Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 67/2001

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys Tiehallinnon selvityksiä 67/2001 Tiehallinto Vaasan tiepiiri Vaasa 2001

Kansikuva: Lehtimäen kunnan Rannan koulun oppilas Noora Pekonniemen piirustus ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-822-x TIEH 3200713 Vaasa 2001 Tiehallinto Vaasan tiepiiri Korsholmanpuistikko 44 PL 93 65101 Vaasa Puhelinvaihde 0204 22 157

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys. Vaasa 2001. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 67/2001. 44 s. + liitt. 9 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-822-x, TIEH 3200713. Asiasanat: Joukkoliikenne, Toiminnansuunnittelu, Strategiat, Kehittäminen, Vaasan tiepiiri Aiheluokka: 111 Joukkoliikenne TIIVISTELMÄ Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvityksen tavoitteena on selvittää yhdessä yhteistyötahojen kanssa sellaiset asiakokonaisuudet, joilla tiepiiri voi oman toimintansa kautta parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueellaan. Tarkastelun kohteena on pääasiassa aikataulunmukainen linja-autoliikenne tai sitä korvaava taksiliikenne. Joukkoliikenneselvityksen laatimisen aikana on tarkasteltu joukkoliikenteen yleisiä lähtökohtia tiepiirin alueella sekä arvioitu joukkoliikenteen huomioon ottamista nykytilanteessa tiepiirin toiminnassa ja selvitetty joukkoliikenteen toimintaympäristöön liittyviä tarpeita ja odotuksia. Vuoropuhelu on kuulunut tärkeänä osana selvityksen laatimiseen. Vuoropuhelua on käyty sekä tiepiirin sisällä eri tehtävistä vastaavien kanssa että yhteistyötahojen kuten Länsi- Suomen lääninhallituksen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liittojen, alueen kuntien, linja-autoyritysten, Linjaautoliiton Pohjanmaan alueosaston sekä Pohjanmaan taksiyrittäjien kanssa. Lähtökohtien ja vuoropuhelun pohjalta on muodostettu esitys joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen liittyvistä tavoitteista ja tehtävistä. Tavoitteiden asettamista ja tehtävien valintaa on Vaasan tiepiirissä osaltaan ohjannut myös vuonna 2000 valmistunut Tiehallinnon joukkoliikenteen toimintalinja. Vaasan tiepiirin keskeisimmät tavoitteet joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi ovat: Joukkoliikenteen tarpeiden huomioon ottaminen tiepiirin toiminnassa; tienpidon ohjelmoinnissa, väylähankkeiden suunnittelussa, hankkeiden arvioinnissa, hankkeiden toteuttamiseen liittyvässä päätöksenteossa, väylien rakentamisessa, pienemmissä rakennus- ja korjaustöissä sekä tiestön hoidossa (Tehtävä 1). Tehtävä sisältää joukkoliikenteen huomioon ottamisen kehittämisen kaikissa ko. asioissa. Joukkoliikenteeseen liittyvän tiedon, osaamisen ja yhteistyön lisääminen (Tehtävä 2). Tehtävä sisältää esityksen tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilön keskeisimmistä tehtävistä sekä yhteistyön kehittämisen eri tahojen kanssa. Joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen (Tehtävä 3). Tehtävä sisältää linja-autopysäkkien kehittämisen, koululaiskuljetusten turvallisuuden huomioon ottamisen kevyen liikenteen väylien suunnittelussa ja rakentamisessa, joukkoliikenteen laatukäytävien kehittämisen sekä joukkoliikennenäkökulman huomioon ottamisen liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tehtävien toteutumisesta ja seurannasta vastaa tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilö.

ESIPUHE Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvityksen tavoitteena on selvittää yhdessä yhteistyötahojen kanssa sellaiset asiakokonaisuudet, joilla tiepiiri voi oman toimintansa kautta parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueellaan. Tarkastelun kohteena on pääasiassa linja-autoliikenne tai sitä korvaava taksiliikenne. Joukkoliikenneselvitys pohjautuu Tiehallinnon keväällä 2000 valmistuneeseen joukkoliikenteen toimintalinjaan. Toimintalinjan yhtenä pääkohtana on tiepiirikohtaisten joukkoliikenneselvitysten laatiminen. Selvityksen laatimisesta vastanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: Unto Mäkiniemi Ari Perttu Markku Ketonen Jorma Ollila Gerhard Lindell Pirjo Niemi Anders Pulkkis Peter Ulmanen Jan Finne Vaasan tiepiiri Vaasan tiepiiri (joukkoliikenteen vastuuhenkilö) Vaasan tiepiiri Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan palveluyksikkö Linja-autoliitto Vaasan paikallisliikenne Oy Selvityksen ovat laatineet Insinööritoimisto A-TIE Oy:stä dipl.ins. Erika Helin ja dipl.ins. Heimo Rintamäki sekä Tieliikelaitoksen Konsultoinnin Pohjois- Suomen yksiköstä rkm Petri Juppo ja dipl.ins. Anders Östergård.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 7 Sisältö 1 YLEISTÄ 8 1.1 Joukkoliikenneselvityksen laatimisen tausta ja tarkoitus 8 1.2 Joukkoliikenne Suomessa 10 1.3 Joukkoliikenne Vaasan tiepiirin alueella 12 1.4 Joukkoliikenne Vaasan tiepiirin tienpidon ohjelmoinnissa 20 2 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET 22 2.1 Kehittämistarpeiden selvittäminen 22 2.2 Tiepiirin eri tehtävistä vastaavien näkemyksiä 22 2.3 Tiemestareiden, kuntien, linja-autoyrittäjien ja linja-autonkuljettajien näkemyksiä 26 2.4 Muita näkemyksiä 31 2.5 Yksittäisiä kehittämistarpeita 32 2.6 Yhteenveto kehittämistarpeista 33 3 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN VAASAN TIEPIIRISSÄ 34 3.1 Yleistavoitteet ja tehtävät 34 3.2 Tehtävä 1: Joukkoliikenteen tarpeiden huomioon ottaminen Vaasan tiepiirin toiminnassa 34 3.3 Tehtävä 2: Joukkoliikenteeseen liittyvän tiedon, osaamisen ja yhteistyön lisääminen 36 3.4 Tehtävä 3: Joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittäminen 37 3.5 Yhteenveto tehtävistä 39 3.6 Jatkotoimenpiteet ja seuranta 42 LIITTEET 43

