Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7/2015 ILMAJOEN KAATAJANVUOREN TUULIVOIMAHANKE SELVITYS YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA
ILMAJOEN KAATAJANVUOREN TUULIVOIMAHANKE SELVITYS YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Tarkastus 29.7.2015 Päivämäärä 27.7.2015 Laatija Niina Onttonen, Marja Heikkinen, Johanna Korkiakoski, Ville Yli-Teevahainen, Elina Saine, Tero Marttila Tarkastaja Niina Onttonen Hyväksyjä Joonas Hokkanen Kuvaus Ilmajoen Kaatajanvuoren tuulivoimahankkeen selvitys ympäristövaikutuksista Viite 1510018269 Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Selvitys ympäristövaikutuksista SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat 1 1.2 Selvityksen laatiminen 2 2. Hankkeen kuvaus 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Hankkeen kuvaus 3 2.2.1 Hankevastaava 3 2.2.2 Tuulivoimaloiden kuvaus 3 2.2.3 Sijoitussuunnitelma 4 2.3 Maanomistus 5 3. Ympäristön nykytila 6 3.1 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 6 3.1.1 Maankäyttö ja asutus 6 3.1.2 Virkistysmahdollisuudet ja -alueet 8 3.1.3 Elinkeinot 9 3.1.4 Liikenneyhteydet 9 3.1.5 Sähköverkko 9 3.2 Suunnittelutilanne 10 3.2.1 Maakuntakaava 10 3.2.2 Yleiskaavat 13 3.2.3 Asemakaavat 17 3.2.4 Muut vireillä olevat hankkeet ja suunnitelmat 17 3.2.5 Lähikuntien tuulivoimahankkeet 18 3.3 Luonnonympäristö 19 3.3.1 Kallio- ja maaperä 19 3.3.2 Pohjavesialueet 19 3.3.3 Luonnonympäristö ja lajisto 20 3.3.4 Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet 21 3.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 22 3.5 Muinaisrannat 29 4. Hankkeen vaikutukset 29 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 29 4.2 Vaikutukset suunniteltuun kaavoitukseen ja maankäyttöön 29 4.3 Vaikutukset liikenteeseen 29 4.4 Vaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin 31 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 34 4.5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 34 4.5.2 Linnusto 35 4.5.3 Muu lajisto 37 4.5.4 Suojelualueet 37 4.5.5 Muu luonnonympäristö 38 4.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 38 4.7 Sähkönsiirtoon liittyvät ympäristövaikutukset 40
Selvitys ympäristövaikutuksista 4.8 Yhteisvaikutukset 41 4.8.1 Yhteisvaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 41 4.8.2 Yhteisvaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 41 4.8.3 Yhteisvaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin 41 4.8.4 Yhteisvaikutukset pesimälinnustoon 41 4.8.5 Yhteisvaikutukset muuttomatkalla oleviin lintuihin 41 4.8.6 Yhteisvaikutukset suojelualueisiin 42 5. Vuorovaikutuksen järjestäminen 42 5.1 Hankkeen keskeiset osalliset: 42 5.2 Lausuntopyyntö st-ratkaisun edellytyksistä ja YVAtarveharkintapyyntö 42 5.3 Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta kuuleminen (MRL 173.1 ) 42 6. Yhteenveto 43 6.1 Vaikutusten merkittävyys 43 6.2 Kaavalliset edellytykset 44 6.3 Osallistumisen mahdollisuudet 44 7. Lähteet 44 LIITTEET Liite 1 Ilmajoen Kaatajanvuoren tuulipuistoalueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Liite 2 Melumallinnusraportti Liite 3 Välkemallinnus Liite 4 Näkymäalueanalyysi
Selvitys ympäristövaikutuksista 1 / 45 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tavoitteena on tarkastella tuulivoimaloiden sijoittamismahdollisuuksia Ilmajoen kunnan Kaatajanvuoren alueella. Tämä selvitys on laadittu Pohjanmaan Tuuli Oy:n toimeksiannosta. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet FM Niina Onttonen, FM Marja Heikkinen, FM Johanna Korkiakoski, ins. (AMK), luontokartoittaja EAT Ville Yli-Teevahainen, FM Elina Saine ja DI Tero Marttila Ramboll Finland Oy:stä. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi neljä kappaletta yksikköteholtaan 2,5 MW tuulivoimaloita. Tuulipuiston kokonaisteho olisi siten 10 MW. Voimaloiden napakorkeus on 135 metriä ja kokonaiskorkeus 185 metriä. Tässä selvityksessä on kuvattu suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä, sekä voimaloiden sijoittamisesta aiheutuvia keskeisiä vaikutuksia. Suunniteltu tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista, niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevista voimaloiden kokoamis- ja nostoalueista sekä tuulivoimapuiston sisäisestä sähkönsiirto- ja tieverkosta. Ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa voimaloiden rakentaminen suunnittelutarveratkaisumenettelyllä ja sen perusteella haettavilla rakennusluvilla. Selvityksen perusteella on arvioitavissa täyttääkö hanke ja suunniteltu vuorovaikutus MRL:n (maankäyttö- ja rakennuslaki) mukaiset suunnittelutarveratkaisun edellytykset. Selvitys antaa myös lähtötiedot harkinnalle erillisen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarpeesta. Tämä selvitys on laadittu suunnittelutarveratkaisun liitteeksi. MRL 16 : Suunnittelualue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. MRL 137 : Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. MRL 173 (22.12.2009/1589) Poikkeamismenettely Ennen 171 :ssä säädettyä poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksesta on kunnan toimesta,
Selvitys ympäristövaikutuksista 2 / 45 hakijan kustannuksella tiedotettava naapureille ja muille edellä mainituille tahoille. Tarkemmat säännökset kuulemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valtion viranomaisen tai maakunnan liiton lausunto, jos poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapurikunnan maankäyttöön, on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto. 1.2 Selvityksen laatiminen Lähtökohtana alueen suunnittelulle on ollut Ilmajoen kunnan tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava, jonka alustava luonnos on ollut nähtävillä 5.2.-6.3.2015. Suunnittelualue on esitetty kaavassa nimellä Kaataja ja sille on osoitettu Mansikkaloukossa nykyisin sijaitsevan kahden voimalan lisäksi sijoitettavaksi 1-7 voimalaa. Selvitys perustuu olemassa olevaan julkaistuun tietoon alueen nykytilasta, jota täydennettiin tarvittavin selvityksin. Selvitys toteutettiin kokoamalla olemassa oleva aineisto, jota tarkasteltiin muun muassa paikkatietomenetelmin. Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia ympäristövaikutuksia: Alueen kaavoitus Asutus ja asuinrakennusten käyttötarkoitus (kiinteistörekisteri) Luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin liittyvät alueet (esim. Natura 2000) Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset kohteet Metsälain 10 :n mukaiset kohteet Laissa suojeltujen eliölajien elinympäristöt Arvokkaat kallioalueet Pohjavesialueet Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Perinnemaisemat Kiinteät muinaisjäännökset Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa Lisäksi alueelle on laadittu seuraavat selvitykset: luontoselvitys näkyvyysanalyysi tiesuunnitelma liittyminen sähköverkkoon selvitys lentoliikenteen rajoitusalueista tuotantoanalyysi ja sijoituspaikkasuunnitelma Hanketta koskien pyydetään seuraavat lausunnot: tv-lähetysten näkyminen, Digita lentoestelupa, Finavia & Trafi vaikutukset maanpuolustukseen, Puolustusvoimien pääesikunta (lausunto 11.6.2015) 2. HANKKEEN KUVAUS 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen kunnassa, Koskenkorvan läheisyydessä (kuva 1). Koskenkorvan taajamaan on etäisyyttä noin neljä kilometriä. Tuulivoimalat on suunniteltu sijoitettavan Jurvantien pohjoispuolelle Kaatajanvuoren ja Virkiänkankaan maastokohoumien alueelle.
