Lapin maahanmuuttostrategia Lappi aktiiviseksi maahanmuuttoalueeksi 2015
Saatteeksi Keskeiset Lapin tulevaisuuden haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, työikäisen väestön vähenemiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Lapissa tällä hetkellä asuva väestö ei riitä täyttämään tulevien vuosien työvoiman tarpeita. Osaavan työvoiman saatavuutta edistetään: 1. parantamalla lappilaisten työttömien ja maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä 2. edistämällä muualla Suomessa asuvien muuttoa Lappiin, huomioiden erityisesti paluumuuttajat 3. lisäämällä työperusteista maahanmuuttoa Lappiin Lapin TE-keskuksessa ryhdyttiin vuonna 2007 valmistelemaan maahanmuuttostrategiaa, jonka tavoitteeksi asetettiin tilannekatsauksen ja toimenpide-ehdotusten laatiminen maahanmuuttoasioista. Lapin TE-keskus nimesi alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan, jonka tehtäväksi määriteltiin strategian valmistelu. Maahanmuuttostrategia on tehty osana Lapin TE-keskuksen toteuttamaa ESR-rahoitteista SILTA-hanketta. Lapin maahanmuuttoasiaintoimikunta on ohjannut strategian laatimista ja toimikunnan jäsenet ovat osallistuneet laajasti hankkeen toteutukseen. Maahanmuuttostrategian laadinnassa lähtökohtana oli monipuolinen maahanmuuttoasioiden tarkastelu. Strategiaa mm. työstettiin työpajoissa ja laadintaan osallistui laajasti toimijoita eri puolelta Lappia. Hankkeen aikana toteutettiin kaikille avoin nettikysely sekä Lapissa asuvien maahanmuuttajien haastatteluita. SILTA-hanke teki yrityskyselyn, johon sisältyi myös maahanmuuttajien työllistymiseen ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä. Lapin maahanmuuttostrategia sisältää 23 toimenpide-ehdotusta sekä vastuutahot niiden toteuttamiseksi. Toimenpide-ehdotukset on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: - työperäisen maahanmuuton edistäminen - maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen - humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen - monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen Maahanmuuttostrategia on ollut laajalla lausuntokierroksella 8.5. 10.6.2008, jonka jälkeen strategiaa on käsitelty Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) 13.6.2008 ja Lapin liiton hallituksessa 29.8.2008. Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon maahanmuuttostrategia-asiakirjan viimeistelyvaiheessa. Kiitän lämpimästi kaikkia strategian valmisteluun osallistuneita ja lausuntoja antaneita tahoja. Erityisesti kiitän YTM Anita Kemppaista, joka on SILTA-hankkeen projektisuunnittelijana vastannut strategian laadinnan koordinoinnista ja suurelta osin tämän raportin kirjoittamisesta. Toivon maahanmuuttostrategian toimenpiteiden toteutuvan ripeästi ja Lapin etenevän kohti maahanmuuttostrategian visiota: Monikulttuurisuus on osa lappilaista arkipäivää. Lappi on menestyvä, vetovoimainen ja moniarvoinen maakunta, jossa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset asua, elää ja tehdä työtä. Rovaniemellä 31. lokakuuta 2008 2 Tuija Johansson
SISÄLLYS Lapin maahanmuuttostrategian lähtökohtia 4 Toimintalinjat, toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot 6 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 6 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja 9 työllistymisen edistäminen 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen 14 4. Monikulttuurisen ja syrjimättömyyden edistäminen 16 Maahanmuuttostrategian toteutus ja seuranta 18 Yhteenvetotaulukko toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahoista 19 LÄHTEET 22 LIITTEET Liite 1: Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan kokoonpano 23 toimikaudella 2007-2009 Liite 2: Maahanmuuttajat Lapissa 2007 tilastotietoa 24 3
Lapin maahanmuuttostrategian lähtökohtia Pääministeri Matti Vanhasen hallitus hyväksyi 19.10.2006 maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa lähtökohtana on työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä Suomen osaamispohjan laajentaminen ja säilyttäminen. Päätavoitteena on työperusteisen maahanmuuton aktiivinen edistäminen siten, että samanaikaisesti tehostetaan olemassa olevan työvoiman käyttöä. Ohjelman muita keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen; tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Lapin maahanmuuttostrategian tarkoituksena on maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa esitettyjen valtakunnallisten politiikkalinjausten alueellinen toimeenpano. Työvoiman saatavuus ja riittävyys ovat haastavia kysymyksiä valtakunnallisesti, mutta etenkin Lapissa, jossa väestö ikääntyy valtakunnallista keskiarvoa nopeammin. Nuorten ikäluokkien koko riittää korvaamaan vain osan eläköitymisestä johtuvasta työvoimatarpeesta. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä työvoimasta poistuu Lapissa yli 30 000 henkeä. Maahanmuuttajien ikärakenne on työmarkkinoiden kannalta valtaväestöä otollisempi; Lapissa asuvista maahanmuuttajista 80 prosenttia kuuluu työikäiseen väestöön eli 15-64 vuotiaisiin, kun vastaava suhdeluku Suomen kansalaisten osalta on 66 prosenttia. Tosin osa sopivan ikärakenteen hyödyistä menetetään sillä, että vielä tällä hetkellä työikäisistä maahanmuuttajista suuri osa jää työvoiman ulkopuolelle. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä työpaikkojen määrä lisääntyy noin 6 000:lla, eli työpaikkoja avautuu yhteensä yli 36 000. Työvoimaa tarvitaan eniten teollisen työn, palvelutyön sekä sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Työvoiman kysynnän täyttämiseksi alueen työvoimaresurssit tuleekin saada tehokkaaseen käyttöön. Tämä tarkoittaa siten myös ulkomaisen työvoimapotentiaalin aktiivisempaa huomioimista; sekä alueella jo asuvien maahanmuuttajien työllistymisedellytysten parantamista että työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Lapissa ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana jatkuvasti kasvanut. Vuoden 2007 lopussa Lapissa oli 184390 asukasta, joista 1,3 prosenttia oli maahanmuuttajia (2361 henkeä) 1 ja he edustivat yli kahdeksaakymmentä eri kansallisuutta. Yli seitsemänkymmentä prosenttia Lapin maahanmuuttajista asuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueella, mutta maahanmuuttajia löytyy jokaisesta Lapin kunnasta. Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat ruotsalaisten ja venäläisten ohella myanmarilaiset, afganistanilaiset, virolaiset, saksalaiset, iranilaiset sekä kiinalaiset. Suomessa perhesyyt ovat pitkään olleet yleisin peruste maahanmuutolle. Työn perusteella maahan muuttavien osuudeksi arvioidaan tällä hetkellä noin 5 10 prosenttia ulkomaalaisten nettomaahanmuutosta. Pakolaisten osuus maahanmuuttajista on valtakunnan tasolla noin 15 prosenttia, paluumuuttajien kymmenisen prosenttia. Myös Lappiin muutetaan eniten perhesiteiden perusteella, mutta myös työperusteinen maahanmuutto on kasvussa. Lisäksi Lapissa käy mm. matkailun alalla yhä enemmän ulkomaista sesonkityövoimaa, joskaan tilapäisesti töihin tulevat eivät kirjaudu maahanmuuttotilastoihin. Lapin maahanmuuttajaväestö kasvaa myös humanitaarisen muuton ansiosta; Rovaniemi, Kemi ja Tornio ottavat säännöllisesti vastaan pakolaisia. Lisäksi Lappiin suuntaa vuosittain satoja kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita, 1 Luvuissa ovat mukana ne ulkomaan kansalaiset, joilla on kotikunta Lapissa. 4