8 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ 1 YLEISTÄ 1.1 Joukkoliikenneselvityksen laatimisen tausta ja tarkoitus Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaisussaan Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 todennut joukkoliikenteen osalta mm. seuraavaa: Joukkoliikennejärjestelmän houkuttelevuutta lisätään kehittämällä sen tehokkuutta, turvallisuutta ja laatutasoa. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset otetaan huomioon väylien kehittämisessä ja ylläpidossa. Tasapuoliset liikkumismahdollisuudet turvataan maaseutualueilla kehittämällä julkisen liikenteen järjestelmiä ja takaamalla tarvittava peruspalvelutaso. Kaupunkien välisessä ja sisäisessä liikenteessä kasvatetaan linja-autoja raideliikenteen markkinaosuutta. Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. Tiehallinnon vuonna 2000 valmistuneen joukkoliikenteen toimintalinjan tavoitteena on ohjata Tiehallinnon toimintaa siten, että se voi omalta osaltaan olla mukana luomassa edellytyksiä joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimintalinja koskee lähivuosia. Linjaukset painottuvat toimintatapojen kehittämiseen. Investoinnit ja erilaiset kehittämistoimet konkretisoituvat tiepiireittäin tehtävien joukkoliikenneselvitysten kautta. Toimintalinja koostuu kymmenestä pääkohdasta: Joukkoliikenteen tarpeiden huomioon ottaminen kaikessa Tiehallinnon toiminnassa. Uusien toimintatapojen, ratkaisujen, ohjeiden ja laatuvaatimusten kehittäminen Tiehallinnon toiminnalle joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Joukkoliikenteen vastuuhenkilöiden nimeäminen tiepiireihin ja keskushallintoon. Tiedon, osaamisen ja aloitteellisen yhteistyön lisääminen joukkoliikenneasioissa. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten nostaminen selkeämmin esille liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tiepiirikohtaisten joukkoliikenneselvitysten laatiminen. Laatukäytävien kehittäminen kaupunkiseutujen tärkeimmistä linjaautoliikenteen reiteistä. Talvihoidon täsmähoitokohteiden määrittäminen tiepiireittäin. Ratkaisujen etsiminen pysäkkikatosten ja niiden kunnossapidon tason nostamiseksi yleisten teiden varsilla. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehtävään pysäkkitiedon inventointiin ja joukkoliikenteen käyttöä lisäävään tiedotustoimintaan osallistuminen.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 9 YLEISTÄ Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvityksen yleisenä tavoitteena on selvittää yhdessä yhteistyötahojen kanssa sellaiset asiakokonaisuudet, joilla tiepiiri voi parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueellaan. Yksilöidympiä tavoitteita ovat mm. yhteistyötahojen tehtävien selvittäminen, tiepiirin joukkoliikenneosaamisen kehittäminen ja yhteistyötahojen tietämyksen lisääminen tiepiirin joukkoliikennettä koskevasta toiminnasta, tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilön roolin selvittäminen, joukkoliikenteen toimintaympäristön ja toimintaympäristöön liittyvien tarpeiden kuvaaminen sekä tiepiirin omien joukkoliikennetehtävien muodostaminen kustannuksineen, vaikutusarviointeineen ja toteuttamisohjelmineen. Sekä Tiehallinnon joukkoliikenteen toimintalinjassa että Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvityksessä tarkastellaan pääasiassa linja-autoliikennettä tai sitä korvaavaa taksiliikennettä.

10 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ 1.2 Joukkoliikenne Suomessa Joukkoliikenne on henkilöiden kuljettamista suurehkoille henkilömäärille tarkoiteluilla liikennevälineillä kuten linja-autolla, junalla, metrolla, raitiovaunulla tai lentokoneella. Joukkoliikenne on myös julkista liikennettä. Kaikki julkinen liikenne ei kuitenkaan ole joukkoliikennettä, esimerkkinä tilausbussit, taksit ja charterlennot. Kuvassa 1 on esitetty eri kulkumuotojen valtakunnallisesti merkittäviä liikenneverkkoja Suomessa. Linja-auto on Suomen käytetyin joukkoliikenneväline. Vuonna 1999 Suomessa tehtiin noin 550 miljoonaa julkisen liikenteen matkaa. Linjaautojen osuus tästä koko maata oli tarkastellen noin 63 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella linja-autojen osuus joukkoliikennematkoista oli lähes 90 %. Linja-autoyrityksiä Suomessa on yli 400. Helsingissä, Turussa ja Tampereella toimii kunnallinen liikennelaitos. Lisäksi linja-autoilla harjoitettavaan tilaus- ja ostoliikenteeseen oikeuttava joukkoliikennelupa on noin 500 yrityksellä tai henkilöllä. Linja-autoyritykset ovat pieniä. Tyypillisimmillään suomalaisella yrityksellä on omistuksessaan korkeintaan viisi autoa. Yli sadan auton määrään yltää vain yhdeksän yritystä ja kaksi liikennelaitosta. Kuva 1. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot Suomessa. (Lähde: YM, yhteysverkostot-työryhmä)

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 11 YLEISTÄ Linja-autoliikenne voidaan jakaa kuudeksi liikennetyypiksi. Liikennetyypit ovat maaseutuliikenne, pienten ja keskisuurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen paikallisliikenne, sopimusliikenne (pääkaupunkiseudulla ja Turussa), pikavuoroliikenne, tilausliikenne ja palveluliikenne. Perinteisesti Suomessa maaseuduksi sanotaan haja-asutusalueita ja alle 500 asukkaan taajamia. Maaseutua ovat kaupunkien lähiseudut (80 kuntaa), ydinmaaseutu (230 kuntaa) ja syrjäinen maaseutu (90 kuntaa). Maaseutuliikenne muodostuu kuntien ja kaupunkiseutujen välisestä runkoliikenteestä, kuntien sisäisestä liikenteestä ja linjaliikennettä täydentävästä palveluliikenteestä. Suurin käyttäjäryhmä ovat koululaiset. Maaseutuliikenteestä lipputuloperusteista linjaliikennettä on noin 70 %. Läänien ostamilla liikennepalveluilla on tärkeä merkitys lipputuloperusteisen liikenteen täydentäjänä. Palveluliikenne on kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on panostettu tavallista enemmän. Palveluliikenne voi toimia joustavasti kiinteällä reitillä ja aikataululla tai se voi perustua kutsuohjaukseen. Kutsujoukkoliikenteessä asiakkaat tilaavat matkansa matkojenyhdistelykeskuksesta. Palveluliikennettä oli keväällä 2000 Suomessa 60 paikkakunnalla. 20-30 kunnassa oli suunnitteilla palvelulinjojen aloittaminen. Suomessa linja-autoyritykset hoitavat kannattavan liikenteen asiakastuloilla (linjaliikenne) ja viranomaiset ostavat sitä täydentävää liikennettä (ostoliikenne). Ostoliikenne perustuu viranomaisen kuten kunnan, liikenneja viestintäministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Ostoliikenteen harjoittamiseen tarvitaan joukkoliikenne- tai taksiliikennelupa. Linjaliikenteen harjoittamiseen tarvitaan sekä joukkoliikennelupa että linjaliikennelupa. Myös pikavuoroliikenne on linjaliikennettä. Tilausliikenne on tilaajan määräämällä tavalla harjoitettavaa liikennettä, joka ei ole linja- eikä ostoliikennettä. Taulukko 1. Linja-autoliikenteen matkustajamääriä ja henkilökilometrejä Suomessa vuonna 1999 julkisen liikenteen suoritetilaston mukaan. Joukkoliikenne Kaukoliikenne (pikavuoroliikenne) Kaupunkien taloudellisesti vastaama kaupunkiliikenne Muu kaupunkiliikenne Muu joukkoliikenne (vakiovuoroliikenne) Tilausliikenne Säännöllinen tilausliikenne Muu tilausliikenne Joukkoliikenne ja tilausliikenne yhteensä Matkustajia (milj.) Hlökilometrejä (milj.) 335 3626,7 7,3 667,6 214,2 1334,4 63,6 457,7 49,9 1167 12.8 1031,7 3,1 58,7 9,7 973 347,8 4658,4

