Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kuntoutusosasto
Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Tehtävät: GeroCenter säätiö perustettiin v. 2005 ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen tuottaa ja tuotteistaa näyttöön ja uusiin kuntoutusnäkemyksiin perustuvia ratkaisuja ja toimintamalleja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyyn, kuntoutukseen sekä hoito- ja hoivatyöhön
Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Perustajayhteisöt: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keski-Suomen sairaskotisäätiö Muuramen kunta Kuntoutussäätiö Kuntokallio-säätiö Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ry Kuntoutumis- ja liikuntakeskus Peurunka Jyväskylän hoivapalveluyhdistys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän seudun dementiayhdustys ry
Eri ikäryhmien koon muutokset 15 EUmaassa aikavälillä 1995-2015 20 15 16,5 mill. 26% 17 mill. 30% 10 5 0 0,6 mill. -0% 5,5 mill. 39% -5-10 -15-20 -4,8 mill. -7% -13 mill. -16% 0-14 15-29 30-49 50-64 65+ 80+
Suomi 50 40 30 Mediaani-ikä, miehet 28.6 37.2 43.2 Mediaani-ikä, naiset 45.8 40.6 31.6 50 40 30 20 20 10 10 0 1950 1998 2030 1950 1998 2030 0
Vuosi Naiset Miehet Vastasyntyneen elinajan odotteen kehitys Suomessa v. 1940-2000
Miesten ja naisten (=1)suhteellinen kuolleisuus eri ikäryhmissä Suomessa
Elossa olevien osuus eri ikäryhmissä eri syntymäsukupolvissa Naiset Elossa, % 100 80 60 40 20 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikä 1892 1914 1954 1979
Elossa olevien osuus eri ikäryhmissä eri syntymäsukupolvissa Miehet Elossa,% 100 80 60 40 20 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikä 1892 1914 1954 1979
Eri ikäryhmien vaikutus (%) keskimääräisen odotettavissa olevan elinajan kasvuun (e 0 ) Suomessa Ikäryhmä 1901-10 1951-55 Naiset 1971-75 2000 1901-10 1951-55 Miehet 1971-75 2000 0-4 48,3 11,2 59,7 10,3 5-14 14,2 2,3 13,2 3,2 15-34 18,5 2,6 16,4 7,0 35-64 15,0 21,2 9,2 44,8 65-79 3,5 43,2 1,1 29,1 80+ 0,5 19,5 0,3 5,6 100 100 100 100 E 0 -kasvu 21,7 5,7 18,1 7,4 (vuosia)
KOKONAISUUTENA KATSOEN VÄESTÖN IKÄÄNTYMISEN ONGELMA EI OLE LAINKAAN ONGELMA. SE ON VAIN PESSIMISTINEN TAPA NÄHDÄ YKSI SIVILISAATION SUURIMMISTA VOITOISTA. Notestein 1954
Johtaako keskimääräisen eliniän nousu lisääntyneeseen toiminnan vajavuuksien ja sairauksien määrään vai lisääntyykö terveiden elinvuosien määrä?
Kokonaiselinajan ja toiminnan vajauksista vapaan elinajan odote naisilla eräissä maissa Japani Suomi Thaimaa Etelä-Afrikka Sierra Leone 0 20 40 60 80 100 Vuosia Ei toiminnanvajauksia Toiminnanvajauksia (The World Health Report 2000)
Ilman ongelmia päivittäisissä toiminnoissa (IADL) suoriutuvien osuus 65-69-vuotiaista jyväskyläläisistä vuosina 1988, 1996 ja 2004. Ikivihreät -tutkimus % 100 80 60 40 Miehet Naiset 20 0 1988 1996 2004 tutkimusvuosi Kohorttivaikutus: Miehet p < 0.001, Naiset p < 0.001
Itse arvioitu (koettu) terveys 65-69-vuotiailla miehillä eri ajankohtina Koettu terveys 1988 1996 2004 p % % % Erittäin hyvä 1.5 6.8 8.4 Hyvä 38.1 30.3 47.1 Keskinkertainen 36.7 53.8 37.0 <0.001 Huono 22.3 8.3 6.7 Erittäin huono 1.4 0.8 0.8 Ikivihreät -tutkimus
Itse arvioitu (koettu) terveys 65-69-vuotiailla naisilla eri ajankohtina Koettu terveys 1988 1996 2004 p % % % Erittäin hyvä 7.3 6.4 8.7 Hyvä 27.7 38.8 33.7 Keskinkertainen 49.1 42.0 50.6 <0.028 Huono 13.2 10.1 7.0 Erittäin huono 2.7 2.7 0.0 Ikivihreät -tutkimus
Monet sekä kotimaiset että ulkomaiset tutkimukset viittaavat selkeästi siihen, että uudemmat, myöhemmin syntyneet vanhussukupolvet paitsi elävät keskimäärin korkeampaan ikään, ovat myös terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aiemmin syntyneet sukupolvet. Monet aiemmat ennusteet esimerkiksi hoidon ja hoivan tarpeen kehityksestä ovat olleet tästä syystä osin harhaisia (esim. ennusteet reisiluun yläosan murtumien määrästä tulevina vuosina).
Tapahtunut myönteinen kehitys rohkaisee jatkamaan ponnisteluja ennaltaehkäisyn, toimintakyvyn ja terveyden tukemisen, sairauksien hoidon ja kuntoutuksen alueilla. Vaikka itse vanhemisprosessiin ei nykyisen tiedon valossa voida paljoakaan vaikuttaa, ikääntymiseen usein liittyviin haitallisiin muutoksiin voidaan monissa tapauksissa tehokkaasti vaikuttaa. Ikääntyvien oma rooli ja aktiivisuus on tässä keskeisessä asemassa.
Kiitos!