Varsinais-Suomen ELY-keskus Tienpidon Tienpito 015 ja liikenteen suunnitelma 014 018
Sisältö Johtajan katsaus Johtajan katsaus... 3 Päällystevauriot haittaavat kuljetuksia... 4 Edullisimmat reittivalinnat edellyttävät silloilta kuntoa ja kantavuutta... 6 Liikenneonnettomuuksista merkittäviä kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä... 8 Päätiet kuljetusten runkoverkkona... 10 Pienet liikennemäärät eivät kuvasta maaseudun merkitystä... 1 Toimivat liikenneyhteydet ovat perusedellytys saariston elinvoimaisuudelle... 14 Parantamistarpeet priorisoidaan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa... 16 Vuonna 015 toteutettavat hankkeet... 18 Satakunnan ja Varsinais-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelma on laadittu vuodelle 015. Koska uusi hallituskausi on pian alkamassa ja liikennepolitiikkaa rahoituksen painopisteineen linjataan uudelleen, tässä suunnitelmassa keskitytään muutaman keskeisen teeman esittelyyn. Teiden päällysteiden kunnossa on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävä huononeminen ja se on heijastunut myös asiakastyytyväisyyteen. Sama suuntaus on edelleen jatkunut siltojen osalta, merkittävänä vauhdittajana suuremmat sallitut ajoneuvopainot ja suurten siltojen mittavat korjaustarpeet. Päällysteiden ja siltojen kunnolla on oma vaikutuksensa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Myönteistäkin kehitystä on ollut, sillä liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa. Toki parannettavaa on edelleen paljon. Kaksivuotinen liikenneturvallisuutta parantavien pienten ns. MAL-hankkeiden toteutusohjelma on vielä kuluvana vuonna käynnissä yhteistyössä Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa. Menettelyllä edistetään myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa. Teiden päällysteiden kunnossa on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävä huononeminen ja se on heijastunut myös asiakastyytyväisyyteen. Lounais-Suomi on kotimaisen ruoantuotannon tukijalka, mikä on myös vähäliikenteisen verkon tienpidossa pyrittävä ottamaan huomioon. Nykytilanteessa se tarkoittaa päivittäisen kunnossapidon toimien ja vaurioiden korjaamisen tarkkaa kohdentamista. Valtakunnallisessa tehtävässämme, saaristoliikenteessä, on kuluvan vuosikymmenen loppuun varsin vakaa tilanne. Parhaillaan selvitellään sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteen palvelutason linjauksia ensi vuosikymmenelle ja seurannaisvaikutuksena myös palvelujen hankinnan mahdollista tarkistamista. Tavoitteena on parantaa kustannustehokkuutta, turvata tarkoituksenmukainen palvelutaso ja alueellinen tasapuolisuus sekä lieventää ympäristövaikutuksia. Kustannustehokkuuden parantamiseksi etsitään keinoja kysynnän ja tarjonnan parempaan synkronointiin ja odotetaan myös eräitä lauttapaikkoja korvaavien kannattavien siltahankkeiden edistämistä. Tulevaa hallituskautta koskevat keskeiset odotukset kohdistuvat maamme väyläverkkojen n.,4 miljardin euron korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja lieventämisen käynnistämiseen. Viime vuoden lopulla eduskunnan asiaa pohtineen työryhmän esitys oli, että jatkossa valtion talousarviossa osoitettaisiin 00 miljoonan euron vuotuinen lisäys perusväylänpidon rahoitukseen. Samalla nostettiin esille uusien rahoitusmallien käyttö väyläverkon kehittämishankkeiden toteutuksessa. Näiden esitysten saaminen mukaan hallitusohjelmaan on väylänpidon kannalta välttämätöntä. Väyläverkkojemme parantamiskohteiden priorisointia ja tulevan hallituksen ohjelmiin tarjoamista varten on juuri saatu valmiiksi sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Kansallisen päätöksenteon kannalta on merkittävää, että Turun ja Naantalin satamiin johtava E18-käytävä on osa yhtä Euroopan Unionissa korkeimmalle luokiteltua ScanMed-ydinverkkokäytävää. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue toteuttaa omassa toiminnassaan rakenneuudistusta, mikä konkreettisesti merkitsee 0 %:n henkilöstövähenemää lähivuosien aikana. Suurin toiminnallinen muutos koskee teiden hoidon, ylläpidon ja rakentamisen teettämisvastuun keskittämistä vuoden 016 alusta alkaen Länsi-Suomen suuralueelle, jonka vetovastuussa toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Omien maakuntiemme lisäksi mukana ovat kolme Pohjanmaan maakuntaa ja Pirkanmaa. Matti Vehviläinen Johtaja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3 www.ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi
PÄÄLLYSTEVAURIOT HAITTAAVAT KULJETUKSIA Suurin osa elinkeinoelämän kuljetuksista liikkuu tieverkkoa pitkin ja useimmiten sille ei ole edes vaihtoehtoa. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa kuljetuskustannukset muodostavat merkittävän osan kokonaiskustannuksista. Kuljetusten ennakoitavuus on tärkeä tekijä yrityksille ja myös kustannustehokkuuden merkitys on kasvussa. Liikenneolosuhteilla on näihin iso vaikutus. Pääteiden merkitys on suuri etenkin vientikuljetuksille. Kuitenkin monilla toimialoilla on paljon kuljetuksia myös muulla tieverkolla. Etenkin maa- ja metsätalouden kuljetukset ajavat päivittäin kaikkein vähäliikenteisimmällä tieverkolla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon kuntakeskuksia, joiden välisellä seututieverkolla kulkee iso osa työmatka- ja asiointiliikenteestä. Päällystettyjä teitä on 6 000 km, joista n. 1 300 km on vilkkaasti liikennöityjä, keskivilkkaita n. 1 800 km ja n. 800 km vähäliikenteisiä teitä Päällysteitä uusitaan vuosittain enää n. 30 70 km, kun todellinen tarve olisi n. 900 km/vuosi. Vilkkaimpien teiden kunto pidetään nykytasolla, mutta keskivilkkaiden teiden kunto heikkenee. Päällysteiden uusimiskierto on yleisesti pidentynyt ja teitä pidetään kunnossa yhä enemmän paikkauksilla. Kuntomittausten perusteella valta- ja kantateiden kunto on pysynyt kuta kuinkin ennallaan, mutta muun tieverkon, myös melko vilkkaiden seututeiden kunto on selvästi heikentynyt. Vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä muutetaan sorateiksi, kun tietä ei saada pidettyä liikennöitävässä kunnossa paikkauksilla. Viime vuonna sorateiksi muutettiin 16 km päällystettyjä teitä. Huonokuntoiseksi luokiteltuja päällysteitä on kaikissa kuntoluokissa yhteensä lähes 1 000 km. Teitä pidetään yhä enenevässä määrin kunnossa pelkästään paikkaamalla vaurioita. Kuoppaiset tiet kismittävät Yksi merkittävimmistä liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta haittaavista tekijöistä on tienkäyttäjien mielestä teiden huono kunto. Jo noin joka kolmas tienkäyttäjä on tyytymätön pääteiden päällysteiden kuntoon ja puolet tienkäyttäjistä on tyytymättömiä muiden teiden päällysteiden kuntoon. Puolet yksityisistä tienkäyttäjistä ja kolme neljästä raskaan liikenteen kuljettajasta kokee, että maanteiden kunto on heikentynyt edellisvuodesta. Teiden kunnossa päällysteiden kunto on eniten tienkäyttäjien yleistyytyväisyyteen vaikuttava tekijä, etenkin päällysteen vauriot haittaavat liikkumista. Vauriot hidastavat liikkumista ja vähentävät ajomukavuutta ja niiden väistäminen heikentää myös liikenneturvallisuutta. Jatkossa pyrimme ennaltaehkäisemään talviajan päällystevaurioita erillisellä paikkausohjelmalla. Tiedossa olevat ongelmakohteet paikataan laajemmalta alueelta pysyvämmällä kuumamassalla kesäaikana. Yleensä jo kesällä on nähtävissä alustavia vaurioita, joiden tiedetään pahenevan talvella, kun nastat ja säävaihtelut kuluttavat päällystettä. Vähäliikenteisempien Elinkeinoelämän kuljetuksissa pääasiallisin syy vaihtaa suunniteltua reittiä on tien huono kunto. teiden päällystyskierto on jo n. 50 vuotta. 4 5
