HETENIITYN ALA-ASTE, entinen asuinrakennus Heteniityntie 4

HETENIITYN ALA-ASTE, entinen asuinrakennus Heteniityntie 4 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja rakennetutkimus 3.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661

2 / 22 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O TIIVISTELMÄ... 3 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 4 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 4 3. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 4. SAADUT TIEDOT... 5 4.1. Henkilökunnalta saadut tiedot... 5 4.2. Muut tiedot... 5 4.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista... 5 5. KELLARIKERROS... 5 5.1. Havainnot ja johtopäätökset... 5 5.2. Toimenpide-ehdotukset... 9 6. 1. KRS, ALAPOHJA... 10 6.1. Havainnot ja johtopäätökset... 10 6.2. Toimenpide-ehdotukset... 15 7. 2. KRS, VÄLIPOHJA... 16 7.1. Havainnot ja johtopäätökset... 16 7.2. Toimenpide-ehdotukset... 17 8. 2. KRS, ULLAKKO JA YLÄPOHJA... 18 8.1. Havainnot ja johtopäätökset... 18 8.2. Toimenpide-ehdotukset... 21 9. ULKOSEINÄT... 21 9.1. Havainnot ja johtopäätökset... 21 9.2. Toimenpide-ehdotukset... 22 Liitteet: 1. Pohjapiirustukset (3 sivua) 2. Mikrobianalyysilausunto 16.3.2012 (2 sivua)

3 / 22 TIIVISTELMÄ Heteniityntien ala-asteen kouluun kuuluvassa entisessä asuinrakennuksessa on osalla koulun henkilökunnasta ollut oireilua, jonka epäillään aiheutuvan sisäilmasta. Kyseessä on vuodelta 1951 peräisin oleva rakennus, joka on jälkeenpäin muutettu koulun ja iltapäiväkerhon tiloiksi, ja se käsittää kellarikerroksen sekä 2 maanpäällistä kerrosta. Rakennuksessa on ollut loppuvuodesta 2011 kattovuotoja, ja vuotokohdat on korjattu. Kellarin tiloissa todettiin lattioilla ja seinillä paikoitellen kosteutta. Pohjoispäädyssä sijaitsee ryömintätila, joka oli melko kuiva, mutta siellä oli paikoitellen aistittavissa maakellarin hajua. Eteläpäädyssä sijaitsevaa ryömintätilaa tutkittiin tarkastusaukon perusteella, ja tilassa todettiin huomattavasti kosteutta ja selkeä maakellarin haju. Eteläpäädyssä maakosteus on kastellut ryömintätilan ulkoseinät alhaalta ylös asti ja levinnyt seinistä osittain myös betonirakenteiseen alapohjaan. Tämä oli todettavissa myös ensimmäiseen kerrokseen tehdyissä lattian rakenneavauksissa, joissa havaittiin kahdessa avauskohdassa kohonneita kosteusarvoja alapohjan rakenteissa. Toisessa näistä avauskohdista todettiin lattian täytekerroksessa mikrobikasvustoa, joka on todennäköisesti aiheutunut kosteuden vaikutuksesta. Rakennuksen toisessa kerroksessa suurin osa tiloista oli kylmiä ullakkotiloja, joiden vuoksi toisen kerroksen käyttötiloista on todennäköisesti merkittävät lämpöhäviöt talviaikana. Käyttötiloja tutkittiin tekemällä kolmeen eri kohtaan rakenneavaukset sekä lattiaan että yläpohjaan. Avauskohdista otetuissa näytteissä todettiin mikrobikasvustoa huonetilan yläpohjassa, muissa näytteissä ei todettu viitettä vauriosta. Yläpohjan mikrobikasvusto oli siinä kohdassa, jossa yläpohjaa on uusittu vesikattovuodon takia. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että yläpohjan säilytetyt rakenteet ovat joko olleet kosteita silloin, kun yläpohjaan on vaihdettu uudet materiaalit, tai vesikatto on vuotanut uudelleen korjaustöiden jälkeen. Korjaustoimenpiteiksi esitetään uuden kuivatusjärjestelmän rakentamista rakennuksen ympärille, ryömintätilojen siivousta ja puhdistamista sekä kapillaarikatkon asentamista kaikkien ryömintätilojen pohjalle. Lisäksi suositellaan joko koneellisen tai painovoimaisen ilmanvaihdon asentamista kaikkiin ryömintätiloihin. Tämän jälkeen voidaan ensimmäisen kerroksen osalta purkaa vanhat puulattiarakenteet sekä täyttökerrokset ja uusia nämä tarvittavalta alueelta, kuitenkin vähintään ulkoseinien vierestä. Samassa yhteydessä suositellaan uusimaan ompeluhuoneen kiintokaapit, joissa on havaittu hajuhaittoja. Ellei ulkopuolisia korjaustöitä suoriteta, alapohjan kosteusongelmat tulevat todennäköisesti jatkumaan. Toisessa kerroksessa tulee uusia vesikatto, ja katon korjauksen yhteydessä voidaan määrittää tarvittava korjausalue eristetyn yläpohjan osalta. Koska toisessa kerroksessa on käyttötilaa melko vähän, suositellaan uusimaan yläpohja koko iltapäiväkerhon käyttötilojen osalta. Lisäksi suositellaan harkitsemaan ullakkotilojen ja käyttötilojen välisten rakenteiden eristämistä tai vaihtoehtoisesti ullakkotilojen muuttamista lämpimiksi käyttötiloiksi, jolloin rakennuksen energiatehokkuutta saataisiin parannettua.