jotka opiskelevat Lapin Yliopistossa, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran Lapin ammattioppilaitoksissa. Oppilaitoksissa käy myös ulkomaalaisia työharjoittelijoita. Maahanmuuttajia koskevien maakunnittaisten ennustelaskelmien pohjalta on arvioitu, että Lapissa asuisi vuonna 2015 lähes 10 000 maahanmuuttajaa. Muuttoliikkeeseen ja muuttajien määriin vaikuttavat kuitenkin maailman ja Suomen tapahtumat - erityisesti talouden ja elinkeinoelämän kehitys. Tulevaisuudessa myös yrittäjien halukkuus rekrytoida työntekijöitä suoraan ulkomailta vaikuttaa muuttovolyymiin. Lisäksi erityisesti EU:n ulkopuolisilta alueilta tulevan työvoiman vapaan liikkuvuuden odotetaan helpottuvan lähivuosina muun muassa työlupakäytäntöjen selkeyttämisen jälkeen. Lapin maahanmuuttostrategiassa haetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoon, pääpaino on kuitenkin maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisessä sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämisessä. Maahanmuuttostrategian visiona on, että Lappi on aktiivinen maahanmuuttoalue vuonna 2015: Monikulttuurisuus on osa lappilaista arkipäivää. Lappi on menestyvä, vetovoimainen ja moniarvoinen maakunta, jossa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset asua, elää ja tehdä työtä. Maahanmuuttostrategian taustalla vaikuttavia tulevaisuuden ydinkysymyksiä ovat: Kuinka Lapin vetovoimaisuus voidaan turvata kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta? Mitä voidaan tehdä ammattitaitoisen työvoiman ja uusien kuntalaisten houkuttelemiseksi ulkomailta Lappiin? Miten Lapissa asuvat ulkomaalaiset saataisiin entistä paremmin aktiivisen työvoiman piiriin? Miten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sijoittumista lappilaiseen työelämään voitaisiin edistää? Millä tavalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua ja sitoutua Lappiin ja suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi voitaisiin vahvistaa? Lapin maahanmuuttostrategiaa on tehty osana Lapin TE-keskuksen ESR-rahoitteista Siltahanketta. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmänä on toiminut Lapin TE-keskuksen maahanmuuttoasiain toimikunta 2. Strategian sisältöjä on koostettu osallistavassa yhteistyössä Lapin TE-keskuksen, Lapin Liiton, Lapin lääninhallituksen, kuntien, työvoimatoimistojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen, kolmannen sektorin toimijoiden, yrittäjäjärjestöjen sekä muiden keskeisten lappilaisten toimijoiden kanssa. Käytännön strategiatyössä ovat lisäksi olleet aktiivisesti mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, MoniNet (Mentorit-, Koti- ja Koti Lapissa hankkeet) sekä Rovaniemen kaupungin Kaveriksi Kotopolulle hanke. Strategiatyön pohjaksi haastateltiin yli 70 maahanmuuttajaa eri puolilta Lappia. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja vapaamuotoisina keskustelutilanteina hyödyntäen maahanmuuttajien koulutusta Rovalassa sekä Kemin lyseon lukiolla. Lisäksi 2 Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan kokoonpano on tämän asiakirjan liitteenä (s. 23). 5
mukana oli yksittäisiä haastatteluja Muoniossa ja Sodankylässä. Haastattelujen aihepiireinä olivat asuminen, viihtyminen, koulutus, työ ja palvelukokemukset. Haastattelukohtaisesti aihepiirien painotukset vaihtelivat hieman sen mukaan, kuinka kauan keskimäärin haastateltavat olivat Suomessa asuneet. Kansainvälisten opiskelijoiden osalta hyödynnettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulun Kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden kehittäminen projektissa tehtyä tutkimusta. Ammattiin valmistuvia maahanmuuttajanuoria varten järjestettiin oma haastattelutilaisuus Lapin ammattiopistolla. Lisäksi hyödynnettiin Koti Lapissa projektin tekemiä maahanmuuttajahaastatteluja ja -kartoitusta. Maahanmuuttostrategian valmisteluun liittyen SILTA-hanke järjesti kaksi työpajapäivää, joihin osallistui yli 60 lappilaista toimijaa. Strategiaa varten laadittiin myös sähköinen nettikysely, jonka kautta kenellä tahansa lappilaisella oli mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä Lapin maahanmuuttokysymyksiin. Kyselyyn vastasi 106 ihmistä eri puolilta Lappia. Lappilaisten yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin SILTA-hankkeen toteuttamalla sähköisellä kyselyllä 3, johon vastasi 207 yrittäjää eri puolelta Lappia. Lapin maahanmuuttostrategia sisältää neljä keskeistä toimintalinjaa: 1) työperusteisen maahanmuuton edistäminen; 2) maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen; 3) humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen sekä 4) monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen. Toimintalinjat sisältävät yhteensä 23 toimenpide-ehdotusta sekä toimenpiteen käynnistämisen vastuutahot. Toimenpideehdotukset sekä toimenpidekohdittain määritellyt vastuutahot on myös koottu yhteenvetotaulukkoon (alkaen s. 19). Toimintalinjat, toimenpide-ehdotukset ja vastuutahot 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Työperusteinen maahanmuuton edistäminen on hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman keskeinen tavoite. Työperusteisen maahanmuuton tavoitteena on korvata työmarkkinoilta poistuvaa työvoimaa ja vahvistaa osaamispohjaa ja siten turvata talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Samalla tavoitteena on myös turvata ulkomaalaisten työntekijöiden mahdollisuudet kotoutumiseen, osallistumiseen, perheeseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen. Lapissa väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa lähivuosina merkittävästi työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Arvioiden mukaan Lapin työvoimasta poistuu vuoteen 2020 mennessä yli 30 000 henkeä ja työpaikkojen määrä lisääntyy noin 6 000:lla, eli työpaikkoja avautuu yhteensä yli 36 000. Työvoimaa tullaan tarvitsemaan eniten teollisen työn, palvelutyön sekä sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta tarvitaan nimenomaan työvoimapulasta kärsiville aloille. On kuitenkin muistettava, että työvoiman kokonaistarjonnassa työperusteinen maahanmuutto on vain yksi komponentti. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on ensisijaisen tärkeää hyödyntää työmarkkinoilla jo olevat työvoimaresurssit, kuten 3 SILTA-hankkeen toteuttamassa kyselyssä pääpaino oli palkkatukityöllistämiseen ja työvoiman saatavuuden teemoissa, mukana oli kaksi kysymystä suoraan maahanmuuttajiin liittyen. 6