12 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ 1.3 Joukkoliikenne Vaasan tiepiirin alueella Alueen yleiskuvaus Vaasan tiepiiri toimii Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueilla. Yhteensä alueilla on noin 440 000 asukasta. Lisäksi tiepiiri kuuluu Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan palveluyksikön toimintaalueeseen. Kuntia tiepiirin alueella on 57. Etelä-Pohjanmaan (196 000 asukasta) ydin on jokilaaksojen nauhamaisessa asutuksessa. Asutus on tasaisesti jakautunut ympäri maakuntaa. Maakunnassa on useita maaseutukaupunkeja. Seinäjoki-Nurmo kaupunkiseutu muodostaa maakunnan keskuksen (41 000 asukasta). Keski-Pohjanmaata (71 000 asukasta) leimaavat sitä halkovat jokilaaksot ja merellinen sijainti. Asutus on varsinkin sisämaassa harvaa ja välimatkat pitkiä. Maakunnan keskus on Kokkola (35 000 asukasta). Pohjanmaata (173 000 asukasta) leimaa rannikko, jokilaaksot ja saaristo. Asutus on keskittynyt rannikolle, jokisuistoihin ja jokilaaksoihin. Maakunnan voimakas väestöllinen keskittymä on Vaasa Mustasaari (73 000 asukasta). Vaasan tiepiirin alueella 1990-luvun puolivälin tienoilla alkaneen väestön kokonaismäärän vähenemisen arvioidaan myös tulevaisuudessa jatkuvan. Vaasan, Luodon, Nurmon, Seinäjoen, Kannuksen, Lestijärven ja Lohtajan kunnissa väkiluvun on ennustettu pysyvän samana tai kasvavan. Alue- ja yhdyskuntarakenne on muuttoliikkeen seurauksena muuttunut siten, että teollisuus ja palvelut ovat keskittyneet yhä harvempiin ja suurempiin kaupunkikeskuksiin. Asutus on keskittynyt taajamiin. Maaseutualueiden palvelut ovat vähentyneet ja liikennepalvelut vähentyneet. Vaasan tiepiirin alueella on yleisiä teitä noin 8 700 km. Taajamissa näistä on lähes 1 800 km. Määrä on suurin kaikista tiepiireistä. Lisäksi yleisten teiden verkko on tiheämpi suhteessa muun maan keskiarvoon ja henkilöautotiheys on suurempi kuin keskimäärin koko maassa. Kevyen liikenteen väyliä tiepiirin alueella on noin 530 km. Määrällisesti väyliä on Vaasan tiepiirissä neljänneksi eniten kaikista tiepiireistä. Merkittävin rata Vaasan tiepiirin alueella on etelästä pohjoiseen kulkeva päärata. Valtakunnallisesti merkittävä henkilöliikenteen rata on lisäksi Vaasan ja Seinäjoen välinen rata. Myös Kaskisten ja Pietarsaaren satamiin kulkevat tavararadat ovat tärkeitä. Rataverkon suurimpana kehitettävänä toimenpiteenä voidaan pitää Vaasan ja Seinäjoen välisen radan sähköistämistä. Myös henkilöliikenteen kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen välillä sekä Seinäjoelta edelleen Haapamäelle ja Jyväskylään koetaan tärkeäksi. Satamia tiepiirin alueella on Kokkolassa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa. Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten satamat ovat käytössä ympäri vuoden. Vaasan tiepiirin alueella on neljä lentoasemaa: Vaasan lentoasema, Seinäjoen lentoasema, Kruunupyyn lentoasema ja Kauhavan lentoasema, joka on

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 13 YLEISTÄ sotilaslentoasema. Vaasan lentoasema on kansainvälinen ja se on ulkomaan matkustajaliikenteen osalta Suomen kolmanneksi suurin lentoasema. Matkakeskukset yhdistävät paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen henkilöliikenteen toisiinsa niin, että ihmisten siirtyminen kulkumuodosta toiseen helpottuu. Vaasan tiepiirin alueelta Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnalliseen matkakeskushankkeeseen. Kesällä 2000 avattu Seinäjoen matkakeskus on maamme ensimmäinen toimintansa aloittanut matkakeskus. Vaasan matkakeskus on suunnitteluvaiheessa. Matkakeskuksen kehittämisestä Kokkolaan ei vielä ole varmuutta. Kuva 2. Vaasan tiepiirin alueen kunnat ja keskeisimmät liikenneverkot.

14 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ Linja-autoliikenne Linja-autojen osuus keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä Vaasan tiepiirissä on noin 1 %. Joukkoliikennelupia tiepiirin alueella on 110. Luvilla olevia linja-autoja on 650 ja takseja noin 750. Joukkoliikennekalusto tiepiirin alueella on sekä muuhun lääniin että koko maahan verrattuna hieman iäkkäämpää. Linja-autoliiton tilastojen mukaan vuonna 1999 linja-autojen keskiikä koko maassa oli 9,8 vuotta ja Pohjanmaan osaston alueella 12,4 vuotta. Vaikka Keski- ja Etelä-Pohjanmaan väestön määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa, on joukkoliikenteen vuorotarjonta Vaasan tiepiirin alueella pystytty vähintäänkin säilyttämään. Tämä on osin uusien palveluliikenteiden ja seutulippumatkustamisen lisääntymisen ansiota. Vuorotarjontaa on eniten suurissa kaupungeissa sekä suurten kaupunkien naapurikunnissa. Pendelöintiliikenne toimii parhaiten keskuksista keskuksiin. Vaasan tiepiirin alueella linja-autojen ajokilometrejä syntyy vähemmän suhteessa tiekilometreihin ja väkilukuun kuin muualla läänissä. Vaasan tiepiirin alueella on 567 asukasta taksia kohti. Tiheys on hieman korkeampi kuin Länsi-Suomen läänissä keskimäärin. Eniten takseja asukkaita kohti on Maksamaalla ja Halsualla (alle 200 asukasta taksia kohti), vähiten taas Luodossa, Pietarsaaressa ja Nurmossa (yli 1 200 asukasta taksia kohti). Ominaista on, että taksien merkitys korostuu maaseutumaisissa kunnissa. Maaseututakseilla julkisen sektorin osuus kokonaisliikevaihdosta on noin 70 % ja kaupunkitakseilla (Vaasa-Kokkola-Seinäjoki) noin 30 %. Maaseututaksien työllistämisessä julkisen sektorin suurin osuus on koulutoimella ja kaupunkitakseilla sosiaalitoimella. Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan/ Pietarsaaren seuduilla on käytössä seutuliput. Seutulippujen piiriin kuuluu noin 80 % koko tiepiirin alueen väestöstä. Vaasassa ja Seinäjoella on käytössä lisäksi kaupunkilippu. Palveluliikennettä tiepiirin alueella on tällä hetkellä kymmenessä kunnassa; Vaasassa, Mustasaaressa, Pietarsaaressa, Seinäjoella, Kokkolassa, Luodossa, Pedersöressä, Alavudella, Uusikaarlepyyssä ja Lapualla. Joukkoliikenteen aikataulutiedotusta on alueella tehostettu. Esimerkiksi kahdella seutulippualueella on perinteisten seutuliikenneaikataulujen lisäksi perustettu markkinointityöryhmä edistämään tiedottamista. Vaasan tiepiirin yleisten teiden alueella on tapahtunut vuosina 1996-2000 yhteensä 102 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joissa on ollut osallisena linja-auto. Henkilövahinkoihin onnettomuuksista johti 33,3 % ja kuolemaan 6 % (6 onnettomuutta). Koko maata tarkastellen onnettomuuksia sattui samalla ajanjaksolla vajaa 1 300, joista noin 24 % johti henkilövahinkoihin. Myös liikennesuoritteeseen nähden linja-autoille sattui Vaasan tiepiirin alueella melko paljon onnettomuuksia; 1,5 % kaikista, 1,9 % henkilövahinkoon johtaneista ja 4 % kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli sellaisia, joissa oli osallisena linja-auto.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 15 YLEISTÄ Kuva 3. Vaasan tiepiirin alueella vuosina 1996-2000 tapahtuneet onnettomuudet, joissa toisena osapuolena on ollut linja-auto.

16 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ Onnettomuusluokat/Vaasan piiri Muu eläinonnettomuus 1 Peuraonnettomuus Mopedionnettomuus 1 1 Jalankulkijaonnettomuus 2 Polkupyöräonnettomuus 4 Ohitusonnettomuus 6 Muu onnettomuus 7 Peräänajo-onnettomuus 3 6 Kohtaamisonnettomuus 4 5 Hirvionnettomuus 13 Kääntymisonnettomuus 7 6 Risteämisonnettomuus 7 7 Yksittäisonnettomuus 6 16 0 5 10 15 20 25 Heva Omaisuus Kuva 4. Onnettomuusluokittain jaotellut Vaasan tiepiirin alueella vuosina 1996-2000 tapahtuneet onnettomuudet, joissa toisena osapuolena on ollut linja-auto. Yhteistyötahoja Vaasan tiepiirin keskeisimpiä yhteistyötahoja joukkoliikennettä koskevissa asioissa ovat lääninhallitus, maakuntien liitot, kunnat, linja-autoyritykset ja linja-autoyritysten edunvalvontajärjestönä toimiva Linja-autoliitto. Vaasan tiepiirin alueella toimii Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan palveluyksikkö. Lääninhallituksen liikennettä koskeviin tehtäviin kuuluu joukkoliikennepalvelujen turvaaminen ja liikennehallinnon valtionosuustehtävistä vastaaminen, seutulippujärjestelmien suunnittelu ja rahoittaminen, kaupunkien sisäisen paikallisliikenteen edistäminen ja rahoittaminen, joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen, asiointi- ja palvelulinjojen kehittäminen, liityntäliikenteen kehittäminen, kuntien sektorikohtaisten kuljetusten yhdistämisen edistäminen, taksi-, tavara-, linjaliikenne- ja sairaankuljetuslupien myöntäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Vaasan tiepiirin alueella toimii kolme maakuntien liittoa: Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto. Maakuntien liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena ja maakuntakaavoitusviranomaisena sekä vastaavat yleisestä edunvalvonnasta maakuntansa alueella. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakunnan alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelma on maakunnan kehittämisen strateginen perusasiakirja. Siinä osoitetaan maakunnan tavoiteltu pitkän aikavälin kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäyttötarpeet (myös liikennever-

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 17 YLEISTÄ kosto) ja yhdyskuntarakenteen periaatteet maakunnan kehittämisen kannalta. Se ohjaa jäsenkuntien kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua maakunnassa. Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Kunnat vastaavat kaavateistänsä ja kaduista vastaavasti kuin Tiehallinto yleisistä teistä. Kunnat ovat myös joukkoliikenteen ostajia ja lupaviranomaisia. Lupaviranomaisina Vaasan tiepiirin alueelta toimivat Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola. Kaikissa kunnissa toimii joukkoliikenneasioista vastaava yhdyshenkilö. Vaasan tiepiirin alueen yhdyshenkilöt on esitetty liitteessä 1. Linja-autoliitto on yritysmuotoisen linja-autoliikenteen etujärjestö. Linjaautoliitossa on noin 380 jäsenyritystä. Vuonna 1999 jäsenyritykset kuljettivat 72 % koko maan linja-automatkustajista. Ajokilometreistä jäsenyritysten osuus oli yli 90 %. Vaasan tiepiirin alueella toimii Linja-autoliiton Pohjanmaan alueosasto. Linja-autoliitto ja sen alueosastot omistavat yhdessä myös Oy Matkahuolto Ab:n. Linja-autoliiton mukaan alueella toimivista linja-autoyrityksistä suurin osa on jäsenyritysten keskikokoa eli 1 10 auton yrityksiä. Suurimpia Vaasan tiepiirin alueella liikennöiviä jäsenyrityksiä ovat Linjaliikenne A & J Hautamäki (kotipaikka Jalasjärvi), Töysän Linja Oy:n ja Karstulan liikenne Oy:n muodostama konserni (Keuruu ja Karstula), Sarpon liikenne Oy (Seinäjoki), Antti Kangas Oy (Alavieska), Ab Haldin & Rose Oy (Pietarsaari) sekä Vaasan paikallisliikenne Oy (Vaasa). Muita yhteistyötahoja ovat Vaasan tiepiirin alueella toimivat joukkoliikenneasioita käsittelevät yhteistyöryhmät. Seutulipputyöryhmiä Vaasan tiepiirin alueella toimii kolme. Vaasanseudun seutulipputyöryhmässä on mukana 16 kuntaa, Seinäjoen seudun työryhmässä 17 kuntaa ja Kokkolan/ Pietarsaaren seudun työryhmässä 10 kuntaa. Merkittävimpiä joukkoliikennettä koskevia suunnitelmia Vaasanseudun liikennejärjestelmän (VASELI) kehittämistyö käsittää ehdotuksia liikenneolojen kehittämiseksi Jurvan, Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren, Oravaisten, Vaasan, Vähäkyrön ja Vöyrin kunnissa. Työ aloitettiin vuonna 1996 laatimalla tarveselvitys. Vuonna 1997 tehtiin laajat liikennetutkimukset. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi kesällä 1998. VASELI:n suunnittelutyöhön on sisältynyt useita osaselvityksiä (17 kpl). Niistä lähes kaikki ovat käsitelleet joukkoliikennettä tavalla tai toisella. Selvitykset on pääosin kohdennettu vain osaan kunnista ns. malliprojekteina. Selvimmin linja-autoliikennettä on käsitelty seuraavassa raporteissa: Vaasanseudun joukkoliikenteen nykytilan ja tulevaisuuden arvio (1998) Kuntien sisäiset kuljetukset malliprojekti (1999) Vaasan matkakeskus tarveselvitys (1999) Vaasanseudun kutsujoukkoliikennejärjestelmä esiselvitys (2000) Vaasanseudun palveluliikennesuunnitelma (2000) Vaasanseudun joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen (2000) Kulkutapojen tasa-arvoisuuden edistäminen (2000)

18 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ VASELI:n yhteenvetoraportin (luonnoksen) mukaan eri selvityksissä tarkasteltujen joukkoliikennehankkeiden kiireellisyys on seuraava: 1. Vaasan matkakeskuksen kehittäminen ja kutsujoukkoliikenteen käynnistäminen 2. Joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen (testilinjana Vaasa-Laihia- Isokyrö) ja Matkojenyhdistelykeskuksen perustaminen 3. Kylien terminaalien (pääpysäkkien) kehittäminen, kutsuliikennekeskuksen kehittäminen ja kimppakyydit Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarveselvitys on valmistunut keväällä 2001. Varsinainen suunnitelma on lähtenyt käyntiin kesällä 2001 ensimmäisillä osaprojekteilla; Tie- ja katuverkkosuunnitelma ja kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma. Muut osaprojektit ovat; Joukkoliikenne, liikennekasvatussuunnitelma ja logistiikan kehittämisen tarveselvitys. SESELI keskittyy ratkaisemaan pääasiassa Seinäjoki Nurmo kaupunkiseudun liikenneongelmia, mutta siinä käsitellään myös koko maakuntaa koskevia asiakokonaisuuksia, kuten joukkoliikenne ja liikennekasvatussuunnitelma. Joukkoliikenteen osaprojektissa tehdään seuraavia selvityksiä: Palvelutasotavoitteet Laatukäytävät Kuntien kuljetukset Terminaaliverkko Vaikutukset Sidosryhmät ja tiedotus Etelä-Pohjanmaan maakuntaa koskevassa liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020:ssa keskitytään nykytilanteeseen, yleistavoitteisiin ja kehitysvaihtoehtojen tarkastelemiseen. Asioiden tarkastelukulma palvelee maakuntakaavan laatimista. Suunnitelmassa todetaan, että yleisellä tasolla joukkoliikenneyhteydet ovat huonoja. Tärkeitä parannettavia joukkoliikenneyhteyksiä ovat työssäkäyntialueiden yhteydet, yhteydet rautatieasemille ja suurimpien kuntakeskusten väliset yhteydet sekä etenkin yhteydet Seinäjoelle. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 on strategia koko Etelä- Pohjanmaan kehittämiseksi pitkällä tähtäimellä. Suunnitelma sisältää useita eri teemoja. Maakuntasuunnitelman mukaan laaditaan liikenteellinen kokonaissuunnitelma, jossa yhdistetään kaikkien eri liikennemuotojen kehittämistarpeet ja -tavoitteet. Maakuntasuunnitelma on otettu huomioon maakuntakaavassa, ja sen teemassa yhteysverkkojen toimivuus on korostettu myös joukkoliikenteen tärkeyttä seutukunnista toisiin ja maakuntakeskukseen sekä maakuntien kesken. Keski-Pohjanmaan ensimmäisen vaiheen maakuntakaava on luonteeltaan "täydennysseutukaava". Siihen sisältyy erilaisia seutukaavan tarkistusta ja täydennystä koskevia aluevarauksia, joiden tarpeellisuus on tullut esille aikaisempien vaihekaavojen toteuttamisessa. Aihepiirinsä puolesta merkittävimmiksi alueiksi tulevat muodostumaan luonnonsuojelualueet, joihin lukeutuvat luonnonsuojeluohjelmien alueet. Toinen merkittävä aihe on valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema-alueet ja kolmas maakunnan liikennesuunnitelma.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 19 YLEISTÄ Pohjanmaan liitossa on käynnissä maakuntakaavan laatiminen. Tarkoituksena on laatia kokonaisvaltainen koko maakuntaa koskeva suunnitelma nykyisen seutukaavan ja olemassa olevien inventointien pohjalta uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Maakuntakaavassa tulevat painottumaan yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojen käyttö. Liikennesuunnittelussa painotetaan maankäytön ja joukkoliikenteen merkitystä sekä liikenneturvallisuutta parantavia, logistiikkaa tehostavia ja energiaa säästäviä ratkaisuja. Maakuntakaavoitusta palvelee Vaasanseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (VASELI 2020), jossa tarkasteltiin kaikkia kulkumuotoja ja niiden yhteentoimivuutta, joukkoliikennettä sekä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutusta ja kehitysnäkymiä. VASELIN kanssa samanaikaisesti on laadittu Vaasanseudun aluerakennesuunnitelma 2030 (VASU), jonka vaihtoehtoisten kehitysmallin vaikutuksia testattiin VASELIN liikennemalleilla. Rakennesuunnitelmaa tullaan käyttämään sekä maakuntakaavan että kuntien yleiskaavojen strategisena lähtökohtana. Vastaavat aluerakennesuunnitelmat laaditaan myös Pietarsaaren seudulle (JASU) ja Suupohjan rannikkoseudulle (SUSU). Pohjanmaan liitossa on syksyllä 2001 käynnistynyt myös Pohjanmaan maakuntasuunnitelman laadinta. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2002 lopussa. Alueella on suunnitelmissa yhteistyössä tehtävä projekti kestävän kehityksen matkakeskuksesta. Ajatuksena projektissa on henkilöautoille vaihtoehtoisten kulkumuotojen edistäminen ja siinä tarkastellaan mm. infopistettä, kimppakyytejä, kutsuohjattua liikennettä ja työmatkapendelöintiä. Tarkastelualue on ensimmäisessä vaiheessa Vaasa - Mustasaari. Joukkoliikennettä koskevien tietojen tuottaminen Tietoa pysäkeistä tarvitaan yleisesti mm. suunnitteluun, kunnossapitovastuista sopimiseen, matkustajainformaation kehittämiseen, ja kutsuohjatun joukkoliikenteen tarpeisiin. Keskeisimpiä tarvittavia tietoja ovat linja-autojen määrä ja ajoitus teittäin, linja-autopysäkkien sijainti ja varustetaso sekä matkustajamäärät pysäkeittäin. Pysäkkitietoa on nykyisellään saatavissa mm. linja-autoyrittäjiltä, Matkahuollosta ja lääninhallitukselta (valtakunnallinen liikenneluparekisteri). Kehitteillä on myös valtakunnallinen pysäkkitietorekisteri DigiStop. Vaasan tiepiirissä ollaan inventoimassa yleisten teiden linja-autopysäkkien sijainti- ja muita tietoja. Lokakuun 2001 alkuun mennessä pysäkeistä oli inventoitu lähes kaksi kolmasosaa. Inventoinnin perusteella tiepiirin alueen yleisten teiden varsilla arvioidaan pysäkkejä olevan 6 000 7 000. Määrä tarkentuu, kun inventointi on saatu päätökseen. Lisäksi linja-autot voivat pysähtyä sivuteillä myös merkitsemättömillä paikoilla.

20 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys YLEISTÄ 1.4 Joukkoliikenne Vaasan tiepiirin tienpidon ohjelmoinnissa Vaasan tiepiirin tienpidon suunnitelma vuosille 2001-2015 Vaasan tiepiirin tienpidon suunnitelma 2001-2015 on pitkän tähtäyksen strateginen suunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tienpidon keskeiset linjaukset ja painotukset seuraaville 15 vuodelle. Suunnitelmassa on tienpidon tavoitteissa ja lähtökohdissa joukkoliikenteeseen liittyvinä teemoina: joukkoliikenteen suosiminen etenkin kaupunkiseutujen ja taajamien liikennejärjestelyissä, jotta henkilöautoliikenteelle voidaan tarjota kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, alemman tieverkon kunnon ja hoidon pitäminen maaseutualueilla sellaisena, että mm. päivittäiset matkat joukkoliikenteellä ovat mahdollisia, toimivien matkaketjujen mahdollistaminen eri liikennemuotojen ja tieliikenteessä eri kulkumuotojen kesken sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen tukeminen tienpidon toimin niin, että mahdollisuudet mm. joukkoliikennematkoihin lisääntyvät. Varsinaisessa suunnitelmaosiossa on mainittu joukkoliikennettä koskien mm. seuraavaa: Tilanteen mukaista hoitoa eli täsmähoitoa lisätään koko tieverkolla, mutta ennen kaikkea alemmalla tieverkolla, jossa mm. säännöllinen linjaautoliikenne ja koululaiskuljetukset ovat tyypillistä täsmähoidolla hoidettavaa liikennettä. Vilkkaiden linja-autopysäkkien hoidon tasoa etenkin liukkaudentorjunnan osalta parannetaan. Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupunkiseuduilla parannetaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteita. Kevyen liikenteen väylien yhteyksiä linja-autopysäkeille parannetaan sekä keskeisten linjaautopysäkkien tasoa parannetaan yhteistyössä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Eri liikenne- ja kulkumuotojen yhteensovittamista tehostetaan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa esitetyillä tavoilla. Myös muissa kaupungeissa ja taajamissa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä lähinnä pysäkki- ja pysäkkiyhteysjärjestelyin parannetaan. Pääteillä rakennetaan kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja mm. vilkkaille linja-autopysäkeille. Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjä parannetaan koko päätieverkolla. Järjestelyt koskevat lähinnä vilkkaita ja matkaketjujen kannalta tärkeitä pysäkkejä. Seutu- ja yhdysteillä parannetaan koululaisliikenteen kannalta vilkkaita linja-autopysäkkejä.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 21 YLEISTÄ Suunnitelman mukaan liikkumisolosuhteet vuonna 2015 eri alueilla joukkoliikenteen osalta ovat seuraavat: Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupunkiseudut: Hoidossa on otettu huomioon mm. joukkoliikenteen asema ja näkökohdat. Joukkoliikenne on Vaasassa ja Seinäjoella sujuvaa ja kilpailukykyistä vain muutamalla keskeisellä paikallisreitillä ja muutamalla seudullisella reitillä. Kokkolassa joukkoliikenne toimii koululaisliikenteen pohjalta, jota on täydennetty kutsuohjatulla joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen olosuhteita on parannettu erilaisin etuisuus- ja pysäkkijärjestelyin. Kevyen liikenteen yhteyksiä pysäkeille on parannettu. Kuitenkaan tienpidon toimien avulla joukkoliikenteen olosuhteissa ei tapahdu kovin merkittävää muutosta. Muut kaupunkiseudut ja taajamat: Joukkoliikenteen olosuhteissa ei tapahdu suuria muutoksia. Pysäkki- ja liityntäpysäköintijärjestelyillä toimintaedellytyksiä on hieman voitu parantaa. Haja-asutusalueet: Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjä etenkin pikavuoropysäkkien osalta on parannettu. Muut päätiet: Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjä on tehty tärkeimmille pysäkeille. Muut tiet: Täsmähoito talvihoidossa on yleistä. Tyypillistä täsmähoidolla hoidettavaa liikennettä ovat mm. säännöllinen linja-autoliikenne ja koululaiskuljetukset. Koululaisliikenteen kannalta tärkeitä linja-autopysäkkejä on parannettu. Vaasan tiepiirin tienpidon suunnitelmassa on varattu vuosina 2001-2015 toteutettaviin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin toimenpiteisiin yhteensä 1 milj. (6 milj. mk). Vaasan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma 2000-2004 Vaasan tiepiiri laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman viidelle tulevalle vuodelle. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2000-2004 on todettu joukkoliikennettä koskien mm., että tien käyttäjien ja etenkin linja-autojen kuljettajien mielestä hoidon taso alemmalla tieverkolla on liian alhainen ongelmakelien aikana. Tienpidon toimintalinjoissa onkin perustienpidon kohdalla mainittu talvihoidon tason korottaminen sellaisilla alemman tieverkon osuuksilla, joilla on merkittävää työmatkaliikennettä tai koululaiskuljetuksia. Tämän on todettu lisäävän osaltaan myös tuotteen kustannuksia. Vaasan tiepiirin vuoden 2001 tavoitteet Tiepiirin vuoden 2001 tavoitteissa on liikenteen toimivuutta koskevan tavoitteen yhteydessä maininta joukkoliikenneselvityksen valmistumisesta vuoden 2001 aikana. Vaasan tiepiirin palvelusitoumus Palvelusitoumus sisältää laatulupauksia Vaasan tiepiirin palveluista kuten kunnossapidosta, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja tiedottamisesta. Palvelusitoumuksessa eri ole erityisiä joukkoliikennettä koskevia kohtia.

22 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET 2 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KE- HITTÄMISTARPEET 2.1 Kehittämistarpeiden selvittäminen Joukkoliikenteen kehittämistarpeiden selville saamiseksi on Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvityksen laatimisvaiheessa haastateltu tiepiirin eri toiminnoista vastaavia henkilöitä ja suunnattu tiemestareille haastatteluiden lisäksi kirjallinen kysely, hyödynnetty työryhmätyöskentelyyn osallistuneiden yhteistyöosapuolten asiantuntemusta, suunnattu kaikkien alueen kuntien joukkoliikenteen yhdyshenkilöille ja kuntien ostoliikenteen harjoittajille kirjallinen kysely, oltu yhteydessä linja-autoyrityksiin Linja-autoliiton Pohjanmaan alueosaston kautta sen kuukausikokouksen ja kirjallisen kyselyn avulla sekä oltu yhteydessä Pohjanmaan taksiyrittäjiin. Seuraavissa luvuissa on käyty läpi näkemyksiä joukkoliikenteen toimintaympäristöön liittyvistä kehittämistarpeista. 2.2 Tiepiirin eri tehtävistä vastaavien näkemyksiä Vaasan tiepiirin henkilöstön haastatteluilla on pyritty sekä kartoittamaan joukkoliikenteen huomioon ottamista nykyisessä toiminnassa että selvittämään sitä, miten toimintaa voitaisiin kehittää joukkoliikenteen paremmin huomioivaksi. Tiepiirin keskeisimpiä tehtäviä yleisillä teillä joukkoliikennettä koskien on joukkoliikenteen huomioon ottaminen teiden suunnittelussa, rakentamisessa, hoidossa ja kunnossapidossa sekä pysäkkialueiden suunnittelu, toteutus, hoito ja kunnossapito. Pysäkkikatosten rakentaminen, hoito ja kunnossapito on aiemmin kuulunut kunnille. Toukokuussa 2001 voimaantulleiden uusien kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteiden mukaan valtio vastaa myös yleisten teiden pysäkkikatosten rakentamisesta ja kunnossapidosta. Aikaisemmin sovellettujen toimintaperiaatteiden pohjalta tehdyt sopimukset ja vastuut muutetaan uusien periaatteiden mukaiseksi kuntien tekemien esitysten pohjalta vuoden 2004 loppuun mennessä. Tiehallinnon keskushallinnossa on tällä hetkellä tekeillä selvitys siitä, mitä pysäkkikatosten rakentamisen ja hoitovastuun siirtyminen valtiolle käytännössä merkitsee.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 23 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET Joukkoliikenne suunnitelmien teettämisessä Joukkoliikennettä koskevia suunnitteluohjeita on olemassa vähän. Yleisellä tasolla on juuri ilmestynyt Tiehallinnon julkaisuja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta. Vanhoissa normeissa on esitetty pysäkkimitoitukset. Taajamasuunnitteluohjeissa on joukkoliikenteestä oma lukunsa. Uudessa tasoliittymäohjeessa on telilinja-auton ajouramalli. Myös Linjaautoliiton infrakortit ovat käytössä. Tiehallinnolta on tulossa ohje "Joukkoliikenne tiesuunnittelussa". Tiepiirillä ei ole omia erityisiä suunnitteluohjeita. Suunnitelmien teettämisessä on luotettava siihen, että konsultin laatujärjestelmän avulla varmistetaan joukkoliikenteeseen liittyvien näkökohtien riittävä huomioon ottaminen eri suunnitteluvaiheissa. Joukkoliikenteen tarpeet katsotaan projektikohtaisesti. Konsultti on tarvittaessa yhteydessä suoraan linja-autoyritykseen selvittääkseen linja-autoreitit ja koulukyyditykset. Pysäkkien sijoittelu katsotaan yleensä tarkemmin suunniteltaessa kevyen liikenteen alikulkuja. Liityntäpysäköintiä ei yleensä mietitä, mutta matkustajamäärät haja-asutusalueilla ovat varsin pienet. Pysäkin ja siihen liittyvien toimintojen mitoitustakaan ei yleensä tarkemmin mietitä. Mitä suurempi taajama on kyseessä, sitä paremmin joukkoliikenne on tavallisesti otettu huomioon. Suunnitelmien teettäjien mielestä eniten kehitettävää on pysäkkien varustelussa (katokset, aikataulu- ja vuorotiedot) sekä pysäkille kulun suunnittelussa. Suunnitteluvaiheessa on työhön harvemmin otettu mukaan joukkoliikenteen yhteistyötahoja. Palautetta suunnitteluun saadaan yleisötilaisuuksissa, mutta myös suorien yhteydenottojen ja aloitteiden kautta. Yhteistyön toimivuutta voidaan suunnitelmien teettäjien mielestä parantaa lisäämällä henkilökohtaisia kontakteja joukkoliikenteen yhteistyötahoihin. Suunnitelmien teettäjien yleisarvio joukkoliikenteen huomioon ottamisesta suunnittelussa on 7 8 (asteikolla 4 10). Parannettavaa on, vaikka joukkoliikenne onkin viime vuosina saanut enemmän huomiota osakseen. Joukkoliikenne rakentamisen teettämisessä Joukkoliikennettä koskevat järjestelyt rakennetaan melkein poikkeuksetta suunniteltua vastaaviksi. Joskus on kuitenkin jouduttu supistamaan suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Rakentamisen aikana paikataan tarvittaessa asioita, jotka ovat jääneet suunnittelussa kokonaan huomioimatta tai osoittautuneet rakentamisen aikana puutteellisiksi. Aloite voi tulla esimerkiksi urakoitsijalta, tienkäyttäjältä, linja-autoyrittäjältä tai kunnalta. Pysäkeistä ei aina ole riittävän yksityiskohtaisia suunnitelmia, jolloin rakentaminen perustuu vain pysäkin osoitettuun paikkaan. Valaisinpylväitä, liikennemerkkien sijoittelua, istutuksia ym. tieympäristön rakenteita ei aina ole huomioitu suunnitelmissa ja rakentamisessa riittävän hyvin pysäkin toimivuuden kannalta. Sopimuskohtaisissa urakkaehdoissa on kirjattu ohjeita joukkoliikenteen huomioon ottamisesta rakentamisen aikana esimerkiksi tietyömaiden kiertoteiden osalta ja tien katkaisemisen yhteydessä. Rakennustöistä tiedotetaan joukkoviestimille. Paras käytäntö olisi, jos urakoitsija tiedottaisi suoraan linja-autoyrittäjälle asioista, jotka voivat vaikuttaa liikennöintiin. Rakentamisen teettäjien yleisarvio joukkoliikenteen huomioon ottamisesta tietyömaiden yhteydessä on 8.

24 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET Joukkoliikenne hoidon teettämisessä Ylemmällä tieverkolla hoidon tasovaatimukset ovat niin korkeita, että joukkoliikenteellä ei ole siellä ongelmia. Ongelmat (talvihoito ja kelirikko) ovat alempiluokkaisilla teillä, jossa joukkoliikenne on kuitenkin huomioitu täsmähoitokohteiden valinnassa. Linja-autoreitit ja aikataulut on selvitetty sekä täsmähoitokohteet ja niiden ajoitus on valittu sen perusteella. Täsmähoitokohteita ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa halutussa laajuudessa. On keskusteltu myös talvihoitoluokan nostamisesta linja-autoreiteillä. Teiden talvihoidon uudet toimintalinjat ja laatuvaatimukset 2001 eivät oleellisesti tule muuttamaan joukkoliikenteen huomioon ottamista talvihoidossa. Talvihoidon suunnittelussa tarvittavaa joukkoliikennetietoa on saatavilla. Tiedot ovat kuitenkin hyvin hajallaan ja niiden saaminen vaatii paljon työtä. Tiepiirissä ollaan sitä mieltä, että linja-autoreitit ja aikataulutiedot olisi hyvä saada tiepiirin järjestelmiin esimerkiksi MAP-järjestelmään. Talvihoitoa suunniteltaessa yhteistyötä linja-autoyrittäjien tai Linja-autoliiton kanssa on ollut vähän. Tiepiirin joukkoliikenteen vastuuhenkilön nimeämiseen uskotaan parantavan yhteistyötä piirin ja linja-autoyritysten välillä. Yhteiset säännölliset tapaamiset, joissa keskusteltaisiin mm. talvihoitotarpeista ja pysäkkien kehittämistarpeista, olisivat haastattelujen mukaan tarpeen. Hoidon teettäjien yleisarvio joukkoliikenteen huomioon ottamisesta suunnittelussa on 7. Joukkoliikenne on osittain huomioitu. Pysäkkialoitteet Uusien pysäkkien toteuttamista tai pysäkkikatoksen rakentamista koskevia aloitteita tiepiirin alueella tehdään vuosittain 10 15 kappaletta. Kaikista aloitteista noin neljännes menee läpi. Erillisten pysäkkien rakentamiseen on varattu vuosittain tietty rahamäärä, joka määräytyy aikaisempien vuosien kokemusten mukaan. Vuonna 2001 rahaa varattiin 9 750 (58 000 mk), jolla voidaan rakentaa 2 3 pysäkkiä tai pysäkkiparia. Katosten rakentamisesta hoidosta ovat kunnat vastanneet itse. Vuoden 2001 alkuun asti tiepiiri myönsi lupia pysäkkikatosten rakentamiseksi. Lupia myönnettiin kuntien lisäksi esimerkiksi kylätoimikunnille. Vuoden 2001 alussa luvista siirryttiin sopimuksiin, joita tehdään vain kuntien kanssa. Aloitteita uusien pysäkkien rakentamisesta pääteiden varsille ei juurikaan tehdä. Aloitteet koskevat useimmiten pysäkkejä alemmalla tieverkolla. Aloitteiden takana on usein liikenneturvallisuuden parantaminen.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 25 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET Kuva 5. Kuntakohtaisilla katoksilla saadaan kunnan alueelle helposti näyttävyyttä. Esimerkkinä tästä katoksia Jalasjärveltä ja Laihialta.

26 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET Joukkoliikenne ja liikenneturvallisuus Joukkoliikenteellä on eniten yhtymäkohtia liikenneturvallisuusasioihin koululaiskuljetuksissa ja koulujen kohtien liikennejärjestelyissä. Vaikkei selviä onnettomuuksia olisikaan tapahtunut, nousevat liikenneturvallisuuskysymykset esille usein turvattomuuden tuntemisena. Vaasan tiepiirin alueella on tekeillä laaja selvitys koulujen kohtien turvallisuudesta. Työssä selvitetään mm. näkemiä ja suojatietarpeita koulujen kohdilla. Kevyen liikenteen väyliin ja alikulkuihin liittyvät tarpeet ovat jo ennestään hyvin selvillä. Liikennejärjestelyt koulujen kohdilla ovat nykytilanteessa hajanaisia. Toivomuksena on, että kunnat ottaisivat myös enemmän vastuuta järjestelyistä. Ongelmana on usein myös se, että vanhemmat kuljettavat turvattomuuden vuoksi sellaisia lapsia kouluihin, jotka muuten kävelisivät tai pyöräilisivät. Tämä lisää huomattavasti henkilöautoliikennettä koulujen kohdilla. Linja-autojen aikatauluja toivotaan löyhennettävän, jotta aikataulussa pysymiseksi voitaisiin etenkin liukkaalla talvikelillä ajaa ilman äkillisiä kiihdyttämisiä ja jarruttamisia. Äkkinäinen jarruttaminen pysäkin kohdalla liukastaa myös tien pinnan ja kuluttaa hiekan pois. Kunnat pyytävät tiepiiriltä jonkin verran lausuntoja tai selvityksiä koulureittien turvallisuudesta. Tiepiirillä on käytössään erityinen tietokoneohjelma, jota käytetään apuna lausuntoja annettaessa. Joukkoliikenne tienpidon suunnittelussa Ohjelmissa ei ole juurikaan ollut joukkoliikenteen kehittämistä koskevia hankkeita. Uusien pysäkkien rakentamiseen on ollut varattuna pieni summa. Laatukäytävien määrittelyn kautta on myös joukkoliikenteen pysäkkien kehittäminen nostettu esille. Väylähankkeiden hankeperusteluissa on joukkoliikenteen näkökulma otettu nykyään riittävästi huomioon. Vaasan tiepiirin tienpidon suunnitelman 2001-2015 teossa on Linja-autoliiton edustaja ollut aktiivisesti tuomassa joukkoliikenteen näkökulmia esille. 2.3 Tiemestareiden, kuntien, linja-autoyrittäjien ja linjaautonkuljettajien näkemyksiä Vaasan tiepiirin tiemestareille, tiepiirin alueen kuntien joukkoliikenteen yhdyshenkilöille, linja-autoyrittäjille ja linja-autonkuljettajille kohdistettiin kyselyt joukkoliikenteen toimintaympäristöön kohdistuvista tarpeista ja tiepiirin toimintaan liittyvistä odotuksista. Lisäksi tiemestareita haastateltiin. Joukkoliikennejärjestelmä matkustajien kannalta Tiemestarit antoivat matkustajille kohdistuville joukkoliikennematkan osatekijöille jonkin verran paremmat arvosanat kuin muut kyselyyn vastanneet. Tilanne on lähes jokaisen kysytyn asian osalta kaikkien vastaajaryhmien mielestä heikompi sivuteillä kuin pääteillä tai taajamissa.

Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys 27 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET Kysytyistä asioista parhaimpina pidetään pysäkkien sijainteja ja määrää, pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien riittävyyttä ja tasoa, polkupyörien ja henkilöautojen yhteyksiä pysäkeille, pysäkkiolosuhteita kesällä sekä joukkoliikennejärjestelmän esteettömyyttä. Kaikkein huonoimpana pidetään pysäkeillä saatavan matkustajainformaation tarjontaa ja laatua sekä henkilöautojen ja polkupyörien pysäköintimahdollisuuksia pysäkkien yhteydessä. On kuitenkin huomattava, että kyselyissä ei tullut esiin, onko näille kaikille kuitenkaan aina tarvetta. Matkustajien odotustilojen sekä pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien talvihoitoa pidetään myös aika huonona. Lumenpoisto on hoidettu liukkaudentorjuntaa ja sen ajoitusta paremmin. 5 = Kiitettävä 4 = Hyvä 3 = Tyydyttävä 2 = Välttävä 1 = Heikko Kysely odotuksista ja tarpeista Pisteet 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Pysäkkien sijainnin sopivuus Pysäkkien sijainnin määrä Matkustajien olosuhteet pysäkeillä kesällä Matkustajien olosuhteet pysäkeillä talvella Jalankulkuyhteydet pysäkeille, riittävyys Jalankulkuyhteydet pysäkeille, taso Pysäkeille johtavat suojatiet ja alikulut, olemassaolo Pysäkeille johtavat suojatiet ja alikulut, sijainnin sopivuus Matkustajien odotustilojen talvihoito pysäkeillä, auraus Matkustajien odotustilojen talvihoito pysäkeillä, liukkaudentorjunta Matkustajien odotustilojen talvihoito pysäkeillä, toimenpiteen ajoitus Pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien talvihoito, auraus Pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien talvihoito, liukkaudentorjunta Pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien talvihoito, toimenpiteen ajoitus Yhteydet pysäkille polkupyörällä Yhteydet pysäkille henkilöautolla Pysäköintimahdollisuudet pysäkkien läheisyydessä polkupyörille Pysäköintimahdollisuudet pysäkkien läheisyydessä henkilöautoille Matkustajainformaatio pysäkeillä, saatavuus Matkustajainformaatio pysäkeillä, taso 1,48 1,46 1,67 3,29 3,12 2,99 2,44 2,86 2,87 2,57 2,64 2,55 2,21 2,27 2,72 2,38 2,49 3,01 3,00 2,13 Keskiarvo Päätie Sivutie Taajama Kuva 6. Tiemestareiden, kuntien, linja-autoyrittäjien ja kuljettajien mielipiteet joukkoliikenteen osa-alueista matkustajien näkökulmasta.

28 Vaasan tiepiirin joukkoliikenneselvitys JOUKKOLIIKENTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTARPEET Kunnat toivovat palautteessaan erityisesti pysäkkien ja niiden varustelutason kehittämistä (katokset, pyörien ja henkilöautojen pysäköinti) sekä kuitenkin pysäkeille johtavien jalankulku- ja pyörätieyhteyksien parantamista. On myös toivottu, että Tiehallinto vastaisi yleisten teiden varsille laitettavien pysäkkikatosten pystyttämisestä ja hoidosta. Tiemestareiden haastatteluissa tuli esiin erityisesti pysäkkikatosten huono kunto ja hoito, etenkin talvihoito. Mitä kauempana pysäkit ovat taajamasta tai mitä vähemmän asukkaita pysäkkien lähistöllä on, sitä huonommassa kunnossa ne ovat. Tiemestareille ovat paikoin saaneet kunnilta palautetta tien suolauksesta katosten kohdilla, koska suola likaa katokset. Tiemestareiden mukaan matkustajien odotustilan tarvetta pysäkeillä ei ole otettu riittävästi huomioon. Suurin osa katoksista on rakennettu liian lähelle tien reunaa, jolloin esimerkiksi auratessa lumet joutuvat pysäkille. Riittämätön odotustila heikentää myös liikenneturvallisuutta. Tiemestareilla on lisäksi kokemuksia siitä, että, että katokset on rakennettu väärälle puolelle tietä, eli ne eivät ole liikenteen suuntaan odotuspuolella. Koululaiskuljetusten turvallisuutta voidaan kaikille osapuolille tehtyjen kyselyiden mukaan parantaa ensisijaisesti järjestämällä turvalliset tienylitykset tai vähentämällä tienylitystarpeita koulujen kohdilla sekä lisäämällä kevyen liikenteen väyliä tai leventämällä teitä. Muita ehdotuksia on lasten vieminen koulun pihaan asti, linja-autojen käyttämien reittien liukkaudentorjunta ennen aamun ensimmäisten linja-autojen kulkua, ajoneuvojen nopeuksien rajoittaminen koulujen kohdilla, pysäkkien valaiseminen, riittävistä näkemistä huolehtiminen pysäkkien kohdilla sekä merkittyjen pysäkkien lisääminen. Paikoissa, joissa linja-autot pysähtyvät, mutta joissa ei ole merkittyjä pysäkkejä, voidaan linja-autot ja matkustajat ottaa huomioon ensisijaisesti leventämällä pientareita ja liittymiä. Muita keinoja on näkemien parantaminen, ajoneuvojen nopeuksien rajoittaminen, varoittaminen liikennemerkein, talvihoidon parantaminen sekä pysäkkien rakentaminen ja merkitseminen. Tiemestareiden mukaan nykyisten olemassa olevien pysäkkien tarve pitäisi lisäksi selvittää ja tarpeettomat pysäkit poistaa. Tarpeettomista pysäkeistä voisi ottaa pois vain pysäkkimerkin, jolloin ne toimisivat kännykkäpaikkoina. Asiakaspalautetta kunnat saavat vähän. Palaute liittyy useimmiten liikenteen hoitoon kuten yhteyksien riittämättömyyteen tai aikatauluihin. Linjaautoyritysten matkustajilta saama palaute on sekä myönteistä että kielteistä. Palautetta tulee kohtalaisesti tai vähän. Palaute koskee mm. myöhästymisiä, jotka johtuvat melko usein liukkaista talvikeleistä. Joukkoliikennejärjestelmä linja-autojen liikennöinnin kannalta Myös linja-autojen liikennöinnin kannalta kysytyt asiat saivat kaikilta vastaajaryhmiltä sivuteiden osalta heikoimman arvion. Kysytyistä asioista parhaimpina pidetään yleensä nopeusrajoitusten sopivuutta joukkoliikenteelle, joukkoliikenteen täsmällisyyttä, aikataulussa pysymistä ja sujuvuutta sekä joukkoliikenteen huomioon ottamista tietöiden yhteydessä. Poikkeuksen tekivät linja-autoyrittäjät ja kuljettajat, jotka pitävät joukkoliikenteen täsmällisyyttä ja aikataulussa pysymistä sivuteillä huonona. Täsmällisyyttä heikentää pääasiassa liukkaus talvisin.