiudet selviytyäkseen sairauksiin liittyvistä asioista. Toimintatapoja ja työnjakoa muuttamalla voidaan saada enemmän aikaa hoitotyöhön ja potilasohjaukseen. Tällaiseen muutokseen tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistoimintaa, joka vaatii resursseja koko työyhteisöltä. Kehittämistoiminta sisältää kaikkien työyhteisössä toimivien ammattiryhmien sitoutumisen lisäksi muutosta tukevaa
19 koulutusta ja määrätietoista johtamista. Hoitotyön kehittäminen vaatii paljon resursseja ja siksi voidaan pohtia jaksaako hoitohenkilökunta, joka toimii tänä päivänä voimavarojensa äärirajoilla, lähteä mukaan muutokseen. Muutoksen näkeminen työtyytyväisyyttä lisäävänä ja potilasohjauksen laatua parantavana tekijänä motivoi kuitenkin sitoutumaan asiaan. Muutos mahdollistaa myös yksittäisen hoitotyöntekijän ammatillisen kehittymisen kohti hoitotyön asiantuntijuutta. Viimeaikoina käynnistetyt potilasohjauksen kehittämishankkeet eripuolilla maata kertovat, että ohjauksen kehittämisen tarve on havaittu myös valtakunnallisesti. Kehittämistarve on tiedostettu myös tekonivelpotilaiden hoidossa. Sairaanhoitajien mahdollisuutta kehittää asiantuntijuuttaan tekonivelpotilaan hoitotyössä on lisätty esimerkiksi järjestämällä tekonivelhoitajakoulutusta. Tämä on mahdollisuus, johon mekin ehkä seuraavaksi tartumme.
20 LÄHTEET Alanen, Seija 2002. Potilaiden tiedon tarpeet ja tiedonsaanti Hyvinkään sairaalaan sisätautien, kirurgian ja päiväkirurgian osastoilla. Pro gradu. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, 48 49. Benner, Patricia, Tanner, Chiristine A. & Chesla, Catherine A. 1999. Asiantuntijuus hoitotyössä, 49. 1. painos. Juva:WSOY. Hankela, Sirpa 1999. Intraoperatiivinen hoitotyö. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos, 25. Hilden, Raija 1999. Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimuskeskus, 25. Johansson, Kirsi 2006. Empowering orthopaedic patients through education. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto, 26 27. Karjalainen, Minna 2006. Lonkan tai polven nivelrikkoa sairastavien tekonivelleikkausta odottavien terveyteen liittyvä elämänlaatu. Pro gradu. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, 30. Kettunen, Sami 2003. Onnistu projektissa, 50 51. Juva: WS Bookwell Oy. Lahtinen, Mari 2006. Potilasohjauksen eettiset lähtökohdat. Potilasohjauksen haasteet Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisu 4/2006, 7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 17.8.1992. Lipponen, Kaija 2004. Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet. Pro gradu. Oulun ylipoisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, 3, 52 53. Saares, Kimmo 2004. Ideoista käytäntöön. Hyvien projektien käsikirja. Kirkkopalvelut, 11.