työmarkkinoille ensi kertaa tulevat nuoret, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset sekä jo maassa olevat maahanmuuttajat. Tietyillä aloilla työvoiman saatavuusongelmia on todettavissa jo nyt. Lapissa alkuvuonna 2008 rekrytointivaikeuksia oli määrällisesti eniten palvelutyön ammateissa. Suhteessa avoinna olleisiin työpaikkoihin rekrytointiongelmia oli erityisesti maa- ja metsätalousalalla sekä kuljetus- ja liikennetyössä. Lähitulevaisuudessa Lapissa työvoimaa tarvitaan erityisesti matkailussa, rakennus-, kuljetus- ja liikennetyössä sekä palvelualoilla. Suunnitelmat usean kaivoksen avaamiseksi aiheuttavat myös satojen työntekijöiden tarpeen Työperusteisesti Lappiin muuttavien määrä niin EU:n alueelta kuin myös kolmansista maista on kasvussa. Vuonna 2007 työntekijän oleskelulupahakemuksia tuli vireille yli 150 kappaletta, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Työntekijän oleskelulupia haettiin eniten erilaisiin ravintola-alan töihin sekä korjaus- ja rakennustöihin. Hakijoista suurin osa oli venäläisiä ja kiinalaisia. Työvoiman aktiivinen rekrytointi ulkomailta on kuitenkin oma prosessinsa ja kokemukset siitä ovat vielä vähäisiä. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi tarvitaankin monenlaisia kehittämistoimia ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä Lapissa. Työperusteisen maahanmuuton kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1.1 Kehitetään työvoimatoimistojen työnantajapalveluita Työvoimatoimistojen työnantajapalveluiden lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeen tunnistaminen ja ratkaisujen hakeminen. Mikäli työvoiman saatavuusongelmien lisääntyessä rekrytointitilanteissa työvoimatoimistoilla ei ole osoittaa ammattitaitoisia työntekijöitä, yhtenä vaihtoehtona on ulkomainen työvoima. Palveluissa hyödynnetään EURES-työnvälityspalveluita ja selvitetään myös työnantajan mahdollisuudet saada työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista. Vastuutahot: työvoimatoimistot, TE-keskus 1.2 Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta Lapissa käynnistyy vuonna 2008 osana valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa (ohjelmakausi 2007-2013) työperusteisen maahanmuuton kehittämishanke, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää Lappiin suuntautuvan työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet tietyillä toimialoilla (kaivos-, kuljetus- ja matkailu) sekä räätälöidä työperusteisille muuttajille soveltuvia opastus- ja kotoutumispalveluita. Myös ESR:n alueosiosta voidaan ohjelmakaudella 2007-2013 rahoittaa työperäisen maahanmuuton edistämiseen liittyviä hankkeita sekä hyödyntää muita hankerahoitusmahdollisuuksia työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi Euroopan ulkopuolelta ns. kolmansista maista. Vastuutahot: hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 7
1.3 Kartoitetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet Hallitus valmistelee parhaillaan vuosille 2009-2011 työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. laatia kansallinen vetovoimastrategia, kehittää työvoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä työvoiman lähtömaiden kanssa sekä kehittää työhallinnon ja muiden viranomaisten toimenpiteitä ja palvelumalleja ulkomaisten rekrytointien tukemiseksi. Tarkoituksena on myös valmistella työperusteista muuttoa varten opastusjärjestelmä. Toimenpideohjelman toimeenpanosuunnitelma Lapin osalta laaditaan ohjelman valmistumisen jälkeen. TE-keskus toteuttaa alueellisena pohjatyönä kartoitushankkeen, jossa selvitetään lappilaisten työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman käytön suhteen, kartoitetaan Lapissa jo toiminnassa olevat ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta valmistellaan toimintasuunnitelmaa työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueen verkostojen toimintamalleista ja yhteistyöstä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Kartoituksessa otetaan huomioon myös rekrytointitilanteet, jossa on tarpeen nopeasti reagoida kasvavien alojen työvoimatarpeisiin. Vastuutahot: TE-keskus ja työvoimatoimistot, yritykset ml. henkilöstöpalveluyritykset, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat, muut vastuutahot tarkentuvat myöhemmin 1.4 Edistetään alueella opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja integroitua Lappiin Kansainvälisille opiskelijoille järjestetään erilaisten tukipalvelujen lisäksi mahdollisuuksia verkostoitua ja integroitua asuinkunnan muuhun toimintaan. Tarjotaan kansainvälisille opiskelijoille riittävästi suomen kielen opiskelu- sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia, jotta heillä olisi halutessaan edellytykset työllistyä Lappiin. Vastuutahot: oppilaitokset, työnantajat, 3. sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 1.5 Hyödynnetään Lapin lähialueiden yhteistyöverkostoja opiskelijavaihdon edistämisessä ja työvoiman hankinnassa Lapissa on toimivat yhteistyöverkostot Murmanskin alueen elinkeino-, työvoima- ja koulutussektoreiden toimijoihin. Crossborder-yhteistyöllä sekä länsirajan toimijoiden välisellä yhteistyöllä on myös pitkät perinteet. Yhteistyötä lisätään työvoimavaihtoon liittyvissä asioissa: konkreettiset toimintamuodot sovitaan vuosittain laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Rajattomien työmarkkinoiden syntymistä Barentsin alueella edistetään lisäksi vahvistamalla Pohjoiskalotin Nord-koulutussäätiön kanssa tehtävää yhteistyötä ja hyödyntämällä hankerahoitusta (mm. Interreg) työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi. Vastuutahot: Lapin liitto, lääninhallitus, TE-keskus, oppilaitokset, työnantajat, rajayhteistyön ja lähialueyhteistyön toimijat, hankerahoituksen toteuttajaorganisaatiot 1.6 Ehkäistään ulkomaalaisten laitonta työntekoa Lisätään tiedottamista ulkomaalaisten työntekoa koskevista säännöksistä ja työelämän pelisäännöistä sekä työntekijöille että työnantajille. Tehostetaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ja työolosuhteiden valvontaa. Vastuutahot: työsuojeluviranomaiset, työnantajat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, 3. sektori 8
2. Maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen Kotoutumisen edistäminen Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta (493/1999) on säädetty vuonna 1999. Lain tarkoituksena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kotouttamislaki määrittää viranomaisten vastuut: TE-keskukset huolehtivat sisäasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja seurannasta. Lääninhallitus huolehtii, että maahanmuuttajien tarpeet otetaan huomioon muita lääninhallituksen toimialaan kuuluvia palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Paikallistasolla kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä. Työvoimatoimisto on päävastuussa työnhakijoiksi ilmoittautuneiden ja kunta muiden maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisessä. Maahanmuuttajien kotoutuminen yhteiskuntaan tapahtuu kaikilla elämänalueilla ja siksi myös kotoutumisen edistäminen ulottuu kaikkien viranomaisten vastuualueelle. Kotoutumisen avainsektoreita ovat erityisesti asuminen, koulutus, päivähoito ja muut sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja työvoimapalvelut. Viranomaisten ja maahanmuuttajien lisäksi merkittäviä toimijoita kotoutumisen kentällä ovat myös poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt, tiedotusvälineet sekä kolmannen sektorin toimijat. Nykyisin kotoutuminen nähdään yhä vahvemmin kaksisuuntaisena prosessina; maahanmuuttajan kotoutumisen rinnalla myös koko yhteiskunnan on muututtava väestön monimuotoistumisen myötä. Kotoutumisen onnistuminen kaksisuuntaisesti on myös edellytys maahanmuuton kasvulle tulevaisuudessa. Kotoutumisen kaksisuuntaisuus tulisi näkyä palvelujärjestelmässä valmiutena tuottaa yhdenvertaisesti palveluja maahanmuuttajille ja muulle väestölle kuitenkin huomioiden maahanmuuttajaväestön monimuotoisuus ja erityispalvelujen tarve. Tämä puolestaan edellyttää viranomaisilta maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamista ja huomioonottamista kaikilla hallinnon tasoilla. Kotouttamislaissa määritellyistä kotoutumista edistävistä välineistä keskeisimpiä ovat kunnallinen/seudullinen kotouttamisohjelma sekä yksilöllinen tai perhekohtainen kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislaki velvoittaa kuntia, kunnassa asuvien maahanmuuttajien määrästä riippumatta, laatimaan kotouttamisohjelman, joka sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuutahoista. Valtaosa Lapin kunnista on laatinut kotouttamisohjelman lähes kymmenen vuotta sitten, eikä niitä sen jälkeen juurikaan ole päivitetty. Yksikään Lapin kuntien kotouttamisohjelmista ei vastaa sisällöltään nykyisen kotouttamislain vaatimuksia ja mikä oleellisinta, ne eivät nykymuodossaan toimi tukena työvoimatoimiston ja/tai kunnan toimesta tehtävän maahanmuuttajan yksilölliselle kotoutumissuunnitelmalle ja maahanmuuttajan kotoutumispolun rakentamiselle. Kunnan tai seutukunnan kotouttamisohjelma tulisi laatia ikään kuin käsikirjaksi niistä välineistä ja palveluista, joita alueella on maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi käytettävissä. 9
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 2.1 Tuetaan kuntia kotouttamisohjelmien laatimisessa Kunnat vastaavat kotouttamisohjelmien laadinnasta, mutta työvoimatoimistot, alueen muut viranomaiset sekä keskeiset muut tahot osallistuvat oman toimialansa osalta ohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon. Kotouttamisohjelmat suositellaan laadittavaksi seutukuntakohtaisiksi. Kotouttamisohjelmat sovitetaan yhteen alueen muiden keskeisten strategioiden kanssa. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamisohjelmat voidaan laatia myös esim. monikulttuurisuus- tai maahanmuutto-ohjelmiksi ja niissä toivotaan huomioitavan myös työperusteisesti kuntaan/seutukuntaan muuttavien palvelutarpeet. Vastuutahot: kunnat, työvoimatoimistot, TE-keskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori 2.2 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumissuunnittelua ja kotoutumispalveluja Maahanmuuttajien kotoutumissuunnittelua kehitetään yhteistyössä työvoimatoimiston, kunnan, kouluttajien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja-asiakkaan yksilöllisistä lähtökohdista rakentuvista kotoutumis- ja työllistymispoluista muodostuu jatkumo ilman pitkiä odotusaikoja. Huomioidaan myös perhekohtaisten ja nuorten omien kotoutumissuunnitelmien tarve. Kotoutumispalveluihin turvataan tarkoituksenmukaiset resurssit ottaen huomioon, että maahanmuuttajien perusteellisemmasta neuvonnan, ohjauksen ja tulkkauksen tarpeesta johtuen asiakaspalveluun käytettävä aika on yleensä pidempi kuin kantaväestöön kuuluvilla asiakkailla. Vastuutahot: kunnat, työvoimatoimistot, TE-keskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 2.3 Tuetaan maahanmuuttajien osallistumista kansalais-, harrastus- ja yhdistystoimintaan Luodaan nykyistä parempia edellytyksiä maahanmuuttajien osallisuudelle lähiyhteisöissä, kuten asukasyhdistyksissä, työyhteisössä, seurakunnissa, kouluissa ja harrastuksissa. Kansalais- ja harrastetoimintaan osallistumista sekä kulttuurien ja yhteisöjen kohtaamista tuetaan ja edistetään esimerkiksi tukihenkilöiden avulla. Maahanmuuttajia tuetaan yhdistysten perustamisessa. Tavoitteena on, että Lapissa olisi enemmän maahanmuuttajayhdistyksiä tai maahanmuuttajaneuvosto, joiden kautta Lapin maahanmuuttajien vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin lisätä. Selvitetään myös vaihtoehdot ja mahdollisuudet maahanmuuttajien uskonnollisten yhdistysten tukemiseksi. Vastuutahot: kunnat, 3. sektori, seurakunnat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Kouluttautumisen edistäminen Keskeisin maahanmuuttajien kotouttamisen väline on kotoutumiskoulutus. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan 10
työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen kielen taidon. Kotoutumiskoulutuksen tuleekin olla kiinteä osa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja työllistymispolkua. Kotoutumiskoulutus toteutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena. Tällä hetkellä Lapin TE-keskuksella on voimassa kotoutumiskoulutusten hankintasopimukset Rovala-Opiston ja Kemin lyseon lukion kanssa. Koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä työhallinnon, sosiaalitoimen, eri viranomaisten, oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa koulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kotoutumiskoulutusten sisältö rakennetaan opetushallituksen suositusten mukaisesti. Kotoutumiskoulutus muodostuu opintokokonaisuuksista, joiden laajuus voi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Opiskelijalle, joka aloittaa suomen kielen opiskelun alkeista, tarjotaan keskimäärin 45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus jaksotettuna 3 4 kuukauden pituisiin moduuleihin. Kohderyhmänä ovat kotoutumislain piirissä olevat maahanmuuttajat sekä maahanmuuttajat, joiden työllistyminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen edellyttää suomen kielen lisäopintojen suorittamista ja/tai työelämään tutustumista. Kotoutumiskoulutuksen alussa järjestettävän alkukartoituksen aikana selvitetään maahanmuuttajan kielelliset valmiudet, oppimis- ja opiskeluvalmiudet ja suomen kielen taito, jotta hänet osataan ohjata sopivaan koulutusryhmään. Keskustelujen ja testien perusteella tehdään alustava henkilökohtainen opiskeluohjelma tai jatkosuunnitelma, jolla tähdätään opiskeluun tai työllistymiseen. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan rinnastaa myös muuta koulutusta kotoutumistukeen oikeuttavaksi. Rinnastaminen lisää maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua kotoutumista edistävään koulutukseen ja muihin toimenpiteisiin myös silloin, kun koulutusta ei ole saatavilla työvoimapoliittisena koulutuksena. Kotoutuja voidaan ohjata muutoin alueella toteuttaviin heille soveltuviin koulutuksiin. Kunnan vastuulla on järjestää kotoutumiskoulutusta omaehtoisena koulutuksena kotiäideille, vanhuksille ja muille työvoimaan kuulumattomille aikuisille maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Opetushallitus on vahvistanut opetussuunnitelman perusteet, joita koulutuksessa tulee noudattaa. Lupa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämiseen edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on koulutuksen järjestämisluvassa maininta ko. koulutuksen järjestämisestä erityisenä koulutustehtävänä. Lapissa ainoastaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän erityisenä koulutustehtävänä on järjestää maahanmuuttajille ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. 11
Maahanmuuttajien kouluttautumisen edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 2.4 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta Kotoutumiskoulutusta kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa siten, että se vastaa yksilöllisiin koulutustarpeisiin tehokkaasti. Kotoutumiskoulutusta kehitetään myös entistä työelämälähtöisemmäksi, toimintaympäristön muutokset ja maahanmuuttajien erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen. Työpaikoilla tapahtuvan suomen kielen opetukseen kehitetään koulutusmalleja. Maahanmuuttajille soveltuvia osaamis- ja ammattitaitokartoituksia kehitetään yhteistyössä työelämän ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä huomioidaan sekä vahvan työ- ja oppimistaustan omaavien että luku- ja kirjoitustaidottomien tai heikon oppimistaustan omaavien maahanmuuttajien tarpeet. Kotoutumiskoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi kehitetään mm. sähköisiä oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä. Vastuutahot: TE-keskus, työvoimatoimistot, lääninhallitus, oppilaitokset, koulutuksen toteuttajat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 2.5 Maahanmuuttajien ammatillisesti suuntautunutta aikuiskoulutusta kehitetään ja alueen koulutuspalvelutarjontaa selkeytetään Hallitusohjelmaan sisältyy ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU), johon sisältyvät toimenpiteet kattavat mm. työvoimatarpeeseen vastaavan maahanmuuton tukemisen, aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisen tehostamisen, maahanmuuttajille soveltuvien koulutusmallien, kuten oppisopimuskoulutuksen lisäämistä, tehostettua kielenopetusta sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien relevanttia työhönsijoittumista parantavia ratkaisuja. Uudistuksen toimenpiteisiin sisältyy myös työnantajille, erityisesti pk-sektorille suunnattavia työperäistä maahanmuuttoa tukevia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Ministeriöiden välisenä yhteistyönä syksyllä 2008 on tarkoitus valmistella suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä. Sen pohjalta laaditaan toimeenpanosuunnitelma Lapin osalta ja määritetään toteuttamisen vastuutahot. Myös alueen kouluttajien välistä yhteistyötä maahanmuuttajien koulutuspolkujen rakentamiseksi ja koulutuspalvelutarjonnan selkeyttämiseksi tehostetaan. Vastuutahot: oppilaitokset, lääninhallitus, TE-keskus (muut vastuutahot tarkentuvat aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta koskevan loppuraportin valmistuttua) 2.6 Maahanmuuttajien kotoutumisen ja kouluttautumisen tukemisessa hyödynnetään hankerahoitusta Rovaniemellä käynnistyy syksyllä 2008 maahanmuuttajien ammatillista koulutusta ja työllistymistä edistävä ESR-hanke osana TEM:n hallinnoimaa valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Kolmevuotisessa hankkeessa tuetaan vaihtoehtoisten ja joustavien koulutuspolkujen rakentamista maahanmuuttajien omien lähtökohtien ja yksilöllisten koulutustarpeiden pohjalta. Hankkeen avulla mm. kehitetään maahanmuuttajien opiskelua tukevia toimintamuotoja, työelämäyhteyksien syntymistä ja alueen maahanmuuttajatyön verkostoyhteistyötä. Myös muita maahanmuuttajien kotoutumista ja kouluttautumista tukevia hankkeita on mahdollisuus käynnistää ESRrahoituksella ohjelmakaudella 2007-2013 ja hyödyntää myös muita hankerahoitusmahdollisuuksia. Vastuutahot: hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 12