Selvitys ympäristövaikutuksista 3 / 45 Kuva 2-1. Suunnittelualueen sijainti. 2.2 Hankkeen kuvaus 2.2.1 Hankevastaava Hankkeesta vastaavana on Pohjanmaan Tuuli Oy, jonka tavoitteena on tämän ja muiden hankkeidensa myötä kehittää uusiutuvia, käytössä päästöttömiä energiamuotoja ja näin ollen edistää tuulivoiman tuotannolle asetettuja tuulivoiman tuotantotavoitteita. 2.2.2 Tuulivoimaloiden kuvaus Alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi neljä kappaletta putkirakenteisia, yksikköteholtaan 2,5 MW voimaloita, joiden napakorkeus on 135 metriä ja kokonaiskorkeus 185 metriä (kuva 2). Suunnitellun hankkeen kokonaisteho olisi tällöin 10 MW.
Selvitys ympäristövaikutuksista 4 / 45 Kuva 2-2. Tuulivoimalaitoksen periaatepiirros. 2.2.3 Sijoitussuunnitelma Tuulivoimalan perustuksen halkaisija on 10-25 metriä. Kokoamis- ja nostoalue on noin 40 metriä leveä ja 80 metriä pitkä. Tuulivoimalat sijoitetaan noin 500 metrin päähän toisistaan. Voimaloille on laadittu alustava sijoitussuunnitelma (kuva 3). Tuulivoimaloille vievät rakentamis- ja huoltotiet on esitetty alustavan suunnitelman mukaisesti. Niiden rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia teitä, joita parannetaan tarvittaessa. Suunnitelma päivittyy lopullisesti tiesuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimalapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla, jotka sijoitetaan teiden varsilla sijaitsevaan kaapeliojaan.
Selvitys ympäristövaikutuksista 5 / 45 Kuva 2-3. Tuulivoimapuiston alustava suunnitelma. 2.3 Maanomistus Hankevastaava on käynyt neuvotteluja ja solminut alustavat maanvuokrasopimukset kiinteistöille, joille voimaloita suunnitellaan sijoitettavan. Voimaloiden ja lähimpien naapurikiinteistöjen kiinteistötunnukset on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1), jonka lisäksi kiinteistörajat näkyvät kartasta (kuva 4). Kartassa on huomioitu 50 m vyöhyke voimalan ympärillä, jonka voimalan siiven pyyhkäisyalue kattaa. Taulukko 1. Lähialueen kiinteistötunnukset. Voimala Kiinteistöt, joilla voimala sijaitsee Nro 1 145-406-2-396 145-406-2-196 Lähimmät naapurikiinteistöt 145-406-2-114 145-406-2-346 145-406-2-345 Nro 2 145-411-1-333 145-411-1-168
Selvitys ympäristövaikutuksista 6 / 45 145-411-17-14 145-411-21-14 Nro 3 145-411-31-1 145-411-21-14 145-411-23-5 145-411-14-174 Nro 4 145-411-4-126 145-411-4-36 145-411-4-149 145-411-14-184 145-411-4-176 145-411-4-87 Kuva 2-4. Suunnittelualueen läheiset kiinteistöt. 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 3.1 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 3.1.1 Maankäyttö ja asutus Suunnittelualue on metsätalousmaata. Seutu on haja-asutusaluetta (kuvat 5 ja 6). Suunnittelualueella sijaitsee yksittäinen rakennus, joka on kiinteistörekisterin mukaan lomaasunto. Kiinteistöstä on tehty esikauppakirja ja kauppa toteutuu, jos alueelle tulee tuulivoimapuisto. Alueen läheisyydessä ei sijaitse loma-asutusaluetta. Lähin kiinteistörekisterin mukainen loma-asunto sijaitsee noin 1,7 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista suunnittelualueen länsipuolella, Laitilanloukon peltojen toisella puolella. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee lounaispuolella, noin 1,1 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta suunnittelualueen eteläpuolisen Jurvantien varrella. Etäisyys tien ja lähimmän voimalan numero
Selvitys ympäristövaikutuksista 7 / 45 1 välillä on 300 metriä. Suunnittelualueen itäpuolella matkaa asutukseen on lähimmillään 1,4 kilometriä. Suunnittelualueen lähettyvillä, Kaatajanvuoren lounaispuolella sijaitsee maaainestenottoalue, jonka maa-ainestenottolupa on KITTI-kiviainesrekisterin (GTK) mukaan loppunut vuonna 2012. Lähin taajama on kaakkoispuolella sijaitseva Koskenkorva noin neljän kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Sen läpi kulkevan Kyrönjoen varressa, suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Ilmajoen keskustataajama ja eteläpuolella Kurikka. Etäisyydet näihin ovat kymmenen kilometriä ja 8,5 kilometriä. Kuva 3-1. Suunnittelualueen läheinen asutus.
Selvitys ympäristövaikutuksista 8 / 45 Kuva 3-2. Suunnittelualueen ja sen lähistön yhdyskuntarakenne vuonna 2010. 3.1.2 Virkistysmahdollisuudet ja -alueet Suunnittelualueella ei ole olemassa olevan tiedon mukaan virallisia virkistysreittejä tai -alueita. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä voi jokamiehenoikeudella marjastaa, sienestää ja oleilla luonnossa. Lisäksi alueella harrastetaan metsästystä ja kalastusta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen läheisyyteen on merkitty ohjeellinen virkistysreitti, joka on Kurikka-Huissiin liittyvä virkistysreitti.