4 / 22 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Heteniityn ala-aste, entinen asuinrakennus Heteniityntie 4 00960 HELSINKI Tutkimusajankohta: 12.1. 22.2.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö: Muut yhteystiedot: Tutkimuksen syy ja tarkoitus: Tilakeskus, tekninen isännöitsijä Seppo Mikkola Maria Saari, HKR-Rakennuttaja Rehtori Kirsti Laakso ja kouluisäntä Jari Pekonen Tutkimuksen kohteena oli entinen opettajien asuinrakennus, joka on muutettu vuonna 1998 koulun tiloiksi. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on kieliluokka ja tekstiilityö- sekä musiikkiluokka. Toisessa kerroksessa on iltapäiväkerho sekä ullakkotiloja. Osalla rakennuksessa oleskelevista on ollut oireilua, jonka epäillään aiheutuvan sisäilmasta. Iltapäiväkerhon tilassa on tullut vettä katosta, ja kattovuotokohdat on korjattu. Tässä tutkimuksessa käytiin läpi rakennuksen tilat ja selvitettiin eri rakenteiden kosteusteknistä kuntoa sekä näiden vaikutusta sisäilman laatuun. Tehtyjen tutkimusten perusteella on laadittu jatkotoimenpide-ehdotukset ongelmien poistamiseksi kohteesta. Tutkimuksen vaiheet: Tilojen katselmointi ja käyttäjien haastattelu Koko rakennuksen aistinvarainen läpikäyminen Pintakosteusmittaukset Rakenteiden avaukset Materiaalien mikrobinäytteiden ottaminen Johtopäätökset ja raportointi 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kiinteistönumero: Omistaja: 091-054-0066-0001-P0000 Helsingin kaupunki Heteniityn ala-aste, entinen asuinrakennus Käyttö: Ala-asteen koulurakennus Kunnossapitovastuu: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Koko: 2 n. 490 brm Kerrokset: 2 maanpäällistä kerrosta ja kellarikerros Rakennusvuosi: 1951 Peruskorjausvuodet: 1998, jolloin rakennus muutettiin koulun käyttöön Muut tiedot: Ei tutkimukseen liittyviä tietoja Aiemmin tehdyt tutkimukset: Kuntoarvio, HKR-Rakennuttaja, 03/2003

5 / 22 Perusrakennetyypit: Alapohja Runko Ulkoseinät Välipohjat Yläpohja Vesikatto Ilmanvaihto Lämmitysjärjestelmä Maanvastainen betonilaatta, osa kellarista ryömintätilana Betonirunko Kahitiiliseinät, ei lämmöneristettä Puukorotettu betonirakenne, täyttökerros Puurakenteinen, osittain ullakkotilaa Harjakatto, tiilikate Koneellinen poisto- ja tuloilmanvaihto Kaukolämpö 3. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksissa käytettiin pintakosteuden mittauksissa Gann Hydromette LG3 - ilmaisinta Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 11 kpl: 1 kpl ulkoseinään, 4 kpl alapohjaan, 3 kpl välipohjaan ja 3 kpl yläpohjaan. Rakennusmateriaaleista otettiin yhteensä 10 kpl materiaalinäytteitä, joista suoritettiin mikrobianalyysit Työterveyslaitoksen Työympäristömikrobiologian laboratoriossa 4. SAADUT TIEDOT 4.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Koulun rehtorilta ja isännöitsijältä saatiin tietoa katon kautta tulleista vesivuodoista sekä henkilökunnan oireilusta. 4.2. Muut tiedot Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran työnjohtajalta Ville Lahdelta saatiin tietoa vesikaton vuotamisesta ja katon korjauksista. 4.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista 4.3.1. Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä oli rakennuksen pohjapiirustukset. 4.3.2. Havainnot asiakirjoista Ei tutkimukseen liittyviä tietoja. 5. KELLARIKERROS 5.1. Havainnot ja johtopäätökset Rakennuksen keskiosassa sijaitsevat kellaritilat, jotka olivat tutkimusta tehtäessä tyhjillään, ja yksi kellaritiloista oli teknistä tilaa. Kellarin molemmat päätyosat ovat maapohjaista ryömintätilaa.

6 / 22 Kellaritilat Kellaritilojen lattiat olivat betonipintaiset ja seinät olivat maalattuja tiiliseiniä (kuva 1). Tilojen katossa kulki IV-kanavaa, mutta tiloissa ei havaittu olevan ilmanvaihtoa. Kuva 1: Kellaritila Kellaritilojen lattioilta mitatut pintakosteusarvot vaihtelivat normaaleista arvoista jonkin verran kohonneisiin. Seiniltä mitatut kosteusarvot olivat pääosin normaalit, mutta yksi väliseinistä oli kostea molemmilta puolilta mitattuna. Seinän maalipinta irtoili näkyvästi (kuva 2). Kuva 2: Kostea väliseinä, maalipinta irtoilee

7 / 22 Tilojen oviaukoissa oli puukarmit ja puiset kynnykset, joiden alaosat ovat saattaneet vaurioitua kosteuden vaikutuksesta. Ryömintätilat Kellariin vievien portaiden alatasanteelta pääsi seinäluukun kautta pohjoispäädyn ryömintätilaan (kuva 3). Tila oli melko kuiva, eikä siellä aluksi ollut havaittavissa poikkeavia hajuja. Tilassa liikuttaessa maapohjassa oli kuitenkin vähitellen aistittavissa mikrobiperäistä maakellarin hajua. Kuva 3: Pohjoispäädyn ryömintätila Kuva 4: Kosteutta maaperässä ja jätteitä

8 / 22 Pohjoispäädyn ryömintätilan nurkassa on aukko putkitunneliin, josta kaukolämpöputket kulkevat koulun päärakennukseen, ja tässä kohdin maaperä näytti kostealta ja humuspitoiselta (kuva 4). Tilassa oli paikoitellen puutavaraa, villaeristeitä ja muita jätteitä. Rakennuksen eteläpääty on myös ryömintätilana. Tälle puolelle ei ollut olemassa käyntiluukkua, vaan tilaa havainnoitiin kellarin seinään tehdyn tarkastusaukon kautta. Aukosta puhalsi voimakkaasti ilmaa kellarin muihin tiloihin päin, ja ryömintätilassa oli havaittavissa selkeä maakellarin haju. Tilan maapohja sekä sivu- ja päätyseinä olivat kastuneet alhaalta ylös saakka (kuva 5), ja kosteus oli levinnyt seiniltä vähän matkaa myös alapohjarakenteeseen. Kuva 5: Eteläpäädyn ryömintätila. Tilassa oli huomattavasti kosteutta maaperässä ja seinissä. Kosteus oli levinnyt ulkoseinältä myös vähän matkaa alapohjaan. Tarkastusaukon kautta arvioitiin eteläpäädyn ryömintätilan pituutta, ja vaikuttaisi siltä, että se on kahdessa osassa, jolloin tutkimusten yhteydessä tehtiin avaus vain toiseen tilaan. Todettu tila ja sen vieressä oleva arvioitu tila on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustuskopioon. Ryömintätilan vasemmalla seinällä ei enää ollut havaittavissa kosteuden nousua (kuva 6). Päätyseinää selvästi kuivemman vasemman seinän takana sijaitsee todennäköisesti toinen ryömintätila. On todennäköistä, että myös tässä toisessa ryömintätilassa esiintyy kosteutta ainakin päätyseinässä ja maapohjassa. Havain-

9 / 22 tojen ja muualla kellarissa tehtyjen kosteusmittausten perusteella vaikuttaa siltä, että kellarikerroksen kosteusrasitus on suurimmaksi osaksi peräisin ulkoseinien viereisestä maakosteudesta, joka on imeytynyt kapillaarisesti betonirakenteeseen. Kuva 6: Eteläpäädyn ryömintätila. Kosteutta päätyseinällä, vasen sivuseinä kuivempi. 5.2. Toimenpide-ehdotukset Kellaritilat Mikäli kellaritilojen käyttötarkoitus pysyy entisellään eli tilat ovat edelleen tyhjillään, ei tilojen kosteusrasitus aiheuta suurta haittaa ylempien kerrosten sisäilman kannalta. Kaikki kellarin ja 1. kerroksen väliset läpiviennit tulee kuitenkin tiivistää, ja lisäksi suositellaan kellarin portaikkoon vievän oven uusimista tiiviiksi. Niissä kohdissa kellarin tiloja, joissa seinien maalipinta irtoilee näkyvästi, suositellaan maalin poistamista ja seinien jättämistä kivipintaisiksi, kuten kuvassa 2 esitetyn kastuneen väliseinän osalta. Lisäksi suositellaan vanhojen puukynnysten poistamista kaikkialta kellarista. Ryömintätilat Pohjoispäädyn ryömintätilasta tulee poistaa kaikki siellä olevat jätteet. Lisäksi suositellaan tilan pintamaan poistamista suurtehoimurilla ja sepeli- tai kevytsorakerroksen asentamista maapohjaan kapillaarikatkoksi. Ryömintätilan nykyisen kulkuluukun tiiviys tulee varmistaa, tai vaihtoehtoisesti uusia luukku nykyistä tiiviimmäksi, ettei sen kautta pääse kulkeutumaan hajuja ja epäpuhtauksia yläpuolisiin käyttötiloihin.