Työllistymisen edistäminen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tammi-syyskuuta 2008 koskevan tilaston mukaan väestön keskimääräinen työttömyysaste Suomessa on 7,5 prosenttia ja Lapissa 12,5 prosenttia. TEM:n v. 2008 koskevien työttömyysastearvioiden mukaan ulkomaalaisten työttömyysaste on koko maassa hieman yli 18 prosenttia ja Lapissa 32 prosenttia. Maahanmuuttajien työmarkkinoille pääseminen on edelleenkin haastavaa; merkittävimpiä työllistymisen esteitä ovat puutteet suomen kielitaidossa, osaamisessa ja koulutuksessa, mutta myös osaamisen ja ammattitaidon tunnistamisessa ja tunnustamisessa on puutteita. Työllistymisessä on kuitenkin eri maahanmuuttajaryhmien välillä suuriakin eroja. Lappi on viime vuosina voimakkaasti lisännyt pakolaisten vastaanottoa, mikä osaltaan näkyy myös työttömyysluvuissa; työllistyminen on vaikeinta juuri pakolaistaustaisille. Myös työnhakutilanteissa tai muutoin työelämässä esiintyvä syrjintä ja ennakkoluuloiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan voivat vaikuttaa työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Lappilaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä 4 kävi kuitenkin ilmi, että lappilaiset yrittäjät antavat kansalaisuutta enemmän arvoa työntekijän osaamiselle ja ammattitaidolle, joskin heikko kielitaito nähdään maahanmuuttajien kohdalla työllistymisen ensisijaisena esteenä. Joissakin tehtävissä kielitaidon merkitys korostuu, mutta monissa tehtävissä kielitaitoa ei nähdä niinkään merkittävänä tekijänä, vaan riittää, että kielitaitoa on annettujen ohjeiden sekä työturvallisuusmääräysten ymmärtämiseen. Hallituskauden aikaiseksi tavoitteeksi on sovittu, että maahanmuuttajien työttömyysasteen ero koko väestöön pienenee vuosittain ja puolittuu vuoteen 2013 mennessä. Tämä tarkoittaa Lapin osalta maahanmuuttajien työttömyysasteen laskemista 16 prosenttiin. Paljon on siis vielä tehtävää. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 2.7 Tehostetaan maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessia työvoimatoimistoissa Maahanmuuttajien palveluissa hyödynnetään laajasti koko työvoimatoimiston palvelukokonaisuutta. Kehitetään maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamisesta ja polkujen rakentamista kohti työmarkkinoita. Erityisesti lisätään yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja kuten tukihenkilö- ja työhönvalmentajien palveluja sekä maahanmuuttajille soveltuvia ryhmämuotoisia palveluita. Työnhakukeskusten ja työvoiman palvelukeskusten palveluissa huomioidaan myös maahanmuuttajien palvelutarpeet. Tehdään tiivistä yhteistyötä työnantajien, työllistämishankkeiden, oppilaitosten, kuntien sekä muiden kotouttamispalveluja tuottavien tahojen välillä. Vastuutahot: työvoimatoimistot, TE-keskus 2.8 Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta Maanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi haetaan uudenlaisia malleja hankkeiden avulla. Hankkeiden käynnistämisessä voidaan hyödyntää eri hankerahoitusmahdollisuuksia, kuten ESR-rahoitusta ja työllisyyspoliittista avustusta. Hankkeiden 4 SILTA-hankkeen kyselyssä (207 vastaajaa) lappilaisilta yrittäjiltä kysyttiin onko työnhakijan kansalaisuudella merkitystä, kun ollaan palkkaamassa uutta henkilöstöä tai ottamassa työharjoittelijoita. Lähes 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei kansalaisuudella ole kovinkaan suurta merkitystä, vaan pääasia on, että hakija on osaava ja ammattitaitoinen. Tosin pieni osa vastaajista ilmoitti mieluimmin palkkaavansa vain suomalaisia. 13
tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään ja hyödynnetään koko Lapin alueella. Vastuutahot: Hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 2.9 Edistetään ja tuetaan maahanmuuttajayrittäjyyttä Yrityspalveluja kehitetään ja räätälöidään maahanmuuttajien tarpeisiin osana seudullisia yrityspalveluita. Vastuutahot: seudullisten yrityspalveluiden toimijat, TE-keskus 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen Humanitaarisia maahanmuuttajia ovat Suomen YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esityksen pohjalta vastaanottamat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä edellisten ryhmien perheenyhdistämisen kautta tulevat perheenjäsenet. Tällä vuosikymmenellä Suomi on vastaanottanut yli 10 000 humanitaarisen maahanmuuton piiriin kuuluvaa pakolaista, joista Lapin kuntiin on sijoitettu yli 800. Vuonna 2008 sisäasiainministeriö varautui vastaanottamaan 1450 pakolaista, joista 140 esitettiin sijoitettavaksi Lappiin. Elokuun lopussa (2008) Lappi oli vastaanottanut jo lähes 170 pakolaista, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Kunnat vastaanottavat pakolaisia työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla ja sopimukset ovat myös edellytyksenä pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle kunnille. Lapissa pakolaisten vastaanotosta on sopimus Rovaniemen (80 pakolaista/vuosi), Kemin (30) ja Tornion (25) kanssa. Lapin TEkeskus on syksyllä 2008 esittänyt Kemin ja Tornion kaupungeille, että molemmissa pakolaisten kuntapaikat nostettaisiin 50:een. Lisää kuntapaikkoja tarvitaan sekä kiintiöpakolaisille että oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kaupunkien päätökset esityksiin saataneen marraskuun 2008 aikana. Lapin TE-keskuksella on sopimus SPR:n Lapin piirin kanssa 150-paikkaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ylläpitämisestä Rovaniemellä. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on vuonna 2008 lisääntynyt voimakkaasti. Alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden määrä on yli kolminkertaistunut edelliseen vuoteen nähden. Rovaniemen vastaanottokeskuksen yhteyteen on tänä syksynä perustettu alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden nuorten tukiasuntoyksikkö Rovaniemelle. Kemiin on perustettu 150-paikkainen vastaanottokeskus, joka aloittaa toimintansa marraskuussa 2008. Kemin vastaanottokeskus on hallinnollisesti osa Rovaniemen vastaanottokeskusta. Onnistunut pakolaisten vastaanotto ja kuntiin sijoittaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ministeriön, TE-keskuksen, kuntien ja vastaanottokeskuksen välillä. Kunnilta se edellyttää panostamista vastaanoton rakenteisiin kuten palvelujärjestelmän toimivuuteen, henkilöstöresursseihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Myös alueellisten ja paikallisten moniammatillisten verkostojen kehittäminen pakolaisten vastaanotossa on ensiarvoisen tärkeää. Viranomaistyön tueksi tarvitaan lisäksi uudenlaisia malleja pakolaisten vastaanoton kehittämiseksi muun muassa rekrytoimalla kolmannen sektorin toimijoita sekä kuntalaisia mukaan kotouttamistyöhön. 14
Humanitaarisen maahanmuuton kehittämiseksi Lapissa esitetään seuraavia toimenpiteitä: 3.1 Kehitetään pakolaisten vastaanoton ja kuntiin sijoittamisen prosessia sekä kartoitetaan mahdollisuudet lisätä kuntapaikkoja Tuetaan kuntia pakolaisten vastaanotossa laatimalla valtion ja kuntien väliset sopimukset ja kustannusten korvausten käytännöt mahdollisimman joustaviksi. Kehitetään pakolaisten kuntiin sijoittamisprosessia sisäasiainministeriön, TEkeskuksen, vastaanottokeskuksen ja pakolaisia vastaanottavien kuntien välillä. Järjestetään säännöllisesti kuntien viranomaisille, luottamushenkilöille ja muille keskeisille toimijoille pakolaisten vastaanottoon liittyviä info- ja koulutustilaisuuksia. Kartoitetaan pakolaisia vastaanottavien kuntien mahdollisuudet lisätä pakolaisten kuntapaikkoja sekä mahdollisuudet saada uusia kuntia mukaan pakolaisten vastaanottotyöhön. Vastuutahot: TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, vastaanottokeskus 3.2 Kehitetään pakolaisten vastaanottoon ja pakolaistyöhön liittyviä verkostoja ja levitetään hyviä käytäntöjä Rovaniemen maahanmuuttajatyötä tekevien verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen ja vastaava verkosto muodostetaan myös Kemi-Tornion alueelle. Rovaniemellä toimivassa ERF-rahoitteisessa Kaveriksi Kotopolulle projektissa kehitettyä pakolaisten alkuvaiheen vastaanoton mallia ja hyviä käytäntöjä levitetään myös Kemin ja Tornion pakolaistyöhön. Lisätään Lapin pakolaisia vastaanottavien kuntien välistä pakolaisten vastaanottoon ja sen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Vastuutahot: TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori 3.3 Kotoutumispalveluissa huomioidaan myös erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien pakolaisryhmien palvelutarpeet Palvelujen tuottamisessa ja resursoinnissa huomioidaan myös erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien pakolaisryhmien palvelutarpeiden asettamat haasteet. Tällaisia pakolaisryhmiä ovat mm. kidutuksen uhrit, luku- ja kirjoitustaidottomat, ilman huoltajaa maahan tulevat alaikäiset lapset, yksinhuoltajat, haavoittuvassa asemassa olevat naiset (woman at risk) sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevat hätätapaukset. Näiden ryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen edistämiseksi kartoitetaan myös hankerahoituksen (esim. ERF, RAY) mahdollisuudet. Vastuutahot: Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori, TE-keskus, lääninhallitus, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 15
4. Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen Myönteiset asenteet ja väestöryhmien väliset hyvät etniset suhteet ovat Lapin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan onnistumisen keskeisiä lähtökohtia. Kehityskulku kohti monikulttuurista, aidosti moniarvoista Lappia edellyttää meiltä kaikilta lisääntyviä valmiuksia kohdata erilaisia ja eri taustoja omaavia ihmisiä. Se edellyttää myös poliittisten päättäjien, viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, maahanmuuttajien ja muun kansalaisyhteiskunnan sitoutumista syrjimättömyyteen, alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaisuuteen sekä eri kulttuurien ja uskontojen keskinäiseen kunnioittamiseen. Yhdenvertaisuuslain voimaantulon (v. 2004) myötä viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan ja laatia etnisen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi suunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvoite koskee kaikkia viranomaisia, myös niitä, joiden tehtäviin ei kuulu varsinaista asiakastyötä maahanmuuttajien parissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan sitoa osaksi muuta viranomaisen kehittämistyötä tai liittää se muihin olemassa oleviin suunnitelmiin tai ohjelmiin, kuten kotouttamisohjelmaan tai tasa-arvosuunnitelmaan. Huolimatta lain velvoittavuudesta yhdenvertaisuussuunnitelma on vielä monelta viranomaiselta laatimatta, myös Lapissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma on kuitenkin konkreettinen väline etnisen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Se on väline viranomaiselle kehittää toimintaansa ja palveluiden laatua maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi. Siten sen laatiminen on myös konkreettinen askel kohti moniarvoisempaa Lappia. Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: 4.1 Lisätään asennekasvatusta ja syrjimättömyyttä koskevaa tiedotusta erityisesti päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla Lisätään monikulttuuriseen kohtaamiseen ja monimuotoisuusajatteluun liittyvää henkilöstö-koulutusta julkisella ja yksityisellä sektorilla. Koulutuksen toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös paikallisten maahanmuuttajien, kulttuuritulkkien ja monikulttuuriskouluttajien osaamista sekä teemaan liittyviä hankkeita ja niiden tuottamia koulutusmateriaaleja. Vastuutahot: viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori 4.2 Laaditaan etnisen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi yhdenvertaisuussuunnitelmat Yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee sisällyttää toimia, joiden avulla maahanmuuttajat pääsevät tasavertaisesti käyttämään viranomaisten palveluja. Tällaisia toimia ovat muun muassa tulkkauspalvelut, erikieliset esitteet ja muu informaatio, omakieliset palvelut sekä sähköisen viestinnän kehittäminen. Huomioidaan SM:n antamat yleiset suositukset yhdenvertaisuus-suunnitelman sisällöiksi sekä hyödynnetään Yhdenvertaisuus.fi materiaalipankkia. Tehdään yhteistyötä SM:n kanssa viranomaisille suunnatun yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvän koulutuksen toteuttamiseksi Lapin alueella. Vastuutahot: viranomaiset 16
4.3 Lisätään monikulttuurisuuteen liittyvää positiivista näkyvyyttä Lapissa Tiedotetaan alueellisissa tiedotusvälineissä monikulttuurisuuteen liittyvistä hyvistä käytännöistä ja positiivista kokemuksista. Valitaan Lapissa esimerkiksi vuosittain vuoden maahanmuuttaja-yrittäjä ja/tai lappilainen yrittäjä/työnantaja, joka on toiminnallaan edistänyt tai ansiokkaasti toteuttanut monikulttuurisuutta ja syrjimättömyyttä omassa työssään. Vastuutahot: yrittäjäjärjestöt, työnantajat, viranomaiset, 3. sektori 4.4 Kehitetään syrjinnän ja rasismin uhrien tuki- ja neuvontapalveluja sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamisjärjestelmää Tehdään yhteistyötä ministeriöiden kanssa etniseen syrjintään liittyvien neuvontapalvelujen järjestämiseksi sekä kehitetään ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamisjärjestelmää. Vastuutahot: viranomaiset, 3. sektori 4.5 Luodaan ulkomaalaisten marjanpoimintaan liittyviin käytäntöihin selkeät pelisäännöt Lappiin on jo useana vuonna tullut suomalaisten marjanostajien toimesta ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Kokemukset ulkomaalaisista poimijoista ovat osoittaneet, että poimintaan liittyviin käytännön järjestelyihin tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Kaikilla osapuolilla tulisi olla selkeä kuva poimintaan liittyvistä käytännön seikoista sekä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Myös marjanpoimijoilla Lappiin tullessaan tulisi olla realistinen käsitys tehtävästä työstä ja siitä saatavista ansioista. Poimijoiden Lappiin tulo tulee järjestää suunnitelmallisesti ja poimijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja yksilön oikeusturvan toteutumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Vastuutahot: Lapin liitto ja muut viranomaiset, marjanpoimijoita ulkomailta hankkivat tahot, kylätoimikunnat ym. 17
