NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013
1. EUROT,
Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden hintoja enemmän 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 4/ 1/ 2/ 3/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ 4/ 1/ 2/ 3/ /2011 /2012 /2012 /2012 /2000 /2000 /2000 /2000 /2001 /2001 /2001 /2001 /2002 /2002 /2002 /2002 /2003 /2003 /2003 /2003 /2004 /2004 /2004 /2004 /2005 /2005 /2005 /2005 /2006 /2006 /2006 /2006 /2007 /2007 /2007 /2007 /2008 /2008 /2008 /2008 /2009 /2009 /2009 /2009 /2010 /2010 /2010 /2010 /2011 /2011 /2011 Panoshinnat Tuottajahinnat Tuottajahintojen suhde panoshintoihin Vuosi 2000=100, tarkastelu vuosineljänneksittäin. Lähde: Tilastokeskus
Maailman viljantuotanto
IGC:n vilja ja öljykasvihintaindeksi 2000 2012
Lypsylehmien määrän ja vuosituotoksen muutos Viljan hinta kehitys vaikuttanut vuosien 2000 2012 maidon tuotoksen kehitykseen Halpa vilja > > ruokinta väkirehuvaltaistanut t > > tuotokset nousseet Kallis vilja > väkirehun käyttö vähentynyt > tuotoksen kehitys tasaantunut/pysähtynyt Tuotosten positiivinen kehitys mahdollista tilan oman rehun käytön ja laadun kehittämisen kautta.
Maatalouden kannattavuuskerroin 2000 2012E Kun kerroin = 1,00, viljelijä saa 14.5 /tuntipalkan ja 5,8 %:n koron yritykseen sijoittamalleen a omalle epääomalle 0.9 0.8 0.7 06 0.6 0.5 0.4 0.3 Viljanviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat 0.2 0.1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 e 2012 E Lähde: MTT Taloustutkimus
Vuosi 2012 on ollut sateisin yli 50 vuoteen
RAHOITUSKAUSI 2014 2020 TULOTUKIEN AIKAKEHYS R a h a s t o k a u s i 2007-2013 R a h a s t o k a u s i 2014-20 Tukijärjestelmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden 2007-2013 ohjelma kauden 2007-2013 ohjelma 2v v. jatko uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet t LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut 2012-13 Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2011/12 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti
Markkinatoimet Tuotantosidonnaiset tuet I pilari CAP Nyk kyinen Tilatuki Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki Viherryttämistuki Perustuki Luonnonhaittakorvaus Uus si ehdo otettu CAP lari II pil Ympäristötuet Maaseudun kehittäminen
CAP2020 uudistuksen eteneminen Yhteispäätösmenettely; tt neuvosto parlamentti tti komissio mm. parlamentti: 7000 muutosesitystä, kaikille kielille. Vanhojen suurten ja uusien suurten jäsenmaiden mittelö Suomessa kansallinen työ alatyöryhmissä
2. EUROT,
CAP2020 uudistuksen eteneminen...eu:n budjetti sanelee alkutahdit
Komission esitys EU:n rahoituskehykseksi vuosina 2014 2020 Mrd. v. 2011 hinnoin Muutos Budjetin pääluokka 2007 2013 2014 2020 mrd. % Älykäs kasvu 445,5 490,9 45,4 10,2 Kestävä kasvu ja luonnonvarat 421,11 382,9 38,22 9,11 josta suorat tuet ja markkinatoimet 322,0 281,8 40,2 12,5 Turvallisuus ja kansalaiset 12,4 18,5 6,1 49,2 Kansainvälisyys 56,8 70,0 13,2 23,2 Hallinto 56,9 62,6 5,7 10,0 Kompensaatiot 0,9 0,9 YHTEEENSÄ 993,6 1024,9 31,3 3,2 Osuus EU 27:n bruttokansantulosta 1,12 % 1,05 % Lähde: EU:n komissio i
Komission esitys EU:n rahoituskehykseksi vuosina 2014 2020 Maatalous menettäjä: reaalinen alennus 12,5 % (inflaation kiristyessä komission olettamaa nopeammaksi tuen ostovoima putoaisi tätäkin nopeammin) Maatalouden osuus budjetista laskee edelleen, noin 33 prosenttiin v. 2020, muiden pääluokkien osuudet vastaavasti kasvavat Ykköspilarin suorista tuista 30 % sidotaan viherryttämiseen (Suomessa n. 165 milj. ) Suoria tukia tasataan asteittainen jäsenmaiden välillä: jäsenmaat,,joiden tukitaso on alle 90 % EU:n keskimääräisestä tasosta, voivat pienentää olemassa olevaa tukieroa kolmanneksella. Tasauksen rahoittavat tkeskimääräisen ki äi tukitason ylittävät ät jäsenmaat Myös maaseudun kehittämisvarojen kohdennusta arvioidaan uudelleen; komissio tekee ehdotuksia pilarien välisen joustavuuden lisäämiseksi
EU:n komission esitys monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2014 2020 Lisäleikkausesitys (135 mrd. ) Vuoden 2011 hintatasossa Koko kausi 2014 2020 Rahoituskehys / vuosi Komission esitys 1025,0 mrd. 146,4 mrd. budjetin lisäleikkaus 135,0 mrd. 19,3 mrd. Leikattu kehys 890,0 mrd. 127,1 mrd.
Suomen maatalouden EU rahoitteiset tuet (lähde TAE 2013) 2013 Leikattu rahoituskehys* Talousarvioesitys 2014 2020 Milj. /v. Milj. /v. Muutos EU:n suorat tuet 545,2 535,0 10,2 2 Ympäristökorvaus (ml. luomu) 364,3 320,9 43,4 kansallinen rahoitus 257,4 257,4 0,0 EU:n rahoitus 106,9 63,5 43,4 Luonnonhaittakorvaus 422,6 374,5 48,1 kansallinen rahoitus 304,3 304,3 0,0 EU:n rahoitus 118,3 70,2 48,1 YHTEENSÄ 786,9 695,4 91,55 kansallinen rahoitus 561,7 561,7 0,0 EU:n rahoitus 225,2 133,7 91,5 KAIKKI YHTEENSÄ 1332,1 1230,4 101,7 kansallinen rahoitus 561,7 561,7 0,0 EU:n rahoitus 770,4 668,7 101,77 *Oletetaan, että suorien tukien leikkaus jää vähäiseksi. Maaseudun kehittämisen rahoitus leikkautuu siten voimakkaasti.
Lähde: MTT Taloustutkimus ja MTK Yrittäjätulo alenee keskimäärin 14 %, jos kansallinen osarahoitusosuus voi kasvaa Vuonna 2012: 20 300 ja vuonna 2014: 17 500 ( 2 800 euroa)
Suomen maatalouden EU rahoitteiset tuet (lähde TAE 2013) 2013 Leikattu rahoituskehys** Talousarvioesitys 2014 2020 Milj. /vuosi Milj. /vuosi Muutos EU:n suorat tuet 545,2 535,0 10,2, Ympäristökorvaus (ml. luomu) 364,3 216,7 147,6 kansallinen rahoitus 257,4 153,2 104,2 EU:n rahoitus 106,9 63,5 43,4 Luonnonhaittakorvaus 422,6 250,7 171,9 kansallinen rahoitus 304,3 180,6 123,7 EU:n rahoitus 118,3 70,2 48,1 YHTEENSÄ 786,9 467,5 319,4 4 kansallinen rahoitus 561,7 333,8 227,9 EU:n rahoitus 225,2 133,7 91,5 KAIKKI YHTEENSÄ 1332,1 1002,5 329,6 kansallinen rahoitus 561,7 333,8 227,9 EU:n rahoitus 770,4 668,7 101,7 7 **Jos kansallinen suhteellinen rahoitusosuus ei saa nousta vuoden 2013 tasosta
Yrittäjätulo alenee keskimäärin 43 %, jos kansallinen osarahoitusosuus pysyy ennallaan Vuonna 2012: 20 300 ja vuonna 2014: 11 500 ( 8 800 euroa) Lähde: MTT Taloustutkimus ja MTK
CAP2020 uudistuksen eteneminen? Uudistus junnaa niin kauan paikoillaan kunnes budjetti on kasassa. Tietoja tulevan rahoituskauden ohjelmista ei siis vielä tiedossa, suunnitelmia kylläkin. Parlamentin äänestys maatalousvaliokunnassa li tammikuussa 2013 ja täysistunnossa maaliskuussa 2013 Neuvoston kanta alkuvuodesta 2013 Neuvoston, komission ja EP:n välinen trilogivaihe, päätös kesäkuussa? Ti Toimeenpano 2014? Komission toimeenpanosäännöt Maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyntä Kansallinen CAP:n toimeenpanomalli (esim. tuotantosidonnaisten tukien malli ja sen hyväksyntä) ä) Uudet valtiontukisäännöt 1.1.2014 alkaen Suomen kansallisten tukien neuvottelut ja yhteensovitus vuoden 2013 loppuun mennessä
CAP2020 Suomen maatalouden suuret kysymykset Mikä on EU:n rahoituskehysneuvottelujen h tt lopullinen lli ratkaisu? Uudistuksen sisältö: tuotantosidonnaiset tuet, viherryttämisen ja ympäristötuen yhteensovitus, LFA, turvepellot EU:n ja kansallisen rahoituksen kohdentaminen? EU:n ja kansallisen valmistelun ja päätöksenteon aikataulujen epävarmuus Miten hoidetaan siirtymäkauden järjestelyt Miten kansalliset järjestelmät ja tuleva CAP uudistus sovitetaan yhteen? Luopumistuen jatko Viljelijän aseman vahvistaminen; tuottaja ja Viljelijän aseman vahvistaminen; tuottaja ja toimialaorganisaatioiden merkitys?
3. EUROT vai MARKAT (vai RUPLAT?)
SUOMESTAVENÄJÄLLE VIEDYNVOINVOIN VIENTIHINTA, /KILO
Maatalouden kehitynäkymät 2012 2020 Tilarakenteen khit kehitys (tuotanto t t keskittyy) kitt )jtk jatkuu tasaisesti ti Tuotantosuunta kehittyy viljelykasvien suuntaan Tuotantomäärät (liha, maito) lisääntyvät (kiintiöiden poistuminen) Il t l ht id t hd lli t i ilj l k i Ilmasto olosuhteiden muutos mahdollistaa uusien viljelykasvien hyödyntämisen
Työntäyteinen vuosi edessä ja takana Viljelijöiden tulojen, maataloustuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Viljelijöiden markkina aseman aseman parantaminen Kustannusten hallinta maataloustuotannossa EU:n maatalouspolitiikan reformi Kansallisten tukien ratkaisu 2013 ja tukijärjestelmien j t i jatkovalmistelu Ympäristöpolitiikan/ehtojen kiristyminen Byrokratian ja sääntelyn purkaminen Maatalouden rahoituksen turvaaminen
Kiitos, Ja antoisaa seminaaria!