10 / 22 Eteläpäädyssä oleviin ryömintätiloihin tulee tehdä kellaritilojen seiniin kulkuaukot, jotka tulee varustaa tiiviillä luukuilla. Ryömintätiloihin suositellaan vastaavia toimenpiteitä kuin pohjoispäätyynkin, eli pintamaan poistamista suurtehoimurilla ja kapillaarikerroksen asentamista maapohjaan. Koska ryömintätiloissa oli aistittavissa voimakkaita hajuhaittoja etenkin eteläpäädyssä, tulee harkita joko nykyistä tehokkaamman painovoimaisen tai koneellisen ilmanvaihdon asentamista kaikkiin ryömintätiloihin. Eteläpäädyn ryömintätilan kahdella ulkoseinällä kosteuden siirtyminen betonirakenteisiin oli huomattavan voimakasta. Kosteus on levinnyt ulkoseinän vieressä myös alapohjaan ja vaikuttanut alapohjarakenteiden kuntoon, mistä kerrotaan lisää seuraavassa luvussa. Ulkopuolinen kosteusrasitus voidaan korjata asentamalla salaojitus rakennuksen ympärille sekä vaihtamalla maamassat rakennuksen sivustoilla. 6. 1. KRS, ALAPOHJA 6.1. Havainnot ja johtopäätökset Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat kieliluokka, varastohuone, tekstiilityö- ja musiikkiluokka sekä ompeluhuone. Ensimmäisen kerroksen lattia on paikoitellen rakennuksen alapohja ja paikoitellen välipohja riippuen siitä, sijaitseeko ensimmäisen kerroksen tilojen alapuolella ryömintätilaa vai kellaritilaa. Lattian rakennetta ja kuntoa tutkittiin tekemällä 4 rakenneavausta eri puolille kerroksen tiloja. Kaikki rakenneavaukset tehtiin ryömintätilojen kohdalle eli alapohjaan. Kieliluokkaan (kuva 7) tehtiin rakenneavaus lattiaan ulkoseinän viereen. Kuva 7: Kieliluokka, lattian avaus ulkoseinän viereen (avauskohta merkitty kuvaan nuolella)

11 / 22 Lattian rakenne oli avauskohdassa seuraavanlainen (kuva 8): lattiamatto lastulevy n. 20 mm puulattia n. 30 mm kantavat puu- ja betonirakenteet ja täytekerros n. 400 mm betoninen alapohjalaatta, johon avaus päättyi Kuva 8: Kieliluokan lattian avauskohta Lattian betonirakenteiden pintakosteutta mitattaessa todettiin, että alemmissa rakenteissa kosteus oli jonkin verran kohonnut. Tämä johtuu todennäköisesti luvussa 5 kerrotusta kellarikerroksen ulkoseinärakenteen kastumisesta. Ryömintätilan kautta oli nähtävissä, että kosteus on päässyt leviämään ulkoseinän vieressä myös alapohjaan, mikä selittää lattian kohonneet pintakosteusarvot. Lattian täytteenä oli tässä kohtaa käytetty kutterilastua. Täytekerroksen alaosassa oli havaittavissa lievää maakellarin hajua. Kutterilastuista otettiin materiaalinäyte 1, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Kieliluokan vieressä sijaitsee varastotila, jonne tehtiin vastaavanlainen rakenneavaus (kuva 9) lattiaan betonilaattaan saakka ulkoseinän viereen. Lattian rakenne oli avauskohdassa muuten samanlainen kuin kieliluokassa, mutta lattian täytteenä oli purua, joka vaikutti silmämääräisesti kuivalta. Lattiarakenteessa ei todettu poikkeavaa hajua, ja alapohjan betonirakenteista mitatut pintakosteusarvot olivat avauskohdassa normaalit. Purusta otettiin materiaalinäyte 2, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta.

12 / 22 Kuva 9: Varaston lattian avauskohta Tekstiilityöluokan ompelutilaan (kuva 10) tehtiin kaksi rakenneavausta lattiaan ulkoseinien viereen. Kuva 10: Tekstiilityöluokan ompelutila (toinen avauskohta ja näytteen 4 ottokohta merkitty nuolella) Ompelutilan lattian ensimmäinen avauskohta (kuva 11) tehtiin ulkoseinän viereen rakennuksen pääsisäänkäynnin ja ulkopuolisten kierreportaiden puolelle. Lattian rakenne oli avauskohdassa vastaava kuin kieliluokassa, ja täytekerroksena oli kutterilastua. Lattiarakenteessa ei todettu poikkeavaa hajua, ja betonirakenteista mi-

13 / 22 tatut pintakosteusarvot olivat avauskohdassa normaalit. Täytekerroksesta otettiin materiaalinäyte 3, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Kuva 11: Ompelutila, lattian ensimmäinen avauskohta Lattian toinen avauskohta tehtiin rakennuksen päätyseinän lähelle kiintokaappien eteen (kuva 10). Lattian rakenne oli avauskohdassa vastaava kuin edellisessäkin avauksessa, ja täytekerroksena oli kutterilastua (kuva 12). Lattian alemmista betonirakenteista, eli lattiapalkkien alaosista ja alapohjan laatasta mitatut pintakosteusarvot olivat jonkin verran kohonneet. Lattian avauskohdassa ei kuitenkaan havaittu hajuhaittoja. Täytekerroksesta otettiin materiaalinäyte 4, jossa todettiin olevan jonkin verran mikrobikasvustoa ja viite vauriosta. Kuva 12: Ompelutila, lattian toinen avauskohta

14 / 22 Joissakin ompelutilan kiintokaapeissa on koulun henkilökunnan mukaan ollut aistittavissa poikkeavaa hajua. Kaappien yläpuolella oleva etulevy irrotettiin, ja väliseinä sekä kattopinta etulevyn takana todettiin kuivaksi ja hyväkuntoiseksi (kuva 13). Ulkoseinällä kaappien vieressä oli halkeama (kuva 14), jonka kohdalta mitatut pintakosteusarvot olivat kuitenkin normaalit. Tämän perusteella voidaan todeta, että ne kaappeja ympäröivät rakenteet, joita päästiin tutkimaan, olivat kunnossa, eikä kosteusvaurioista havaittu viitettä lattiaa lukuun ottamatta. Koska lattiassa todettiin olevan jonkin verran kosteutta ja tässä kohtaa alapuolella sijaitsee ryömintätila, on todennäköistä että kaappien hajuhaitat ovat peräisin joko lattiarakenteesta tai ryömintätilasta. Tämän varmistaminen olisi edellyttänyt kaappien tyhjentämistä kaikista tavaroista ja purkamista pois, jolloin olisi päästy tutkimaan kaappien takana ja alla olevia rakenteita. Kuvat 13 ja 14: Väliseinä ja katto kaappien päällä, oikealla halkeama ulkoseinässä Ensimmäisen kerroksen lattian avauskohtien perusteella voidaan todeta, että kahdessa kohdassa lattian alemmissa rakenteissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Kieliluokan osalta kosteuden esiintymisen syy oli selkeästi todettavissa alapuolisen ryömintätilan kautta, eli kosteus on päässyt leviämään ryömintätilan ulkoseinästä alapohjaan. Sen sijaan ompelutilan lattian toisen avauskohdan kohonneiden kosteusarvojen syy ei varmistunut, koska ompelutilan alapuolisen ryömintätilan betonirakenteet olivat tutkimushetkellä kuivat. On mahdollista, että ryömintätilassa sekä sitä rajaavissa betoniseinissä on jossain vaiheessa ollut enemmän kosteutta, ja ompelutilan lattiarakenteen kosteus ja siinä havaittu mikrobikasvusto on tältä ajalta peräisin. Kellarikerroksen ryömintätiloista on myös saattanut kulkeutua hajuja sekä epäpuhtauksia 1. kerroksen luokkatiloihin. Eteistilassa rakennuksen pääsisäänkäynnin vieressä on siivouskomero, joka oli täynnä tavaraa (kuva 15). Siivouskomerossa vallitsi poikkeava ja ummehtunut haju, joka on todennäköisesti peräisin tilassa olevista tavaroista. Toisella puolella eteistä sijaitsee sähkökaappi, jonka lattiassa on läpivienti sähköjohdoille (kuva 16). Läpiviennin kautta saattaa kellarikerroksesta kulkeutua hajuhaittoja yläkerran tiloihin. Molemmat tilat olivat hyvin pölyiset ja likaiset.

15 / 22 Kuva 15: Eteisen siivouskomero Kuva 16: Eteisen sähkökaappi, läpivienti lattiassa 6.2. Toimenpide-ehdotukset Koska ensimmäisen kerroksen lattiassa todettiin kahdessa eri avauskohdassa kosteutta, on todennäköistä että ryömintätilojen ulkoseinien kosteusrasitus on päässyt leviämään ensimmäisen kerroksen lattiarakenteisiin ulkoseinien vieressä. Tämän vuoksi suositellaan lattiarakenteiden avaamista ja vanhan puulattian purkamista täytteineen ryömintätilojen kohdalla vähintään ulkoseinien vieressä. Toimenpiteet voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun kellarikerroksen kosteusrasitus on saatu ulkopuolisten kuivatustöiden avulla hallintaan, eikä kosteus pääse enää nousemaan alapohjarakenteeseen. Ellei ulkopuolisia kuivatustöitä toteuteta, on todennäköistä että alapohjan kosteusongelmat jatkuvat edelleen.

16 / 22 Muiden sisäpuolisten töiden yhteydessä suositellaan ompelutilan kiintokaappien purkamista pois, jolloin myös näiden takana ja alapuolella olevien rakenteiden kunto saadaan varmistettua. Eteisen siivouskomero ja sähkökaappi tulee tyhjentää turhista tavaroista. Tilat tulee puhdistaa ja siivouskaapin läpiviennit alapohjaan tiivistää mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi. 7. 2. KRS, VÄLIPOHJA 7.1. Havainnot ja johtopäätökset Toisessa kerroksessa sijaitsevat iltapäiväkerhon tilat. Suurin osa kerroksesta on edelleen rakentamatonta kylmäullakkotilaa. Toisen kerroksen lattiaa eli välipohjaa tutkittiin tekemällä 3 rakenneavausta eri puolille kerroksen tiloja. Kerhotilaan (kuva 17) tehtiin kaksi rakenneavausta tilan vastakkaisille puolille ulkoseinien viereen. Kuva 17: Iltapäiväkerhon tila Lattian rakenne oli avauskohdissa suunnilleen vastaava kuin alapohjan rakenne, ja välipohjan kantava rakenne oli betonia. Molemmissa avauskohdissa oli käytetty lattian täytteenä kutterilastua (kuvat 18 ja 19). Lattiarakenne vaikutti molemmissa avauskohdissa kuivalta, ja välipohjan betonilaatasta mitatut pintakosteusarvot olivat normaalit. Avauskohdista otettiin materiaalinäytteet 5 ja 9, joissa kummassakaan ei todettu olevan viitettä vauriosta.

17 / 22 Kuvat 18 ja 19: Iltapäiväkerhotilan lattian rakenneavaukset Kerhotilan vieressä oli pienempi huonetila (kuva 20), jonka kohdalla on saatujen tietojen mukaan ollut kattovuotoja. Huoneen lattiaan tehtiin samoin rakenneavaus, jossa todettiin puulattian alla olevan pääosin tyhjää tilaa ja jonkin verran villaa (kuva 21). On mahdollista, että huoneen lattiaa on avattu joko kattovuotojen korjaamisen yhteydessä tai muista syistä. Lattiarakenteen villaeristeestä otettiin materiaalinäyte 7, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Kuvat 20 ja 21: Huonetila, lattian rakenneavaus 7.2. Toimenpide-ehdotukset Koska tutkimusten perusteella toisen kerroksen lattiarakenteissa ei todettu olevan kosteusvaurioita tai mikrobikasvustoa, korjaustoimenpiteitä ei katsottu aiheelliseksi.

18 / 22 8. 2. KRS, ULLAKKO JA YLÄPOHJA 8.1. Havainnot ja johtopäätökset Ullakkotilat Toisen kerroksen eteläpääty on kokonaan kylmäullakkona (kuva 22). Tilaan on rakennettu jälkeenpäin IV-konehuone. Muuten ullakko oli tyhjillään ja varastotilana. Vesikaton puurakenteissa oli paikoitellen jälkiä vesivuodoista, mutta pääosin rakenteet olivat hyväkuntoiset. Ullakko oli jossain määrin pölyinen, mutta muuten kuiva ja siisti, eikä siellä ollut havaittavissa hajuhaittoja. Kuva 22: Eteläpäädyn ullakko Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsee 3 kylmäullakkotilaa, joihin pääsee käyttötilojen kautta. Lisäksi on mahdollista, että yhden lämpimäksi varastotilaksi muutetun kylmäullakon takana sijaitsee vielä osa vanhasta ullakkotilasta, jonne ei ole pääsyä. Kaikki ullakkotilat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustuskopioon. Tilat olivat osittain varastotilana (kuva 23) ja osittain tyhjillään (kuva 24). Ullakkotilojen seinät ja lattiat olivat pääsääntöisesti kivipintaiset. Yhdessä tilassa seinillä oli vanha tapetti ja seinärakenteita oli eristetty paikoitellen vanhoilla sanomalehdillä (kuva 23). Tilat olivat huomattavan pölyiset ja likaiset. Vesikaton kantavissa puurakenteissa näkyi paikoitellen jonkin verran vanhoja vuotojälkiä. Muuten ullakkotiloissa ei ollut näkyvissä kosteusvaurioita, eikä siellä havaittu hajuhaittoja. Tilat olivat kylmillään, ja näiden aiheuttamat lämpövuodot 2. kerroksen käyttötiloista saattavat olla huomattavat talvisaikaan.

19 / 22 Kuva 23: Ullakkotila, joka toimii varastona Kuva 24: Ullakkotila, eristeenä vanhoja sanomalehtiä Yläpohja Kuten luvussa 7 todettiin, vesikaton kautta on tullut vettä toisen kerroksen huonetilaan, ja vesikaton kunto on todettu huonoksi. Tämän vuoksi yläpohjaan tehtiin 3 rakenneavausta vastaaville kohdille kuin välipohjaankin, eli 2 avausta iltapäiväkerhon tilaan ja 1 avaus huonetilaan, jonka yläpohjaa on korjattu kattovuodon takia. Iltapäiväkerhotilan avaukset tehtiin yläpohjan vinoille osille lähelle ulkoseiniä, ja huonetilan avaus tehtiin keskemmälle vaakatasossa olevalle yläpohjan osalle.