Selvitys ympäristövaikutuksista 9 / 45 Kuva 3-3. Alueen läheisyydessä sijaitseva maakuntakaavan ohjeellinen ulkoilureitti sekä muut ohjeelliset ulkoilureitit Suunnittelualueelta yli 10 km luoteeseen sijoittuu Levanevan suojelualueella sijaitseva noin 13 km pitkä Kurjen kierroksen vaellusreitti lintutorneineen (retkikartta.fi, luontoon.fi). Kalajaisjärven maastossa on Pässilän luontopolku, joka sijaitsee noin 6 km hankealueesta länteen. Kalaisjärven rannalla sijaitsee myös leirikeskus (Ilmajoen kunta 2015). 3.1.3 Elinkeinot Seutu on pääasiallisesti maa- ja metsätalouselinkeinojen aluetta. Peltoalaa on paljon. Koskenkorvalla sijaitsee Altian etanolitehdas, jonka yhteydessä toimii nykyisin museo. 3.1.4 Liikenneyhteydet Hankealue sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvan taajaman länsipuolella. Koskenkorvan taajaman läpi kulkee Vaasantie numero 3 ja eteläpuolelta Kurikantie numero 67. Koskenkorvan taajamasta hankealueelle johtaa Jurvantie numero 6880. Hankealue sijaitsee Virkiän/Jurvantien varressa. Lähimmät voimalat sijaitsevat riittävän 300 metrin suojaetäisyyden päässä tiestä. Virkiäntien liittymä hankealueelle sijaitsee Jurvantiellä noin 6 kilometriä Koskenkorvan taajamasta. 3.1.5 Sähköverkko Kaatajanvuoren tuulivoimapuiston liittymisteho on 10 MVA (4 x 2,5 MW). Tuulipuiston liittymispiste on Caruna Oy:n Koskenkorvan sähköasema. Liittyminen sähköasemaan vaatii sähköaseman kapasiteetin lisäämistä uudella 110/20 kv päämuuntajalla. Liittyminen Koskenkorvan sähköasemaan sekä tuulivoimapuiston sisäinen kaapelointi tapahtuu 20 kv keskijännitekaapelilla. Ensisijainen toteutustapa on maakaapeli ja asennuspaikka tienvieressä (kuva 7). Keskijännitekaapelireittiä tuulivoimapuistosta Koskenkorvan sähköasemalle ei ole vielä määritetty. Kaapelireitti tarkentuu myöhemmässä suunnittelussa.
Selvitys ympäristövaikutuksista 10 / 45 110 kv runkoverkon alueella omistaa EPV Alueverkko Oy. Alueella on vireillä myös muita tuulivoimahankkeita. 110 kv verkon kapasiteetti alueella on rajallista ja mahdollistaa vain osan hankkeista toteutumisen ilman runkoverkon päivityksiä. Kuva 3-4. Suunnittelualueen ympäröivä sähköverkko. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Ilmajoella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1.12.2003 hyväksymä ja ympäristöministeriön 23.5.2005 hyväksymä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (kuva 8) Suunnittelualueen halki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti ja alue kuuluu turvetuotannon tt-2 - vyöhykkeeseen. Aluetta koskevat seuraavat kaavamääräykset:
Selvitys ympäristövaikutuksista 11 / 45 Kuva 3-5. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (YM 23.5.2005). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivaympyrällä. Suunnittelualueen itäpuolella on Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2. Eteläpuolella kulkee yhdystieksi luokiteltu yleinen tie, jolla on voimassa MRL 3 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Etelä-Pohjanmaalla on käynnissä kolme vaihemaakuntakaavahanketta. Näistä 1. vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimatuotantoa, 2. vaihemaakuntakaava kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita sekä 3. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Näistä 1. vaihemaakuntakaava on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen (kuva 9), muissa ollaan esiselvitysvaiheessa. 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (päivätty 17.11.2014, oli nähtävillä 1.12.2014-9.1.2015) on esitetty merkittävät, yli 9 voimalan tuulivoiman
Selvitys ympäristövaikutuksista 12 / 45 tuotantoalueet. Ilmajoen kunnan alueella sijaitsee kolme näistä alueista, alueet numero 17 Santavuori, 23 Oksivuori ja 24 Kuulanmäki. Kuva 3-6. Ote Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaluonnoksesta (maakuntakaavaehdotus 17.11.2014).
Selvitys ympäristövaikutuksista 13 / 45 Ilmajoen kunta rajautuu lännessä osittain Pohjanmaan maakuntaan. Pohjanmaan maakuntavaltuuston 12.5.2014 hyväksymässä 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yli 10 voimalan tuulipuistoalueita mm. Laihialle ja Isokyröön. 3.2.2 Yleiskaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa, oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ilmajoen kunta on aloittanut tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan laatimisen. Alustava kaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.2.5015-6.3.2015. Vaiheyleiskaavan tarkoituksena ja tavoitteena on sovittaa yhteen tuulivoimaloiden alueet ja muu maankäyttö sekä helpottaa paikallisia tuulivoimatoimijoita hankesuunnittelussa. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoimalle mahdolliset alueet, tielinjauksille, sähkölinjoille ja muuntamoille soveltuvat potentiaaliset sijoittumispaikat. Yleispiirteisen suunnittelun lähtökohtana määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltumattomat maisemallisesti herkät alueet ja toisaalta alueet, jotka kestävät tuulivoimatuotannon sijoittamisen. Kaavassa on tarkoituksena osoittaa sekä 1-9 voimalan sijoittamisalueet, Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan mukaiset alueet sekä tuulivoimarakentamiseen soveltumattomat alueet. Talokohtaisia tuulivoimaloita ei osoiteta. Tuulivoimaloiden korkeuksia rajoitetaan vain alueilla, joissa se on ympäristöstä johtuen tarpeen eikä tuulivoimaloiden tehoa määritellä. Maankäyttö- ja rakennuslain (muutos 1.4.2011) mukaan rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää yleiskaavan nojalla. Jos voimalamäärä on pieni ja vaiheyleiskaavalla ei ole osoitettu riittävällä tarkkuudella paikkaa, rakennusluvat myönnetään suunnittelutarveratkaisun perusteella. Alustavassa vaiheyleiskaavaluonnoksessa Kaatajan alueelle on esitetty sijoitettavaksi 1-7 voimalaa (kuva 10).
Selvitys ympäristövaikutuksista 14 / 45 Kuva 3-7. Ote Ilmajoen alustavasta vaiheyleiskaavaluonnoksesta ja tässä hankkeessa alueelle suunnitellut voimalat sekä niihin liittyvät huoltotiet. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsevalle Koskenkorvan taajamalle (etäisyys noin 5 km) on aloitettu yleiskaavan laatiminen kaavoituspäätöksellä vuonna 2002 (kuva 11). Alue on sittemmin jaettu kahtia ja kantatien itäpuolinen osa on lainvoimainen. Jokirannan ja Koskenkorvan keskustan kaavoitus jatkuu.
Selvitys ympäristövaikutuksista 15 / 45 Kuva 3-8. Ote Koskenkorvan oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta. Ilmajoen muut yleiskaava-alueet (sisältäen Koskenkorvan keskeneräisen yleiskaava-alueen) on esitetty kuvassa 12.
Selvitys ympäristövaikutuksista 16 / 45 Kuva 3-9. Ilmajoen yleiskaavat. Kaatajanvuoren hankealueen kaakkoispuolelle lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydelle sijoittuu Kurikan Keskustan ja Panttilan osayleiskaava 2025. Ote Kaatajanvuorta lähimpänä sijaitsevasta osayleiskaavan pohjoisosasta on esitetty kuvassa 14.