Maahanmuuttostrategian toteutus ja seuranta Maahanmuuttostrategian toteuttaminen edellyttää alueen toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tarkoituksena on, että strategiassa toimenpidekohdittain määritellyt vastuutahot ottavat ensisijaisen vastuun toimenpiteen käynnistämisestä. Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan tehtävänä on vastata strategian toteutumisen seurannasta sekä strategia-asiakirjan päivittämisestä säännöllisin väliajoin. Maahanmuuttostrategian toteuttaminen ja seuranta edellyttää myös soveltuvien, toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta mittaavien mittareiden asettamista. Maahanmuuttoon liittyvää alueellista tilastotuotantoa tulisi kehittää ja alueelliset maahanmuuttotilastot tulisi olla keskistetysti saatavilla esimerkiksi Lapin liiton ja/tai Lapin TE-keskuksen nettisivuilta. Maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon liittyvää selvitys- ja tutkimustyötä tulisi lisätä mm. hyödyntämällä aikaisempaa enemmän Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta. Maahanmuuttoasioihin liittyvää viestintää tulisi kehittää ja maahanmuuttokysymykset tulisi kytkeä osaksi maakunnan työvoimatarpeiden ennakointia sekä palvelurakenteiden kehittämistä. Maahanmuuttoon liittyvän alueellisen tiedontuotannon kehittäminen ja lisääminen edellyttää organisaatioiden välisten roolien, vastuualueiden ja yhteistyön selkeyttämistä. Soveltuva foorumi asian eteenpäin viemiselle voisi olla Lapin maahanmuuttoasian toimikunta. Suuri osa Lapin maahanmuuttostrategiassa esitetyistä toimenpiteistä on olemassa olevien palvelujen kehittämistä paremmin maahanmuuttajien palvelutarpeet huomioon ottaviksi. Osa ehdotetuista toimenpiteistä voidaan käynnistää hankerahoituksella. Monet strategiassa esitetyt toimenpiteet perustuvat kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan, joten strategian toteutuminen edellyttää myös kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttamista. Alueellisen näkökulman edistämiseksi oleellista on tiivistää yhteistyötä ministeriöihin, rakentaa yhteistyötä muihin vaikuttamisen foorumeihin (esim. Etnisten suhteiden neuvottelukunta) ja rakentaa alueellisia maahanmuuttoasioihin liittyviä verkostoja. Jatkossa Lapin maahanmuuttoasiain toimikunnan roolia tullaan vahvistamaan myös näistä lähtökohdista. 18
Yhteenvetotaulukko toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahoista Toimenpide Vastuutahot 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 1.1 Kehitetään työvoimatoimistojen työnantajapalveluita 1.2 Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta 1.3 Kartoitetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet 1.4 Edistetään kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja integroitua Lappiin 1.5 Hyödynnetään Lapin lähialueiden yhteistyöverkostoja opiskelijavaihdon edistämisessä ja työvoiman hankinnassa 1.6 Ehkäistään ulkomaalaisten laitonta työntekoa työvoimatoimistot, TE-keskus hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat TE-keskus ja työvoimatoimistot, yritykset ml. henkilöstöpalveluyritykset, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat (muut tarkentuvat myöhemmin) oppilaitokset, työnantajat, 3. sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Lapin liitto, lääninhallitus, TEkeskus, oppilaitokset, työnantajat, raja-yhteistyön ja lähialueyhteistyön toimijat, hankerahoituksen toteuttajaorganisaatiot työsuojeluviranomaiset, työnantajat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, 3.sektori 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistäminen Kotoutumisen edistäminen: 2.1 Tuetaan kuntia kotouttamisohjelmien laatimisessa 2.2 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumissuunnittelua ja kotoutumispalveluja kunnat, työvoimatoimistot, TEkeskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori kunnat, työvoimatoimistot, TEkeskus, muut viranomaiset, oppilaitokset, 3.sektori, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat 19
2.3 Tuetaan maahanmuuttajien osallistumista kansalais-, harrastus- ja yhdistystoimintaan kunnat, 3. sektori, seurakunnat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Kouluttautumisen edistäminen: 2.4 Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta 2.5 Maahanmuuttajien ammatillisesti suuntautunutta aikuiskoulutusta kehitetään ja alueen koulutuspalvelutarjontaa selkeytetään TE-keskus, työvoimatoimistot, lääninhallitus, oppilaitokset, koulutuksen toteuttajat, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat oppilaitokset, lääninhallitus, TEkeskus, muut vastuutahot tarkentuvat myöhemmin 2.6 Maahanmuuttajien kotoutumisen ja kouluttautumisen tukemisessa hyödynnetään hankerahoitusta hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat Työllistymisen edistäminen: 2.7 Tehostetaan maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessia työvoimatoimistoissa 2.8 Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi hyödynnetään hankerahoitusta 2.9 Edistetään ja tuetaan maahanmuuttajayrittäjyyttä työvoimatoimistot, TE-keskus hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat seudullisten yrityspalveluiden toimijat, TE-keskus 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen 3.1 Kehitetään pakolaisten vastaanoton ja kuntiin sijoittamisen prosessia sekä kartoitetaan mahdollisuudet lisätä kuntapaikkoja 3.2 Kehitetään pakolaisten vastaanottoon ja pakolaistyöhön liittyviä verkostoja ja levitetään hyviä käytäntöjä 3.3 Kotoutumispalveluissa huomioidaan myös erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien pakolaisryhmien palvelutarpeet 4. Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen 4.1 Lisätään asennekasvatusta ja syrjimättömyyttä koskevaa tiedotusta erityisesti päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla 20 TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, vastaanottokeskus TE-keskus, Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori Rovaniemi, Kemi, Tornio, 3. sektori, TE-keskus, lääninhallitus, hankkeiden toteuttajat ja rahoittajat viranomaiset, oppilaitokset, 3. sektori