20 / 22 Iltapäiväkerhon tilaan kierreportaikon lähelle tehdyssä rakenneavauksessa (kuva 25) todettiin yläpohjan rakenteen olevan seuraavanlainen: kipsilevy n. 13 mm puukoolaus n. 20 mm vaakalaudoitus n. 22 mm tervapaperi kantavat puurakenteet ja täytekerros n. 250 mm vesikaton ruodelaudoitus, johon avaus päättyi Rakenneavauskohta oli silmämääräisesti melko siisti ja hyväkuntoinen, eikä siinä ollut aistittavissa hajuhaittoja. Lämmöneristeenä oli käytetty tässä kohtaa kutterilastua. Eristekerroksesta otettiin materiaalinäyte 6, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Kuvat 25 ja 26: Iltapäiväkerhotilan yläpohjan rakenneavaukset Iltapäiväkerhotilaan tehtiin vastakkaisen ulkoseinän lähelle toinen rakenneavaus (kuva 26), jonka perusteella todettiin yläpohjan rakenteen olevan samanlainen kuin edellisessä avauskohdassa. Myös tämä avauskohta oli silmämääräisesti siisti ja hyväkuntoinen, eikä siinä ollut aistittavissa hajuhaittoja. Yläpohjan lämmöneristeenä oli tässä kohtaa käytetty purua. Eristekerroksesta otettiin materiaalinäyte 10, jossa ei todettu olevan viitettä vauriosta. Huonetilaan, jossa on aikaisemmin ollut kattovuoto, tehtiin avaus yläpohjaan (kuva 27). Tässä kohdin yläpohjan rakennetta oli uusittu siten, että alkuperäiset täytteet oli poistettu, ja nämä oli korvattu villaeristeellä ja tuulensuojalevyllä. Rakenne oli silmämääräisesti normaali, eikä siinä ollut aistittavissa hajuhaittoja. Uusitusta villaeristeestä otettiin materiaalinäyte 8, jossa todettiin olevan merkittävästi mikrobikasvustoa ja vahva viite vauriosta. Huonetilan osalta vaikuttaa siltä, että yläpohjan rakenne on ollut edelleen kostea siinä vaiheessa, kun uudet materiaalit on asennettu korjattavalle osalle, tai sitten vesikatto on päässyt vuotamaan myös korjaustöiden jälkeen. Sen sijaan iltapäiväkerhon tilassa ei yläpohjassa havaittu olevan vaurioita.

21 / 22 Kuva 27: Huonetilan uusittua yläpohjaa 8.2. Toimenpide-ehdotukset Yhteen ullakkotilaan, johon ei tällä hetkellä ole pääsyä, suositellaan oven asentamista. Muuten ullakkotilojen osalta ei erityisiin korjaustoimenpiteisiin ole aihetta, mitä sisäilman laatuun tulee. Lukuisat kylmäullakot aiheuttavat kuitenkin merkittäviä lämpövuotoja käyttötiloista. Tämän vuoksi on hyvä harkita sitä, olisiko ullakot syytä muuttaa käyttötiloiksi tai tulisiko vaihtoehtoisesti käyttötilojen ja ullakoiden väliset rakenteet eristää nykyistä paremmin, jolloin rakennuksesta olisi mahdollista saada nykyistä energiataloudellisempi. Saatujen tietojen mukaan vesikaton kunto on siinä määrin huono, että se joudutaan uusimaan lähitulevaisuudessa. Samassa yhteydessä tulee korjata yläpohja vuotopaikkojen kohdalta uudelleen, eli poistaa villaeristeet ja muut materiaalit vaurioituneelta alueelta kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Yläpohjan korjausten laajuus on mahdollista määrittää tarkemmin vesikaton uusimisen yhteydessä, jolloin vuotopaikat saadaan selvitettyä tarkemmin. Joka tapauksessa yläpohja tulee korjata vähintään huonetilan alueelta. Koska suurin osa rakennuksen toisesta kerroksesta on kylmäullakkoa, suositellaan yläpohjan korjaamista koko lämmöneristetyn alueen laajuudelta, jolloin yläpohjan rakennetta saadaan parannettua myös lämpötaloudellisesti. Tällöin saadaan korjattua myös yläpohjan mahdolliset muut kosteusvauriokohdat, joiden esiintyminen on sitä todennäköisempää, mitä huonommassa kunnossa rakennuksen vesikatto on. 9. ULKOSEINÄT 9.1. Havainnot ja johtopäätökset Ullakkotilojen tutkimusten yhteydessä todettiin ulkoseinien olevan ulkopuolelta rapattua siporex-harkkoa (kuva 28). Ulkoseinien paksuuden perusteella voitiin todeta, että ulkoseinien rakenne on samanlainen myös ensimmäisen ja toisen kerrok-

22 / 22 sen osalta, eikä seinissä ole lämmöneristeitä. Tämä varmistettiin tekemällä rakenneavaus ulkoseinään ensimmäiseen kerrokseen. Koska seinärakenne on kiveä, sillä ei katsota olevan vaikutusta sisäilman laatuun muuten kuin lämpötalouden kannalta. Kuva 28: Ulkoseinät siporex-harkkoa 9.2. Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinien osalta ei toimenpide-ehdotuksia todettu aiheelliseksi. Raportin vakuudeksi, Maria Saari HKR-Rakennuttaja (09) 310 39843 maria.saari@hel.fi Jakelu: Seppo Mikkola Kv, Tilakeskus Kirsti Laakso Opev, Heteniityn ala-aste

LIITE 2 Asiakasratkaisut ANALYYSIVASTAUS 1 (2) H12133ML 16.3.2012 HKR-RAKENNUTTAJA/ RAT 1 MARIA SAARI PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Näytteenottaja: Maria Saari Näytteenottopaikka: Heteniityn ala-aste, entinen asuinrakennus, Heteniityntie 4 Näytteenottopäivämäärä: 22.2.2012 Vastaanottopäivämäärä: 24.2.2012 Näytemäärä: 10 kpl Analyysimenetelmä: Materiaalinäytteen mikrobiologinen analysointi (AR1205-TY-030) Laimennossarjamenetelmä, elinkykyisten mikrobien määrä yksikössä cfu/g (cfu = colony forming unit = pesäkettä muodostava yksikkö). Sisäinen menetelmä, STM Asumisterveysohje 2003:1, STM Asumisterveysopas 3. korjattu painos, 2009. Akkreditointi koskee ainoastaan ko. analyysiä. Määritysraja: 100 cfu/g Mikrobiryhmät Kasvatusalustat Kasvatuslämpötila Kasvatusaika Mesofiiliset sienet 2% mallasuuteagar (M2-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset sienet Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset bakteerit Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset aktinobakteerit Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) + 25 C 14 vrk Tutkitut näytteet Tulosten tulkinta 1. 1. krs, luokkatila, alapohja, kutterilastu ja puru ei viitettä vauriosta 2. 1. krs, varastotila, alapohja, puru ei viitettä vauriosta 3. 1. krs, tekstiilityön luokka, alapohja, kutterilastu ei viitettä vauriosta 4. 1. krs, tekstiilityön luokka, alapohja, kutterilastu viittaa vaurioon 5. 2. krs, kerhotila, välipohja, kutterilastu ei viitettä vauriosta 6. 2. krs, kerhotila, yläpohja, kutterilastu ei viitettä vauriosta 7. 2. krs, huonetila, välipohja, villa ei viitettä vauriosta 8. 2. krs, huonetila, yläpohja, villa vahva viite vauriosta 9. 2. krs, kerhotila, välipohja, kutterilastu ei viitettä vauriosta 10. 2. krs, kerhotila, yläpohja, kutterilastu ei viitettä vauriosta Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, faksi 030 474 2619, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

ANALYYSIVASTAUS H12133ML 2 (2) Analyysitulos: Näyte Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit M2-agar DG18-agar THG-agar 1. Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä - 2. Yhteensä 1 600 Yhteensä 1 000 Yhteensä 1 200 Penicillium 1 600 Penicillium 1 000 3. Yhteensä 400 Yhteensä - Yhteensä 300 punaiset hiivat 200 Paecilomyces variotii* 100 steriilit 100 4. Yhteensä - Yhteensä 1 500 Yhteensä 200 Aspergillus restrictus* 1 500 5. Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä - 6. Yhteensä 300 Yhteensä - Yhteensä 100 steriilit 300 7. Yhteensä 600 Yhteensä 400 Yhteensä 200 Penicillium 500 Penicillium 400 Oidiodendron* 100 8. Yhteensä 78 400 Yhteensä 40 700 Yhteensä 209 600 Penicillium 39 600 Penicillium 36 000 Streptomyces* 600 Phoma* 23 400 Cladosporium 3 900 Muut bakteerit 209 000 Oidiodendron* 4 500 steriilit 700 steriilit 4 500 Eurotium* 100 Acremonium* 1 800 Aspergillus versicolor* 1 800 vaaleat hiivat 1 800 Exophiala* 900 Trichoderma viride* 100 9. Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä - 10. Yhteensä - Yhteensä - Yhteensä - *=kosteusvaurioon viittaava mikrobi, pesäkemäärä ilmoitettu suluissa, O =indikaattorimerkitys vielä avoin (Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2005, s. 56-59), pesäkemäärä ilmoitettu suluissa, A.=Aspergillus, Streptomyces=aktinobakteeri (sädesieni), -=pitoisuus alle määritysrajan, a =tulos ilmoitettu arviona, koska maljoilla pesäkemäärä liian suuri/ylikasvua Tulkintaohje: Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus on suurempi kuin 10 000 cfu/g, aktinobakteeripitoisuus on suurempi kuin 500 cfu/g tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, soveltamisopas 3. korjattu painos 2009). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on kuitenkin normaalia. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Outi Lindroos Mikrobiologi Työympäristön kehittämispalvelut Tuovi Karpeeki Laborantti Työympäristön kehittämispalvelut Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella.