TUTKIMUSRAPORTTI Iisalmen kaupunki Keskustan päiväkoti

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Iisalmen kaupunki

2 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Rajaukset kohteessa Tutkimusajankohta ja tutkijat PERUSTIEDOT KOHTEESTA Yleistiedot Kiinteistössä tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet (asiakirjoista/tilaajalta saadun tiedon mukaan) Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SISÄILMANÄYTTEENOTTO Rajaukset kohteessa Käytetyt mittalaitteet Tehdyt tutkimukset Viitearvot Tulokset OLOSUHTEET Viitearvot Tulokset RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET Tutkimusmenetelmät Materiaalimikrobit Viitearvot Käytetyt mittalaitteet Lämpökameralla tehdyt havainnot Maasto, sadeveden ohjaus ja salaojitus Perustukset ja alapohjarakenne Ulkoseinät Väliseinät Yläpohja ja vesikatto Muita huomioita ILMANVAIHTO... 43

3 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 1 YLEISTÄ Kohde Iisalmen keskustan päiväkoti Pohjolankatu Iisalmi Tilaaja Iisalmen kaupunki/ Kari Hyyryläinen Keskusta päiväkoti Pohjolankatu 14/PL Iisalmi 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusten tavoitteena oli selvittää Keskustan päiväkodin tilojen sisäilmaolosuhteita sekä mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta- ja riskitekijöitä. Päiväkodin henkilökunnalla on esiintynyt erityyppisiä oireita, kuten hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten päänsärkyjä ja väsymystä. Oireilujen on epäilty liittyvän päiväkodin tilojen sisäilman laatuun. 1.2 Rajaukset kohteessa Tutkimukset kohdistuivat päiväkodin tiloihin. Tutkimukset tehtiin tilaajan toimeksiantona ja ennalta sovitussa laajuudessa tehdyn riskiarviomuistioon ja sisäilma- sekä kuntotutkimussuunnitelmaan pohjautuen. Päiväkodin tilojen rakenneteknisillä tutkimuksilla selvitettiin rakenteiden kosteusteknistä ja mikrobiologista kuntoa sekä selvitettiin sisäilmamittauksilla sisäilman laatua ja sisäilman mikrobipitoisuutta. Sisäilman mikrobimäärityksellä haluttiin selvittää mahdollisten mikrobiperäisten epäpuhtauksien esiintymistä sisäilmassa ja/tai kulkeutumista sisäilmaan. Lisäksi selvitettiin päiväkodin kolmen tilan sisäilman perusolosuhteita sekä tilojen paine-eroa ulkoilmaan nähden kahden viikon ajan tallentavilla olosuhdemittareilla. 1.3 Tutkimusajankohta ja tutkijat Tutkimukset kohteella: , ja Minna Laurinen, rakennusterveysasiantuntija Petri Hartikainen, rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, sisäilma-asiantuntija Marko Vallius, sisäilmatutkija

4 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA 2.1 Yleistiedot Rakennusvuosi: 1890-luvulla Kerrosluku: 1 Kohde on 1890-luvulla rakennettu pääosin hirsirakenteinen ja lautaverhottu rakennus, jossa on toiminut Iisalmen kaupungin keskustan päiväkoti elokuulle 2013 saakka. Rakennuksessa on toiminut aikaisemmin eri aikoina kahvila, käsityökeskus, päiväkoti ja posti. Rakennus on ollut alkuperäisesti asuin käytössä. Rakennuksessa on tehty useita tilamuutoksia sekä korjaus- ja huoltotöitä. Tilaajalta saatujen piirustusten perusteella rakennukseen on tehdyn mm. tilamuutoksia, joilla on mahdollisesti vaikutusta tilojen sisäilmaan (esimerkiksi wc-tilat ovat useampaan kertaa muuttuneet ja vaihtaneet paikkaa). Vanhaan wc-tilaan on uusissa tilajärjestelyissä tullut lepohuone/toimisto. Lisäksi alkuperäisissä eristemateriaaleissa, kuten sammal ja puru voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja ja näin vaikuttaa sisäilman laatuun. Alkuperäisissä pohjakuvissa on useita tulisijoja sekä hormirakenteita, jotka on purettu pois lämmitysmuodon muuttuessa. Vanha öljylämmitysjärjestelmä on myös poistettu käytöstä ja kellarissa ollut öljysäilö on poistettu tiloista. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtojärjestelmän mittauksia ja säätöjä on suoritettu useaan otteeseen, mm. ilmastoinnin toimivuutta ja korjauksia on suoritettu tammi-helmikuussa Tilaajalta ja asiakirjoista saatujen tietojen perusteella päiväkodin tiloissa on tehdyt paljon korjaustoimenpiteitä mm. sisäilmaongelmien poistamiseksi, mutta henkilökunnan oireilut eivät ole kuitenkaan vähentyneet olennaisesti tähän mennessä toteutuneista korjaustoimenpiteistä huolimatta. Tutkimusten aikana päiväkodin tilat olivat tyhjillään. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan oireet ovat helpottaneet tai kokonaan poistuneet muualle muuton jälkeen.

5 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 1. Päiväkodin pohjakuva 2.2 Kiinteistössä tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet (asiakirjoista ja tilaajalta saadun tiedon mukaan) Pohjolankadun puoleisen julkisivun ikkunat oli vaihdettu v uusi ilmanvaihtokone (Lastenkammarin iv-kone uusittu ) Lastenkammarin alapohjan selvittelyt 4/2011 Tenavatuvan ja Lastenkammarin osalta oli rakenteellisia korjauksia ja ilmanvaihdon tehostaminen tehty kesän 2011 aikana VOC-mittaukset suoritettu Linoleum- pinnoitteesta materiaalinäytteet ja Ilmastoinnin toimivuutta ja korjauksia suoritettu tammi-helmikuussa 2012 Henkilökunnan työtilaan lisätty uudet tulo- ja poistoilmakanavat toiselta koneelta 4/2012 Kaikissa päiväkodin tiloissa tehty iv- mittaukset ja säädöt 4/2012 Lattiapinnoitteet uusittu ja myös lattiapinnoitteen alla olevat rakennuslevyt sekä tiivistetty lattian ja seinien liitoskohdat 9/2012 Ilmanvaihdon mittaukset ja säädöt suoritettu 9/2012 Toiseen eteiseen oli tullut vettä kattorakenteista, korjaustoimenpiteet 4/ Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat Piirustuksia Valokuvia tuulettuvasta alapohjasta Materiaalien FLEC-mikrobianalyysit ( ) , Ositum Materiaalien mikrobianalyysi , Ositum Ilmanvaihdon seurantaraportit ( , , , , , ) Iv-mittauspöytäkirjat , Iisalmen putkiasennus Oy IV-laitteistojen nuohoustodistus , Ylä-Savon Lvi-palvelut Oy Lausunnot päiväkodin korjaussuunnitelmista ja seurannasta sekä vesivuodon aiheuttamat toimenpiteet, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ( , , ) Tarkastuskertomukset , Aluehallintovirasto Käyttöpäiväkirjan merkinnät Työterveyshuollon lausunto Keskustan päiväkodin sisäilmasta, työterveyslääkäri Tuomas Nuutinen,

6 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 3 YHTEENVETO Iisalmen keskustan päiväkodin tiloissa tehtiin sisäilmamittauksia ja -tutkimuksia, joilla selvitettiin tilojen sisäilmaolosuhteita. Lisäksi tehtiin rakenneteknisiä tutkimuksia ja aistinvaraisia havaintoja sekä selvitettiin usealla rakenneavauksella rakenteiden mikrobiologista kuntoa. Rakenneteknisillä ja mikrobiologisilla tutkimuksilla selvitettiin lähinnä ulkoja väliseinärakenteiden sekä ala-ja yläpohjarakenteiden kuntoa. Tilaajalta ja asiakirjoista saatujen tietojen perusteella päiväkodin tiloissa on tehdyt useita korjaustoimenpiteitä mm. sisäilmaongelmien poistamiseksi. Henkilökunnan oireilut, kuten hengitysteiden ja silmien ärsytysoireet sekä yleisoireet, kuten päänsärky ja väsymys, eivät ole kuitenkaan vähentyneet toivotulla tavalla toteutuneista korjaustoimenpiteistä huolimatta. Loka-marraskuussa 2013 tehtyjen tutkimusten tavoitteena oli selvittää, tällä hetkellä tyhjillään olevien päiväkodin tilojen sisäilmaolosuhteita sekä mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta- ja riskitekijöitä. Kahden viikon pölylaskeumasta otetuissa mineraalivillakuitunäytteissä pitoisuudet huoneilmassa ylittivät työterveyslaitoksen antaman ohjearvon tilassa 15. Työterveyslaitoksen suositus ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumassa on 0,2 kuitua/cm 2. Lisäksi huoneiden 13 ja 15 tuloilmapäätelaitteelta otetuissa näytteissä esiintyi teollisia mineraalivillakuituja. Teolliset mineraalikuidut voivat aiheuttaa erilaisia ihon, silmien ja ylempien hengitysteiden ärsytysoireita. Ongelman poistamiseksi teollisten mineraalikuitujen lähteet tulee poistaa. Sisäilman perusolosuhteita mitattiin kolmesta tutkittavasta tilasta (28, 24 ja 15). Sisäilman lämpötilat ja hiilidioksidipitoisuudet sekä sisäilman suhteellinen kosteus olivat kaikissa tiloissa hyvänä pidettävällä tasolla. Olosuhdemittauksessa paine-eroissa ulkoilmaan nähden ei suuria poikkeavuuksia ollut havaittavissa, ainoastaan tilassa 24 oli jonkin verran alipaineisuutta. Tilan pitkäaikainen alipaine ulkoilmaan nähden mahdollistaa rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin ja rakenteiden jäähtymisen ulkoilman vaikutuksesta. Tutkimusten yhteydessä otetuissa sisäilmanäytteissä oli yksittäisiä pesäkkeitä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja lähinnä tilojen 28 ja 24 osalla ja analyysitulokset tulkitaan epätavanomaiseksi. Yksinomaan ilmanäytteen sieni-itiöpitoisuuden perusteella ei voida tehdä kuitenkaan johtopäätöksiä sisäilman laadusta, koska sieni-itiöpitoisuudet eivät välttämättä korreloi havaittujen oireiden esiintymiseen. Herkistyneille henkilöille oireet voivat puhjeta myös tavanomaisina pidettävissä sisäilman mikrobipitoisuuksissa. Tiloissa oleskelevien henkilöiden kokemat ärsytys- ja yleisoireet saattavat liittyä myös altistukseen mikrobien kaasumaisille tai toksisille aineenvaihduntatuotteille tai muille altisteille. On huomioitava, että yksittäisellä mittaushetkellä todettu sieni-itiöpitoisuus voi olla pieni, vaikka rakenteissa esiintyisikin mikrobikasvustoa eikä kosteus- ja homevaurion mahdollisuutta voida näin varmuudella sulkea pois.

7 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Rakennusmateriaalinäytteiden osalta voidaan todeta, että ulkoseinän, väliseinän, alapohjan ja yläpohjan rakennusmateriaaleista otetuista näytteistä löytyi eriasteisia vaurioita ja selkeääkin mikrobikasvua. Huomioitava on, että esim. samaa mikrobilajia (Sporotrichum sp.) löytyi ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä. Ko. mikrobi kasvaa maljoilla hyvin Trichoderman tapaan, nopeasti koko maljan täyttäväksi pesäkkeeksi. Sammal ja vanha puueriste tarjoavat hyvän kasvualustan ja suotuisissa olosuhteissa mikrobi myös leviää helposti. Lisäksi on huomioitava, että päiväkotirakennuksessa on paljon luonnonmateriaaleja, jotka reagoivat ulkoilmanolosuhteisiin, kuten suhteelliseen kosteuteen. Luonnonmateriaaleissa, kuten sammaleessa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja ilman, että kyseessä välttämättä on materiaalin kastuminen ja siitä seurannut mikrobikasvu. 4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen seinä- ja lattialiitoksia oli korjausten yhteydessä tiivistetty usean tilan osalta tiivistysnauhoituksella. Muutamista tiloista tiivistysnauhoitus puuttui kokonaan. Niissä tiloissa missä oli tiivistysnauhoitus, oli se asennettu verhouslevyn pintaan. Rakenneavausten yhteydessä havaittiin, että sisäverhouslevyjen taustalla oli koolaus ja ns. tyhjä ilmatila. Tyhjässä tilassa oli havaittavissa ilmavirtauksia ja esim. liitosten ja läpivientien yms. aukkojen kautta on mahdollista tulla epäpuhtauksia, mikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita huoneilmaan. Joten liitosrakenteiden tiivistysnauhoituksella on saatu parannettua tiiveyttä, mutta rakenteet eivät kuitenkaan saavuta tarvittavaa ilmatiiveyttä. Tehtyjen tutkimusten ja otettujen näytteiden perusteella sekä tilojen käyttäjien oireilun vuoksi voidaan todeta kohteen tiloissa olevan erityyppisiä ja -asteisia vauriosta. Rakennuksessa todettujen haitta-, ja riskitekijöiden sekä vaurioiden poistamiseksi rakennukseen tulee kohdistaa laajoja korjaustoimenpiteitä. Tehtävillä korjaustoimenpiteillä poistetaan rakenteissa mahdollisia kosteus- ja mikrobivaurioita, parannetaan vallitsevia sisäilmaolosuhteita sekä ennaltaehkäistään uusien haittojen syntymistä. Korjaukset tulee tehdä erillisten korjaussuunnitelmien mukaisesti. Rakenteiden purkutyön yhteydessä tulee noudattaa osastointi- ja suojausohjeita, jotta kosteus- ja mikrobipurkuepäpuhtauksien leviäminen estetään tehokkaasti. Korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon vähintään seuraavat toimenpide-ehdotukset, mitkä pohjautuvat tutkimuksessa todettuihin vaurioihin: - Rakennuksen ulkopuolinen veden ohjaus (ulkopuolinen kosteusrasitus minimoitava) - Ryömintätilan kosteusrasitus minimoitava - Salaojituksen olemassaolo ja toiminta tarkastetaan. Salaojat tarvittaessa kunnostetaan ja uusitaan - Asbesti- ja haitta-aine selvitys - Alapohjarakenteessa olevan märän alueen selvittäminen (mahdollinen viemärivuoto)

8 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 - Tiivistysnauhoitus ei takaa tarvittavaa tiiveyttä (vanhojen eristemateriaalien huomioiminen ja vaurioituneiden materiaalien sekä epäpuhtauksien pääsy vuotoilmareittien välityksellä huoneilmaan) - Ulko- ja väliseinien sekä ala- ja yläpohjan vaurioituneiden materiaalien poistaminen - Tuloilmakanavissa, mahdollisesti äänenvaimentimessa olevien kuitulähteiden tarkastaminen ja poistaminen (tilan 13 IV) - Suositellaan vesikatteelle aluskatetta ja sadevesijärjestelmän uusiminen/korjaaminen 5 SISÄILMANÄYTTEENOTTO 3.1 Rajaukset kohteessa Sisäilmanäytteet otettiin seuraavista tiloista: H28 H24 H15 Huom. näytteenottotilat olivat tyhjillään. Näytteenottokohdat on esitetty liitteenä olevassa pohjakuvassa (liite 1). 3.2 Käytetyt mittalaitteet Sisäilman mikrobit, Andersen 6-vaiheimpaktori Pintamikrobinäytteet huonepölystä Teolliset mineraalikuidut huonepölystä 3.3 Tehdyt tutkimukset Ilmamikrobinäytteenotto Ilmanäyte otettiin Andersen 6-vaiheimpaktorilla Asumisterveysoppaan (2009) ja laboratorion ohjeistuksen mukaisesti. Näytteenottoaika oli 15 minuuttia. Näyte otettiin noin metrin korkeudelta lattianpinnasta keskeltä huonetta. Tiloissa ei ollut käyttäjiä mittaushetkellä. Näytteenottohetkellä vallitsi syyssää eikä maassa ollut lumipeitettä, joten ulkoilmasta otettiin vertailunäytteet. Ilmanäytteen määritysraja on 4 cfu/m 3. Ilmanvaihto toimi normaalisti kaikissa tiloissa mittausten aikana. Pintamikrobinäytteenotto Pintamikrobimäärityksellä selvitetään sieni-itiöiden ja aktinobakteerien esiintymistä ja kulkeutumista pinnoille. Pintanäytteet otettiin 14 vuorokauden aikana pinnoille laskeutuneesta pölystä pintapyyhintämenetelmällä. Käytetyt kasvatusalustat on esitetty liitteenä olevissa laboratorion analyysivastauksissa. Geeliteippimenetelmä Teollisten mineraalikuitujen (lasikuitu, vuorivilla, lasivilla) esiintymistä sisäilmassa ja tasopinnoilla arvioidaan pinnoilta kerättävien geeliteippinäytteiden avulla. Menetelmällä kerätään tutkittavalle pinnalle laskeutunut huonepöly, jonka laskeuma-aika on kaksi viikkoa. Kuitujen tyyppiä menetelmällä ei voida määrittää. Asbestin, homeitiöiden tai muiden hiukkasten määrittämiseen menetelmä ei sovellu.

9 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Ilmamikrobi- ja pintamikrobinäytteet sekä teolliset mineraalikuitunäytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:n laboratoriossa Kuopiossa. 3.4 Viitearvot Ilmanäytteet Sisäilman sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Yksittäisellä mittaushetkellä todettu sieni-itiöpitoisuus voi olla pieni, vaikka rakenteissa esiintyisikin mikrobikasvustoa eikä kosteus- ja homevaurion mahdollisuutta voida näin ollen varmuudella sulkea pois. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on kuitenkin normaalia. Toimistorakennuksissa sisäilman mikrobipitoisuudet ovat pienempiä kuin asuinrakennuksissa. Sisäilman sieni-itiöpitoisuudet yli 50 cfu/m 3 ja aktinobakteeripitoisuudet yli 5 cfu/m 3 talviaikana viittaavat mikrobilähteeseen sisätiloissa. Poikkeava mikrobisto viittaa mahdolliseen kosteusvaurioon ja suuri bakteeripitoisuus (yli 600 cfu/m 3 ) viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon. Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) ja sen soveltamisoppaan (Asumisterveysopas 2009, 3. korjattu painos) tulkintaohjeiden mukaan taajamassa sijaitsevien asuinrakennusten ja sitä vastaavien rakennusten sisäilman sieniitiöpitoisuudet yli 100 cfu1/m 3 ja aktinobakteerit yli 10 cfu/m 3 talviaikana viittaavat mikrobilähteeseen sisätiloissa. Lisäksi poikkeava mikrobilajisto viittaa mahdolliseen kosteusvaurioon. Yksittäisten kosteusvaurioon viittaavien mikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on kuitenkin normaalia. Suuri bakteeripitoisuus (> 4500 cfu/m3) viittaa usein puutteelliseen ilmanvaihtoon. Kohteen sisäilmanäytteet on otettu lumettomana aikana, joten kohteen tuloksia (pitoisuutta ja lajistoa) verrataan ulkoilmasta otettuun vertailunäytteeseen. Pintanäytteet Kahden viikon aikana laskeutuneen pölyn mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa talviaikana mikrobilähteeseen sisätiloissa, mikäli laskeutuneessa pölyssä on runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on kuitenkin normaalia. 1 cfu = colony forming unit = pesäkkeen muodostava yksikkö = pmy mr= määritysraja

10 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Tasopinnoilla esiintyvien mikrobien määrälle ei ole olemassa terveysperusteisia rajaarvoja. Pintalaskeumanäytteiden tulokset ovat suuntaa-antavia. Teolliset mineraalikuidut Näytteestä lasketaan valomikroskooppia käyttäen yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut. Tulos ilmoitetaan yksikössä kuitua/cm². Alin ilmoitettava pitoisuus on 0,1 kuitua/cm². Kuitujen lukumäärälle pinnoilla ei ole virallista ohjearvoa. Työterveyslaitoksen suositus ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumalle on 0,2 kuitua/cm². 3.5 Tulokset Yhteenveto sisäilman mikrobimääritystuloksista ja teollisten mineraalikuitujen tuloksista on esitetty taulukossa 1. Laboratorion analyysivastaukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä. Taulukko 1. Sisäilman mikrobimääritystulokset sekä kuitunäytteiden tulokset mittauspaikoittain Mittaus-näytteenottokohta Näyte 1. H28 Tulos ilmanäytteet Tulos pintanäytteet Tulos kuitunäytteet Mahdollinen poikkeavuus Tavanomainen Tavanomainen Suuri homepitoisuus, yksittäisiä Pieni mikrobipitoisuus 0,2 kuitua/cm 2 kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Pieni bakteeripitoisuus, yksittäimonium (Aspergillus sp., Acrenen sädesieni pesäke sp.) joita ei ulkoilmanäytteessä ei esiintynyt Pieni bakteeripitoisuus, yksittäinen sädesieni pesäke Näyte 2. H24 Epätavanomainen Suuri homepitoisuus, Sporotrichum sp pesäkkeitä Pieni bakteeripitoisuus, yksittäinen sädesieni pesäke Epätavanomainen Pieni mikrobipitoisuus, Sporotrichum sp pesäkkeitä Pieni bakteeripitoisuus Tavanomainen 0,2 kuitua/cm 2 Näyte 3. H15 Tavanomainen Pieni home- ja bakteeripitoisuus Ei kosteusvauriomikrobeja Ei viittaa mikrobilähteeseen rakennuksessa Tavanomainen Pieni mikrobipitoisuus Pieni bakteeripitoisuus Ohjearvo ylittyy 0,7 kuitua/cm 2

11 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 4 OLOSUHTEET Huoneilman lämpötilan, hiilidioksidia ja suhteellisen kosteuden sekä painesuhteiden mittaamisessa käytetään tallentavia Tinytag- mittalaitteita. Mittausjakso oli kaksi viikkoa, tallennusväli on 10 min. Paine-eromittaukset tehdään mahdollisuuksien mukaan niin, että mittapisteitä on rakennuksessa eri ilmansuuntiin, näin voidaan helpottaa säänvaikutuksen arviointia mittaustulosten tulkinnassa. Painesuhdemittaukset tulee tehdä tilan normaalia käyttöä vastaavissa sää- ja käyttöolosuhteissa (huom. tilat tyhjillään). Sisä- ja ulkoilman välisen painesuhteen mittaus tehdään tuuletusikkunat suljettuina. 4.1 Viitearvot Olosuhdemittaukset suoritettiin tiloista: Huone 28 (T, RH, Co 2) Huone 24 (T, RH ja Co 2 ja Pa) Huone 15 (T, RH, Co 2 ja Pa) Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmissä tavoitteellinen sisäilman paine-ero on 0-2 Pa (lievästi alipaineinen) ulkoilmaan nähden. Sääolosuhteet vaikuttavat paineeromittauksiin (mm. puuskittainen tuuli). Huoneilman suhteellinen kosteus tulisi olla %. Arvon saavuttaminen ei aina ole mahdollista ilmastollisista syistä. Arvoista poikkeaminen ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen/oleskelun terveydelliset edellytykset täyttyvät. Huoneilman lämpötilan tavoitearvo tulisi olla C. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan tavoitearvo tulisi olla C. (Sisäilmastoluokitus 2008 (RT ) ohjetta soveltaen sisäilmaluokassa S3, operatiivisen lämpötilan tavoitearvot) Asumisterveysopas antaa sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ohjearvon 1500 ppm (2 700 mg/m 3 ). Tyydyttävä arvo on 1200 ppm (2 160 mg/m 3 ). Sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus mm. ilmanvaihdon riittämättömyydestä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ei ole terveysperusteisia ohjearvoja. Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. 4.2 Tulokset Päiväkodin kolmen tilan olosuhteita (lämpötilaa, hiilidioksidia ja suhteellista kosteutta) mitattiin tallentavilla mittalaitteilla kahden viikon tarkastelujaksona ( ). Lisäksi mittausjaksolla mitattiin kahden ko. tilan painesuhteita ulkoilmaan nähden. Ulkoilman lämpötila ja kosteus mitattiin rakennuksen ulkopuolella olevalla olosuhdemittarilla.

12 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Yhteenveto olosuhde- ja paine-eromittauksen tuloksista on esitetty alla. Olosuhdemittausten kuvaajat on esitetty raportin liitteenä. Tila H15: - Sisäilman lämpötila (T) oli mittausjaksolla pääosin normaalina pidettävällä tasolla, ollen käytön aikana välillä 19,6 21,4 C. - Sisäilman suhteellinen kosteus (Rh) oli vuoden aikaan ja ulkoilman olosuhteisiin nähden tavanomainen, vaihteluväli oli 15,9 %. 51,8 %. - Tilan hiilidioksidipitoisuus oli mitattavassa tilassa hyvällä tasolla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli ylimmillään 440 ppm. - Sisätila oli ulkoilmaan nähden pääsääntöisesti lievästi ylipaineinen, painesuhde vaihteli nollan molemmin puolin (sääolosuhteet; puuskittainen tuuli) Tila H24: - Sisäilman lämpötila (T) oli mittausjaksolla pääosin normaalina pidettävällä tasolla, ollen käytön aikana välillä 20,2 21,6 C. - Sisäilman suhteellinen kosteus (Rh) oli vuoden aikaan ja ulkoilman olosuhteisiin nähden tavanomainen vaihteluväli oli 17,4 %. 50,2 %. - Tilan hiilidioksidipitoisuus oli mitattavassa tilassa hyvällä tasolla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli ylimmillään 316 ppm. - Sisätila oli ulkoilmaan nähden pääsääntöisesti alipaineinen (sääolosuhteet; puuskittainen tuuli). - Alipaine mahdollistaa rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin ja rakenteiden jäähtymisen ulkoilman vaikutuksesta. Edellytyksenä epäpuhtauksien kulkeutumiselle on vuotoilmareittien olemassaolo ja rakenteiden epätiiviyskohdat. 8 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET Tila H28: - Sisäilman lämpötila (T) oli mittausjaksolla pääosin normaalina pidettävällä tasolla, ollen käytön aikana välillä 20,3 22,9 C. - Sisäilman suhteellinen kosteus (Rh) oli vuoden aikaan ja ulkoilman olosuhteisiin nähden tavanomainen vaihteluväli oli 17,5 %. 48,3 %. - Tilan hiilidioksidipitoisuus oli mitattavassa tilassa hyvällä tasolla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli ylimmillään 310 ppm. 5.1 Tutkimusmenetelmät Rakennustekniset tutkimukset perustuvat rakennuksesta tehtyyn aistinvaraiseen havainnointiin ja riskiarvioon. Kohteessa suoritettiin aistinvaraisten havaintojen tueksi kosteusmittauksia, rakenteiden avauksia ja lisäksi otettiin materiaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Materiaalimikrobinäytteet otettiin mm. yläpohja-, ulkoseinä-, väliseinä- sekä alarakenteista rakenteiden mikrobiologisen kunnon arvioimiseksi. Rakenneavauksen yhteydessä materiaalinäytteet otettiin suoraan minigrip-salpapussiin. Näytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:n laboratoriossa Kuopiossa.

13 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Merkkisavukokeilla havainnoitiin mahdollisia rakennusvaipan epätiiveyskohtia sekä näiden kautta tapahtuvan ilmavirtauksen suuntaa. Lisäksi lämpökameraa käytettiin tutkimusten apuvälineenä havainnoimaan mahdolliset ilma- ja lämpövuotoja. 5.2 Materiaalimikrobit Rakennusmateriaalinäytteistä määritetään rakennusmateriaalien elinkykyistensieni-itiöiden ja bakteerien pitoisuuksia ja sukua. Materiaalinäyte otetaan, kun halutaan selvittää, onko tutkittavassa rakennusmateriaalissa mikrobikasvua tai kun halutaan selvittää mikrobivaurion laajuutta. Materiaalinäytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä. Näytteet otettiin laboratorion ohjeistuksen ja Asumisterveysohjeen mukaisesti. Rakennusmateriaalinäytteet otettiin rakenneavausten yhteydessä. Liitteenä olevassa pohjakuvassa on esitetty näytteenottopaikat. 5.3 Viitearvot Käytetyt kasvatusalustat on esitetty liitteenä olevissa laboratorion analyysivastauksissa. Materiaalimikrobinäytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:llä Kuopiossa. 5.4 Käytetyt mittalaitteet Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisen kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Suoraviljelymenetelmän mikrobipitoisuus (Mikrobioni Oy): +++ (= selvä mikrobikasvu materiaalissa), ++ (= epäilys mikrobikasvusta materiaalissa), + (= ei mikrobikasvua materiaalissa) ja <mr (= ei mikrobikasvua materiaalissa, tulos alle määritysrajan) Pintakosteutta arvioitiin wc-tilojen lattiamateriaalin päältä huonekohtaisesti ja pistokoeluontoisesti. Arviot suoritettiin Tramex MEP -pintakosteuden osoittimella. Rakenteiden suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin Vaisalan HMP 41- mittalaitteella ja HMP 42-mitta-anturilla. Laite ja antura ovat uusia (02/2013). Anturi on kalibroitu 02/2013. Kalibroitujen mittapäiden tarkkuus on 3,0 % RH (0 90 % RH) sekä lämpötila 0,4 ºC. Puun kosteutta mitattiin MaxiLigno -laitteistolla Merkkisavu Dräger Lämpökamera FLIR E50bx Rakennusmateriaalinäytteet mikrobimääritystä varten

14 Iisalmen kaupunki RAPORTTI / Lämpökameralla tehdyt havainnot Lämpökameraa käytettiin tutkimusten apuvälineenä havainnoimaan mahdolliset ilma- ja lämpövuodot. Kuva 2. Rakennuksen ulkoseinä- ja yläpohjaliitoksissa epätiiveyttä (tila 36) Kuva 3. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa Kuva 4. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä (aula 33) Kuva 5. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa

15 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 6. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä (aula 33) Kuva 7. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa Kuva 8. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä Kuva 9. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa Kuva 10. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä (tilassa 22 oleva komero) Kuva 11. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa

16 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 12. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä (tila 29) Kuva 13. Seinärakenteissa ilma- ja lämpövuotoa Kuva 14. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä (tila 29) Kuva 15. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa Kuva 16. Rakennuksen lattia- ja ulkoseinäliitoksissa epätiiveyttä Kuva 17. Liitosrakenteissa ilma- ja lämpövuotoa

17 Iisalmen kaupunki RAPORTTI / Maasto, sadeveden ohjaus ja salaojitus Piha-alueen päällysrakenteena on nurmikko ja hiekka sekä kadunpuolella asfaltti. Nurmikko ja multainen maa-aines ovat kiinni perustusrakenteissa. Maanpinnan muodot ja kallistukset viettävät osassa kohtaa rakennuksen vierustoilla rakennukseen päin. Vesikaton sadevedet on johdettu syöksytorvilla, joiden alla ei joka kohdassa ole sadevesikaivoja ja osa olevista sadevesikaivoista sijaitsee etäällä syöksytorvesta. Sade- ja sulamisvesien kulkeutuminen perustusrakenteisiin ja tuulettuvaan ryömintätilaan lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Salaojien olemassaoloa tai toimintaa ei selvitetty tämän tutkimuksen yhteydessä. Kuva 18. Pihanpuolella päällysrakenteena on nurmikko Kuva 19. Kadunpuolen päällysrakenteena on asfaltti Kuva 20. Sadevesien puutteellinen ohjaus perustusrakenteista Kuva 21. Sadevesikaivo etäällä syöksytorvesta

18 Iisalmen kaupunki RAPORTTI / Perustukset ja alapohjarakenne Päiväkotirakennuksessa on pääosin tuulettuva puurakenteinen alapohja eli rossipohja, mikä tarkoittaa alapohjaa, jossa alapohjarakenteen ja maanpinnan välissä on ilmatila eli ns. ryömintätila. Ryömintätila oli osassa kohtaa liian matala ja sen maanpinta oli ympäröivää maanpintaa alempana (noin puoli metriä alempana kadunpuolella). Ryömintätilan pohjalla oli vettä kerääviä epätasaisuuksia ja syvänteitä. Ryömintätilan pohjalla oli hienojakoinen hiekkakerros. Liiallinen kosteus synnyttää otolliset elinolosuhteet homekasvustolle. Lisäksi riittämätön tuuletus, salaojituksen puutteellisuus sekä sade- ja sulamisvesien vuotaminen ryömintätilaan lisäävät rakenteiden vaurioitumisriskiä. Laajalta osalta alapohjarakennetta oli korjattu ja rakenteita oli uusittu, mutta osassa tiloja oli vielä jäljellä alkuperäisiä eristemateriaaleja mm. sammalta. Alapohjan kantavien vaakapalkkien kunto oli pääosin hyvä, mutta tilojen kohdalla oli alapohjarakenteessa havaittavissa selkeää mikrobikasvua sekä kosteusvaurioita. Ko. tilojen kohdalla alapohjan puurakenteet olivat läpimärät ja puurakenteiden pinnalla oli limasinenikasvustoa. Limasienet eivät varsinaisesti ole rakennuslahottajia, mutta niiden ilmaantuminen kertoo puun liiallisesta kosteudesta. (Rakennuslahottajamääritys , Turun yliopisto). Märän alapohjarakenteen kohdalla voi olla mahdollinen viemärivuoto (kuvat 30-31). Rakennuslahottajanäytteen ottokohta on merkitty pohjapiirustukseen. Wc- ja pesutiloissa lattiarakenteeseen tehtiin pintakosteusmittauksia pistokoeluontoisesti. Lattioissa ei havaittu kosteuspoikkeama-alueita. Alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä seinä- ja lattiarakenteiden liitoskohtia oli tiivistetty (Ardexin tivistysnauhoitus). Kaikissa tiloissa ei kuitenkaan nauhoitusta ollut kuten tiloissa 23, Lisäksi huoneen 22 komeron seinän ja lattian liitoksessa oli havaittavissa selkeä rako. Merkkisavulla testattuna raosta ja läpivienneistä tuli ilmavirtausta huonetilaan päin. Komerossa oli aistittavissa myös mikrobiperäinen haju. (kuvat 38-41) Tuulettuvan alapohjan rakenteita tutkittiin myös huonetilojen puolelta rakenneavausten yhteydessä. Aihetta käsitellään raportin kohdissa ulkoseinien ja väliseinien rakenneavaukset. Rakenneavauskohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen.

19 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 22. Nurmikko ja ympäröivä maa oli ylempänä kuin ryömintätilan alapohja Kuva 23. Tuulettuvan alapohjan lisäksi rakennuksessa on ns. kellarillinen osa. Kuva 24. Kellarissa oli poikkeaa, mikrobiperäinen haju. Kuva 25. Päiväkotirakennuksen alapohjarakenteena on pääasiassa puurakenteinen, ryömintätilainen alapohja Kuva 26. Ryömintätila on osasta kohtaa matala Kuva 27. Alapohjan viemäriputkija, etualalla tulpattu viemäri

20 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 28. Alapohjan viemäliitos Kuva 29. Viemäriputken läpivienti epätiivis alapohjarakenteessa Kuva 30. Tilojen kohdalla alapohjarakenteissa oli havaittavaa selkeää näkyvää kasvustoa ja alapohjan puurakenteet olivat märät. Kuva 31. Tilan 26 kohdalta otettiin materiaalinäyte rakennuslahottajamääritystä varten. Näytteessä esiintyi limasieniä, joiden esiintyminen kertoo puun liiallisesta kosteudesta Kuva 32. Rakennuksessa on erillinen osa, jossa on tekninen tila. Tiloissa on ollut mm. öljysäiliö Kuva 33. Teknisessä tiloissa oli epäpuhtauslähteitä ja poikkeavaa hajua

21 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 34. Tekniset tilat Kuva 35. Teknisessä tilassa tiivistämättömiä läpivientejä entiseen öljysäiliätilaan Kuva 36. Tiivistämättömiä läpivientejä ja putkieristeissä asbestia Kuva 37. Rakennusosassa on epäpuhtauslähteitä. Epäpuhtaudet voivat tulla vuotoilmariettien kautta huonetiloihin.

22 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 38. Huoneen 22 komerosta oli useita läpivientejä, joista tuli merkkisavulla testattuna ilmavirtausta huonetilaan päin. Kuva 39. Huoneen 22 komerosta oli myös epätiiviitä läpivientejä yläpohjaan. Kuva 40. Huoneen 22 komeron seinän ja lattian liitoksessa oli havaittavissa rako Kuva 41. Huoneen 22 komeron seinän ja lattian liitoksessa oli havaittavissa rako. Merkkisavulla testattuna raosta tuli ilmavirtaus huonetilaan päin. Kuva 42. Eteistilassa ei ollut tiivistysnauhoitusta lattiaseinäliitoksessa (tila 25) Kuva 43. Eteistilan seinän ja lattian liitosessa oli selkeä rako, josta oli ilmavirtaus huonetilaan päin

23 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 44. Käytävätilassa ei ollut tiivistysnauhoitusta lattiaseinäliitoksessa (tila 26) Kuva 45. Käytävätilan seinän ja lattian liitosessa oli selkeä rako, josta oli ilmavirtaus huonetilaan päin 5.8 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinien runkorakenteena on hirsi ja ulkoverhouksena on laudoitus. Hirsirungon sisäpuolella oli vanhat pinkopahvit ja tapettikerrokset sekä korjausten yhteydessä asennettu koolaus ja sisäverhouslevy. Ikkunat oli uusittu kadunpuolelta v Rakenneavauksia tehtiin ulkoseinärakenteisiin yhteensä neljä kappaletta, joissa tutkittiin myös alapohjarakenteen kosteusteknistä ja mikrobiologista kuntoa. Rakenneavaus 1 Ulkoseinän rakennetta avattiin tilan 29 ulkoseinän kohdalta. (kuvat 46-55). Avauskohdalla lämpökamera tarkasteluissa havaittiin ko. kohdassa kylmempiä kohtia (kuva 13). Ulkoseinärakenne oli sisältä lukien: - kipsilevy - koolaus (ilmaväli 50 mm) - hirsi Alapohjan rakenne ko. kohdassa (uusittu rakenne): - Linoleum-lattiapäällyste - vaneri - lastulevy - rakennuspaperi - puhallusvillaeriste 200 mm - kovavillaeriste 35 mm Ulkoseinän ja lattian liitoksessa oli tiivistysnauhoitus. Tiivistysnauhoitus oli asennettu sisäverhouslevyn pinnalle. Nauhoituksella oli korjausten yhteydessä parannettu rakenneliitosten tiiveyttä, mutta sisäverhouslevyn takana oli noin 50 mm:n ilmaväli, josta oli ilmayhteys mm. läpivientien kautta huoneilmaan. Vuotoilmavirtaukset alapohjasta ja seinärakenteista sisäilmaan voivat tuoda mukanaan esim. seinän ja lattian rajapinnasta ja läpivientien juurista hajua, mikrobien itiöt ja aineenvaihduntatuotteet huoneilmaan.

24 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Rakenneavaus kohdasta otettiin materiaalinäytteet lattiatasosta sisäverhouslevyn taustapahvista, sisäverhouslevyn takana olevasta vaakapuusta, uudesta hirren eristeriveestä sekä hirren vanhasta eristeriveestä (näytteet 5-8, raportti RM ). Kaikissa neljässä otetussa näytteessä esiintyi yksittäisiä kosteusvaurioon viittaavia indikaattorimikrobeja (Aspergillius penicillioides sp., Sporotrichum sp., sädesienet) ja näytteissä oli viite vauriosta sekä epäilys mikrobikasvusta materiaaleissa. Kuva 46. Lepohuoneen 29 ulkoseinän rakenneavaus Kuva 47. Lattian ja ulkoseinän liitoksessa oli sisäverhouslevyn päällä tiivistysnauhoitus Kuva 48. Sisäverhouslevyn takana oli 50 mm:n ilmaväli (ilmavirtaus) Kuva 49. Materiaalinäytteet 5-8, kaikissa näytteissä oli viite vauriosta

25 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 50. Lattiassa tiivistysnauhoitus oli lattiapäällysteen alla, lattiavanerin päällä Kuva 51. Lattiapäällysteen alla olevat puurakenteet olivat kuivia Kuva 52. Lattian ja alapohjan rakenteet oli uusittu tilan 29 kohdalla Kuva 53. Lattialevytyksen alla oli puhallusvilla Kuva 54. Puhallusvillan alla oli kovaeristevilla sekä tuulettuvaa ryömintätilaa vasten että ulkoseinää vasten Kuva 55. Alapohjarakenteen vahvuus ~35 mm

26 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Rakenneavaus 2 Ulkoseinän rakennetta avattiin tilan 22 ulkoseinän kohdalta (kuvat 56-69). Ulkoseinärakenne oli sisältä lukien: - kipsilevy - koolaus (ilmaväli 30 mm) - useita pahvi ja tapettikerroksia - hirsi Alapohjan rakenne ko. kohdassa (uusittu rakenne): - Linoleum-lattiapäällyste - vaneri - filmivaneri - rakennuspaperi - puhallusvillaeriste Ulkoseinän ja lattian liitoksessa oli tiivistysnauhoitus. Tiivistysnauhoitus oli asennettu sisäverhouslevyn pinnalle. Nauhoituksella oli korjausten yhteydessä parannettu rakenneliitosten tiiveyttä, mutta sisäverhouslevyn takana oli noin 30 mm:n ilmaväli, josta oli ilmayhteys mm. läpivientien kautta huoneilmaan. Rakenneavaus kohdasta otettiin materiaalinäytteet lattiatasosta sisäverhouslevyn takaa pahvista, vanhoista tapettikerroksista sekä 10 cm lattiatason alapuolelta vanhasta sammal/purueristeestä (näytteet 9-11, raportti RM ). Pahvista ja tapeteista otetuissa näytteissä ei ollut viitettä vauriosta. Sammal/purueristeestä otetussa näytteessä esiintyi runsaasti mikrobeja (Sporotrichum sp.) ja näytteessä oli vahva viite vauriosta sekä selkeää mikrobikasvua materiaalissa. Rakenneavauksen yhteydessä oli vanhassa eristeessä aistittavissa myös poikkeava, mikrobiperäinen haju. Kuva 56. tilan 22 rakenneavaus Kuva 57. Lattian ja ulkoseinän liitoksessa oli sisäverhouslevyn päällä tiivistysnauhoitus

27 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 58. Sisäverhouslevyn takana oli koolaus ja ilmaväli Kuva 59. Koolauksen takana oli vanha tapetti + pahvi Kuva 60. Lattiassa tiivistysnauhoitus oli lattiapäällysteen alla, lattiavanerin päällä Kuva 61. Lattiavanerin alla oli filmivaneri Kuva 62. Vanereiden alla alapohjassa oli rakennuspaperi, alapohjarakenne oli uusittu Kuva 63. Vanhan tapetin alla oli pinkopahvi. Materiaalinäyte 9, näytteessä ei ollut viitettä vauriosta

28 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 64. Alapohjarakenteen eristeet oli uusittu Kuva 65. Seinärakenteessa oli useita vanhoja tapetti- ja pahvikerroksia. Materiaalinäyte 10, näytteessä ei ollut viitettä vauriosta Kuva 66. Alapohjarakenteen eristeen kosteus 23,7 % ja lämpötila 25,4 ºC. Eriste oli tutkimushetkellä kuivaa. Kuva 67. Materiaalinäyte 11, näytteessä vahva viite vauriosta ja selkeää mikrobikasvua

29 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 68. Tilan 22 ulkoseinän lattiatason hirsi oli huonokuntoinen ja osittain laho Kuva 69. Sisäverhouslevyn takana, ilmavälissä oli ilmavirtaus ja rakenteessa oli aistittavissa poikkeava, mikrobiperäinen haju Rakenneavaus 3 Ulkoseinän rakennetta avattiin tilan 15 ulkoseinän kohdalta (valokuvat 70-75). Ulkoseinärakenne oli sisältä lukien: - kipsilevy - koolaus, ilmaväli 30 mm - tapetti + puukuitulevy (näyte 12) - tapetti+ pahvi (näyte 13) + tapetti - hirsi Väliseinärakenne: - tapetti - kovalevy - koolaus - pahvi + tapetti - hirsi Alapohjan rakenne ko. kohdassa (uusittu rakenne): - Linoleum-lattiapäällyste - vaneri - filmivaneri - rakennuspaperi - puhallusvillaeriste Ulkoseinän ja lattian liitoksessa oli tiivistysnauhoitus. Tiivistysnauhoitus oli asennettu sisäverhouslevyn pinnalle. Nauhoituksella oli korjausten yhteydessä parannettu rakenneliitosten tiiveyttä, mutta sisäverhouslevyn takana oli noin 30 mm:n ilmaväli, josta oli ilmayhteys mm. läpivientien kautta huoneilmaan. Rakenneavaus kohdasta otettiin materiaalinäytteet ulkoseinältä lattiatason alapuolelta sisäverhouslevyn takaa puukuitulevystä, lattiatasosta pahvista sekä väliseinän ja ulkoseinän liitoskohdasta tiivistemassasta. (näytteet 12-14, raportti RM ). Puukuitulevystä otetussa näytteessä esiintyi yksittäinen kosteusvaurioon viittaava indikaattorimikrobi (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp.). Ulkoseinältä pahvista otetussa näytteessä

30 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 oli viite vauriosta sekä epäilys mikrobikasvusta materiaalissa (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp., Aspergillus fumigatus). Väliseinän ja ulkoseinän liitoksesta otetussa näytteestä oli vahva viite vauriosta ja selvä mikrobikasvu materiaalissa (Eurotium sp., sädesienet). Kuva 70. Huoneen 15 rakenneavaus tehtiin väliseinän ja ulkoseinän liitokseen Kuva 71. Sisäverhouslevyn takana oli koolaus ja ilmaväli Kuva 72. Materiaalinäyte, näyte 12. Näytteessä esiintyi yksittäisiä indikaattorimikrobeja. Kuva 73. Ulkoseinällä oli useita vanhoja pahvi + tapettikerroksia

31 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 kuva 74. Materiaalinäytteet 13 ja 14, näytteissä oli viite ja vahva viite mikrobikasvusta Kuva 75. Alapohjarakenteita oli uusittu, aivan seinän vieressä oli vanhaa purueristettä Rakenneavaus 4 Ulkoseinän, väliseinän ja alapohjan rakennetta avattiin tilan 23 (keittiö) ulkoseinän kohdalta (kuvat 76-79). Ulkoseinärakenne oli sisältä lukien: - kipsilevy - koolaus, ilmaväli 20 mm - hirsi Väliseinärakenne: - lastulevy (näyte 15) - koolaus tehty panelilla - hirsi Alapohjan rakenne ko. kohdassa (uusittu rakenne): - muovimatto - lastulevy - filmivaneri - rakennuspaperi - puhallusvilla Ulkoseinän, väliseinän ja lattian liitoksessa ei ollut tehty tiivistysnauhoitusta. Ilmavirtaus rakenteesta huonetilaan oli selkeä. Rakenneavaus kohdasta otettiin materiaalinäyte väliseinältä lattiatasosta sisäverhouslevyn taustalta (näyte 15, raportti RM ). Näytteessä ei ollut viitettä vauriosta. (Näytteessä esiintyi Sporotrichum sp)

32 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 76. Keittiön lattian ja seinän liitoksessa ei ollut tiivistysnauhoitusta Kuva 77. Vuotoilmavirtaukset olivat selkeät huonetilaan päin Kuva 78. Alapohjarakenteen eristeet oli uusittu Kuva 79. Materiaalinäyte 15, lastulevyn taustalta, ei viitettä vauriosta 5.9 Väliseinät Rakenneavauksia tehtiin väliseinärakenteisiin yhteensä kolme kappaletta, joissa tutkittiin myös alapohjarakenteen kosteusteknistä ja mikrobiologista kuntoa. Rakenneavaus 5 Väliseinän rakennetta avattiin tilan 28 kohdalta, keittiötä vasten (kuvat 80-93). Väliseinärakenne: - kipsilevy - koolaus - tapetti + vanha verhouslevy (kovalevy) - vaakalaudoitus - tervapaperi - tyhjätila 160 mm - keittiön vastaisen seinän vaakalaudoitus

33 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Alapohjan rakenne ko. kohdassa (uusittu rakenne): - Linoleum-lattiapäällyste - vaneri - lastulevy - rakennuspaperi - puhallusvillaeriste Väliseinän ja lattian liitoksessa oli tiivistysnauhoitus. Tiivistysnauhoitus oli asennettu sisäverhouslevyn pinnalle. Nauhoituksella oli korjausten yhteydessä parannettu rakenneliitosten tiiveyttä, mutta sisäverhouslevyn takana oli noin 30 mm:n ilmaväli, josta oli ilmayhteys mm. läpivientien kautta huoneilmaan. Rakenneavauskohdasta otettiin materiaalinäytteet väliseinältä lattiatasosta sisäverhouslevyn taustalta ja lattiatason yläpuolelta (+ 10 cm) vanhasta verhouspahvista. Lisäksi näytteet otettiin väliseinän vanhasta purueristeestä ja alapohjan uusitusta lattiaeristeestä (näytteet 1-4, raportti RM ). Sisäverhouslevyn taustalta otetussa näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia indikaattorimikrobeja (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp.). Samoin väliseinältä, vanhasta sisäverhouslevystä otetussa näytteessä oli indikaattorimikrobeja (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp., Eurotioum sp, sädesieniä). Väliseinän rakenneavauksen yhteydessä otettiin materiaalinäyte myös alapohjan uusitusta eristeestä. Näytteessä oli indikaattorimikrobeja (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp., Eurotioum sp). Kaikissa kolmessa näytteissä oli viite vauriosta sekä epäilys mikrobikasvusta materiaaleissa. Väliseinän ns. putkitilassa oli vanhaa puru- ja sammaleristettä. Kohdasta otetusta materiaalinäytteessä oli vahva viite vauriosta ja selvä mikrobikasvu materiaalissa (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp., Eurotioum sp, sädesieniä). Kuva 80. Lepohuoneen 28 väliseinän (keittiötä vasten) rakenneavaus Kuva 81. Väliseinän pintamateriaalina oli kipsilevy

34 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 82. Lattian ja väliseinän liitoksessa oli sisäverhouslevyn päällä tiivistysnauhoitus Kuva 83. Kipsilevyn taustapahvista otettiin materiaalinäyte, näyte 1, jossa oli viite vauriosta. Kipsilevyn taustalla oli vanha seinärakenne. Kuva 84. Koolausvälissä oli ilmavirtausta ja epätiiveyttä alapohjarakenteeseen Kuva 85. Lattiapäällysteen alla oli tiivistysnauhoitus

35 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 86. Uretaanivaahdotus oli vanhan seinärakenteen ja uuden lattiarakenteen liitoksessa Kuva 87. Vanhasta seinäverhouslevystä otettiin materiaalinäyte, näyte 2, jossa oli viite vauriosta. Väliseinärakenteessa oli pahvin jälkeen vaakalaudoitus. Kuva 88. Uusitusta alapohjan eristeestä otettiin materiaalinäyte, näyte 3, jossa oli viite vauriosta. Kuva 89. Vanhan laudoituksen taustalla oli tervapaperi, minkä tastalla oli tyhjävälitila (keittiöön meneviä putkia) Kuva 90. Putkitilassa oli poikkeava, mikrobiperäinen haju. kuva 91. Keittiön puolelle menevät putket ja läpiviennin kohdat olivat epätiiviit

36 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 92. Puru-sammaleristeestä otettiin materiaalinäyte, näyte 4, jossa oli vahva viite vauriosta ja selkeää mikrobikasvua materiaalissa. Kuva 93. Keittiön allaskaapista oli ilmayhteys putkien ja viemärin läpivientien välityksellä tilaan missä oli vaurioituneita materiaaleja. Rakenneavaus 6 ja 7 Ulkoseinän, väliseinän ja alapohjan rakennetta avattiin tilan 34 (sos. tila) kohdalta kahdesta kohtaa (kuvat 94-99). Rakenneavauskohdasta otettiin materiaalinäytteet väliseinältä lattiatason alapuolelta (- 5 cm) väliseinän uusitusta selluvillaeristeestä sekä sen alapuolella olevasta vanhasta puru/sammaleristeestä (näytteet 16-17, raportti RM ). Selluvillasta otetussa näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia indikaattorimikrobeja (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp., sädesieniä). Näytteessä oli viite vauriosta sekä epäilys mikrobikasvusta materiaaleissa. Vanhasta puru/sammaleristeestä otetussa näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia indikaattorimikrobeja (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp). Näytteessä oli vahva viite vauriosta sekä selkeä mikrobikasvu materiaalissa. Kuva 94. Sosiaalitilan ulko/väliseinään tehtiin rakenneavaus Kuva 95. Avauksesta havaittiin, että rakenteet oli uusittu sekä lattian ja seinän liitoksissa oli nauhoitukset

37 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 96. Sosiaalitilan toiseen seinään tehtiin myös rakenneavaus, jossa havaittiin, että tiivistysnauhoitus oli rikki Kuva 97. Väliseinän rakenne oli: kipsilevy, rakennuspaperi, koolaus + selluvilla sekä vanha hirsiseinä Kuva 98. selluvillasta otettiin materiaalinäyte, näyte 16. Näytteessä oli viite vauriosta ja epäilys mikrobikasvusta. Kuva 99. Selluvillaeriste meni selkeästi lattiapinnan alapuolelle, sen alapuolella oli vanhaa puru/sammaleristettä. Eristeestä otettiin näyte, jossa oli vahva viite vauriosta Yläpohja ja vesikatto Päiväkotirakennuksen yläpohjarakenteet ovat lähes alkuperäisiä, yläpohjaeristeenä on mm. sammalta ja puupurua. Tutkimusten yhteydessä yläpohjan rakenteita tutkittiin avaamalla rakennetta ullakon puolelta leikkihuoneen 16, käytävän 26 ja wc:n 27 kohdalta (kuvat ). Yläpohjarakenteen läpi menee mm. iv-kanavia ja sähköjohtoja, joiden läpiviennit olivat epätiiviitä ja kohdista oli ilmavuotoja huonetiloihin. Yläpohjaeristeistä otettiin materiaalinäytteitä mikrobiviljelyä varten (näyte 1, 2 ja 3). Näytteissä 1 ja 2 oli viitteitä vauriosta ja epäilys mikrobikasvusta (Paecilomyces sp., Sporotrichum sp., Eurotioum sp, Chaetomium sp.). Myös näytteessä 3 oli samaa mikrobilajistoa, mitä esiintyi muissa näytteissä (Sporotrichum sp). Luonnonmateriaalit reagoivat ulkoilmanolosuhteisiin, kuten suhteelliseen kosteuteen. On huomioitava, että luonnonmateriaaleissa, kuten sammaleessa voi

38 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 esiintyä huomattavia määriä mikrobeja ilman, että kyseessä välttämättä on materiaalin kastuminen ja siitä seurannut mikrobikasvu. Rakennuksessa on peltikatto, jonka alla ei ole aluskatetta. Osassa kohtaa oli näkyvissä myös päreitä sekä vanhoja hormiläpivientejä. Vesikattorakenteen laudoituksessa oli havaittavissa tummentumia ja värjäytymiä, mahdollisen kattovuodon tai/ja kondenssivuodon seurauksena. Vesikaton peltikatteen tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Tyypillisiä vaurioita tämän tyyppisessä katteessa on kiinnitysnaulojen irtoaminen ja pellin saumojen pettäminen sekä läpiviennit, mitkä lisäävät riskejä mahdollisille vuotokohdille. Lisäksi peltikatteen alla ei ollut aluskatetta, mikä lisää vaurioriskiä, koska kondenssivesi kerääntyy peltikatteen alapintaa. Kondenssivesi kerääntyy peltikatteen alapintaan, kun lämmin ilma kohtaa kylmän peltikatteen. Kondenssiveden tiivistyminen voi kastella yläpohjaeristeet ja aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin. Hyvä yläpohjan tuuletus ei riitä poistamaan kosteutta ja suojaamaan eristetilaa, jos rakenteesta puuttuu aluskate. Kuva 100. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta ja vesikattorakenteissa vanhoja hormiläpivientejä Kuva 101. Yläpohjaeristeinä mm. sammalta ja purua

39 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 102. Keittiön ja 26 käytävän välinen kohta ullakolta katsottuna Kuva 103. Sähköläpiviennin kohdasta otettiin sammaleristeestä materiaalinäyte (näyte1), jossa oli viitteitä mikrobikasvusta. Kuva 104. Läpiviennin kohdalta oli ilmayhteys käytävän sähkökaapille. Kuva 105. Ullakon epäpuhtaudet, mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat kulkeutua huoneilmaan. Kuva 106. Sähköläpivientien tarkastelukohta huonetilanpuolelta katsottuna (käytävä 26) Kuva 107. Kanavien läpivientien tarkastelukohta huonetilanpuolelta katsottuna (huone 16)

40 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 108. Huoneen 16 kohta ullakolta katsottuna Kuva 109. Läpiviennin kohdasta otettiin mineraalivillasta materiaalinäyte (näyte 2), jossa oli viitteitä mikrobikasvusta Kuva 110. Ullakon epäpuhtaudet, mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat kulkeutua huoneilmaan. Kuva 111. Näkymä iv-koneen yläpuolelle, kanavien liittymäkohta koneelle Kuva 112. Näkymä iv-koneen yläpuolelle, kanavien liittymäkohta koneelle Kuva 113. Sisäkattorakenteen vahvuus noin 10 cm ennen yläpohjaeristeitä

41 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 114. Ullakolta viemärin tuuletusputken juuresta wc:n 27 kohdalta Kuva 115. Viemärin tuuletusputken ympärillä oli 45 cm puupurueristettä Kuva 116. Tuuletusputken läpivientikohta oli epätiivis Kuva 117. Läpiviennin kohdasta otettiin puupurusta materiaalinäyte (näyte 3), jossa ei ollut viitettä mikrobikasvusta

42 Iisalmen kaupunki RAPORTTI / Muita huomioita Kuva 118. WC-tilan 31 oveen oli asennettu ritilä. Wc-tilassa oli poikkeava, epämiellyttävä haju. Kuva 119. WC-tilaan tuli poikkeavaa hajua myös viemäristä Kuva 120. Keittiön väliseinärakenteeseen oli tiivistämättömiä läpivientejä (tila 23) Kuva 121. Keittiön alapohjarakenteeseen oli tiivistämättömiä läpivientejä (tila 23)

43 Iisalmen kaupunki RAPORTTI /48 Kuva 122. Keittiön ulkoseinärakenteesta tuli ilmavirtausta huonetilaan päin (tila 23) Kuva 123. Keittiön patterin taustalla ei ollut tiivistysnauhoitusta (tila 23) Kuva 124. Toimistohuone 21 sähkö/atk-kotelointi oli tiivistetty massalla lattiaan Kuva 125. Sähkö/atk-kotelon sisällä oli epätiiveyttä 9 ILMANVAIHTO Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Lastenkammarin tiloihin on hankittu uusi iv-kone 4/2011. Ilmanvaihtojärjestelmän mittauksia ja säätöjä on suoritettu useaan otteeseen, mm. ilmastoinnin toimivuutta ja korjauksia on suoritettu tammi-helmikuussa Huoneiden 13 ja 15 tuloilmakanavan päätelaitteelta otettiin geeliteippinäytteet teollisten mineraalivillakuitujen selvittämiseksi. Teolliset mineraalikuitunäytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:n laboratoriossa Kuopiossa.