Selvitys ympäristövaikutuksista 17 / 45 Kuva 3-10. Ote voimassa olevasta Kurikan Keskustan ja Panttilan osayleiskaavan 2025 pohjoisosasta (Kurikan kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012). 3.2.3 Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa, oikeusvaikutteista asemakaavaa. Lähimmät asemakaava-alueet sijaitsevat Koskenkorvan taajamassa Västilän alueella, josta on etäisyyttä suunnittelualueelle 4-5 km. 3.2.4 Muut vireillä olevat hankkeet ja suunnitelmat Ilmajoella sijaitseva Rengonharjun yritysalue Seinäjoen lentoaseman yhteydessä kuuluu alueen kehityskohteisiin mm. valtatien 19 uuden ohikulkutien myötä. YIT on rakentamassa alueelle Work&Trade Rengonharjua tuotanto-, liike- ja toimistotiloiksi. Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie -projektissa rakennetaan 18,5 km mittainen, keskikaiteellinen ohituskaistatie uudelle paikalle Ilmajoen Rengonkylästä Seinäjoen Nurmoon. Koko tieosuus on tarkoitus avata liikenteelle syyskuun lopussa vuonna 2016. Bioetanolista businesta -hankkeen loppuraportti on valmistunut jo vuonna 2011. Hankkeessa kartoitettiin investointihalukkuutta sekä toteuttamismalleja bioetanolitehtaan investoinneille. Vuoden 2015 alusta on valmistunut selvitys Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudellisista vaikutuksista koskien Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdasta. Ilmajoella ja Jalasjärvellä on vireillä Vapon turvetuotantoalueen YVA koskien Kyrön-Koirainnevaa, joka sijaitsee noin 15 km Ilmajoen keskustasta kaakkoon. Olemassa olevan tiedon mukaan lähialueella ei ole tiedossa muita käynnissä olevia hankkeita. Lähialueen tuulipuistohankkeista on kerrottu seuraavassa luvussa 3.2.5.
Selvitys ympäristövaikutuksista 18 / 45 3.2.5 Lähikuntien tuulivoimahankkeet Hankealueen koillispuolelle 1,5 kilometrin päähän sijoittuu Koskenkorvan Tuulivoima Oy:n Mansikkaloukon tuulipuisto (2 x 1,5 MW). Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu muita tuulivoimahankkeita. Lähimmät vireillä olevat hankkeet ovat Kurikan kunnassa sijaitseva Lehtivuoret tuulivoimapuisto (Lehtivuoret Wind Farm Oy) noin 8 kilometrin etäisyydellä sekä Ilmajoen kunnassa sijaitseva Santavuoren (EPV Tuulivoima Oy) tuulivoimapuisto noin 10 kilometrin etäisyydellä. Lehtivuoret tuulivoimapuiston suunniteltu koko on 9 voimalaa ja Santavuoren tuulivoimapuiston suunniteltu koko on noin 16 voimalaa. Näiden lisäksi 20 kilometrin etäisyydellä hankkeesta sijaitsee Rasakankaan (Rasakangas Wind Farm Oy, omistaja Megatuuli Oy), Joupinkankaan (O2 Finland Oy) ja Saunamaan (Saunamaa Wind Farm Oy) tuulivoimapuistot, joiden kunkin suunniteltu koko on 9 voimalaa. Lähialueen tuulivoimahankkeet on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 13). Ilmajoen kuntaan on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa (17.11.2014) esitetty kolmea merkittävää tuulivoiman tuotantoaluetta Santavuori (17 voimalaa), Oksivuori (23) ja Kuulanmäki (24). Näistä kolmesta ainoastaan EPV Tuulivoiman Santavuoren tuulivoimapuistohanke on käynnissä. Kuva 3-11. Lähialueen tuulivoimahankkeet.
Selvitys ympäristövaikutuksista 19 / 45 3.3 Luonnonympäristö 3.3.1 Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia (kuva 14). Voimaloiden sijoituspaikoilla esiintyy myös kalliomaata. Voimala numero 1 sijaitsee saraturvelaikun ja hiekkamoreenin reunalla. Hankealueen kallioperä on pääosin biotiittiparagneissiä, jonka lisäksi hankealueen itäpuolella esiintyy kvartsidioriittia. Kuva 3-12. Maaperäkartta. 3.3.2 Pohjavesialueet Suunnittelualueen itäpuolella 2,5 km etäisyydellä sijaitsee Salonmäen pohjavesialue (1014502), joka jatkuu eteläpuolellaan Koskenkorvan pohjavesialueena (1014503). Eteläpuolella 4,5 km etäisyydellä sijaitsee Iso Pättikankaan pohjavesialue (1030113) (kuva 15).
Selvitys ympäristövaikutuksista 20 / 45 Kuva 3-13. Suunnittelualueen lähimmät pohjavesialueet. 3.3.3 Luonnonympäristö ja lajisto Alueella kesällä 2014 laaditun luontoselvityksen (liite 1) perusteella alue on metsätalousvaltaista kangasmaata, jonka puusto on monin paikoin hiljattain uudistettua. Kasvupaikkatyyppi vaihtelee puolukkatyypin kankaasta mustikkatyypin kankaaseen. Ojitettuja soita esiintyy suunnittelualueen reunoilla. Alueelta ei havaittu luonnonsuojelulain 29 :n, vesilain 2 luvun 11 tai metsälain mukaisia kohteita. Huomionarvoisista lintulajeista alueelta tavattiin teeri, metso, pyy, palokärki, viirupöllö, hiirihaukka ja sirittäjä. Alueen läheisyydessä (alle 10 km) ei sijaitse maakuntakaavan taustaselvitysten (Ramboll Finland Oy 2014) mukaan erityissuojeltujen kookkaiden petolintujen (merikotka, maakotka) pesiä. Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän ja Metsähallituksen rekistereihin vuodelta 2013. Suunnittelualueelta ei havaittu luontodirektiivin lajien kuten liito-oravan ja viitasammakon esiintymiä tai näille erityisesti soveltuvia elinympäristöjä. Lepakkolajeista alueelta havaittiin ainoastaan pohjanlepakoita, 5-6 yksilöä. Alueelta ei havaittu koloja tai muuta lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi erityisesti soveltuvia kohteita ja näin ollen selvityksen arvioitiin olevan riittävä lepakoiden osalta tuulivoimahankkeen tarkoituksiin, vaikkei muutaman yön laajuinen selvitys annakaan kattavaa kuvaa alueen lepakoista.
Selvitys ympäristövaikutuksista 21 / 45 Kuva 3-14. Alueella havaitut huomionarvoiset linnut. 3.3.4 Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet Ympäristöhallinnon karttapalvelu Karpalosta saadun tiedon perusteella voimaloita lähin arvokas Pässilänvuoren-Sikavuoren kallioalue (KAO10027) sijoittuu lähimmillään noin 6 km etäisyydelle voimaloista luoteeseen (kuva 17). Kallioalueen kanssa samalle alueelle sijoittuu myös luonnonsuojeluohjelman lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat Tuohimaan lehto (LHO100317), Niinimaan rinnelehto (LHO100316) ja Pässilänvuoren-Äijänpellon lehto (LHO100319). Natura 2000-ohjelmaan kuuluvista alueista lähimmäksi voimaloita sijoittuu luontodirektiivin (SCI) mukainen Pässilänvuori (FI800080), joka sijaitsee lähimmillään noin 7,5 km voimaloista länsiluoteeseen. Kohteella on kolme lehtoaluetta, jotka kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan. Alueet ovat myös seutukaavassa osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi kohteiksi (SL- 1). Pieni osa alueesta on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueena. Voimaloista lähimmillään yli 10 km etäisyydellä luoteeseen sijaitseva Levaneva (FI800032) on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan luonto- ja lintudirektiivin (SCI/SPA) perusteella. Levaneva- Kuuttoneva sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan ja on seutukaavassa varattu SU-1 -alueeksi. Kohde esitetään myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsarkohteet). Suurin osa alueesta on jo rauhoitettu valtionmaan luonnonsuojelualueena (87 %).
Selvitys ympäristövaikutuksista 22 / 45 Kansainvälisesti arvokkaita (IBA) ja kansallisesti arvokkaita (FINIBA) lintualueita ei selvitysalueen läheisyyteen sijoitu. Lähin kohde on Ilmajoen Alajoen pellot noin 16-17 kilometrin päässä (FINIBA ja MAALI-kohde). Kuva 3-15. Suunnittelualueen lähimmät suojelualueet. Soidensuojelun täydennysohjelman toteutus on kesken eikä ohjelma toteudu kaikkien kartoitettujen soiden osalta. Tässä vaiheessa ei ole julkista tietoa siitä, mitkä suoalueet ovat tulossa mukaan ohjelmaan. Soidensuojeluohjelmaan kuuluvat avosuot, sillä puustoisten soiden osalta suojelu toteutetaan metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa Ilmajoen kunnassa sijaitsee kolme kohdetta, nro 13, 27 ja 69. Nämä kohteet sijaitsevat huomattavan kaukana suunnittelualueesta. Suunnittelualuetta lähimmät alueet ovat Kurikassa sijaitsevat kyseisen selvityksen kohteet nro 52 Kalsitanneva ja 55 Porrasneva. Kalistanneva on luonnontilaluokkaan 2 kuuluva aapasuo ja Porrasneva luonnontilaluokan 2 keidassuo, jolla esiintyy neljän huomionarvoisen lajin reviiri. 3.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Koskenkorvan tehtaat noin 5,5 kilometrin etäisyydellä voimaloista (kuva 18). Tämän eteläpuolella sijaitsevalle Panttilan kylän ja Kurikan lakkitehtaan alueelle etäisyyttä on 5 kilometriä ja pohjoisempana, Ilmajoen keskustassa sijaitsevalle Ilmajoen kirkon ja kirkonseudun alueelle yli 10 kilometriä.
Selvitys ympäristövaikutuksista 23 / 45 Ilmajoen keskustassa on kolme valtakunnallisesti arvokasta rakennetun ympäristön pistemäistä kohdetta: valtion asetuksella suojeltu kohde, Yli-Lauroselan talo, suojeltujen kirkkojen kohdelistalla oleva Ilmajoen kirkko sekä rautatiesopimuksella suojeltu Ilmajoen rautatieasema ympäristöineen. Kohteet ovat myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kuva 3-16. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alueet on osoitettu myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Valtioneuvoston päätettyä uusista valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009), muuttui osa RKY 1993 -kohteista maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi. Kaatajanvuoren lähellä tätä kulttuuriympäristöä edustaa Kyrönjoen kulttuurimaisema, Kyrönjokilaakson kulttuurimaisema ja Kyrönjoen kulttuurimaisema Piirtola-Jouppila (kuva 20). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa varten laaditussa yleisselvityksessä (2001) Ilmajoen keskustasta arvotettiin useita maakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (kuva 19).
Selvitys ympäristövaikutuksista 24 / 45 Kuva 3-17. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella (Etelä-Pohjanmaan liitto 2001). Kyrönjokivarsi on myös maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaana maisemaalueena. Lähimmillään se sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle. Pohjoispuolella noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas Lampiskylä ja eteläpuolella Iso- Ojan pihapiiri (kuva 18) Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ilmajoen Alajoki, sijaitsee Ilmajoen keskustassa 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Luopajärvi sijaitsee kaakkoispuolella yli 20 km etäisyydellä, samoin pohjoisessa sijaitseva Kyrönjokilaakso (kuva 21).
Selvitys ympäristövaikutuksista 25 / 45 Kuva 3-18. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 1993 -kohteet) (Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto 2003).
Selvitys ympäristövaikutuksista 26 / 45 Kuva 3-19. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtakunnallisten ja maakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventoinnin (2013) tuloksena Ilmajoelle ei esitetä uusia kohteita valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Sen sijaan naapurikunta Isokyrössä esitetään Kyrönjokilaakson maisema-aluerajauksen laajentamista sekä kokonaan uutena kohteena tähän saakka maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena ollutta Orisbergin ruukinaluetta, joka on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (RKY 2009) (kuva 22). Maakunnallisiin aluerajauksiin esitetään aluerajausmuutoksia hankealueen lähettyvillä Koskenkorvassa ja Huissinkylässä (kuva 23). Suunnittelualueella ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä hankkeen yhteydessä ole tehty erillistä muinaisjäänneinventointia voimalapaikoilta.
Selvitys ympäristövaikutuksista 27 / 45 Kuva 3-20. Ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella (Pohjanmaan liitto 2013).
Selvitys ympäristövaikutuksista 28 / 45 Kuva 3-21. Suunnittelualueen lähelle esitetyt muutokset maisema-aluerajauksiin.
Selvitys ympäristövaikutuksista 29 / 45 3.5 Muinaisrannat Suunnittelualueetta lähin muinaisranta sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä suunnittelluista voimaloista (GTK 2015). 4. HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue sijaitsee YKR 2010 mukaisella haja-asutusalueella. Matkaa lähimpään pysyvään asutukseen on noin 1 km ja loma-asutukseen noin 2 km. Hanketoimija käy neuvotteluita suunnittelualueella sijaitsevan lomarakennuksen ostamisesta. Alueella ei ole rakentamispaineita. Voimaloiden sijoittaminen metsätalousalueelle ei muuta alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Tuulipuiston rakentuminen estää sen sijaan yhdyskuntarakenteen hajaantumista estämällä pysyvän asutuksen sijoittumista voimaloiden melualueelle. 4.2 Vaikutukset suunniteltuun kaavoitukseen ja maankäyttöön Suunnittelualue on metsätalousmaata, joka sijoittuu Ilmajoen alustavassa tuulivoimavaiheyleiskaavaluonnoksessa osoitetulle tuulivoimalle soveltuvalle alueelle. Alustavassa kaavaluonnoksessa alueen on katsottu soveltuvan 1-7 tuulivoimalalle. Alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (YM 2005), jossa alueelle ei ole osoitettu ohjeellista virkistysreittiä lukuun ottamatta muita kaavamerkintöjä. Virkistysreittiä ei ole toteutettu, eikä siitä ole tiedossa olevaa suunnitelmaa. Tuulipuisto ei estä virkistysreitin toteuttamista. Alue sijaitsee turvetuotannon tt-2-vyöhykkeellä, jolla turvetuotannon vesistökuormituksen on pysyttävä nykyisellä tasolla. Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan vähintään 10 voimalan tuulipuistot eikä Kaatajanvuori sijoitu sellaisen välittömään läheisyyteen. Tuulipuiston rakentaminen toteuttaa Ilmajoen alustavan tuulivoimavaiheyleiskaavan tavoitteita eikä haittaa siten alueen muuta kaavoitusta. Hanke ei myöskään haittaa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan tai vaihemaakuntakaavojen tavoitteiden toteuttamista. Tuulipuisto ei estä tai haittaa alueen nykyistä maankäyttöä eli metsätaloutta. Lähialueella ei ole myöskään maa-ainestenottoalueita, joilla olisi voimassa oleva maa-ainestenottolupa. Hanke ei estä myöhemmässä vaiheessa kohtuullista maa-ainesten ottoa Kaatajanvuoren lounaisrinteessä sijaitsevalla vanhalla maa-ainesten ottoalueella. 4.3 Vaikutukset liikenteeseen Virkiäntien liittymä hankealueelle sijaitsee Jurvantiellä noin 6 kilometriä Koskenkorvan taajamasta. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa ELY-keskukselta tulee hakea liittymälupaa. Liittymälupa sisältää työluvan ja ohjeet tuulivoimapuiston liittymän rakentamisesta. Tuulivoimalakomponenttien todennäköisin kuljetusreitti on Vaasantieltä Jurvantien kautta hankealueelle. Toinen vaihtoehtoinen reitti on Kurikantieltä Havuseläntie numero 7002 kautta Jurvanteille (kuva 24). Kuljetusreitit tarkentuvat käytettävän tuontisataman, maanottoalueen sekä betoniaseman sijaintien mukaan. Hankkeen keskeisimmät liikennevaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen, jolloin raskaan liikenteen määrä alueella kasvaa, millä on vaikutusta liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi voimalan komponentteihin liittyvät erikoiskuljetukset heikentävät lyhytaikaisesti liikenteen sujuvuutta kuljetusreitillä. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa rakentamisesta aiheutuvat liikennemäärät on arvioitu puiston rakentamiseen tarvittavien massojen kuljetustarpeista (mm.