EDULLISIMMAT REITTIVALINNAT EDELLYTTÄVÄT SILLOILTA KUNTOA JA KANTAVUUTTA Tienkäyttäjille sillan huono kunto ei yleensä näy, ennen kuin liikennettä joudutaan jollain lailla rajoittamaan. Huonokuntoisille tai vanhoille silloille, joissa on puutteellinen kantavuus, voidaan joutua asettamaan elinkeinoelämän kuljetuksia haittaava painorajoitus. Kiertotiet kasvattavat kuljetusaikoja ja -kustannuksia ja heikentävät kilpailukykyä. Myös siltojen korjaustöistä aiheutuu monesti haittaa. Liikenne voidaan ohjata kuukausiksi yhdelle ajokaistalle aiheuttaen ruuhkia. Toisinaan sillankorjausta ei voi toteuttaa muutoin kuin ohjaamalla liikenne kiertotielle. Tarvittavien korjausten viivästyessä riskit äkillisille vaurioille ja liikennerajoituksille kasvavat. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on siltoja n. 1 800 kpl. Koko maan huonokuntoisista silloista 0 % on alueellamme, osuus on suurin koko maassa. Painorajoitettujen siltojen määrä nousi 90 kpl ajoneuvoasetuksen muutoksen myötä, tilanne on koko maan pahin. Vuosittain peruskorjataan tai uusitaan n. 15 siltaa, lisäksi tehdään paljon pienempiä siltojen kunnostustöitä. Osa silloista käytetään hallitusti loppuun ja uusitaan, kun peruskorjaus ei ole enää järkevää. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisillä tarkastuksilla ja korjauskohteet valitaan tarkastusten perusteella. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin. Kirjalansalmen silta portti saaristoon Kirjalansalmen silta on esimerkki hallitusti loppuun käytettävästä sillasta. Siltaa ei kannata korjata, sillä se olisi kalliim-paa kuin uuden rakentaminen. Silta on tulossa käyttöikänsä päähän noin v. 05 030 ja se on uusittava viimeistään 15 vuoden kuluessa. Sillalle on jouduttu asettamaan jo nyt liikennöintirajoituksia, jotta voidaan turvata liikennöinti siihen saakka, että silta saadaan uusittua. Sillan kuntoa myös seurataan jatkuvasti. Mikäli sillan vaurioituminen jatkuu yhä nopeammin, rajoituksia on kiristettävä. Viimeisenä keinona on painorajoituksen aset- taminen. Toteutuessaan se aiheuttaisi merkittävää kuljetuskustannusten kasvua Paraisten suurteollisuudelle. Uuden sillan yleissuunnittelu käynnistyy keväällä 015 erillisrahoituksen turvin. Rakentamisprosessi on kuitenkin pitkä sisältäen yleissuunnittelun, mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA, vesilain mukaiset luvat, tie- ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen. Hankkeen jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan jatkossakin erillisrahoitusta. Uuden sillan rakentamisen kustannusennuste on 5 40 miljoonaa euroa. Sillankorjausten suunnittelussa pohditaan tarkoin töiden ajoitusta ja liikennejärjestelyjä, jotta emme aiheuta kohtuuttomasti haittaa raskaille kuljetuksille, työmatkoille tai koulumatkoille. Oletettua huonokuntoisemman Strömman sillan liikennöintiä jouduttiin painorajoittamaan äkillisesti ja rakentamaan varasilta elinkeinoelämän kuljetusten turvaamiseksi. Melko vilkkaasti liikennöidyn seututien kiertoreitti olisi ollut kymmeniä kilometrejä. Alueen elinkeinoelämä vaatii, että Kirjalansalmen sillan uusimisen jatkorahoitus on varmistettava 6 7
LIIKENNEONNETTOMUUKSISTA MERKITTÄVIÄ KUSTANNUKSIA JA INHIMILLISTÄ KÄRSIMYSTÄ Tieliikenne on yleisin syy sekä aikuisten että lasten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Alle 4-vuotiailla suomalaismiehillä on erityisen suuri riski kuolla liikenneonnettomuudessa. Tässä ryhmässä liikenneonnettomuudet ovatkin nykyään yleisin kuolinsyy. Vakava liikenneonnettomuus on aina suuri järkytys paitsi osallisille itselleen, myös heidän läheisilleen, ystävilleen ja tuttavilleen. Sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden osallisuuden kautta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella vuosittaiset onnettomuuskustannukset yhteiskunnalle ovat 510 miljoonaa euroa. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15 0 %. Euroopan unionin komission liikenneturvallisuustavoitteena on tieliikennekuolemien puolittaminen vuoteen 00 mennessä. Tämä merkitsee Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa keskimäärin yhtä tieliikennekuolemaa vähemmän vuosittain. MAL-rahoituksella toteutetaan Turun seudulla mm. kevyenliikenteen väyliä, alikulkutunneleita ja liittymäjärjestelyjä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan osuus on koko maahan verrattuna 13 % asukkaista, 1 % liikennesuoritteesta ja 1 % henkilövahinkoonnettomuuksista. Vuonna 013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä tapahtui 7 kuolemaan johtanutta ja 344 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Etenkin kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa on paljon vuosittaista vaihtelua. Onnettomuusmäärät maanteillä ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden ajan sekä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa että koko maassa. Erityisesti valta- ja seututeillä henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä on ollut selvästi laskussa. Viime vuosina on tehty seutukuntakohtaisia liikenneturvallisuussuunnitelmia ja toteutettu pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tulevina vuosina liikenneturvallisuuden painopisteenä ovat päätiet. Vuonna 015 liikenneturvallisuutta parannetaan valtatiellä 1 ja Turun kehätiellä. Pääasiallisia onnettomuuksia alueellamme ovat kohtaamisonnettomuudet ja yksittäisonnettomuudet, kuten esim. tieltä suistumiset. Tehokkain keino näiden vähentämiseksi ja onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi on keski- ja reunakaiteiden rakentaminen. Liikenneympäristön parantamistoimien ohella jokaisella tielläliikkujalla on oma vastuu turvallisesta liikkumisesta ja muiden huomioon ottamisesta liikenteessä. Tielläliikkujat kokevat eniten liikenteen turvallisuutta heikentäviksi tekijöiksi muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytymisen ja teiden huonon kunnon. E18-moottoritiellä on huomattava vaikutus liikenneturvallisuuden parantumiseen. Edelleen on kuitenkin pääteitä, joita ei ole parannettu vastaamaan nykyisiä turvallisuus- ja sujuvuuskriteerejä. MAL-hankkeilla parannetaan liikenneturvallisuutta Turun kaupunkiseudulla Turun kaupunkiseudulla toteutetaan erillisrahoituksella pieniä liikenneturvallisuutta ja kestäviä kulkumuotoja tukevia hankkeita vuosina 015 016. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välille on solmittu maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL aiesopimus vuosille 01 015. MAL-aiesopimusmenettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Valtio ja kunnat rahoittavat hankkeita yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Kyseessä on merkittävä satsaus liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kestävien kulkumuotojen edistämiseen, kun ottaa huomioon tiukan rahoitustilanteen. 8 9
PÄÄTIET KULJETUSTEN RUNKOVERKKONA Valtakunnallisten ja alueiden välisten yhteyksien laadulla on suuri merkitys alueiden kehittymisedellytyksille. Toimivat liikenneyhteydet ovat yksi merkittävimmistä yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Päätiet toimivat vientikuljetusten runkoreitteinä ja ne yhdistävät maakuntakeskukset toisiinsa. Tieliikenteen tavarakuljetuksista noin 80 prosenttia kulkee pääteillä. Päätieverkon pituus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 1500 km. Tienpitoa on jouduttu asettamaan tärkeysjärjestykseen ja sen mukaan ensisijaisesti pidetään kunnossa vilkkaasti liikennöidyt päätiet. Käytännössä esimerkiksi päätiet päällystetään useammin ja talvisin tiet aurataan ja suolataan muita teitä nopeammin. Pääteiden suuremmilla ajonopeuksilla pienemmätkin päällystevauriot, kaidepuutteet ja turvattomat liittymät aiheuttavat suuren onnettomuusriskin etenkin huonoilla ajokeleillä, ja kovemmilla ajonopeuksilla onnettomuuksien seuraukset ovat yleensä vakavammat. Turun kehätien haasteina ovat mm. aamu- ja iltapäivän ruuhkat, liikenneturvallisuus erityisesti liittymien ja kevyen liikenteen osalta sekä raskaan satamaliikenteen kulkeminen Turun ja Raision keskustojen läpi. E18 tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamista Helsinkiin ja edelleen Pietariin saakka. E18 Turun kehätien pullonkaulat poistettava E18 Turun kehätie kuuluu EU:n päättämään TEN-T Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun Kehätien kehit-tämisen toimenpiteet onkin määritelty TEN-T -ydinverkon teknisten vaatimusten pohjalta. E18 Hamina-Vaalimaa -moot-toritien valmistumisen jälkeen Turun kehätie on ainut osuus E18-tiellä, joka ei täytä TEN-T -ydinverkon vaatimuksia. Turun kaupunkiseudun alueelle on laadittu rakennemalli 035, jonka mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään. Asuminen painottuu kehätien sisäpuolelle ja työpaikat kehätien varteen. Lisäksi tavoitteena on vähentää raskasta läpikulkuliikennettä Turun keskustassa ja siirtää satamaliikenne käyttämään enenevissä määrin kehätietä. Hankkeen toteutusvalmiuden kohottamiseksi käynnistetään osuuden Naantali-Raisio yleissuunnittelu keväällä 015. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta on tarkoitus viedä eteenpäin vaiheittain. TEN-T -minimivaatimukset tulisi toteuttaa 05 mennessä. Minimivaatimuksina ovat mm. tasoliittymien ja suojateiden poisto, ajosuuntien erottelu ja rinnakkaisteiden rakentaminen. Välillä Naantali-Raisio (vt 8 tarvitaan osuuden Vanto-Raisionkaari nelikaistaistus, 3 uutta eritasoliittymää, yksi risteyssilta, kolmen eritasoliittymän parantaminen ja Raision keskustatunneli järjestelyineen. Kustannusarvio on 15 M. Nykyiselle nelikaistaiselle tieosuudelle välillä vt 8-vt 10 tarvitaan muuttuva liikenteen ohjaus. Kustannusarvio on 5 M. Välille Kausela (vt 10-Kirismäki (vt 1 tarvitaan tasoliittymien poistoa ja rinnakkaistiejärjestelyjä, Pukkilan eritasoliittymä sekä risteyssiltaa. Kustannusarvio on 19 M. TEN-T -ydinverkon vaatimustaso saavutetaan toisen vaiheen toimenpiteillä vuoteen 035 mennessä. Näitä ovat mm. Naantalin kohdan ja Kausela-Kirismäki -osuuden nelikaistaistukset. 10 11
Tilakoon kasvu lisää paineita teiden kunnossapidolle. Täsmähoitotarpeista tarvitaan tietoa alueen toimijoilta. Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija LounaisSuomessa Lounais-Suomen sijainti, suotuisa ilmasto, monipuolinen toimialarakenne ja korkealuokkainen tutkimus- ja kehitystoiminta tekevät alueesta merkittävän ruoantuotantoalueen. Huomattava osa koko maan viljoista, puutarhakasveista, lihasta, kalasta ja munista tuotetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Lounais-Suomessa toimii yli 500 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Alueen jalostavien elintarvikeyrityksien käyttämistä raaka-aineista merkittävä osa on peräisin omasta maakunnasta. Koko maan viljasadosta 30 %, sokerijuurikkaasta 87 %, sianlihasta 35 %, siipikarjan lihasta noin puolet ja kananmunantuotannosta 70 % tuotetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi neljännes puutarhaviljelmistä ja meri- ja sisävesikalastajista toimii alueella. 1 MMM / Mavi ja Martina Motzbäuchel Maatalouden kuljetuksissa korostuu kuljetusten häiriöttömyys. Talven liukkaat kelit ovat erityisen haastavia kapeilla ja mutkaisilla teillä. Etenkin eläintilojen kuljetuksilla on lisäksi tiukat aikatauluvaatimukset. Maataloudessa myös tilakoko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Se lisää raskaan liikenteen kuljetuksia usein muuten vähäliikenteisillä teillä, joita ei ole suunniteltu nykyiselle kuormitukselle. MMM / Mavi ja Martina Motzbäuchel Lounais-Suomi on kotimaisen ruoantuotannon tukijalka ja Suomen vilja-aitta. Alkutuotanto on merkittävä toimiala taloudellisesti ja työllistävästi. Sen kasvunäkymät ovat myös suotuisat. Alkutuotanto kuitenkin sijaitsee haja-asutusalueella ja kuljetukset tukeutuvat suurimmaksi osaksi vähäliikenteisiin teihin. Seututiet muodostavat käytännössä maatalouden kuljetusten runkotiestön. Tienpitäjän mahdollisuudet luoda edellytyksiä kotimaiselle ruoantuotannolle ovat nykyisessä rahoitustilanteessa rajalliset. Maaseudun tiestö koostuu pääasiassa sorateistä ja vähäliikenteisistä päällystetyistä teistä. Niukka rahoitus ei riitä vähäliikenteisillä teillä teiden uudelleen päällystämiseen tai tien rakenteen parannuksiin. Vähäliikenteiset tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa päivittäisillä kunnostustoimilla ja vaurioiden paikkauksilla. Päivittäistä kunnossapitoa voidaan kohdentaa aikaan tai paikkaan sidotuilla täsmähoitotoimenpiteillä häiriöttömien kuljetusten varmistamiseksi. Vähäliikenteisten teiden merkitsevyysluokituksella pyritään löytämään elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta merkittävimmät parannustoimia tarvitsevat tieosuudet. Maataloustuotteet pitää saada tuoreena ja hyväkuntoisina markkinoille. MMM / Mavi ja Yrjö Tuunanen PIENET LIIKENNEMÄÄRÄT EIVÄT KUVASTA MAASEUDUN MERKITYSTÄ Ruokaketjun suora työllistävä vaikutus on lähes 30 000 henkilöä. Lounais-Suomen kaikista toimipaikoista neljännes on ruokaketjun toimipaikkoja ja maakuntien teollisuusyrityksistä noin 10 % on elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Esimerkiksi ruokaketjun yritykset Varsinais-Suomessa tuottavat maakunnan laskennallisesta liikevaihdosta lähes 15 % ja erityisesti elintarvikekaupan osuus liikevaihdosta on huomattava. Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 00 mennessä n. 3 000 uutta työpaikkaa ja lähes 350 miljoonan euron lisäyksen maakunnan laskennalliseen bruttokansantuotteeseen. Satakunnan kehitys- ja kasvunäkymät ovat samansuuntaiset kuin Varsinais-Suomessa. 13
TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET OVAT EDELLYTYS SAARISTON ELINVOIMAISUUDELLE Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa koko maan saaristoliikenteestä. Saaristoliikenne perustuu maantielakiin sekä lakiin saariston kehityksen edistämisestä. Saariston asukkaiden matkojen ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat tällä hetkellä pääosin yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen varassa. Maantielautat ovat osa maantietä ja tarkoitettu tasapuolisesti kaikkien liikkumiseen. Yhteysalusliikenne on tarkoitettu ensisijaisesti vakituisten asukkaiden liikkumisen turvaamiseen. Laki saariston kehityksen edistämisestä ei kuitenkaan takaa saaristolaisille subjektiivista oikeutta yhteysalusliikennepalveluiden saamiseen. Yhteysalusliikenteen järjestämiselle ei ole tällä hetkellä olemassa selviä kriteerejä. Käyttäjien ja edunvalvojien näkemykset liikenteen vuorotiheydestä ja tarvittavasta kapasiteetista ovat ristiriidassa liikennepalveluiden toteutuneeseen kysyntään nähden. Yhteysalusliikenteen tarjolla olevasta alusten kapasiteetista käytettiin vuonna 014 vain 18 % ja maantielauttaliikenteessä 17 %. Maantielauttapaikkoja on yhteensä 41, joista noin puolet sijaitsee Turun saaristossa. Vuonna 014 maantielauttaliikenteeseen käytettiin 47,1 M, vuonna 015 arvioitu määrärahatarve on 47,5 M. Yhteysalusreittejä on 13, joista suurin osa on Turun saaristossa. Vuonna 014 yhteysliikenteeseen käytettiin 14,7 M, vuonna 015 arvioitu käyttö on n. 17 18 M johtuen mm. merkittävistä laiturikorjauksista. Etuajo-oikeuksia tarvitaan lautoilla, joilla ajoittaisia kapasiteettiongelmia, merkittävimmät Parainen-Nauvo ja Hailuoto. Saaristoliikenteen kapasiteettiongelmia esiintyy lähinnä mökkeilyaikana viikonloppuisin sekä matkailun sesonkiaikaan kesäkuukausina. Toimiva liikenne luo edellytykset saaristossa asumiselle, työskentelylle ja yrittäjyydelle. Kysyntä ja tarjonta tasapainoon Saaristoliikenteessä on kyetty ylläpitämään varsin vakiintunutta palvelutasoa. Kustannukset nousevat kuitenkin lähivuosina. Syynä tähän ovat mm. yleinen kustannustason nousu sekä tulossa olevat alusturvallisuutta koskevat määräykset. Liikenneja viestintäministeriön johdolla on käynnissä selvitystyö, jonka tavoitteena on suunnitella liikennepalvelujen järjestämiseen uudenlainen malli, jossa liikennepalvelut toimivat kokonaisuutena nykyistä tehokkaammin matkojen ja kuljetusten kysyntää vastaten. Kysynnän ja tarjonnan tasapainon saavuttamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi erottamalla yhteysalusliikenteessä henkilö- ja raskaskuljetukset sekä maantielauttaliikenteessä kohdentamalla vuoroja kysynnän mukaan. Pohtimisen arvoinen asia olisi myös liikenteen maksullisuus. Pitkällä aikavälillä kustannukset vähenisivät, mikäli 10 lauttapaikan liikenne korvattaisiin silloilla. Toimivan liikenneverkon järjestäminen edellyttää tietoa eri käyttäjäryhmien tarpeista. 14 15
PARANTAMISTARPEET PRIORISOIDAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMISSA Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä. Maakuntaliittojen koordinoimien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Suunnitelmissa kunnat ja valtio sopivat yhteistyössä, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää, ja miten liikennejärjestelmän haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Liikennejärjestelmän olisi joustavasti palveltava asiakaskunnan tarpeita ja muututtava mahdollisimman hyvin niiden mukaisesti. Suurimmat haasteet ovat nopeasti kehittyvillä kaupunkiseuduilla, mm. Turun kaupunkiseudulla paineet Turun kehätien liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseksi kasvavat. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa liikenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi halutaan kasvattaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Maakuntakohtaisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan yleensä noin 4 6 vuoden välein. Turun kaupunkiseudun rakennemallityö ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat juuri valmistuneet. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu kevään 015 kuluessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää keskeiset meriväylien, ratojen ja teiden parantamistarpeet sekä kuntien katujen että valtion maanteiden osalta. Siinä huomioidaan sekä kansalaisten päivittäiset liikkumistarpeet että elinkeinoelämän kuljetukset. Keskeisin palvelutasotekijä on saavutettavuus eli mm. matka-aika kaikissa liikkumismuodoissa. Ruuhkaisilla alueilla myös matka-ajan ennus- tettavuus on keskeinen tekijä. Seuraava hallitus paljon vartijana Uusi hallitus linjaa tulevien vuosien liikennepolitiikkaa ja rahoituksen painopisteitä. Keskeinen valtakunnallinen tarve kohdistuu liikenneväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja jatkossa myös lieventämiseen. Tämä edellyttää eduskunnan asiaa pohtineen työryhmän kannan mukaisesti selvää perusväylänpidon rahoitustason nostoa. Tämän lisäksi pyritään saamaan maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien kärkihankkeita hallituksen hankelistalle. Varsinais-Suomen pääliikenneyhteyksien tärkeimmät kehittämishankkeet ovat TEN-T -ydinverkkokäytävään kuuluvat Turku Helsinki -junayhteys sekä satamakuljetuksia ja maakunnan läpi kulkevaa liikennettä palveleva Turun kehätie. Satakunnan tärkeimmät kehittämiskohteet ovat valtatien 8 kakkosvaiheen ja valtatien parantaminen sekä Pori-Tampere -ratayhteyden nopeuttaminen. Kansalaisten päivittäisistä matkoista 80 % suuntautuu joko kotiin tai sieltä poispäin. Asuinpaikalla onkin todella suuri vaikutus liikkumistarpeeseen ja kulkumuodon valintaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa priorisoidaan keskeiset liikenteelliset kehittämistarpeet ja tärkeimmät parantamistoimenpiteet. 16 17
Ota yhteyttä ja anna palautetta Ota yhteyttä ja anna palautetta Nro 17 1 3 8 44 01 7 6 9 3 6 5 4 1 43 8 15 1 1 69 1 14 0 4 16 19 6 0 1 1 3 41 43 18 1 3 04 43 19 189 41 40 1 1190 5 180 0 34 1 13 110 110 11 075 9 40 189 5 Kårkullan liittymän parantaminen* 6 Kurkelantien kevyen liikenteen väylä* 7 Seikelän liittymän parantaminen* 8 Kultarannan kevyen liikenteen alikulkukäytävä* 9 Raisiontien liikennejärjestelyt* 10 Ruskon taajaman liikenneturvallisuustoimet* 11 Saustilantien liittymän parantaminen* 1 Merikarvian kevyen liikenteen väylä osa II** 13 Saustilan kevyen liikenteen väylä** 14 Nihtiö-Kukola kevyen liikenteen väylä** 15 Kivikyläntien kevyen liikenteen väylä** 16 Vuorenmaa-Myllykylä kevyen liikenteen väylä** 17 Merikarvia-Tuorila kevyen liikenteen väylä** 18 Rauma Pitäisen rampin liikennevalot** 19 Hinnerjoen Kirkkosillan korvaava yhteys 0 Rödhällsundin silta 1 Aurajoen silta Vähäjoen silta 3 Strömman kiinteä silta 4 Karjarannan risteys- ja ylikulkusilta 5 Ollikkalan silta 6 Mt 1 parantaminen Jokisivu-Vuorenmaa 810 5 Neuvonta, asiakaspalvelu ja palaute 1105 Huoli-Pyhe kevyen liikenteen väylä* 0 3 1 Friskalan tiejärjestelyt* 4 1 6 9 Pitkämäki-Härkämäki kevyen liikenteen väylä* 3 7 40 8 6 64 04 7 1 10 Vt 8 Turku-Pori (Liikennevirasto toteuttaa Liikenteen asiakaspalvelukeskus auttaa ja neuvoo teihin ja Liikenteen asiakaspalvelukeskus auttaa ja neuvoo teihin ja tieliitieliikenteeseen liittyvissä asioissa. Keskuksesta saa opastusta kenteeseen liittyvissä asioissa. Keskuksesta saa opastusta asioiden asioiden vireillepanoon ja vastauksen palautteeseen tai kysymykseen. vireillepanoon ja vastauksen palautteeseen tai kysymykseen. ** = Kunnan toteuttama hanke, ELY-keskus osallistuu kustannuksiin 53 50 19 93 18 Nimi 1 Tielläliikkujien tarpeet ohjaavat toimintaamme. Vastaamme tielläliiktielläliikkujien tarpeet ohjaavat toimintaamme. kujien odotuksiin mahdollisuuksien mukaan. Vastaamme Anna meille palautetta tielläliikkujien odotuksiin mahdollisuuksien mukaan. onnistumisestamme. Anna meille palautetta onnistumisestamme. Tästä linkistä palautelomakkeeseen. * = Turun kaupunkiseudun MAL -hanke 0 1 8 19 4 4 Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Itsenäisyydenaukio, PL 636 Itsenäisyydenaukio, PL 636 0101 TURKU 0101 TURKU www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi ma pe klo 9.00 16.00 puh. 006 90300 (suomeksi, tel. 006 90301 (på svenska. 40 Akuuteista liikenteen häiriöistä voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle. Tienkäyttäjän linjalle ilmoitetut matkantekoa haittaavat häiriöt välitetään suoraan tietä hoitaville urakoitsijoille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Soittaminen maksaa paikallis- tai matkapuhelun verran. 0 0 3 Investointikohde Karttakeskus, Lupa L4356 Maanmittauslaitos 013 Palautetta tästä suunnitelmasta voit antaa: jenni.selanne@ely-keskus.fi Päällystettävä tieosuus, tienumero www.ely-keskus.fi puh. 000 100 1 18 Tienkäyttäjän linja 4h vuorokaudessa Varsinais-Suomen ELY-keskus Taitto: Zeeland Oy Kuvat: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuva-arkisto, Atte Maunula, Vesa Loikas Vuonna 015 toteutettavat parantamiskohteet