Selvitys ympäristövaikutuksista 30 / 45 voimalan komponentit, perustukset, nostoalueet, tiet). Seuraavaan listaan on arvioitu rakentamisen aikaiset liikennemäärät: Voimalan komponentit: 20 28 kpl Nosturin osat: 20 32 kpl Betoni ja teräs voimalan perustuksiin: 300 kpl Nostoalue: 480 kpl Kunnostettava tie: 150 kpl Uusi tie 370 kpl Edellä olevan arvion perusteella (olettaen rakentamisvaiheen kestoksi yksi vuosi) raskas liikenne lisääntyisi hankealueen teillä keskimäärin noin 4 raskaalla kuljetuksella per päivä. Tämä on verrattain vähäinen lisäys, minkä takia hankealueen teillä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Kuljetuksiin käytettävä yleinen tiestö pitäisi olla soveltuvaa hankkeen liikenteelle ja huoltotiestö tullaan kunnostamaan. Tuulivoimalan valmistaja määrittelee voimalalle toiminnan aikaisen huolto-ohjelman, jonka mukaisia ennakoivaan kunnossapitoon liittyviä huoltoja tehdään kullekin tuulivoimalalle 2 4 vuodessa. Huoltoon liittyvät ajot tehdään henkilöautoilla ja siten käytön aikaiset liikennevaikutukset ovat hyvin vähäisiä.
Selvitys ympäristövaikutuksista 31 / 45 Kuva 4-1. Kuljetusreitit suunnittelualueelle. Hankealue sijaitsee Ilmajoen lentoaseman korkeusrajoitusalueen rajalla. Voimaloiden 1-2 alueella korkeusrajoitus on 401 mpy ja voimaloiden 3-4 alueella 144 mpy. Maanpinnan korkeus alueella on noin 100 m. Vastaavissa tapauksissa Trafi on myöntänyt luvan korkeamman korkeusrajoitusalueen mukaan. Lentoestelupa on haettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tämän varmistamiseksi. 4.4 Vaikutukset asutukseen, virkistykseen ja elinoloihin Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. voimaloiden rakentamisen ja käytön aikaiset meluhaitat, rakentamisen vaikutukset maisemaan ja käytön aikainen välkevaikutus. Maisemavaikutuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa 4.6. Melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana, koostuen liikenteen lisäyksen aiheuttamasta melusta sekä teiden parantamisen ja rakentamisen, maakaapeleiden ja voimalinjan rakentamisen sekä tuulivoimaloiden perustusten maanrakennuksen aiheuttamasta melusta. Rakentamisen aikainen meluvaikutus on verrattavissa normaaliin maarakennuksesta aiheutuvaan meluvaikutukseen. Lisäksi rakentamisvaiheen meluvaikutus on lyhytaikainen, maksimissaan kahden vuoden mittainen. Tuulivoimapuiston käytön aikana melua syntyy tuulivoimalan lapojen aikaansaamasta aerodynaamisesta melusta sekä roottorin koneiston aiheuttamasta melusta. Melumallinnus on tehty ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnusohjelmana oli SoundPlan 7.3 ja siihen sisältyvä ISO 9613-2 melulaskentamalli, jolla laskettiin meluvyöhykkeet sekä pistelaskentana melutasot kahden lähimmän asuintalon kohdalle. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n 4/2014 mukaisella laskentamenettelyllä kahteen tarkastelupisteeseen. Melutasot mallinnettiin hankevastaavan ilmoittaman voimalaitosmallin suurimmalla ilmoitetulla äänitehotasolla L WA 106 db (takuuarvo), joka syntyy tuulennopeudella 11 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tuulivoimalaitosten napakorkeutena käytettiin mallinnuksessa 135 metriä. Tarkemmin hankkeeseen tehtyä melumallinnusta ja sen tuloksia on esitelty liitteen 2 melumallinnusraportissa. Mallinnuksen mukaan YM:n ohjeen 4/2014 yöajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 40 db) ei ylity yhdenkään asuinrakennuksen kohdalla. Mallinnuksen mukaan myöskään yöajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 35 db) ei ylity yhdenkään loma-asunnon kohdalla. STM:n asetuksessa 545/2015 on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle, mutta asetus ei vaikuta mallinnusmenettelyyn, vaan melumallinnukset tehdään YM:n 2/2014 ohjeistuksen mukaisesti. Asetuksessa on annettu päivä- ja yöajan (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 ) keskiäänitasoille on annettu toimenpiderajat, kuten myös pienitaajuiselle melulle. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle toimenpiderajana on yöaikana yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq, 1h 25 db nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. YM:n 4/2012 mukaisilla ulkomelun suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, että sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen (nykyisin asetus) mukaisina. Verrattaessa ulkomelutasoja sisätilan tiukimpaan toimenpiderajaan L Aeq 1 h 25 db, tulisi lähimmän asuintalon kokonaisääneneristävyys olla 12 db. Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset ulkovaipparakenteet täyttävät 20 db:n eristävyysvaatimuksen (RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen ). Pienitaajuisen melun osalta mallinnustulokset osoittavat, että vaadittavat ääneneristävyydet ovat maltilliset ja ne täytetään selkeästi esim. DSO 1284 menetelmän mukaisilla ääneneristävyysarvoilla, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Siten hankkeesta aiheutuva asutukseen ja ihmisten elinoloihin kohdistuva meluvaikutus arvioidaan vähäiseksi.
Selvitys ympäristövaikutuksista 32 / 45 Melu vaikuttaa virkistäytymisen kokemukseen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä. Luonnon hiljaisuuden kokeminen melualueella vähenee. Maisemaltaan luonnonympäristö kuitenkin säilyy metsäisenä ja tieverkoston rakentaminen voi siten parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia muun muassa marjastuksen ja sienestyksen osalta. Monissa tutkimuksissa on myös todettu, että tuulivoimaloiden vaikutukset metsästykseen jäävät melko vähäisiksi, sillä riistaeläimien on todettu tottuvan suhteellisen pian tuulivoimaloihin rakentamisvaiheen jälkeen. Kuva 4-2. Ote Kaatajanvuoren tuulivoima-alueen melumallinnuksesta. Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjoa eli välkettä ympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen.
Selvitys ympäristövaikutuksista 33 / 45 Välkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Välkettä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Tuulivoimaloista aiheutuvan liikkuvan varjostusvaikutuksen (välkeilmiön) esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty raja- tai ohjearvoja. Ympäristöministeriön julkaisemassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) -oppaassa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tavanomaisesti sovelletaan vuotuisia 8 tai 10 tuntia välkemäärän arvoja todelliselle välketilanteelle altistuvissa kohteissa. Välkemallinnus tehtiin WindPro 2.9 laskentaohjelman Shadow-moduulilla ns. Real Case laskentana, jossa huomioidaan tuulivoimalan toiminta-ajat sekä alueen auringonpaisteisuustiedot. Tuulivoimaloiden napakorkeutena käytettiin 135 metriä ja roottorin halkaisijana 100 metriä. Välkkeen maksimietäisyys määräytyy mallinnusohjelman tiedoista. Auringonpaisteisuustiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen Seinäjoki Pelmaan sääaseman havaintotietoihin ilmastolliselta vertailukaudelta vuosilta 1981 2010. Tuulivoimaloiden vuotuiseksi toiminta-ajaksi saatiin Tuuliatlaksen tiedoista 94 %. Toiminta-ajat laskettiin 12 tuulensuuntasektorille olettaen, että tuulivoimalat toimivat tuulennopeuden ollessa napakorkeudella yli 3 m/s. Real case -mallinnuksen mukaan lähimmillä asutuilla kiinteistöillä välkettä ei esiinny lainkaan tai vuotuinen välkemäärä jää alle kahdeksaan tuntiin vuodessa (kuva 26 ja liite 3). Välkemäärille asetettuja raja-arvoja ja suosituksia ei siten ylitettäisi ja vaikutus arvioidaan kokonaisuudessaan hyvin vähäiseksi. Välkemallinnuksessa tuotetaan paras mahdollinen ennuste tulevasta välketilanteesta alueella. Mallinnusperiaatteiden mukaan laskenta antaa suhteellisen konservatiivisia arvoja, koska mallinnuksessa ei huomioida esim. puuston ja rakennusten aiheuttamaa peittovaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia.
Selvitys ympäristövaikutuksista 34 / 45 Kuva 4-3. Ote Kaatajanvuoren tuulivoima-alueen välkemallinnuksesta. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät vaikutusalueella asuville ihmisille aiheutuviin elinympäristön muutoksiin. Tuulivoimahankkeella on toisaalta myös positiivisia työllistäviä vaikutuksia, hanke tuottaa kunnalle verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Selvitysalueella sekä tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueilla ei ole ennakkotietojen ja tehtyjen selvitysten perusteella havaittu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä, vesilain 11 :n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä, uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä. Tuulivoimaloiden rakentamisalueiden ja huoltotieyhteyksien metsät ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä
Selvitys ympäristövaikutuksista 35 / 45 sisältäen eri-ikäisiä kasvatusmetsikköjä, joissa aluskasvillisuus on kasvimaantieteelliselle alueelle tyypillistä yleistä lajistoa. Rakentamisalueiden puusto ja kasvillisuus häviää hakkuiden ja maanmuokkausten seurauksena. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, sillä rakentamisalueiden lajisto on tavanomaista talousmetsien lajistoa, eikä uhanalaisia lajeja, muita huomionarvoisia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä havaittu maastoinventointien yhteydessä. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset hankealueen luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen arvioidaan vähäisiksi ja vastaavan lähinnä tavanomaisia metsätaloustoimenpiteitä sekä metsäautotierakentamista. Tuulivoimahankkeella ei ole toiminnan aikaisia suoria vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. 4.5.2 Linnusto Tuulivoimaloiden rakentamispaikoilla ei luontoselvityksen perusteella esiintynyt merkittävää lintulajistoa eikä niille sijoitu linnuston kannalta merkittäviä pesimis-, ruokailu- tai levähdysalueita. Hankealueella tavattiin ns. huomionarvoisista lajeista mm. teeri, metso, pyy, palokärki, viirupöllö, hiirihaukka ja sirittäjä. Näistä ainoastaan hiirihaukka on uhanalainen laji (VU, vaarantunut), joka sekin havaittiin vain kerran soidintavana mutta pesää ei etsinnöistä huolimatta alueelta löydetty. Tuulivoimarakentaminen ei uhkaa lajin pesäpaikkaa, sillä mahdollinen pesäpaikka on todennäköisesti kokonaan hankealueen ulkopuolella. Hankealueen läheisyydessä (alle 10 km) ei sijaitse maakuntakaavan taustaselvitysten (Ramboll Finland Oy 2014) mukaan erityissuojeltujen kookkaiden petolintujen (merikotka, maakotka) pesiä. Hankealueella tavatut muut huomionarvoiset lajit kuten teeri, pyy, metso ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja, jotka ovat suomalaisessa metsämaastossa vielä melko tavanomaisia ja yleisiä kanalintulajeja. Metsojen ja teerten soidinpaikkoja ei selvityksessä löydetty tuulivoimarakentamiseen suunnitelluilta alueilta. Loppukesän havainto saalistavasta viirupöllöstä on saattanut koskea lähialueella pesivää paria tai sitten kyse on ollut kiertelevästä yksilöstä. Varmuutta lajin pesimisestä hankealueella ei selvityksessä saatu. Selvitysalue ei sijoitu valtakunnallisesti tärkeiden muuttoreittien ns. pullonkaula-alueille (Toivanen ym. 2014) eikä kohteen lähistöllä ole maakunnallisesti arvokkaita lintukohteita tai muuttoreittejä (Suomenselän lintutieteellinen yhdistys 2014) (kuvat 27 ja 28). Myöskään kansainvälisesti arvokkaita (IBA) ja kansallisesti arvokkaita (FINIBA) lintualueita ei selvitysalueen läheisyyteen sijoitu. Lähin kohde on Ilmajoen Alajoen pellot noin 16-17 kilometrin päässä (FINIBA ja MAALI-kohde). Olemassa olevien lähtötietojen perusteella selvitysalueen vaikutukset läpimuuttavaan linnustoon ja muutonaikaisiin levähdysalueisiin jäävät vähäisiksi.
Selvitys ympäristövaikutuksista 36 / 45 Kuva 4-4. Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit keväällä (Toivanen ym. 2014). Musta pallo kuvaa hankealueen sijaintia.
Selvitys ympäristövaikutuksista 37 / 45 Kuva 4-5. Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit syksyllä (Toivanen ym. 2014). Musta pallo kuvaa hankealueen sijaintia. 4.5.3 Muu lajisto Suunnittelualueelta ei havaittu luontodirektiivin lajien kuten liito-oravan ja viitasammakon esiintymiä tai näille erityisesti soveltuvia elinympäristöjä. Lepakkolajeista alueelta havaittiin ainoastaan saalistelevia yksittäisiä pohjanlepakoita. Alueelta ei havaittu kolopuita, rakennuksia tai muita lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi erityisesti soveltuvia kohteita. Hankealue ei nykytietämyksen mukaan sijoitu lepakkolajien keskeisille muuttoreiteille. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lepakoiden merkittävimmät muutonaikaiset esiintymät sijoittuvat Pohjanlahden rannikkolinjan tuntumaan. Tuulivoimahankkeen vaikutukset liito-oravaan, viitasammakkoon ja lepakoihin arvioidaan vähäisiksi. 4.5.4 Suojelualueet Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät kohteet ovat noin 6-7,5 kilometrin päässä sijaitsevat Pässilänvuori-Sikavuoren kallioalueet sekä lehtojensuojeluohjelmaan sekä NATURA 2000 -verkostoon kuuluvat Tuohimaan, Niinimaan ja Pässilänvuoren-Äijänpellon lehdot. Näissä kohteissa suojeluperusteena on kasvillisuus ja luontotyypit. Pitkästä etäisyydestä johtuen näiden kohteiden suojeluperusteisiin ei hankkeesta aiheudu suoria eikä epäsuoria vaikutuksia. Kaatajanvuoreen suunnitelluista voimaloista lähimmillään yli 10 km etäisyydellä luoteeseen sijaitseva Levaneva (FI800032) on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan luonto- ja lintudirektiivin (SCI/SPA) perusteella. Hankkeen vaikutukset em. Natura-alueen lintudirektiivin liitteen I lajeihin olisivat hyvin todennäköisesti vähäisiä. Natura-alueella todennäköisesti tai varmasti pesivien direktiivilajien kannalta hankealue sijaitsee huomattavan kaukana, eikä hankkeella katsota olevan vaikutusta Natura-alueen pesimälajistoon. Kaatajanvuoren tuulivoimahanke ei myöskään sijoitu Levanevaan nähden siten, että se estäisi tai haittaisi sinne pyrkivien lintujen matkaa.
Selvitys ympäristövaikutuksista 38 / 45 Suunnittelualue on kangasmaastoa eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse avosuoalueita, jotka voisivat olla mahdollisia soidensuojelun täydennysohjelman mukaisia kohteita. 4.5.5 Muu luonnonympäristö Hankkeen vaikutukset muuhun luonnonympäristöön, kuten pintavesiin ja maaperään jäävät vähäisiksi, sillä hankkeeseen liittyvä maarakentaminen on suhteessa pienialaista ja melko lyhytaikaista. Myöskään lähialueella sijaitseviin luokiteltuihin pohjavesialueisiin hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia riittävän etäisyyden johdosta. 4.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Voimaloiden näkymiseen kaukomaisemassa vaikuttavat puuston ja etäisyyden lisäksi ilmankosteus, säätila ja valon määrä. Mitä kauemmaksi voimaloista mennään, sitä suurempi on puuston peittävyyden vaikutus avoimien alueiden laidoilla (Pöyry Finland 2013). Näkymäalueanalyysin (kuva 29, liite 4) perusteella tuulivoimalat näkyvät 20 km säteellä lähes kokonaan kaikille valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema- ja kulttuuriympäristöalueille näiden luonteesta (avointa Kyrönjokilaakson peltomaisemaa) johtuen. Poikkeuksena on pohjoisessa oleva maakunnallisesti maisemallisesti arvokas Lampiskylän alue, joka korkeusasemastaan ja peitteisyydestään johtuen (suurin osa alueesta on metsäistä kukkulaa) jää enimmäkseen peittoon. Myös Iso-Ojan pihapiiri reilun 4 km etäisyydellä jää metsän katveeseen. Maakunnallisesti arvokkaalle Kyrönjokilaakson maisema-alueelle on lyhimmillään matkaa noin 3 km, jolla voimalat näkyvät peltomaisemassa selvästi. Voimalat tulevat näkymään suurella todennäköisyydellä lähes kaikille maakunnallisesti arvokkaille rakennetun kulttuuriympäristön kohteille. Yksittäisten rakennusten tarkkuudella vaikutusta ei voida arvioida, koska näkymäalueanalyysissä ei ole huomioitu toisten rakennusten peittovaikutusta. Etäisyyttä kohteisiin on kuitenkin Koskenkorvalle yli 5 km, Kurikkaan yli 6 km ja Ilmajoen keskustaan yli 10 km. Mansikkaloukon olemassa olevat voimalat näkyvät todennäköisesti suurin piirtein samalla alueella, joten muutos nykytilanteeseen ei ole merkittävä. Vaikka voimalat näkyvät laajalla alueella maaston tasaisuudesta ja peltoaukeista johtuen, on toisaalta kyse vain neljästä voimalasta, jotka sijoittuvat etelä-pohjoissuuntaiseen jonoon 1,5 km matkalla. Tällöin etelä- ja pohjoispuolella voimalat näkyvät kaukomaisemassa kapeana kohteena esim. Kurikan keskustassa (etäisyys väh. 9 km). Itä-länsisuunnassa (Jurvan keskusta väh. 18 km ja Ilmajoen keskusta väh. 10 km etäisyydellä) erottuvuus maisemassa on suurempi, sillä voimalat näkyvät silloin rivissä. Etäisyyden johdosta voimalat eivät kuitenkaan hallitse maisemaa. Kuvan X korkokuvakartan mukaisesti voidaan lisäksi arvioida, että voimalat sijoittuvat korkeampien maaston osien keskelle, mikä osaltaan vähentää voimaloiden näkymistä lähiympäristöön. Suunnittelualueen vieressä sijaitsevat Mansikkaloukon toiminnassa olevat tuulivoimalat ovat jo muuttaneet Kaatajanvuoren ympäristön maisemakuvan, joten uusien voimaloiden aikaansaama muutos maisemassa ei ole merkittävä. Tuulivoimaloiden lentoestevalot näkyvät maisemassa pimeällä yleensä melko laajalti. Erityisesti vaikutus voimistuu säätilassa, jossa alueen pilvipeite on hyvin matalalla. Asennettavan lentoestevalon tyyppi ja valoteho määräytyvät lentoesteen korkeuden ja sijainnin mukaan. Päivävalona käytetään suuritehoista, ylöspäin suunnattua vilkkuvaa valoa ja yövalo voi olla joku suuritehoinen, vilkkuva valkoinen valo tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Yövalovaihtoehdoista kiinteä punainen aiheuttaa vähiten huomiota ympäristössä (Ramboll 2015). Koska hanke ei ole vielä saanut Trafin lentoestelupaa, ei ole tiedossa, millaiset lentoestevalot voimaloihin tulevat. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten vaikutuksia niihin ei arvioida syntyvän. Koska suunnittelualueen muinaisjäännöksiä ei ole tarkistettu ympäristöselvityksen yhteydessä, selvitetään ne ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä.