Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2019

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös 2019

Tilinpäätöksen sisällys Toimintakertomus Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 Keudan strategia... 7 Keudan hallinto... 10 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 12 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 14 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 21 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 28 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 29 Tase ja sen tunnusluvut... 30 Kokonaistulot ja -menot... 31 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 32 Tilikauden tuloksen käsittely... 36 Toteutumisvertailu Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja mittarit vuodelta 2019... 38 Kuntayhtymän kehittämisen painopisteet ja keskeiset hankkeet... 42 Käyttötalouden toteutuminen Yhteiset palvelut... 45 Opetus- ja koulutuspalvelut... 49 Työelämäpalvelut... 56 Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan toteutuminen... 61 Henkilöstöraportti... 66 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma... 76 Rahoituslaskelma... 77 Tase... 78 Konsernilaskelmat... 79 Liitetiedot... 74 Allekirjoitukset ja merkinnät... 93 Luettelot ja selvitykset... 94

Toimintakertomus

Kuntayhtymän johtajan katsaus Perussopimuksensa mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista- ja kansanopistokoulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Lisäksi tehtävänä on tuottaa tutkintoja edeltäviä osaamisen kehittämis- ja koulutuspalveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Keuda toteutti tehtäväänsä vuonna 2019 erittäin onnistuneesta ja myös tuloksellisesti. Keudan monipuolinen ammatillisen koulutuksen tarjonta mahdollisti, että pystyimme hyvin vastaamaan alueen väestön ja elinkeinoelämän koulutuskysyntään ja osaamistarpeeseen. Kaikkien peruskoulunsa päättäneiden ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien on ollut mahdollista saada opiskelupaikka. Olemme myös pystyneet hyvin reagoimaan alueen työvoiman osaamistarpeeseen, jonka seurauksena mm. osaamistaan päivittävien aikuisten osuus opiskelijamäärästämme kasvoi edelleen. Omistajakuntien toiveesta aloitimme syksyllä 2018 kokonaan uutena toimintona aikuisten perusopetuksen. Toiminta käynnistettiin Keravalla ja Nurmijärvellä yhteensä viidellä ryhmällä. Toimintavuotta 2019 leimasivat erityisesti Keudan uuden strategian laadintaprosessi sekä uuden organisaation valmistelu. Keudassa siirryttiin opettajien vuosityöaikaan vuoden 2019 alusta. Keskeisellä sijalla vuoden 2019 toiminnassa oli myös uuden ammatillisen koulutuksen käytäntöön vienti ja uuden toimintatavan sekä pedagogiikan soveltamien. Organisaatio Vuoden aikana valmistetiin Keudan organisaatiouudistusta. Yhtymähallitus päätti siitä joulukuun kokouksessa ja se tuli voimaan 1.2.2020. Yhtymähallituksen päättämässä organisaatiossa on edelleen kolme tulosaluetta: Opetus- ja koulutuspalvelut, Työelämäpalvelut ja Yhteiset palvelut. Työelämäpalvelujen uudeksi nimeksi on yhtymävaltuustolle esitetty yritys- ja elinvoimapalveluja. Strategiatyön ja sitä edeltäneen sidosryhmäanalyysin perusteella vahvistui näkemys, että edelleen oli tarve vahvistaa lähijohtamista, osallistavaa johtamista sekä yhteisön ja asiantuntijuuden johtamista. Lähijohtamisen tarve oli noussut myös esiin henkilöstölle tehdyissä erilaisissa työilmapiiri/palautekyselyissä. Uuden ammatillisen koulutuksen mukainen toiminta myös edellyttää, että organisaatiokulttuurin tulisi nykyistä selvemmin tukea pedagogista toimintakulttuuria. Keskeisenä ajatuksena on valvonnan sijaista rakentaa johtamisjärjestelmä sekä organisaation rakenteet luottamukselle. Lähtökohtana on yhteinen kehittäminen ja asiantuntijuus siten, että ammatillisen koulutuksen reunaehdot: osaamisperusteisuus, yksilölliset polut, työelämälähtöisyys ja eri oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö toteutuvat. Uuden organisaation tavoitteena on myös selkiyttää esimiessuhteet. Yhtymähallituksen päättämässä organisaatiossa kuntayhtymän eri toimipisteet kootaan neljäksi kampukseksi. Eri kampuksilla sovelletaan tapauskohtaisesti erilaisia pedagogisia ratkaisuja. Kampusta johtaa koulutusjohtaja. Koulutusjohtaja vastaa kampuksensa pedagogisesta kehittämisestä, oppimisympäristöistä, suunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta sekä vastuualueen taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hänellä on myös vastuu erikseen nimetystä koulutus-/toimialan kehittämisestä matriisissa Keuda-tasoisesti. Kampuksella on talousarvio, jonka laadinnasta ja toteutumisesta koulutusjohtaja on vastuussa. 1

Toimipisteessä (=osoitteessa) toiminta ja johtaminen perustuu asiantuntijatiimeihin, joiden esimiehinä toimivat toimialapäälliköt ja tiimiesimiehet. Toimialapäälliköllä on lisäksi ns. työyhteisövastuu ja vastuu toimipisteen turvallisuudesta. Muutoksilla on ollut vaikutusta myös kuntayhtymän hallintosääntöön, jota päivitettiin vuoden aikana yhtymävaltuustossa kaksi kertaa. Marraskuun kokouksessaan yhtymävaltuusto päätti, että viran- ja toimenhaltijoiden vastuut ja toimivalta määritellään 1.2.2020 lukien yhtymähallituksen toimintasäännössä. Vuoden 2019 osalta oli edelleen voimassa ns. vanha organisaatio. Organisaatiossa on kolme tulosaluetta: Opetus- ja koulutuspalvelut, Työelämäpalvelut ja Yhteiset palvelut. Vuoden 2019 aikana tehtiin tarkennuksia lähinnä Opetus- ja koulutuspalvelujen tulosalueen sisäiseen vastuualuejakoon. Koulutusjohtaja, vararehtorin vastuualue nimettiin suunnittelu- ja ohjauspalveluiksi. Osana tätä kokonaisuutta Keudan hakupalvelut siirrettiin omaksi palvelukokonaisuudekseen opintotoimistopalvelujen ja ohjaus- ja opiskelijahuoltopalvelujen rinnalle. Uusi ammatillinen koulutus (ns. Amisreformi) Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmä uudistui vuoden 2018 alusta, joten vuosi 2019 oli toinen vuosi, jolloin sitä noudatettiin. Säätely- ja ohjausjärjestelmä uudistui siten, että koulutuksen järjestäjän kaikkea ammatillista koulutusta säädellään yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjät voivat sen puitteissa aiempaa vapaammin päättää koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä muodostuu koulutuksen järjestämisluvista ja vuosittaisista seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perustana olevista suoritepäätöksistä. Järjestämisluvassa määritellään perusrahoituksen opiskelijavuosien vähimmäismäärä, jonka pitäisi turvata toiminnan ennakoitavuutta. Keudalla se on OKM:n päättämänä 5 059, tällä määrällä Keudan rahoitus kuitenkin pienentyisi nykytasoon nähden usealla miljoonalla. Valtakunnallinen Koski-palvelu tuli käyttöön vuonna 2018 osana Opintopolku.fi -palvelua. Koski-palvelu kerää yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä opintosuorituksesta suoritettuihin tutkintoihin asti. Palvelu sisältää myös tiedot opinto-oikeuksista sekä suoritettujen tutkintojen keskeisistä sisällöistä ja osaamisvaatimuksista. Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus tallentaa Koskeen mm. opiskelijoiden koulutus ja tutkinto, aloittaminen ja lopettaminen (ns. läsnäolo), suoritetut opinnot ja näiden arvioinnit sekä rahoituksen tarvitsemat tiedot. Opetushallitus rakentaa palvelua yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Vuoden 2019 osalta itse järjestelmä, yhteydet Keudan opintohallintojärjestelmään ja tietojen luotettavuus paranivat merkittävästi. Opintopolku.fi:n eperusteet-palvelussa löytyy kaikki opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteet varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Keuda on julkaissut palvelussa myös omat tutkintojen toteuttamissuunnitelmat. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistui vuosina 2017-2019 siten, että kaikki ammatilliset tutkinnot ovat osaamisperusteisia ja niiden laajuus määritellään osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen uudistetut tutkinnot ovat tulleet voimaan porrastetusti vuodesta 2017 alkaen. Tällä hetkellä ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Tutkintojen määrä väheni aiemmasta 351 tutkinnosta 164 tutkintoon. Samalla opiskelijoiden mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvoivat huomattavasti. Keudan tarjonnassa on tällä hetkellä 28 perustutkintoa, 21 ammattitutkintoa ja 14 erikoisammattitutkintoa. 2

Amisreformin myötä ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin yhteen osaamisperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto ja otettiin käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi (HOKS). Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta edistettiin ottamalla käyttöön koulutussopimus työssäoppimisen tilalle ja lisäämällä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta yhdenmukaistamalla sen rahoituksellinen asema suhteessa muihin koulutusmuotoihin ja kehittämällä sen hallinnollisia menettelyitä nykyistä selkeämmiksi. Keudan talous Vuosina 2016-2017 ammatilliseen koulutukseen kohdistui yhteensä noin 220 milj. :n säästöt. Keudan osuus näistä säästöistä oli yhteensä n. 9,0 milj. eli kahdessa vuodessa kuntayhtymän tulot vähenivät noin 15 %. Tilinpäätöksessä toimintatuotot olivat 58,8 milj. eli rahoituksellisesti olemme edelleen samalla tasolla kuin vuonna 2013. Vuoteen 2017 verrattuna tulot ovat kasvaneet ainoastaan 1,44 milj.. Kulutasomme on samalla tasolla kuin vuonna 2012. Olemme onnistuneet sopeuttamaan toimintamme käytettävissä oleviin tuloihin erittäin hyvin. Tämä on kuitenkin tarkoittanut tiukkaa kulujen hallintaa ja se edellyttänyt myös kokonaan uudenlaista otetta mm. opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ja siihen on sisältynyt myös vaikeita päätöksiä. Vuonna 2019 Keudassa oli opiskelijoita enemmän kuin koskaan (opiskelijavuosikertymä 6 347), myös suorituksia eli tutkintoja ja osaamispisteitä kertyi keskimääräistä enemmän. Yhteenvetona voi todeta, että tuottavuus on noussut merkittävästi ja ammatillisen koulutuksen reformille asetetut tavoitteet: enemmän, vähemmällä ja laadukkaammin on ainakin Keudan kohdalla toteutunut erittäin hyvin. Vuoden 2019 tilikauden tulos on 3,74 milj., kun talousarvion tulostavoite oli 3 984. Ennakoitua parempi tulos johtuu onnistuneesta kuluhallinnasta sekä erityisesti siitä, että saimme hakemuksesta OKM:ltä vuoden aikana lisärahoitusta n. 2,2 milj.. Se koostui strategiarahoituksesta (541 000 ), opiskelijavuosien lisähausta, jossa OKM myönsi meille yhteensä 120 lisäopiskelijavuotta (1 006 401 ) sekä lisärahoituksesta opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä ohjauksen tukitoimiin (700 000 ). Vuosi 2019 oli Keudan 100%:sti omistaman Keuda Koulutuspalvelut Oy:n kolmas toimintavuosi. Yhtiö vastaa mm. ei-tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta, eitutkintoon sisältyvistä korttikoulutuksista sekä opetuksesta erillään olevasta sekä ilman opiskelijoita tapahtuvasta palvelutoiminnasta. Osakeyhtiöllä ei ole omia tiloja eikä myöskään omaa henkilökuntaa vaan hallinto-, koulutus- ja muut palvelut ostetaan pääsääntöisesti kuntayhtymältä. Osakeyhtiön ja kuntayhtymän välille on solmittu palvelusopimus, jossa on sovittu mm. palvelun hinnoitteluperiaatteista. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli n. 327 000 (420 000 vuonna 2018) ja tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen n. 18 000 (4 800 vuonna 2018). Vuoden 2020 aikana osakeyhtiön toimintaa tarkastella suhteessa kilpailuneutraliteettilainsäädäntöön. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä ei laskuta jäsenkuntiaan eikä myöskään peri maksuosuuksia vaan tarvittaessa taloutta tasapainotetaan muilla keinoin. Toiminnan kehittäminen Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty strategialähtöisesti ja strategiaa on viety käytäntöön mm. sen perusteella laadittujen kehittämisohjelmien kautta sekä erityisesti OKM:n myöntämän strategiarahoituksen avulla. 3

Olemme myös hyödyntäneet kehittämistoiminnassamme monipuolisesti hankerahoitusta. Nyt päättyneisiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin on saatu rahoitusta mm. Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta (ml. kansainvälinen liikkuvuus). Suurimmat päättyneet hankkeet vuonna 2019 ovat liittyneet mm. opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuuteen. Keudalla on tällä hetkellä laaja hankesalkku ml. ministeriön myöntämä strategiarahoitus, jolla tuetaan Keudan strategisia tavoitteita ja uuden ammatillisen koulutuksen toimeenpanoa. Isona hankkeena vuosina 2018-2019 on ollut Keudan koordinoima valtakunnallinen Parasta palvelua -kehittämisohjelma. Se tukee työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelua, luo oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen työelämän ja opiskelijan kannalta selkeät ja tehokkaat toimintatavat sekä yhdenmukaistaa palveluprosessia. Kehittämisohjelma jatkuu vielä kevään 2020. Keuda on myös erittäin suuri vankilakouluttaja ja tähän liittyen myös mukana monessa vankilakoulutukseen liittyvässä hankkeessa. Vuonna 2019 päättyi Sujuvat siirtymät -hanke ja uutena alkoi Keudan koordinoima Transit - Rikosseuraamusasiakkaat osaamisella työelämään. Koulutuksen ennakointityötä on tehty monipuolisesti mm. jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritysten kanssa. Ennakointityössä hyödynnetään myös Keudan kumppanuusverkojen näkemyksiä. Lisäksi Keuda on osallistunut aktiivisesti Helsingin kauppakamarin ennakointikamarin työhön. Opiskelijat Kevään 2019 yhteishaussa Keudaan oli 1 082 ensisijaista hakijaa eli 0,75 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Vuonna 2018 ensisijaisia hakijoita oli 1 207 (0,85) eli hakijamäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Keudassa oli avoinna yhteishaussa yhteensä 1 452 aloituspaikkaa. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäville. Muut hakijat hakeutuvat koulutukseen pääsääntöisesti erillishakujen ja jatkuvien hakujen kautta. Tällä hetkellä Keudan opiskelijoista lähes 2/3 tulee jatkuvan haun kautta. Nimensä mukaisesti jatkuva haku on käynnissä koko ajan. Kokonaisuutena opiskelijahankinnassa onnistuttiin erittäin hyvin ja vuoden 2019 opiskelijamäärä oli enemmän kuin Keudassa koskaan aiemmin. Keudan kokonaisopiskelijavuosikertymä vuodelta 2019 oli painotettuna 6 347 opiskelijavuotta, mikä on 183 opiskelijavuotta enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut eivät myöskään ole täysin vertailukelpoisia, koska vuoden 2018 opiskelijavuosimäärään sisältyy epävarmuutta liittyen esimerkiksi opiskelijoiden loma-aikaan ja sen huomioimiseen. Tällä opiskelijavuosimäärällä Keuda oli Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. OKM:n Keudalle vuodelle 2019 päättämä painotettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä oli 5 929,8, johon saatiin vuoden aikana 123,1 opiskelijavuotta lisää eli yhteensä 6 052,9. Tämä tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä ylitettiin siis yhteensä 294 opiskelijavuodella. Lisäkoulutuksen (at, eat) määrä oli 893 (796 vuonna 2018) opiskelijavuotta. Työvoimakoulutuksen määrä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Keuda olisi voinut ottaa enemmänkin työvoimakoulutuksen opiskelijoita, mutta opiskelijavalinnoista vastaava TE-hallinto ei saanut osoitettua niihin enempää opiskelijoita. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2019 lopussa noin 208 000 henkeä. Peruskoulusta päässeiden ikäluokka oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2018. Peruskoulusta pääsevä ikäluokka on Keudan alueella oli noin 2 700, kun se suurimmillaan oli yli 3 000 vuonna 2010. 4

Järjestämme myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (=VALMA). VALMA:n opiskelijavuosikertymä oli toimintavuonna yhteensä 85,3 (63,6 vuonna 2018) opiskelijavuotta. Aikuisten perusopetuksen kurssisuorituksia vuodelta 2019 kertyi kaikkiaan 1 995, joista Keudassa suoritettuja oli 1 843. Erotus (152) on hyväksi luettuja kursseja muista oppilaitoksista. Vuosi 2019 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi aikuisten perusopetuksen osalta. Opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden suhteellinen määrä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2018. Erityisen tuen päätöksiä tehtiin 882 opiskelijalle, jotka tuottivat yhteensä 258,9 opiskelijavuotta. Toimintavuoden aikana Keudan yhteinen opiskelijakunta Kuoma vietti 10- vuotissyntymäpäiviään. Toimintavuoden aikana Kuomalle hankittiin pikkubussi helpottamaan liikkumista kuntayhtymän eri toimipisteiden välillä. Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijakuntatoiminta edustaa entistä paremmin kaikkia Keudan opiskelijoita. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden opiskelijakuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetus- ja koulutuspalveluja koskevissa asioissa. Menestyminen ammattitaito- ja kulttuurikilpailuissa Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills järjestettiin 22. 27.8.2019 Kazanissa, Venäjällä. Kilpailut järjestetään joka toinen vuosi ja niihin osallistui yli 1300 nuorta osaajaa 63:sta maasta. Keudan opiskelija Maria Yrjölä sijoittui 12. floristiikkalajissa ja jäi vain kaksi pistettä Medallion for Excellence tunnustuksesta. Keudasta pääsi Taitajafinaaliin Joensuuhun yhteensä 13 kilpailijaa (vuonna 2018 Keudasta oli 11 kilpailijaa). Joukkueemme saavutti yhteensä kolme kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Essi Kuuva voitti floristiikkalajin, Tommi Karvonen kokkilajin ja Pyry Savinen sähköasennuksen. Hopeaa saivat Suvi Keurulainen hiusmuotoilusta ja Ilona Paaso-Rantala floristiikasta. Tinka Heino saavutti pronssimitalin floristiikkalajista. Keudalla oli jälleen suuri joukkue (lähes 50 kilpailijaa eri sarjoissa) Sastamalassa järjestetyissä SAKUstars 2019 Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuissa. Tämän lisäksi ennakkosarjoihin osallistui useita opiskelijoita. Keudan opiskelijat saavuttivat yhteensä 16 mitalia, jonka lisäksi tuli useita kunniamainintoja. SAKUstars-kisojen luonteeseen kuuluu, että yhtä tärkeää kuin menestys on myös innostus ja mukana olemisen riemu. Tällä on vaikutusta myös opiskelumotivaatioon. Keudan opiskelijat toivat SAKU:n urheilu/liikuntakilpailuista mitalin frisbeegolfista, beachvolleystä, keilailusta, koripallosta, ja kaukalopallosta. Keudan hallinto Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Järvinen Tuusulasta ja yhtymähallituksen puheenjohtajana Juha Salo Sipoosta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on Hans Kanerva Mäntsälästä. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen ja kunnallishallinnon näkökulman omaavia jäseniä. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeudella edustettuna myös opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 9 kokousta ja käsitteli 81 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kaksi kokousta. 5

Edellisten lisäksi Keudassa on toiminut vuoden 2018 alusta alkaen monijäseninen toimielin. Se päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä. Monijäsenisessä toimielimessä on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajana on toiminut Eero Lahtinen Pallas Rakennus Etelä-Suomi Oy:stä. Osana työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä kuntayhtymällä on kuusi kumppanuusverkostoa. Kumppanuusverkostot rakentuvat Keudan toimialarakenteen mukaisesti ja niitä ovat auto- ja logistiikkapalvelujen, hyvinvointipalvelujen, liike-elämän palvelujen, luonnonvara- ja ympäristöpalvelujen, palvelualojen sekä teknologia- ja rakentamispalvelujen verkostot. Verkostoissa on jäseninä yli 50 elinkeinoelämän edustajaa. Heillä on monipuolista ja monialaista työelämän asiantuntemusta ja koulutuksen kehittämisessä ja ennakoinnissa tarvittavaa osaamista. Jäsenet myös edustavat Keudan alueen ja alan keskeisiä työelämätahoja. Vuonna 2019 Keudassa oli opiskelijoita enemmän kuin koskaan, myös suorituksia eli tutkintoja ja osaamispisteitä kertyi keskimääräistä enemmän. Ammatillisen koulutuksen reformille asetetut tavoitteet: enemmän, vähemmällä ja laadukkaammin on Keudan kohdalla toteutunut erittäin hyvin. Ammatillinen koulutus on keskellä lähihistoriansa suurinta muutosta ikäluokkien pieneneminen, digitalisaatio ja työelämän murros haastavat koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintatavan. Olemme Keudassa tähän valmistautuneet ja toiminnan peruselementit ovat kunnossa. Paljon on vielä muutosmatkaa jäljellä. Katsomme kuitenkin luottavaisesti tulevaan ja teemme joka päivä pieniä uniikkeja tekoja. Kiitän kuluneesta vuodesta Keudan opiskelijoita ja henkilökuntaa erinomaisesti tehdystä työstä. Kiitän myös Keudan luottamushenkilöitä sekä yhteistyökumppaneita luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Hannu Laurila kuntayhtymän johtaja 6

Keudan strategia Keudan strategia 2020-2024 Yhtymähallitus päätti helmikuussa (13.2.2019/ 13) Keudan strategiatyön käynnistämisestä. Samalla valittiin strategiaryhmä, joka vastasi prosessin eteenpäin viennistä ja eri näkemysten yhteen sovittamisesta. Strategiaryhmään kuuluivat yhtymähallinnon edustajina yhtymävaltuuston puheenjohtaja Aarno Järvinen, yhtymävaltuuston 1. varapj. Tarja Arminen-Piippo, yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Salo, yhtymähallituksen jäsen Teemu Laakso ja Keudan johtoryhmä. Lisäksi kuntayhtymän vs. viestintä- ja markkinointipäällikkö osallistui ryhmän työskentelyyn. Yhtymähallitus päätti myös, että kevään 2019 aikana tehdään sidosryhmäanalyysi strategiatyön pohjaksi. Sidosryhmäanalyysin toteutti Aurosconsulting ja sen keskeisenä toteutustapana oli eri sidosryhmien haastattelut (23 kpl). Sidosryhmäanalyysin tulokset esiteltiin yhtymähallitukselle kesäkuussa 2019 ja ne otettiin huomioon strategiatyötyhmän työskentelyssä. Prosessin aikana strategiatyöryhmällä oli viisi tapaamista. Strategiaprosessin aikana valmennettiin 35 fasilitaattoria Orchidea-innovointityökalun käyttöön. Henkilöstölle ja opiskelijoille järjestettiin strategiatyöpajat, joissa hyödynnettiin Orchidea-innovointityökalua. Työpajoissa mietittiin, missä on onnistuttu ja mitä pitäisi tehdä, jotta onnistuisimme vielä paremmin. Yhteensä pidettiin 34 henkilöstön työpajaa, joihin osallistui yli 230 henkilöä. Opiskelijoille pidettiin 9 työpajaa ja niihin osallistui yli 50 opiskelijaa. Lisäksi henkilöstöllä ja opiskelijoilla oli mahdollisuus kommentoida strategiaryhmän laatimaa luonnosta. Edellä olevan perusteella laadittu Keudan strategia vuosille 2020-2024 on esitetty seuraavalla sivulla. Sen peruselementit ovat toiminta-ajatus, arvot, tekemisen teemat ja asiakaslupaukset sekä visio. Toiminnan keskiössä ovat opiskelijat, työelämä ja henkilöstö. Yhtymävaltuusto vahvisti kokouksessaan 20.11.2019 ( 10) Keudan strategian vuosille 2020-2024 siten, että uutta strategiaa noudatetaan 1.1.2020 alkaen. Strategian käytäntöön vienti tehdään sen perusteella laadittavien toimenpideohjelmien ja toiminnallisten tavoitteiden kautta. Käytäntöön viennin tueksi laaditaan pelikirja, jossa avataan strategian keskeistä sisältöä. 7

Kuntayhtymässä on vuodesta 2017 ollut käytössä ns. onnistumiskeskustelut. Onnistumiskeskustelut kytkevät yhteen mm. Keudan strategian asiakaslupaukset sekä eri tulosalueiden, vastuualueiden ja tiimien tavoitteet. Vuoden 2020 aikana onnistumiskeskustelun prosessia sekä kehitetään raportointipohjaa. Strategian käytäntöön vienti tehdään asiakaslupausten perusteella laadittujen toteutussuunnitelmien sekä niiden alle määriteltyjen konkreettisten tavoitteiden kautta. Jokaiselle asiakaslupaukselle määritellään 2-3 toimenpidettä, joita vuonna 2020 erityisesti edistetään. Jokaiselle asiakaslupaukselle on myös nimetty vastuuhenkilö joka on koonnut oman työryhmänsä. Tavoitteet päätetään kuntayhtymän johtoryhmän maaliskuun kokouksessa. Tämän jälkeen jokainen tiimi käy onnistumiskeskusteluissa läpi, mitä tekemistä tavoitteen edistäminen ja siihen pääseminen tiimiltä edellyttää. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmään tuli uutena elementtinä vuoden 2018 alusta strategiarahoitus, jota ministeriö myöntää hakemuksesta ja harkintansa mukaan. Strategiarahoituksen tarkoituksena on tukea ja ohjata ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toimintansa kehittämisessä ja uudistamisessa koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän johtoryhmässä on linjattu, että erillisten kehittämisohjelmien sijaan strategian toimeenpanoa tuetaan strategiarahoituksen avulla. Vuosille 2018 ja 2019 myönnetyt strategiarahoitukset ovat käytettävissä vielä vuonna 2020. Keuda sai vuodelle 2018 yhteensä 840 000 strategiarahaa. Sen perusteella laaditun toteutus- ja taloussuunnitelman keskeisinä kehittämiskohteina ovat: 1. Uuden asiakaslähtöisen toimintakulttuurin luominen ja että sen periaatteet ovat selvät koko henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille. Keudan kaikilla tasoilla kehitetään toimintaa yhden luukun palvelukonseptin mukaiseksi. Yhden luukun toiminnan prosessien ja toimintojen on siten oltava katveettomia ja oikea-aikaisia ja aina asiakkaan tarpeesta lähteviä. Kehittämistoiminnalla tavoitellaan koko organisaation kehittämistä ja yhtenäisten toimintatapojen ja -mallien käyttöönottoa, mikä kirkastaa uuden asiakaslähtöisen toimintakulttuurin periaatteet koko henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille. 8

2. Keudan koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa kehitetään pedagogista johtamista ja tavoitteellista tiimityöskentelyä. Koulutusten suunnitteluosaamisen ja uusien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen tukevat joustavampia ratkaisuja koulutustoiminnalle, mikä mahdollistaa paremmin joustavat opintopolut kaikille opiskelijoille. Tavoitteena on, että Keuda kykenee vastaamaan tehokkaasti ja joustavasti asiakkaiden tarpeisiin. 3. Uusi asiakaslähtöinen toimintakulttuuri edellyttää henkilöstöltä osaamista, yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Laadukkaan ja yhdenvertaisen opiskelijakokemuksen luomiseksi on tärkeää kehittää HOKS-osaamista. Keudan kaikille toimialoille ja tutkintoihin kehitetään ja otetaan käyttöön henkilökohtaistamisen toteuttamisen tukijärjestelmä sekä joustava jatkuvan haun toimintamalli. 4. Keudan uuden asiakaslähtöisen toimintakulttuurin tueksi kehitetään tiimien innovointitoimintaa. Käytännössä Keudan innovointitukitiimi valmennetaan innovointityökalun käyttöön ja sen käytön tukena toimimiseen. 5. Keudan omia työpaikkaympäristöjä ja niissä tapahtuvaa ohjausta kehitetään ja edistetään lisäämällä henkilöstön osaamista ja yhteistyötä. Vuodelle 2019 Keuda sai 541 000 strategiarahaa. Sen perusteella laaditun toteutus- ja taloussuunnitelman keskeisinä kehittämiskohteina ovat: 1. HOKS-prosessin osaamisen vahvistamisen toimenpiteet: Varmistetaan henkilöstön osaaminen HOKS-prosessissa, jotta opiskelijoille voidaan toteuttaa paremmin yksilölliset opintopolut eri oppimisympäristöissä ja toiminta on periaatteiltaan yhdenmukaista valtakunnallisten toimintamallien kanssa. Laaditaan HOKSit opiskelijoille aikaisempaa nopeammin ja laadukkaammin tarvittaessa yhdessä työelämän edustajan kanssa 2. Koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen vahvistaminen: Varmistetaan henkilöstön osaaminen koulutus- ja oppisopimusprosessissa, jotta opiskelijoille voidaan toteuttaa paremmin yksilölliset opintopolut eri oppimisympäristöissä ja toiminta on periaatteiltaan yhdenmukaista valtakunnallisten toimintamallien kanssa. Varmistetaan henkilöstön osaaminen työelämässä oppimisen prosessissa työelämäyhteistyön kehittämiseksi Kehittämistyössä hyödynnetään Parasta-kehittämisohjelmissa tehtyjä malleja ja materiaaleja. 9

Keudan hallinto Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Alla olevissa organisaatiokaavioissa on esitetty kuntayhtymän toimielimet sekä jako tulosalueisiin. Sivulla 10 oleva organisaatiokaavio on tilanne vuoden 2019 lopussa. Tulosalueita ovat Yhteiset palvelut, Opetus- ja koulutuspalvelut ja Työelämäpalvelut. Edellä mainituille tulosalueille yhtymävaltuusto on asettanut sitovan tulostavoitteen. Seuraavalla sivulla (sivu 11) on esitetty yhtymähallituksen päättämä ja 1.2.2020 voimaan tullut organisaatio. Tulosalueita on edelleen kolme eli Yhteiset palvelut, Opetus- ja koulutuspalvelut ja Työelämäpalvelut, jonka nimi on esitetty muutettavaksi yritys- ja elinvoimapalveluiksi. Yhtymävaltuusto on talousarviossa 2020 asettanut em. tulosalueille sitovan tulostavoitteen. Tilivelvolliset on määritelty kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeessa (Yhtymähallitus 15.12.2016 79). Sen mukaan tilivelvollisia ovat: kuntayhtymän hallitus, kuntayhtymän johtaja, talouspäällikkö, rehtori ja työelämäpalvelujen johtaja. 10

11

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistui vuoden 2018 alusta. Rahoituksen peruselementit ovat perusrahoitus (opiskelijavuodet, 50%), suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkinnon osat, 35 %), vaikuttavuusrahoitus (työllistyminen ja jatko-opinnot sekä opiskelija- ja työelämäpalautteet, 15%) ja strategiarahoitus. Siirtymäsäännösten kautta laki tulee täysimääräisenä voimaan 2022. Vuonna 2020 prosenttiosuudet ovat 70-20- 10. Vuonna 2019 jakauma oli 95-5-0. Perus-, suoritus-, ja vaikuttavuusrahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille suhteellisuusperiaatteella. Perusrahoituksen opiskelijavuosimäärän OKM määrää vuosittain. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus määräytyy laskennallisin perustein aikaisempien vuosien suoritteiden mukaisesti. Suoritusrahoitus vuoden 2020 rahoitukseen perustuu vuoden 2018 tuloksiin. Vastaavana ajankohtana vaikuttavuusrahoituksen työllistymisen- ja jatko-opintoihin sijoittumisen mittari pohjautuu vuonna 2016 valmistuneiden opiskelijoiden tilanteeseen vuoden 2017 lopussa. Opiskelijakyselyjen tulos ajalta 1.7.2018 30.6.2019 on taustatietona vuoden 2020 rahoituksen vaikuttavuudelle. Strategiarahoitus myönnetään hakemusten perusteella ja se perustuu opetusja kulttuuriministeriön harkintaan. Koulutuksen järjestäjä päättää rahoituksen käyttämisestä tehokkaimmalla tavalla tavoitteidensa saavuttamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi. Toiminnallisten prosessien uudistamista ja toimintojen kehittämistä täytyy miettiä aiempaa enemmän ja toimintaa pitää sopeuttaa raamien sisällä, missä rahoituksella on erittäin suuri merkitys. Monen asian seurannan ja ennakoinnin merkitys tulee korostumaan aikaisempaa enemmän. Vaiheittainen siirtyminen uudessa rahoitusjärjestelmässä antaa kuitenkin mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa edelleen, jos siihen on tarvetta. Rahoituksen lainsäädännön muutokset tulevien vuosien aikana aiheuttavat hieman epävarmuutta ja muutoksia yleisessä toiminnassa. Lisäepävarmuutta on tuonut opetus- ja kulttuuriministeriöstä tihkuneet ennakkotiedot, jonka mukaan rahoitusperusta oltaisiin jäädyttämässä vuoden 2020 tasolle. Keudan kannalta tilanne ei ole edullinen, koska strategiaa, prosesseja ja toimintoja on muokattu opiskelijavirtauman tehostamiseksi uuden ammatillisen koulutuksen hengessä (jatkuva sisäänotto, aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä nopea valmistuminen ja työllistyminen). Mikäli lainsäädännön jäädytys toteutetaan, palkitaan rahoituksellisesti koulutuksen järjestäjiä pitkistä opiskeluajoista. Keudan rahoitusosuus vuonna 2021 olisi jäädytyksen seurauksena noin 400 000 pienempi, mikäli suhteelliset osuudet säilyisivät vuoden 2020 rahoitusperustan mukaisina. Rahoituksen kannalta epävarmuutta tuo myös oppivelvollisuusiän suora tai asteittainen nostaminen, joka tekee toisen asteen opinnot opiskelijoille tiettyyn ikään saakka maksuttomiksi. Hämmennystä on herättänyt myös tulevaisuuden henkilöstöinvestoinnit, joihin nykyinen hallitus on kautensa ajaksi kohdentanut määrärahoja opetus- ja ohjaushenkilöstön palkkaamiseen. Vuodelle 2020 tähän tarkoitukseen on varattu 80 milj.. Määräraha myönnetään koulutuksen järjestäjille erillishaussa ja mahdollisesti laskennallisesti. Kolmesta laskennan perusteesta koulutuksen järjestäjiltä pyydettiin kommentteja vuoden 2019 erillisrahoitushaun yhteydessä (perusteina 1. yhteishaun kautta tulevat, 2. vailla toisen asteen koulutusta olevat ja 3. maahanmuuttajataustaiset opiskelijat). Keudan kannalta laskentaperusteella painotuksineen ei ole juurikaan merkitystä. Tärkeintä olisi, että myöntämisperuste olisi tiedossa mahdollisimman pian ja määrärahat käytössä. 12

Investointitason on arvioitu olevan vuosina 2020-2022 saman suuruinen kuin vuonna 2018 sekä poistojen määrän on arvioitu pysyvän melko saman suuruisina. Vuosikate tulee kattamaan nettoinvestointitason, jos investointitaso pysyy nykyisellä tasolla ja ellei mitään suurempia investointeja tulla tekemään. Vuodelle 2020 on tosin 2 milj. varaus mahdollisille lisärakennushankkeille tai olemassa olevien kiinteistöjen saneerauksille. Lisätilan tarve johtuu ennen kaikkea yhtymähallituksen 12.2.2020 tekemästä päätöksestä keskittää kuntayhtymän koulutustoiminta omistajakuntien alueelle, jonka johdosta Pasilan toimipisteen vuokrasopimus on irtisanottu päättymään joulukuussa 2020. Kaikesta huolimatta Keudan tulevaisuus näyttää hyvältä. Keudassa on reagoitu ammatillisen koulutuksen uudistuksiin ja panostettu laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Uudistunut strategia ja sen toimeenpanoa tukeva organisaatio mahdollistavat hyvin uuden ammatillisen koulutuksen mukaisen toiminnan. Koko organisaation toiminnan tarkemmalla seuraamisella ja toiminnan tehostamisella edelleen saadaan taloudellinen tilanne pysymään vakaana. Jatkossa on keskityttävä toiminnoissa ja myös strategisella tasolla entistä enemmän aikuisväestön kouluttamiseen, koska väestöennusteen mukaan 16-vuotiaiden yhteishakuikäluokka pienenee neljänneksellä muuttoliikkeen vaikutuskin huomioiden. Vuonna 2020 peruskoulun päättävän ikäluokan on ennakoitu olevan kuntayhtymän kunnissa 2 968. Vastaava määrä vuonna 2035 on 2 254. Alla olevasta kuvasta näkyy, kuinka jyrkkä opiskelijamäärän lasku on 2020-luvun puolivälistä alkaen. 13

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävimmät toiminnan ja talouden riskit liittyvät koulutustarjonnan osuvuuteen, opiskelijavirtauman hallintaan, henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen sekä julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja rahoituksen riittävyyteen. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta ja se on edelleen merkittävin toiminnan kehittämiseen liittyvä tekijä. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa korostuvat osaaminen (osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen), asiakaslähtöisyys (joustava aloitus ja yksilölliset opintoväylät) ja elinikäinen oppiminen. Koulutusta toteutetaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Yksilöllisiin osaamistarpeisiin vastataan joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Jokaiselle tutkintoa tai sen osaa suorittavalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan tavoitteista, osaamisen hankintatavoista ja tarvittavasta avusta, ohjauksesta ja tuesta, joita opiskelija tavoitteensa saavuttamiseksi tarvitsee. Opiskelija opiskelee vain sitä, mistä häneltä puuttuu osaamista. Hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa. Osaamisen arvioinnista vastaavat opettajat ja työpaikan edustajat yhdessä. Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ja päästä joustavasti eri vaiheissa työuraa tai elämänvaihetta. Vuotuinen valtakunnallinen yhteishaku säilyy peruskoulunsa päättäville ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville merkittävänä hakeutumisväylänä. Jatkuvalla haulla on kuitenkin jatkossa entistä merkittävämpi rooli, koska yhteishakuikäluokka pienenee merkittävästi. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ammatillisesta koulutuksesta voit jatkaa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Työpaikoilla tapahtuvaan koulutukseen on kaksi tapaa: työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus. Näitä on mahdollista yhdistellä joustavasti opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Keudassa opettajia on strategiarahoituksella koulutettu asiakkuuspäälliköiden ohjauksessa laatimaan oppisopimuksia, jolla joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä pystytään entisestään parantamaan. Uudistuksen myötä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttui. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa, aiemman toteutuneisiin kustannuksiin perustuneen rahoituksen sijaan. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus jaetaan koulutuksen järjestäjille suhteellisuusperiaatteella aikaimpien tulosten perusteella. Merkittävimmän euromäärän, koulutuksen järjestäjän varainhoitovuoden tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän sekä siihen sisältyvään työvoimakoulutuksen tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän (perusrahoitus), opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa kuitenkin vuosittain harkinnanvaraisella päätöksellään valtion talousarvion rajoissa. Tähän sisältyy normaali (alue)poliittinen ja suhdannepoliittinen epävarmuustekijä. Uudessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoituksen yksikkönä on opiskelijavuosi, jolla tarkoitetaan 365 päivää, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Opiskelijavuosien määrää arvioitaessa ja ennakoitaessa on oltava tarkkana, koska lain siirtymäsäännösten johdosta eri kertoimet muuttuvat vuosittain. Lisäksi yli neljän viikon keskeytysten huomioiminen ja niiden kirjaaminen opintohallintojärjestelmä asianmukaisesti vaatii huolellisuutta ja tarkkaa ohjeistusta. 14

Tieto opiskelijavuosista ja opiskelijan suorituksista siirtyy valtakunnalliseen Koskijärjestelmään suoraan koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmä. Keudassa järjestelmänä on Studenta+. Tähän on liittynyt ja liittyy edelleen paljon testaamista ja varmistamista, että siirtyvä tieto on oikeaa ja ajantasaista. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoituksesta 50 % tulee opiskelijavuosimäärän perusteella, 35 % suoritusten eli tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella ja 15 % vaikuttavuudesta eli opiskelijoiden työllistymisestä, jatko-opinnoista, opiskelijoiden antamasta palautteesta sekä työelämäpalautteesta. Edellä olevat prosenttiosuudet saattavat kuitenkin muuttua, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö päättää jäädyttää jakosuhteen vuoden 2020 tasolle (70 % - 20 % - 10 %). Rahoitusjärjestelmään sisältyy siirtymäaika ja kokonaisuudessa sitä noudatetaan, kun vuoden 2022 rahoituksesta määrätään. Suurelta osin vuoden 2022 rahoituksen määrä tulee perustumaan vuoden 2020 lukuihin. Uusi rahoitusjärjestelmä reagoi hitaammin muutokseen (esim. opiskelijamäärä) kuin vanha järjestelmä ja tätä kautta koulutuksen järjestäjän ennustettavuus rahoituksen suhteen paranee. Toisaalta vuosittain päätettävä budjettimääräraha sekä OKM:n päättämä tavoitteellinen määrä lisäävät merkittävästi epävarmuutta. Lisäksi uusi rahoitusjärjestelmä on suhteellinen järjestelmä eli muiden koulutuksen järjestäjien aikaansaamat suoritteet vaikuttavat myös Keudan saamaan rahoitukseen. Vuoden 2020 rahoitukselle tuo ennakointihaastetta myös opetus- ja kulttuuriministeriön 30 milj. perusrahoituksen osuus, jota ei ensivaiheessa vielä jaettu koulutuksen järjestäjille vaan tulee haettavaksi jossakin vaiheessa kuluvaa vuotta. Toivottavasti tieto on selvillä aikaisemmin kuin joulukuussa, kuten vuonna 2019 tapahtui. Kuntayhtymän tiedossa olevat toiminnan ja talouden riskit ja epävarmuustekijät liittyvät siihen, miten suoriudumme uuden ammatillisen koulutuksen haasteista ja pysyvästä toimintaympäristön muutoksesta. Keskeistä tulee olemaan opetuksen suunnittelu ja opiskelijavirtauman hallinta. Tekoäly, automaatio ja robotisaatio muuttavat työelämää ja tulevat enenevissä määrin vaikuttamaan myös ammatilliseen koulutukseen. Teknologian nopea kehitys kannustaa koulutusta hyödyntämään sen mahdollisuuksia entistä tehokkaammin. Tekoäly, automaatio ja robotisaatio haastavat myös kuntayhtymän opetus-, kehittämis- ja tukihenkilöstön osaamista ja muokkaavat toimialojen tapoja toimia. Tähän liittyy oleellisesti henkilöstön riittävän osaamistason varmistaminen sekä toisaalta onnistunut rekrytointipolitiikka. Kuntayhtymän henkilökunnan saatavuus on ollut pääasiassa hyvä. Korkeasuhdanne on kuitenkin saanut aikaan sen, että muutamissa autoalan ja teknologia- ja rakentamispalvelujen opetushenkilöstön sekä ammattimiesten rekrytoinneissa on ollut pula osaavista ja pätevistä hakijoista. Tietojärjestelmien pettäminen lyhytaikaisestikin voi lamaannuttaa kuntayhtymän palvelutoiminnan. Erityisen kriittisiä ovat reaaliaikaiset KOSKI-siirrot, opiskelijavalintaan ja opiskelijoiden valmistumiseen liittyvät ajankohdat sekä palkanmaksuun, kassatoimintoihin ja tilinpäätökseen liittyvät ajat. Kuntayhtymän tietohallintopalvelut huolehtivat osaltaan tietojärjestelmien jatkuvasta ylläpidosta, varajärjestelmien toimivuudesta, varmuuskopioinneista ja tietoturvasta. Kuntayhtymässä on myös hyväksytty tietosuoja- ja tietoturvalinjaukset ja sähköpostin käsittelysäännöt. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelma on hyväksytty yhtymähallituksessa 10.10.2018. Siinä turvallisuuden kokonaiskenttää on tarkasteltu seuraavista näkökulmista: kiinteistöturvallisuus, väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta, varautuminen ja kriisinhallinta, turvallisuusviestintä, pelastusturvallisuus, henkilöstöturvallisuus, ympäristöturvallisuus, työturvallisuus, opetuksen, ohjauksen ja toiminnan turvallisuus, tietoturvallisuus ja tietosuoja. 15

Kuntayhtymän johtoryhmä teki riskikartoitusten aikataulusuunnitelman vuodelle 2019. Työturvallisuusriskien arviointi toteutettiin kevään 2019 aikana. Arviointi tehtiin kaksiportaisena (1. vaarojen ja riskien kartoitus, 2. havaittujen riskien arviointi ja poistaminen tai riskin vähentäminen). Riskit dokumentoitiin kuntayhtymän toiminnanohjausjärjestelmään (IMS). Muut operatiiviset riskit sekä strategiset ja taloudelliset riskit arvioitiin vuoden 2019 aikana ja tallennettiin IMS-riskiosioon. Työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2020 tavoitteena on Secapp kriisiviestintätyökalun käyttöönotto, Keuda-tason valmiussuunnitelman laatiminen, poistumis- ja sisällesuojautumisharjoitusten toteuttaminen turvallisuusalan opiskelijoita hyödyntäen sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen työyhteisöissä. Keskeisenä toimenpiteenä tavoitteiden toteuttamisessa on henkilökunnan ja esimiesten koulutus ja tiedottaminen yhteisissä tilaisuuksissa. Tietosuoja-asetuksen myötä henkilötietojen käsittely edellyttää aiempaa tarkempaa suunnittelua ja dokumentointia. Tietosuojaa koskevat kysymykset on tunnistettava ja otettava huomioon jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan henkilötietojen käsittelyä sisältäviä toimintoja tai kehitetään tietojärjestelmiä. 16

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutuskuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Kuntalain mukaan ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Koulutuskuntayhtymän hallintosäännössä on esitetty tarpeelliset määräykset sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimivallasta ja tehtävien jaosta. Hallintosäännön mukaan yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Tulosalueiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan lisäksi riskienhallinnasta vastuualueellaan. Hallintosäännössä on myös määritelty, että kuntayhtymän johtajalla on vastuu koko koulutuskuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Riskienhallintapolitiikan mukaan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmä, arvot ja strategiset tavoitteet luovat perustan riskienhallinnalle. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että johtaminen, toiminnan suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kuntayhtymässä noudatettiin tilikaudella 2019 sisäisen valvonnan ohjetta, joka on astunut voimaan 1.1.2017 ja jota ollaan päivittämässä vuoden 2020 alkupuolella. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty sisäisen valvonnan järjestämisvastuu ja toiminnan tavoitteet. Sisäinen valvonta toteutuu sekä kuntayhtymän toiminnassa, että johtamis-, suunnittelu-, ohjaus- ja tiedonhallintakäytännöissä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään: toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus), laillisuuden ja sisäisten ohjeiden noudattamiseen (lait, johtosäännöt, yleiskirjeet, toimintaperiaatteet, suunnitelmat ym. sisäiset ohjeet), toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta on johdon väline varmistua asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäinen valvonta on erilaisten riskien kokonaisvaltaista hallintaa. Sisäiseen valvontaan kuuluu myös, että organisaation eri tasoja informoidaan kuntayhtymän toiminnan tarkoituksesta ja asetetuista tulostavoitteista ja että asetettujen tulostavoitteiden toteutumista seurataan. Sisäistä valvontaa suorittavat yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja, tulos- ja vastuualueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja koko henkilöstö, kukin roolinsa mukaisesti. Tilintarkastajien tarkastustoimintaan kuuluu myös sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastaminen. Vuodesta 2009 alkaen kuntayhtymän tilintarkastusyhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Tarkastuskohteet yksilöidään tilikausille laadittavassa tarkastusohjelmissa ja tarkastuksista laadittiin erilliset raportit, jotka annetaan tarkastuslautakunnalle tiedoksi. 17

Vastuullinen ja kestävä Keuda Vastuullisuus ja kestävä kehitys on huomioitu uudessa Keudan strategiassa. Toimimme vastuullisesti niin opiskelijoita, henkilöstöä, ympäröivää yhteiskuntaa kuin ympäristöä kohtaan. Tavoitteena on kouluttaa opiskelijoitamme ympäristövastuullisiksi ammattilaisiksi ja kestävän tulevaisuuden tekijöiksi. Kuntayhtymään on nimetty kestävän kehityksen ohjausryhmä ja palkattu kestävän kehityksen koordinaattori. Ensimmäisenä toimenpiteenä Keudassa otetaan käyttöön Uudistettu Okka-säätiön hallinnoima Ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti. Se on jo alkanut Keudan johdon arviointikierroksella ja jatkuu tuloksista saatavien kehittämiskohteiden kautta kehittämissuunnitelmaan, jossa yhteistyössä Okka-säätiön kanssa valitaan kestävän kehityksen tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut. Sertifiointi otetaan ensivaiheessa käyttöön Järvenpään Sibeliuksenväylän toimipisteessä, josta sitä laajennetaan muihin toimipisteisiin. Yhteisissä palveluissa on tarkoitus toteuttaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä vuoden 2020 aikana. Jo tähän mennessä Keudan oppimisympäristöissä on huomioitu vastuullisuutta ja kestävää kehitystä mm. ruokapalvelujen toteuttamisessa ja kiinteistöjen energiaratkaisuissa. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Koulutuskuntayhtymän on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, laki ammatillisesta koulutuksesta sekä laki ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Edellisten lisäksi kuntayhtymän toimintaa ohjaavat mm. perussopimus, hallintosääntö, sekä toimintaohjeet, jotka kaikki löytyvät kuntayhtymän internet-sivuilta sekä henkilökunnan intranetistä. Reformin myötä edellä mainittuja ohjeita ja sääntöjä on päivitetty ja päivitetään. Hankintaohje hyväksyttiin yhtymähallituksessa 6.6.2019 ja tuli voimaan 1.8.2019. Sisäisen valvonnan ohje päivitettiin ja tuli voimaan yhtymähallituksen päätöksellä 1.1.2017 ja sitä ollaan päivittämässä vuoden 2020 alkupuolella. Hallintosääntöä päivitettiin yhtymävaltuuston päätöksellä 15.5.2019 ja 20.11.2019. Voimassa oleva hallintosääntö tuli noudatettavaksi 1.2.2020 alkaen. Samalla päivämäärällä astui voimaan yhtymähallituksen toimintasääntö, jossa määritellään yhtymähallituksen alaisen toiminnan organisointi sekä viran- ja toimenhaltijoiden vastuut ja toimivalta siltä osin kuin sitä ei ole määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Toimintaa on toteutettu säännösten, lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Helsingin hovioikeudessa on vireillä yksi valitus vahingonkorvauksesta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan, tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Toiminnan tuloksellisuutta ja strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja valvotaan eri mittareiden avulla. Oleellisista poikkeamista tai erityisen alhaisista mittariarvoista pyydetään selvitykset ao. tulosalueen vastuuhenkilöltä. Tulosalueista Opetus- ja koulutuspalvelut ylitti TA2019 tilikauden tulostavoitteen +3,8 milj., Työelämäpalveluiden tilikauden muutettu TA2019 tulos ylittyi +0,2 milj. sekä Yhteisten palvelujen +0,1 milj.. 18

Riskienhallinnan järjestäminen Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Tulosalueiden esimiehet vastaavat oman alueensa riskienhallinnasta työsuojelutoimikunnan ohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa ja osa sisäistä valvontaa. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan jo toiminta- ja työketjuihin sisällytettävissä päivittäisissä varmistuksissa. Toimintaketjuista tehdyt menetelmäkuvaukset edesauttavat riskien tunnistamista ja niiden hallintaa. Strategisesti merkittävistä prosesseista ja muusta ydintoiminnasta on laadittu ja ylläpidetään prosessikuvauksia. Niiden avulla voidaan kartoittaa tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Prosessikuvausten ja menetelmäkuvausten laatimisesta vastaa jokainen prosessinomistaja. Esimerkiksi työpaikan riskien arviointien dokumentointi löytyy IMS-järjestelmästä. Omaisuus- ja vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kuntayhtymän nykyinen vakuutussopimus Pohjola Vakuutuksen kanssa on astunut voimaan vuoden 2012 alusta. Vakuutusturva kattaa kuntayhtymän keskeiset toiminnot. Huomionarvoista on, että kuntayhtymän autoihin otetaan pelkkä liikennevakuutus. Vakuutustoiminnan käytännön toteuttamisesta vastaa päivitetyn hallintosäännön mukaisesti taloussuunnittelupäällikkö. Vakuutustoiminta on tarkoitus kilpailuttaa vuoden 2020 aikana. Vuonna 2019 määritettiin Keudan riskienhallinnan kokonaisuus ja otettiin käyttöön IMS-järjestelmän Riskit-osio, johon tehtiin riskiarviointeja Keudan eri toimintojen näkökulmista. Keudan riskiluokat ja riskiarvioinnin kohteet STRATEGISET RISKIT OPERATIIVISET RISKIT Johtaminen Prosessien toimivuus Markkina-asema Henkilöstö Toimintaympäristö Juridinen vastuu Muut Työturvallisuus Tietoturva ja tietosuoja Projektit ja hankkeet Muut TALOUDELLISET RISKIT Rahoitus Tasapainoinen talous Muut VAHINKORISKIT Ympäristö Toimitilat, koneet ja kalusto Muut Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Omaisuuden luovutukseen liittyvät arvonlisäveron palautusvelvollisuus sekä valtionosuuden takaisinperintävastuu on esitetty taseen liitetiedoissa. Pekka Halosen akatemian tiloihin vuonna 2008-2009 tehtyihin rakennusinvestointeihin on tehty arvonalennus 132 802,69. Koska investoinnit ovat kohdistuneet vuokrakiinteistöön, kulut olisi pitänyt kirjata pitkävaikutteisiin menoihin tai suoraan kuluksi eikä poistojen kautta vähennettäväksi. 19

Sopimustoiminta Sopimukset laaditaan kuntayhtymän edut turvaavina ja niiden on noudatettava ko. alan yleisiä sopimusehtoja. Sopimusten valvonta kohdistuu laadintaan, täytäntöönpanoon ja noudattamiseen. Täytäntöönpanon ja sopimusten noudattamisen osalta valvotaan mm. laskutusta ja maksatusta, tilitysten suorittamista, indeksitarkistuksia ja irtisanomista. Sopimusten hyväksymisoikeudet määrätään hallintosäännössä. Sopimusten valvontavastuu on sopimuksen hyväksyjällä tai hänen määräämällään henkilöllä. Kaikki uudet sopimukset on viety vuodesta 2011 alkaen systemaattisesti Dynastyasianhallintajärjestelmään. Tätä aiemmista sopimuksista ei kaikilta osin ole pidetty kattavaa ja ajantasaista luetteloa. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai muuta erillistä toimijaa. 20

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa esitetään, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase on esitetty sivuilla 28-30. Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2019 tilinpäätöksessä toimintatuotot ovat 58,8 milj. ja toimintakulut ovat 50,7 milj.. Vuoteen 2018 verrattuna toimintatuotot nousivat 0,8 milj. ja toimintakulut laskivat 0,4 milj.. Vuoden 2019 alkuperäiseen yhtymävaltuuston hyväksymään talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 3,3 milj. enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen nousu selittyy perusrahoituksen ennakoitua suuremmasta määrästä, josta yli puolet (1,7 milj. ) selittyy opetus- ja kulttuuriministeriöltä vasta joulukuussa tiedoksi tulleesta päätöksestä, jonka vuoksi sitä ei pystytty vuoden 2019 käytännön toiminnassa juurikaan hyödyntämään. Strategiarahaa Keuda sai 541 000 vuonna 2019. Toimintamenot alittuivat talousarvioon verrattuna 0,5 milj., joka johtui ensisijaisesti henkilöstökulujen pienenemisestä (- 1,1 milj. ). 21

Painotettu opiskelijavuosikertymä vuonna 2019 oli 6 347, joka antaa viitettä opetusja kulttuuriministeriölle vuoden 2021 päätöksentekoa varten. Opiskelijamäärä on tasaisesti noussut, joskin laskentaperusteen muutos virheellisesti korostaa kasvun jyrkkyyttä. Vuodelle 2019 myönnetty painottamaton opiskelijavuosimäärä oli 5780 sisältäen 170 opiskelijatyövuotta työvoimakoulutukseen. Joulukuussa Keuda sai opetusja koulutusministeriön erillishausta 120 lisävuotta, josta 50 opiskelijavuotta kohdentui lähihoitajille. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä profiilikertoimella (1,02591) korjattu painotetuttu opiskelijavuosimäärä oli 6 053, jonka Keuda ylitti 294 opiskelijavuodella. Keudasta valmistui vuonna 2019 yhteensä 2416 opiskelijaa, joka on pohjatietona vuoden 2021 suoritusrahoitukseen. Vastaavaan rahoitukseen vaikuttaa vuonna 2019 opiskelijoiden suorittamat osaamispistemäärät. Opiskelijakyselyiden tulokset ajalta 1.7.2019 30.6.2020 ja Keudasta 2017 opintonsa päättäneiden status (jatkoopiskelija tai työllistynyt) vuoden 2018 lopulla vaikuttaa vuoden 2021 vaikuttavuusrahoitukseen. Lähde Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 22

Tutkinnon suorittaneita on osittain opiskelijamäärän kasvun myötä aikaisempaa enemmän. Lisäksi jatkuva haku on aiheuttanut sen, että opiskelijoita valmistuu pitkin vuotta, joskin toukokuu ja joulukuu näkyvät vielä pieninä piikkeinä muistuttaen aikaisempien vuosien valmistumisajankohdista. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on lisäksi lyhentänyt valmistumisaikoja. Lähde: StudentaPlus 18.2.2020 23

Palvelujen ostot olivat 0,4 milj. suuremmat kuin talousarviossa oli ennakoitu. Tämä johtui sisäisestä laskutuksesta, jota työelämäpalvelut tekivät opetus- ja koulutuspalveluille oman tuotannon oppisopimusten hallinnoinnista. Kuluvana vuonna tätä laskutusta ei enää tehdä. Myös aineissa ja tarvikkeissa menot olivat hieman talousarviota suuremmat (0,2 milj. ). Henkilöstömenot kuitenkin kompensoivat ylitystä ja vuosi toteutui reilusti budjetoidusti. Toimintamenot yhteensä olivat 0,5 milj. alle budjetoidun. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -menojen erotus muodostui selvästi paremmaksi, kuin mitä talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate on vuoden 2019 tilinpäätöksessä 8,1 milj., mikä on 3,9 milj. parempi kuin alkuperäisessä yhtymävaltuuston hyväksymässä talousarviossa oli arvioitu. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 116 %, vuonna 2018 vastaava tunnusluku oli 113,4% ja vuonna 2017 112,4%. Suhdeluku kertoo, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen. Muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Tilikauden aikana tehtiin syksyllä 2019 muutos työelämäpalvelujen tulosalueen osalta, koska laadittaessa kuntayhtymän vuoden 2019 talousarviota rahoituksen määräytymisperusteet ja opiskelijakertymäennuste oppisopimuksella opiskelevien osalta ei ollut realistinen. Ennakoinnissa ei ollut riittävästi huomioitu kustannusryhmien ja tutkintotyyppinen painokertoimia, jotka työelämäpalvelujen organisoimissa koulutuksissa olivat alhaisia. Lisäksi oman tuotannon opiskelijoista maksettu hallinnointimaksu ei ollut ennakoidun suuruinen. Tämän vuoksi toimintatuottotavoitetta alennettiin työelämäpalvelujen osalta 350 000. Samassa yhteydessä valtuusto päätti, että koko kuntayhtymän tavoitetaso säilytetään kuitenkin entisellään. Tulosalueista opetus- ja koulutuspalvelut ylittivät TA2019 tilikauden tulostavoitteen +3,8 milj. Työelämäpalveluiden TA2019 muutettu tulos oli +0,2 milj. ja yhteisten palvelujen +0,1 milj.. 24

Vuoden 2019 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi tuli 8,1 milj.. Vuosikate nousi edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 milj.. Vuonna 2017 vuosikate oli 6,6 milj.. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna vuosikate oli 3,9 milj. parempi kuin ennakoitiin. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että mahdollisten lainojen lyhennysten kattamiseen. Vuosikate oli 185 % poistoista, vuonna 2018 vastaava tunnusluku oli 166% ja 2017 158%. Suunnitelman mukaiset poistot ovat pysyneet lähes saman suuruisina vuodesta 2013 lähtien. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 4,4 milj., johon sisältyy Pekka Halosen akatemian koulurakennuksesta ja kuvanveistotiloista tehty lisäpoisto 111 687 (vuokrasopimus päättynee 31.12.2022). Lisäksi Pekka Halosen akatemian tiloihin vuonna 2008-2009 tehtyihin rakennusinvestointeihin on tehty arvonalennus 132 802,69, koska investoinnit ovat kohdistuneet vuokrakiinteistöön. Sekä vuoden 2018 että vuoden 2017 poistot olivat 4,1 milj.. Tilikauden tulos vuonna 2019 on 3,7 milj. mikä on 1 milj. parempi kuin vuonna 2018 (2,7 milj. ). Vuoden 2017 tulos oli 2,4 milj.. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen, poistojen ja tilikauden tuloksen kehitys vuosina 2011 2019 Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2019 investointimenot olivat n. 4,3 milj. euroa mikä oli noin 0,2 milj. vähemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2017 investointimenot olivat 2,9 milj.. Talousarvioon tehtiin 20.11.2019 yhtymävaltuuston päätöksellä 250 000 määrärahamuutos AV- ja IT-laitteiden kalustohankintoihin, jolloin kokonaismäärärahaksi tuli 2 090 000. Määräraha katetaan kuntayhtymän tulorahoituksella ja aiemmilta vuosilta kertyneillä kassavaroilla. Talousarviossa 2019 kalustohankintojen määräraha oli yhteensä 1 840 000. AV-laitteiden hankintaan oli varattu 50 000 euroa, josta oli marraskuuhun mennessä käytetty yli 30 000 euroa. Vuoden 2019 alusta AV-laitteiden hankinta on tapahtunut keskitetysti ja tavoitteena on em. kaluston yhtenäistäminen koko Keudassa. Kesän aikana tehdyn kartoituksen mukaan Keudassa oli monia oppimisympäristöjä, joissa oli akuutti AV-laitteiden päivitystarve. Käytössä olevaa, mutta uusimista kiireellisesti odottavaa kalustoa oli vähintään yhtä paljon. 25

AV-laitteiden kilpailutus oli käynnissä ja puitesopimukset oli tarkoitus saada voimaan lokakuun aikana. Vuodelle 2019 tarvittiin 50 000 :n lisämääräraha, jotta paremmin kyettiin vastaamaan oppimisympäristöjen päivitystarpeeseen. Kuntayhtymässä oli tehty periaatepäätös siirtymisestä IT-laitteiden leasingista takaisin laitteiden ostamiseen. Tähän liittyvä vuoden 2018 IT-hankinta meni markkinaoikeuteen ja hankinta viivästyi siten, että kaikkien vuonna 2018 hankittavaksi aiottujen laitteiden hankinta siirtyi vuodelle 2019. Tästä syystä vuodelle 2019 alunperin varattu määräraha (700 000 ) oli liian pieni. Lisämäärärahan tarve oli 150 000-200 000. Hankekohtaisia rakentamisen toteutuneita investointeja ei ollut vuonna 2019. Vuoden 2020 suunnitellut investoinnit ovat 6,7 milj. sisältäen 2 milj. varauksen mahdollisiin opetustilojen järjestelyihin, joka käytännössä tarkoittaa perusteellisia tilojen päivityksiä remontointia kaipaavissa kohteissa tai uudisrakentamisen suunnittelua alustavasti Keravan Keskikadun toimipisteeseen. Tilinpäätökseen on tehty 2 milj. varaus rakennushankkeelle. Vuonna 2021 investointien on arvioitu olevan 4,3 milj. ja vuonna 2022 4,5 milj.. Mikäli uudisrakentaminen konkretisoituu, investointien määrä tulee merkittävästi kasvamaan. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 3,8 milj. eli tulorahoitus (=vuosikate) riitti erittäin hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostui 189%, vuonna 2018 vastaava luku oli 153% ja 2017 225%. Vuoden 2019 aikana rahavarat kasvoivat 3,3 milj. ja ne olivat vuoden 2019 lopussa 19,4 milj., josta likvidit kassavarat olivat 15,8 milj.. Kokonaisuutena koulutuskuntayhtymän taloudellinen tilanne on erinomainen. Tämä näkyy kassan riittävyyden tunnusluvussa, joka parani vuoteen 2018 verrattuna entisestään. Kassan riittävyys oli vuonna 2019 129 päivää, kun se vuonna 2018 oli 106 päivää ja vuotta aikaisemmin (2017) 72 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että viime vuosien investoinnit on pystytty kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Vuoden 2019 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkä- tai lyhytaikaista lainaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina 2011 2019 26

Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 81,1 milj.. Vuonna 2018 vastaava summa oli 78,1 milj., joten kasvua oli 3 milj. Vuonna 2017 taseen loppusumma oli 74 milj.. Kuntayhtymän oma pääoma vahvistui 3,2 milj.. Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 1,3 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusten tasearvo on vuoden 2019 tilinpäätöksessä yhteensä 51,9 milj.. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste on edelleen vahvistunut ollen korkea 88 % (v. 2018 87%, v. 2017 88%). Taseessa vuoden 2019 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 25,7 milj. ja vapaaehtoiset varaukset 2 milj.. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus on 16 % (v. 2018 17%, v. 2017 15%). Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen hyvään tasoon ja suhteellisen velkaantuneisuuden alhaiseen tasoon vaikuttaa se, että tilivuodelta kertyi kassaylijäämää ja että vuoden 2019 lopussa kuntayhtymällä ei ollut lyhyt- eikä pitkäaikaista lainaa. 27

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2019 2018 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Myyntituotot 55 801 54 854 Maksutuotot 99 138 Tuet ja avustukset 2 185 2 525 Muut tuotot 591 507 Valmistevarastojen muutos 128-35 Toimintatuotot yhteensä 58 804 57 988 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -28 262-28 057 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 301-5 408 Muut henkilösivukulut -1 038-1 121 Palvelujen ostot -7 632-8 240 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 333-6 011 Avustukset -123-167 Muut toimintakulut -1 990-2 120 Toimintakulut yhteensä -50 679-51 123 Toimintakate 8 125 6 865 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot (+) 8 4 Muut rahoituskulut (-) -7-11 Vuosikate 8 125 6 859 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 251-4 138 Arvonalentumiset -133 0 Tilikauden tulos 3 741 2 721 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) 1 471 1 375 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) -2 000 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 3 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 3 212 4 105 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / toimintakulut % 116,0 % 113,4 % Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset % 185 % 166 % Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset 28

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2019 2018 (1000 ) (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 125 6 859 Tulorahoituksen korjauserät -54-34 8 072 6 825 Investointien rahavirta Investointimenot -4 307-4 496 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 22 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 54 34-4 253-4 439 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 819 2 385 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos -132 54 Saamisten muutos 296 1 693 Korottomien velkojen muutos -731 1 405-567 3 152 Rahoituksen rahavirta -567 3 152 Rahavarojen muutos 3 252 5 537 Rahavarojen muutos 3 252 5 537 Rahavarat 31.12. 19 394 16 142 Rahavarat 1.1. 16 142 10 605 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 13 654 13 351 Investointien tulorahoitus, % 189 % 153 % Lainanhoitokate ei lainoja/lyh. ei lainoja/lyh. Kassan riittävyys, pv 129 106 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 29

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2019 2018 VASTATTAVAA 2019 2018 (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT 58 748 58 826 OMA PÄÄOMA 44 085 40 873 Aineettomat hyödykkeet 258 321 Peruspääoma 8 966 8 966 Aineettomat oikeudet 253 306 Muut omat rahastot 299 299 Muut pitkävaikutteiset menot 5 15 Edell. tilikausien yli-/alijäämä 31 609 27 504 Tilikauden yli-/alijäämä 3 212 4 105 Aineelliset hyödykkeet 58 035 58 050 Maa- ja vesialueet 330 330 POISTOERO JA VAPAAEHTOIS27 684 27 155 Rakennukset 51 904 52 581 Poistoero 25 684 27 155 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 778 2 871 Vapaaehtoiset varaukset 2 000 0 Koneet ja kalusto 2 956 2 202 Muut aineelliset hyödykkeet 66 66 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 10 10 Lahjoitusrahastojen pääomat 10 10 Sijoitukset 455 455 Osakkeet ja osuudet 166 166 VIERAS PÄÄOMA 9 366 10 097 Muut saamiset 289 289 Pitkäaikainen 10 10 Muut velat 10 10 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 10 10 Lahjoitusrah. erityiskatteet 10 10 Lyhytaikainen 9 357 10 087 Ostovelat 1 792 2 405 VAIHTUVAT VASTAAVAT 22 387 19 299 Muut velat 684 743 Vaihto-omaisuus 1 631 1 499 Siirtovelat 6 881 6 939 Aineet ja tarvikkeet 103 99 Keskeneräiset tuotteet 1 528 1 401 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 146 78 135 Saamiset 1 362 1 658 Taseen tunnusluvut: Pitkäaikaiset saamiset 3 3 Muut saamiset 3 3 Omavaraisuusaste, % 88 % 87 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16 % 17 % Lyhytaikaiset saamiset 1 360 1 655 Lainat ja vuokravastuut 31.12. me 1,2 1,5 Myyntisaamiset 548 795 Kertynyt ylijäämä, milj. 34,8 31,6 Muut saamiset 279 323 Siirtosaamiset 532 538 Rahoitusarvopaperit 4 225 2 225 Osakkeet ja osuudet 25 25 Sijoitukset rahamarkkinainstr 4 200 2 200 Rahat ja pankkisaamiset 15 169 13 917 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 146 78 135 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainat ja vuokravastuut =Vieras pääoma - (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) + Vuokravastuut Kertynyt yli- / alijäämä, milj. = Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä 30

KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 2019 2018 Varsinainen toiminta % % Toimintatuotot 58 676 99,99 58 023 99,95 Muut rahoitustuotot 8 0,01 4 0,01 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -54-0,09-34 -0,06 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin 22 0,04 Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 54 0,09 34 0,06 Kokonaistulot yhteensä 58 685 100,00 58 050 100,00 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 50 551 92,14 51 158 91,90 Muut rahoituskulut 7 0,01 11 0,02 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 307 7,85 4 496 8,08 Kokonaismenot yhteensä 54 866 100,00 55 665 100,00 Kokonaistulot 58 685 58 050 Kokonaismenot 54 866 55 665 3 819 2 385 Rahoituslaskelmasta: Muut maksuvalmiuden muutokset -567 3 152 Rahavarojen muutos 3 252 5 537 3 819 2 385 31

Kuntakonsernin toiminta ja talous Keudan 100% omistama Keuda Koulutuspalvelut Oy aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 2017. Vuosi 2019 oli siten kolmas varsinainen toimintavuosi. Yhtiö vastasi mm. ei-tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta, ei-tutkintoon sisältyvistä korttikoulutuksista sekä opetuksesta erillään olevasta sekä ilman opiskelijoita tapahtuvasta palvelutoiminnasta. Osakeyhtiöllä ei ole omia tiloja eikä myöskään omaa henkilökuntaa vaan hallinto-, koulutus- ja muut palvelut ostetaan pääsääntöisesti kuntayhtymältä. Osakeyhtiö maksaa ostamistaan palveluista siirtohinnoitteluperiaatteen mukaista korvausta. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n liikevaihto vuonna 2019 oli 327 189 euroa ja laski 12 % edellisestä vuodesta (v. 2018 420 406 ). Vuonna 2017 liikevaihto oli 342 963. Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen vuonna 2019 oli 18 190, joka oli edellisvuotta (v. 2018 4 839 ) merkittävästi parempi. Vuoden 2017 tulos oli 4 632. Vuoden 2019 aikana osakeyhtiön tarjous- ja myyntiprosessia sekä asiakkuuden hallintajärjestelmää uudistettiin ja kasvun strategiasta laadittiin ensimmäinen versio. Kasvutavoitteiden tueksi pohdittiin mm. kasvun tekijöitä ja palvelutuotannon mallia. Konsernin toimintatuotot olivat 58 706 427,18 ja tilikauden tulokseksi muodostui 3 763 733,71. Selonteko konsernivalvonnan ja toiminnan järjestämisestä Yhtymävaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen noudatettavaksi 1.1.2017 alkaen. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n sisäinen valvonta järjestetään kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n hallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen omassa organisaatiossaan. Yhtymävaltuuston valitsema tarkastuslautakunta arvioi kuntayhtymälle ja sen tytäryhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö toimii myös konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisönä. Konserniin kuuluvan tytäryhteisön asiakirjahallinto järjestetään soveltuvin osin yhdessä kuntayhtymän kanssa, jolloin voidaan varmistaa tietojen säilyminen ja käytettävyys sekä tietosuoja ja tietoturva. Yhteisön pysyvästi säilytettävät asiakirjat sekä asiakirjallinen tietoaineisto sijoitetaan kuntayhtymän arkistoon sen jälkeen, kun yhteisö ei niitä toiminnassaan tarvitse. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Keuda Koulutuspalvelut Oy:n arvioitu liikevaihto vuodelle 2020 on 240 000. Vuoden 2019 aikana päättyi kaksi Uudenmaan ELY-keskuksen työvoimakoulutusten hankintasopimusta, joiden tilalle ei onnistuttu kilpailuilla täydennyskoulutusmarkkinoilla hankkimaan korvaavia tuotteita. Keuda Koulutuspalvelut Oy tarjoaa ELY-keskukselle uusia (ei tutkintoon johtavia) työvoimakoulutuksia sekä yritysten rekrytointikoulutuksia. Näissä kilpailutuksissa Keuda Koulutuspalvelut Oy on pärjännyt kohtuullisesti, joskin viimeisissä ei olla onnistunut saamaan koulutuksia. Jatkossa kilpailutuksiin osallistutaan edelleen aktiivisesti. Osakeyhtiön toimintaa ja sen roolia kuntayhtymän koulutustarjontaportfoliossa arvioidaan tulevan toimintakauden aikana. Kilpailuneutraliteetti asettaa haasteita nykyiselle melko pienimuotoiselle liiketoiminnalle. Yhtenä vaihtoehtona on liikevaihdon selkeä kasvattaminen, joka edellyttää palvelutarjonnan kasvattamista ja lisäresursointia mm. myyntiin ja markkinointiin. Toisena vaihtoehtona on keskittyminen koulutuksessa toimintaan pelkästään valtionosuusrahoituksella. 32

KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1.1.-31.12.2019 1.1.-31.12.2018 Toimintatuotot 58 706 58 035 Valmistevaraston muutos 128-35 Toimintakulut -50 687-51 129 Toimintakate 8 147 6 871 Rahoitustuotot ja -kulut 1-6 Muut rahoitustuotot 8 5 Muut rahoituskulut -7-11 Vuosikate 8 148 6 865 Poistot ja arvonalentumiset -4 384-4 138 Suunnitelman mukaiset poistot -4 251-4 138 Arvonalentumiset -133 0 Tilikauden tulos 3 764 2 727 Tilinpäätössiirrot 0 3 Tilikauden verot -5-1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 759 2 728 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 116 % 113 % Vuosikate/Poistot, % 186 % 166 % 33

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1.1.-31.12.2019 1.1.-31.12.2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 148 6 865 Tilikauden verot -5-1 Tulorahoituksen korjauserät -54 8 090-34 6 830 Investointien rahavirta Investointimenot -4 307-4 496 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 22 Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot 54-4 253 34-4 439 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 837 2 390 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muutokset 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos -132 54 Saamisten muutos 337 2 051 Korottomien velkojen muutos -848-642 1 199 3 305 Rahoituksen rahavirta 3 195 5 695 Rahavarojen muutos Rahavarat 31. 12. 19 514 16 319 Rahavarat 1. 1. 16 319 3 195 10 625 5 695 0 0 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 13 654 13 351 Investointien tulorahoitus, % 192 % 155 % Laskennallinen lainanhoitokate ei lainoja/lyh. ei lainoja/lyh. Kassan riittävyys, pv 129 107 34

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 31.12.2019 31.12.2018 VASTATTAVAA 31.12.2019 31.12.2018 Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet 258 321 Peruspääoma 8 966 8 966 Aineettomat oikeudet 253 306 Muut omat rahastot 299 299 Muut pitkäaikaiset menot 5 15 Edell. tilikauden yli-/alijäämä 58 773 56 044 Tilikauden yli-/alijäämä 3 759 2 728 Aineelliset hyödykkeet 58 035 58 050 Maa- ja vesialueet 330 330 Oma pääoma yhteensä 71 796 68 037 Rakennukset 51 904 52 581 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 778 2 871 Toimeksiantojen pääomat Koneet ja kalusto 2 956 2 202 Lahjoitusrahastojen pääomat 10 10 Muut aineelliset hyödykkeet 66 66 Ennakkomaksut ja keskener. 0 0 Toimeksiantojen pääomat yhteensä 10 10 Sijoitukset 453 453 Vieras pääoma Osakkeet ja osuudet 164 164 Pitkäaikainen 10 10 Muut saamiset 289 289 Muut velat 10 10 Lyhytaikainen 9 369 10 088 Pysyvät vastaavat yhteensä 58 746 58 824 Lyhytaikaiset ostovelat 1 792 2 405 Muut velat 696 743 Toimeksiantojen varat Siirtovelat 6 881 6 939 Lahjoitusrahastojen varat 10 10 Vieras pääoma yhteensä 9 379 10 097 Toimeksiantojen varat yhteesä 10 10 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 81 186 78 145 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 1 631 1 499 Konsernitaseen tunnusluvut: Aineet ja tarvikkeet 103 99 Keskeneräiset tuotteet 1 528 1 401 Omavaraisuusaste, % 88 % 87 % Saamiset 1 284 1 492 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16 % 17 % Pitkäaikaiset saamiset 3 3 Kertynyt ylijäämä, milj. 62,5 58,8 Muut saamiset 3 3 Lainat ja vuokravastuut 31.12. milj. 1,2 1,5 Lyhytaikaiset saamiset 1 282 1 490 Myyntisaamiset 454 535 Muut saamiset 295 417 Siirtosaamiset 532 538 Rahoitusarvopaperit 4 225 2 225 Osakkeet ja osuudet 25 25 Sijoitusket rahamarkkinainstrumen 4 200 2 200 Rahat ja pankkisaamiset 15 289 14 094 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 22 430 19 311 VASTAAVAA YHTEENSÄ 81 186 78 145 35

36

Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 1 471 177,59, tehdään 2 000 000,00 :n suuruinen investointivaraus Keravan Keskikadun laajennushankkeeseen tilikauden ylijäämä 3 212 182,78 kirjataan tilikauden ylijäämä tilille Tilikauden tuloksen käsittelyeriin ei sisälly siirtoja stipendirahastoon, koska yhtymävaltuusto päätti lakkauttaa kuntayhtymän stipendirahaston päätöksellään 15.5.2019. Jatkossa stipenditilille lahjoituksena saadut varat kirjataan toimeksiantojen varoihin ja myönnettäviin stipendeihin varataan määräraha kuntayhtymän talousarvioon. 37

Toteutumisvertailu

Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja mittarit vuodelta 2019 Keudassa on käytössä IMSProcess (IMS = Integrated Management System) toimintajärjestelmä, johon on kuvattuna mm. Keudan keskeiset toimintaprosessit. Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmää kehitettiin edelleen vuonna 2019 mm. päivittämällä onnistumisen mittaristo sekä arviointi- ja palautekello. Kuntayhtymän mittaristo muodostuu Keudan asiakaslupausten onnistumisen mittareista. Toiminnan onnistumista arvioidaan monipuolisesti tulosalueittain ja toimialoittain. Näistä muodostuu Keudan yhteinen tuloskortti. Yhtymävaltuustoon nähden sitovia tavoitteita Keuda-tasolla ovat: - opiskelijavuodet - suoritetut tutkinnot - suoritetut tutkinnon osat - opiskelijapalaute Nämä tavoitteet ovat uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän mukaisia tavoitealueita. Keudan tulospalkkiojärjestelmä ei ollut käytössä eikä tulospalkkioita maksettu vuoden 2019 osalta. Keudan mittaristoa, tavoitearvoja ja tulospalkkiojärjestelmää kehitettiin edelleen vuonna 2019. 38

Onnistumisen mittarit, tilinpäätös 2019 Auto- ja logistiikka, tulos Hyvinvointipalvelut, tulos Liike-elämän palvelut, tulos Luonnonvara- ja ympäristöpalvelut, tulos Palvelualat, tulos Teknologia- ja rakentamispalvelut, tulos Tutkintoa edeltävät palvelut, tulos Työelämäpalvelut, tulos Yhteiset palvelut, tulos Keuda yhteensä TA2019 Keudassa rakennat oman polun ammattiin Opiskelijapalaute (keskiarvo) 3,0 4,2 4,02 4,2 4,3 4,1 4,1 4,0 4,1 4,0 3,5 Läpäisy (%) - - - - - - ks.teksti 67 Työllistyminen (%) 82,4 65 65,8 74,0 80,9 80,3 96,8 77,9 70 Jatko-opintoihin hakeutuminen (%) 5,9 18,1 12,4 10,5 9,44 11,2 1,6 9,9 10 Suoritetut tutkinnot (lukumäärä) 156 404 516 219 439 401 281 2416 2 559 Perustutkinnot 122 382 460 182 198 373 89 1806 1 796 Ammattitutkinnot 34 22 56 26 201 26 81 446 495 Erikoisammattitutkinnot 0 0 0 11 40 2 111 164 267 Suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteet (lukumäärä) 22 745 35 427 68 008 22 615 49 700 75 710 274 205 263 960 Suoritetut tutkinnon osat (lukumäärä) 1022 2143 3514 1 455 1792 3416 13 342 19 097 Opiskelijamäärä (opiskelijavuosi) 689 957 1 309 734 793 1 470 85 6 038 6 033 Oppisopimus - muut järjestäjät, myytävä (opiskelijavuosi) 5 0 63 5 3 6 83 67 Oppisopimus - muut järjestäjät, ostettava (opiskelijavuosi) 5 20 231 15,0 16 22 309 547 Keuda luo työelämäkumppanuuksia Työelämäpalaute (keskiarvo) * 4,3 4,5 4,4 4,6 4,8 4,5 3,6 Aktiiviset työelämäasiakkaat (lukumäärä) 1871* 708 Aktiiviset uudet työelämäasiakkaat (lukumäärä) * 230 Kumppanuussopimukset (lukumäärä) 2 2 22 Myynnin määrä (euromäärä) Keuda Koulutuspalvelut Oy:lle 38 306 20 664 81 973 9 521 133 776 42 949 327 189 382 500 Sisäisen myynnin määrä, oppisopimus (opiskelijavuosi) * 818 Keudassa saa innostua ja innostaa Henkilöstöpalaute (keskiarvo), tuloksissa PPI (People Power Index) 2,8 3,2 2,9 3,2 3,1 3,0 3,2 3,6 3,2 3,4 Henkilöstön työssäoloaika (%) 97 97,5 97,0 98,5 97,5 98 99 98 96 97,3 93 Aikuisten perusopetus, opiskelijamäärä Aikuisten perusopetus (kurssi) 1 843 1 843 2 400 Kansanopisto, opiskelijamäärä Kansanopisto (opiskelijaviikko) 485 214 699 605 Tutkintoon johtamaton koulutus / Keuda Koulutuspalvelut Oy Keuda Koulutuspalvelut Oy:n liikevaihto (euro) 38 306 20 664 81 973 9 521 133 776 42 949 327 189 382 500 Mittaritietojen mukaan oman polun rakentaminen Keudassa onnistuu. Opiskelijapalaute, joka kerättiin valtakunnallisen opiskelijakyselyn kautta, oli hyvää tuloksen ollessa 4 (1-5 -asteikolla). Se ylitti mittaritavoitteen (TA 3,5) ollen valtakunnallisesti keskitasoa. Vastausaktiivisuus aloituskyselyyn oli 35 % ja päättökyselyyn 45 %. Niissä on huomattavasti parannettavaa, ja ne olivat huomattavasti alle valtakunnallisen keskiarvon. Työllistymisen ja jatko-opintoihin hakeutumisen mittaritulos saatiin opiskelijapalautekyselyn yksittäisestä kysymyksestä. Tulokset olivat hyviä ylittäen talousarviossa ennakoidun: työllistyminen 77,9% (TA 70%) ja jatko-opintoihin hakeutuminen 9,9 % (10 %). Varsinaiset rahoitukseen vaikuttavat mittaritulokset vuoden 2019 valmistuneiden osalta selviävät vuoden 2020 joulukuun lopun tilanteesta tilastokeskuksen tietojen pohjalta ja niillä on vaikutus vuoden 2023 vaikuttavuusrahoitukseen. Läpäisyaste liittyy aikaisemman lainsäädännön tuloksellisuuden rahoitusmittariin ja arvon mittaaminen tämän vuoksi ei ole aiheellista ja mittaustuloskin olisi viitteellinen. Uudessa lainsäädännössä suoritukset lasketaan valmistumismäärien ja osaamispisteiden kautta tietyillä painokertoimilla korjattuna, jotka Keudan kohdalta näyttävät kohtuullisilta (2416), vaikka haasteellisesta budjetoidusta valmistumismäärästä jäätiinkin hieman (2559) vuoden 2018 luvun ollessa 2520. Perustukinnoista valmistui 1806 (TA 1796), ammattitutkinnoista 445 (TA 494) ja erikoisammattitutkinnoista 165 (TA 267). Osaamispistemääräkertymä oli 274 205 ja ylitti hieman talousarviossa ennakoidun 263 960. Suoritettujen tutkinnon osien määrä (13 342), jolla ei ole rahoitukseen vaikutusta, jäi talousarvion tavoitearvosta (TA 19 097). 39

Läpäisyä korvaavana mittarina vuoden 2020 talousarviossa on tutkinnon keskimääräinen suoritusaika, jota mitattiin jo vuonna 2019. Perustutkintojen osalta keskimääräinen valmistumisaika oli 27 kk, ammattitukinnoissa 14 kk ja erikoisammattitukinnoissa 16 kk. Työelämäpalvelujen laajennetun oppisopimuksen opiskelijat valmistuivat perustutkinnoista 5 kk keskimääräistä nopeammin. Ammatti- ja erikoisammattitukinnoissa ero ei ollut merkittävä. Opiskelijavuosimäärän mittaamisessa oli edelleen haastetta, koska eri lähteistä haetut mittaritiedot eivät täysin vastanneet toisiaan. Oheisessa taulukossa olevat mittaritiedot on laskettu Koski-järjestelmässä olevien tietojen perusteella, johon tiedot on sähköisesti siirretty Keudan opiskelijahallinnointijärjestelmästä. Mittaritiedon kokonaisopiskelijamäärä 6038 opiskelijavuotta sisältää opetus- ja koulutuspalvelujen opiskelijavuosimäärän ml. oman tuotan oppisopimusopiskelijat (mittaritaulukossa Oppisopimus Keudan sisäiset). Kokonaisopiskelijavuosimäärä oli 6347 jääden haasteellisesta ja ylioptimistisesta talousarviolukemasta (TA 6580) 233 opiskelijavuotta. Toteuma kuitenkin ylitti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän opiskelijavuosimäärän 6 053 selkeästi. Opintohallintojärjestelmään perustuvien mittaritietojen raportointia kehitetään edelleen siten, että toiminnan seurannan ja päätöksenteon tueksi saadaan tuotettua automatisoituja ja ajantasaisia mittaritietoja helposti saataville ja asiallisesti ryhmiteltynä uuden organisaation mukaisesti. Tätä kehittämään Keudan johtoryhmä on nimennyt rahoitus- ja raportointitiimin. Työelämäpalautetta kerättiin Keudassa työpaikkaohjaajilta. Vastauksia vuoden aikana saatiin työpaikkaohjaajilta yhteensä 260. Suhteutettuna reiluun 4 000 allekirjoitettuun koulutus- tai oppisopimukseen, määrä oli vaatimaton ja tuloksen sen myötä suuntaa antavia, jos sitäkään. Paras vastaajamäärä oli hyvinvointipalveluissa (155) ja seuraavaksi suurimmat oireellisesti tulosta mittaavat vastaukset saatiin luonnonvaraalalta (47) ja palvelualoilta (42). Yksittäisiä vastauksia saatiin liike-elämän palveluista (12) ja teknologia- ja rakentamispalveluista (4). Auto- ja logistiikkapalveluista vastaajia ei ollut. Työpaikkaohjaajien palaute oli erittäin positiivinen. Yksittäisten kysymysten vastauskeskiarvot olivat välillä 4,2-4,77. Alhaisin keskiarvo tuli väittämälle arvioitaessa, tukeeko opiskelijan oppilaitoksessa hankkima osaaminen työpaikalla osaamisen hankkimista. Positiivisimmin suhtauduttiin siihen, että ohjaava opettaja oli tavoitettavissa silloin kun työpaikkaohjaajalla oli siihen tarvetta. Erittäin positiiviseksi koettiin myös, että opiskelija saa hankittua osaamista työpaikalla. Muille koulutuksen järjestäjille myytyjä oppisopimuskoulutuksia oli yhteensä 83 opiskelijavuotta. Eniten niitä järjestettiin liike-elämän palveluissa tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinnossa ja media-alan koulutuksissa. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n liikevaihto oli 330 000. Eniten maksullisia koulutuksia oli palvelualoilla ja liike-elämän palveluissa. 40

Aktiivisia työelämäasiakkaita Keudalla oli 1871. Määrä saatiin laskemalla työpaikat, joissa keudalaisia opiskelijoita oli opiskelemassa joko oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Järjestelmästä ei pystytty poimimaan niitä yrityksiä, joissa opiskelija oli ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Oppisopimustyöpaikkoja oli yhteensä 566. Koulutussopimuksella keudalaisia opiskeli 1 305 yrityksessä. Puitesopimus allekirjoitettiin vuoden 2019 aikana kahden yrityksen kanssa. Henkilöstöpalaute toteutettiin työhyvinvointikyselynä Eezy Spiritin toimesta. Kyselyn tuloksena saatiin PPI (People Power Index), joka kokoaa sitoutumis-, johtamis- ja suorituskykyindeksien tuloksen. Mittaustulos on asteikolla 1 100 %. Keudan kokonaistulos oli 64 %, joka oli jonkin verran asiantuntijaverrokkiryhmää alhaisempi. Mittaritaulukossa PPI-indeksi muutettiin 5-portaiseen asteikkoon jakamalla 100-portainen indeksiluku luvulla 20. Tulos ei siten ole suorassa yhteydessä tavoitelukuun, koska mittarin laadintavaiheessa mittari ei ollut vielä tiedossa. Keudassa suoritettiin 1843 aikuisten perusopetuksen kurssia ja tämän lisäksi hyväksi luettiin 152 kurssia. Kokonaiskurssimäärä oli siten 1995. Kansanopiston opiskelijaviikkomäärä oli 699 koostuen vapaan sivistystyön 485 opiskelijaviikosta ja kotoutumissuunnitelman mukaisten luku- ja kirjoitustaitoa parantavien opintojen 214 opiskelijaviikosta. Keudan tulospalkkiojärjestelmä ei ollut käytössä vuodelle 2019, mutta yhtymähallituksen päätöksellä henkilökunta sai hyvän tuloksen johdosta yhdenmukaisen kertakorvauksen, joka maksettiin tammikuussa 2020. Keudan mittaristoa, tavoitearvoja ja tulospalkkiojärjestelmää kehitetään vuodelle 2020. Lähtökohtana on rahoitusperusteisiin pohjautuvat tavoitteet, tiimikohtainen tulosten mittaaminen ja liukuvalla asteikolla tulospalkkion muodostuminen tiimille. 41

Kuntayhtymän kehittämisen painopistealueita ja keskeiset hankkeet Keudan hanketoiminnan koordinoinnista ja seurannasta vastaa arviointijohtaja. Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan kaikilla tulosalueilla. Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EU-rakennerahastot, Opetushallitus, Aluehallintovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö). Suurimmat hankkeet vuonna 2019 ovat liittyneet uuden ammatillisen koulutuksen mukaisen toiminnan kehittämiseen (mm. HOKS-prosessit ja työpaikalla järjestettävä koulutus), kansainväliseen liikkuvuuteen ja laadunhallinnan kehittämiseen. Strategian toteuttamiseksi ja uuden ammatillisen koulutuksen muutoksiin vastaamiseksi laadittiin kehittämistavoitteet Keudan kolmelle asiakaslupaukselle. Kehittämisohjelmat ovat edenneet suunnitellusti ja ne linkittyvät kaikkiin Keudan ulkoisen rahoituksen hankkeisiin. Keudan opintohallintojärjestelmän StudentaPlussan käyttöönotto ja kehittäminen etenivät. Järjestelmällä hallinnoidaan kaikkea Keudan opiskelijatietoa ja se tukee Keudan organisaation mukaista toimintaa sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Lisäksi se mahdollistaa kahdensuuntaiset tiedonsiirrot kansallisista palveluista ja mm. uuden rahoitusmallin mukaisten opintosuoritustietojen siirtämisen rahoittajalle. Keudan CRM-järjestelmän käyttöönotto on myös edennyt (M-files). Järjestelmässä hallinnoidaan Keudan työelämäasiakkaiden tietoja ja sitä tullaan hyödyntämään myös myynnissä ja markkinoinnissa sekä asiakassuhteiden hoitamisessa. Keuda on osallistunut laajasti valtakunnalliseen ammatillisen koulutuksen uudistamisja kehittämistyöhön mm. työelämäpalautejärjestelmän suunnittelussa ja ehokskehittämisryhmässä sekä yhteistyössä laatuverkostojen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI), yrittäjäjärjestöjen ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE) kanssa. Pääpaino Keudan kansainvälisessä toiminnassa on edelleen opiskelija- ja henkilökuntaliikkuvuuden lisäämisessä. Kansainvälisissä kehittämishankkeissa toimimme sekä koordinaattorina että kumppanina. Keudalaisten kansainväliset jaksot kohdentuvat Euroopan lisäksi Japaniin, Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Venäjälle. Pitkien eli yli 2 viikkoa kestävien jaksojen määrä on kasvanut tasaisesti. Keuda vastaanotti ulkomaisia opiskelijoita harjoittelijoiksi yrityksiin sekä osallistumaan työskentelyyn oppilaitoksessa. Vastaanotimme myös asiantuntijavieraita. Keuda on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön Parasta palvelua -kehittämisohjelman valtakunnallisena koordinaattorina vuosina 2018-2019. Kehittämisohjelma päättyy huhtikuussa 2020. Kehittämisohjelma tukee työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelua, luo oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen työelämän ja opiskelijan kannalta selkeät ja tehokkaat toimintatavat sekä yhdenmukaistaa palveluprosessia. Keudassa sijoittuneesta koordinaatiosta käsin luotsattiin neljän alueellisen verkoston ja 27 oppilaitoksen kehittämistyötä sekä huolehdittiin yli 100 koulutuksen järjestäjän verkoston osallistamisesta hyödyntämään syntyneitä tuloksia ja toimintamalleja. Tavoite toteutui mallintamalla työelämässä oppimisen palveluprosessi, opetus- ja ohjaushenkilöstön uuden lain mukainen työelämäosaaminen sekä työelämäkumppanuuden muodot, joiden avulla työelämäyhteistyötä voidaan organisoida ja johtaa vastavuoroisena kumppanuutena. Lisäksi hyödynnettiin koordinaation toteuttamaa valtakunnallista viestintää koulutuksen järjestäjäverkostossa sekä työelämän suuntaan. 42

Työelämäasiakkaat ovat olleet kehittämisohjelman keskeisin yhteistyökumppani. Heitä on osallistunut palvelumuotoiluprosesseihin ja johdon työelämäsparrauksessa oli yli 200 edustajaa. Keuda on erittäin suuri vankilakouluttaja ja tähän liittyen myös mukana monessa vankilakoulutukseen liittyvässä hankkeessa. Vuonna 2019 päättyi Sujuvat siirtymät - hanke ja uutena alkoi Keudan koordinoima Transit - Rikosseuraamusasiakkaat osaamisella työelämään. Hanke edistää rikosseuraamusasiakkaiden koulutussiirtymiä opintojen jatkumisen turvaamiseksi kehittämällä uusia ohjaus- ja tukitoimia ja toteuttamalla valtakunnallisen valmennusohjelman opetus- ja vankilahenkilöstölle. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Rikosseuraamuslaitoksen sekä vankilaopetusta järjestävien koulutuksen järjestäjien henkilöstö, sekä yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstö. Hanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Keudalle strategiarahoitusta 840 000. Rahoituksella on vuosina 2018 ja 2019 kehitetty henkilöstön HOKSosaamista, opetustarjonnan uusia pedagogisia ratkaisuja ja pedagogista johtamista, jatkuvan haun prosessia, yhden luukun palvelun toimintatapaa, Keudan omien työympäristöjen käyttöä oppimisympäristöinä ja Orchidea-innovointityökalun käyttöönottoa (mm. strategiaprosessin tukena). Vuonna 2019 OKM myönsi Keudalle strategiarahoitusta 541 000. Rahoituksella on vuonna 2019 tehty opetushenkilöstön osaamiskartoitukset (HOKS-osaaminen ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen osaaminen) ja käynnistetty tarvittavat kehittämistoimet osaamisen varmistamiseksi. Molempien strategiarahoitusten käyttöaika päättyy 31.12.2020. Keuda on ollut kumppanina useissa muiden koulutuksen järjestäjien tai organisaatioiden koordinoimissa eri rahoituksilla olevissa hankkeissa mm. Parasta palvelua Etelä (oppisopimus- ja koulutussopimusprosessien kehittäminen), Parasta DigiTukea (kansalliset yhteentoimivuuden kuvaukset), PRIKKA (opintotarjontamallin kehittäminen), JYMY (esimiestyön kehittäminen), VANKKA (vankilaopetuksen toteuttaminen), Korea Technet, Chinet ja Akkuna (kv-verkostohankkeet). 43

Vuonna 2019 käynnissä olleet suurimmat Keudan koordinoimat hankkeet: hankkeen nimi tavoite/käyttötarkoitus rahoittaja hankkeen kokonaisbudjetti Keudan toiminnan budjetti Valtionavustushankkeet Vuonna 2020 jatkuvat Parasta Palvelua - koordinointihanke Parasta johtamista, Etelä LARK - Kohti huippulaatua LARK - Painopiste 4 valtakunnallinen koordinointi Andra Chansen Innostu liikunnalla Vuonna 2019 päättyneet Sujuvat siirtymät Virtaa vertaisilta - LARK-kasi EU-hankkeet Oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen toimintaprosessien kehittäminen OKM 1 000 000,00 1 000 000,00 Osaamisperusteisuuden, asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtaminen OPH 478 318,00 145 504,00 Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen OPH 775 000,00 88 600,00 Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen - valtakunnallinen koordinointi OPH 17 550,00 17 550,00 Ruotsin kieln ja kulttuurin osaamisen lisääminen SKF 26 666,67 26 666,67 Opiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäiviin Avi 82 000,00 82 000,00 yhteensä 2 379 534,67 1 360 320,67 Ammatillisen vankilaopetuksen toimintamallin kehittäminen RISE 40 000,00 40 000,00 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen OPH 221 100,00 22 545,00 yhteensä 261 100,00 62 545,00 Vuonna 2020 jatkuvat Transit ESR 520347,00 520347,00 yhteensä 520347,00 520347,00 KV-hankkeet Vuonna 2020 jatkuvat Kiito Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus+ 251967,00 251967,00 ArtECult VII Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus+ 171 127,00 171 127,00 KA1 Mobility Charter Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus+ 115 787,00 115 787,00 yhteensä 538881,00 538881,00 Vuonna 2019 päättyneet Mowie Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus+ 150030,00 150030,00 yhteensä 150030,00 150030,00 44

Yhteiset palvelut Tulosalueen päätehtävä Yhteiset palvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keudan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Tehtävänä on tarjota koulutuskuntayhtymän eri koulutusaloille ja toimipisteille niiden tarvitsemia palveluja laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhteisissä Palveluissa tuemme oppimista ja tarjoamme asiantuntemusta. Tuemme, autamme ja ohjaamme eri tulosalueita yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tuotamme sisäisille ja ulkoisille asiakkaillemme asiakaslähtöisiä palveluita. Lisäksi Yhteiset palvelut tukee demokraattista päätöksentekoa. Yhteiset palvelut sisältää hallinto-, talous-, henkilöstö-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen toiminnot ja menot. Yhteisiin palveluihin kuuluu myös Keudan kokous- ja tapahtumapalvelut. Yhteiset palvelut vastaa omalta osaltaan Keudan strategian käytäntöön viemisestä, laadunhallinnasta, uuden ammatillisen koulutuksen toimeenpanosta sekä uuden organisaation mukaisen toiminnan juurruttamisesta. Toiminnan päämäärät ja toiminnalliset tavoitteet Keudassa luot oman polun ammattiin Tietohallintopalveluissa siirryttiin ulkoistetuista helpdesk-palveluista omana työnä toteutettuun helpdesk-palveluun ja lähitukeen. Samassa yhteydessä luovuttiin laitteiden vuokrauksesta ja tehtiin merkittäviä investointeja nykyaikaiseen laitekantaan. Strategisten järjestelmien integraatiota ja näiden prosessien työnkulkuja kehitettiin. Samalla luovuttiin osittain päällekkäisistä järjestelmistä. Robotiikkaa kehitettiin Nao- ja Pepper -robottien avulla, lisäksi panostettiin 3D tulostukseen sekä virtuaaliympäristöjen kehittämiseen. Kiinteistöpalveluissa on osaltaan huolehdittu siitä, että Keudan kiinteistöt ovat ajantasaisia ja turvallisia oppimisympäristöjä korjaamalla ja kehittämällä niitä talousarvion mukaisesti. Vuonna 2019 aloitettiin kaikkia kiinteistöjä koskeva lukitusjärjestelmän päivitys, jota jatketaan myös 2020. Kaikissa huoltotoimissa ja saneerauksissa on otettu energiatehokkuus huomioon mahdollisimman hyvin. Energiankulutuksemme on pysynyt vuonna 2016 saavutetun tehokkuustavoitteen tasolla. Sisäisen yhteistyön ja tiedottamisen parantamiseksi kiinteistöpalveluissa on tarkistettu mm. pelastussuunnitelmat ja tuotu edelleen esille Notecrow- ja BEMhuoltokirjan palaute- ja palvelupyyntölinkit. 45

Keuda luo työelämäkumppanuuksia Keudan kokous- ja tapahtumatilojen ulkoinen euromääräinen myynti ylitti talousarviotavoitteet. Sibeliuksenväylän Rantasaunalla ulkoisia varauksia oli vuoden aikana 120 kpl ja Keuda-talon kokoustiloissa 146 kpl. Keudan käyttöön kokous- ja tapahtumatiloja varattiin 3 360 kertaa. Keuda-talon tapahtumien kehittäminen oppimisympäristönä jatkui muun muassa yhteistyön lisäämisellä turvallisuusalan koulutuksen kanssa. Kerava-salia vuokrattiin yleisötilaisuuksiin 136 päivänä, tilaisuuksien kerätessä yhteensä ennätykselliset 31 153 kävijää. Keudan opetusta ja tapahtumia Kerava-salissa järjestettiin 50 päivänä. Vuoden aikana kehitettiin erityisesti Keudan työelämäpalautteen kokonaisuutta yhteistyössä opetus- ja koulutuspalvelujen sekä työelämäpalvelujen kanssa. Keudassa saa innostua ja innostaa Keudan toimipisteisiin nimettiin aulapalveluvastaavat, tavoitteena lisätä opastusta ja neuvontaa toimipisteen toimivuuden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä hyvän henkilöstökokemuksen edistämiseksi. Vuonna 2019 laadittiin AV-linjaukset, joiden mukaisesti Keudassa ylläpidetään ja kehitetään AV-ympäristöjä. AV-hankinnat kilpailutettiin AV-linjausten mukaisesti. Keudan ruokapalvelut toimivat 2019 vastuullisesti ja resurssiviisaasti huomioiden opiskelijoiden omat opintopolut ja asiakasvirrat. Taloudellinen tulos oli vuonna 2019 hyvä. Erityisesti kustannukset pienenivät elintarvikkeissa hävikin seuraamisen ja ostojen keskittämisen kautta. Osallistuimme moniin tapahtumiin esim. Saaren Joulumaahan ja palvelimme laajasti yhteistyökumppaneita kuten Spesiaa, Mäntsälän kuntaa ja lukuisia yksityisiä päiväkoteja oman toiminnan lisäksi. Keudan ruokapalvelut toimivat merkittävänä oppimispaikkana alan opiskelijoille mahdollistaen mm. 12 oppisopimusta ja lukuisia koulutussopimuksia 9 toimipisteessä. Ruokapalvelut on ollut vahvasti mukana suunnittelemassa Diakonissalaitoksen Hoivan kanssa uudenlaista ja laaja-alaista oppimisympäristöä Järvenpäässä sijaitsevalla Hoiva-kampukselle. Siivouskoneiden käyttöä sekä niiden omatoimista hoitoa ja huoltoa on tehostettu mm. siirtämällä joitakin siivouskoneita eri toimipisteisiin. Lisäksi on hankittu joitakin uusia koneita ja näin on saatu tarkoituksenmukaisia koneita eri kohteisiin ja niiden käyttö on lisääntynyt. Koulutukset jatkuvat 2020. HR-järjestelmän käytettävyyttä on kehitetty, perehdytyslomakkeisto on uusittu ja henkilöstöhallinnon prosesseja on tarkasteltu. Näiden kehitystyö ja asiakaslähtöinen tarkastelu jatkuu vuonna 2020. Työkyvyttömyysriskien alentamiseksi kehitämme edelleen aktiivisen välittämisen toimintamallia. Lisäksi varhaisen tuen toimintamallin mukaista toimintaa on valmennettu esimiehille. Syksyllä 2019 toteutettiin laaja henkilöstötutkimus, jonka toteuttajana oli Eezy Spirit. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään uuden strategian käytäntöön viennin yhteydessä. 46

Orchidea-innovointityökalu oli aktiivisessa käytössä ja sen avulla osallistettiin esimerkiksi Keudan henkilöstöä strategian laadintaan. Olemme toimineet alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa aktiivisina kumppaneina ja mahdollisuuksien mukaan myös hankkeiden vetäjinä. Tietosuoja Vuoden 2019 alusta tuli voimaan kansallinen tietosuojalaki, jonka myötä myös ammatilliseen koulutukseen tuli noudatettavaksi EU:n tietosuoja-asetus. Keudan suunnitelmien ja ohjeiden laadinnassa on otettu huomioon EU:n tietosuojaasetuksen ja kansallisen tietosuojalain määräykset. Tietosuojavastaava on pitänyt useita tietosuojaan liittyviä esityksiä eri henkilöstöryhmille (mm. yhteiset palvelut, esimiesfoorumit, uuden henkilöstön perehdytystilaisuus). Esityksissä on paneuduttu henkilötietojen käsittelyn perusasioihin sekä yksittäisiin asioihin esim. kamera- ja kulunvalvontaan liittyvä henkilötietojen käsittely. Vuoden aikana on selvitetty useita esille tulleita tietosuojaan liittyviä tapauksia. Tapaukset ovat olleet pieniä, eikä niistä ole tarvinnut tehdä ilmoitusta Tietosuojavaltuutetun toimistoon. Esille tulleiden tapausten myötä toimintaa ja ohjeistuksia on tarkasteltu ja tarvittaessa muutettu. Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Arkistolaitos suosittelee, että sähkösyntyinen aineisto tulee säilyttää sähköisesti. Keudassa sähköinen arkisto on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon määräaikaisten asiakirjojen säilyttämisessä. Pysyvästi säilytettävät asiakirjat säilytetään edelleen paperilla (mm. tutkintotodistukset, palkkakortit). Kun käyttöön otetaan uusia palveluja ja järjestelmiä, selvitetään siinä yhteydessä myös sähköisen säilyttämisen mahdollisuudet. Vuoden aikana tehtiin päätös, että asianhallintajärjestelmä päivitetään uuteen versioon vuoden 2020 aikana. Uusi asianhallintajärjestelmä vaatii ajantasaisen tiedonohjaussuunnitelman ja tämän johdosta tiedonohjaussuunnitelman päivittäminen on siirretty vuoden 2020 alkuun. Tilikauden tulos Koko Keudan rahoituksen niukkeneminen on tarkoittanut toiminnan merkittävää tehostamista ja säästöjä myös Yhteisissä palveluissa. Yhteisten palvelujen nettomenot vuoden 2019 tilinpäätöksessä olivat yhteensä n.10,6 milj.. Edelliseen vuoteen verrattuna ne kasvoivat noin 500 000. Tätä selittää mm. se, että aiemmasta poiketen suurin osa IT-menoista kirjattiin Yhteisten Palvelujen tulosalueelle. Yhtymävaltuuston vuodelle 2019 asettama tilikauden tulostavoite saavutettiin ja se ylittyi n. 72 000. Ilman lisäpoistoja ja arvonalentumisen kirjauksia tulos olisi ylittynyt n. 300 000. 47

Toteutumisvertailu 2019 Yhteiset palvelut KÄYTTÖTALO USOSA (ulk+sis) TA 2019 TA - muutos TA + muutos Toteutuma Poikkeama Toimintatulot 1 912 750 1 912 750 2 545 084,90 632 335 Myyntitulot 1 502 750 1 502 750 1 695 714,93 192 965 Maksutulot 0 0 2 053,65 2 054 Tuet ja avustukset 30 500 30 500 319 232,98 288 733 Muut toimintatulot 379 500 379 500 528 083,34 148 583 Toimintamenot -12 852 545-12 852 545-13 118 587,40-266 042 Henkilöstömenot -5 034 744-5 034 744-5 140 361,53-105 618 Palvelujen ostot -2 809 285-2 809 285-3 158 168,95-348 884 Aineet tarvikkeet ja tavarat -3 579 475-3 579 475-3 363 664,29 215 811 Avustukset -14 000-14 000-16 650,00-2 650 Muut toimintamenot -1 415 041-1 415 041-1 439 742,63-24 702 Toimintakate -10 939 795-10 939 795-10 573 502,50 366 293 Rahoituskulut(-) ja tuotot(+) 1 000 1 000-283,17-1 283 Poistot ja arvonalentumiset -3 432 710-3 432 710-3 725 880,55-293 171 Tilikauden tulos -14 371 505-14 371 505-14 299 666,22 71 839 Tunnuslukuja Opiskelijavuosi 6580 6580 6 206-374 /opiskelijavuosi 1 835 1 835 2 304 469 Hallinto- ja johtamis- sekä h 282 282 251-31 Tietohallintopalvelut 302 302 363 61 Kiinteistöpalvelut 672 672 1 213 541 Siivouspalvelut 171 171 180 9 Ruokapalvelut 380 380 240-140 Kokous- ja tapahtumapalvel 11 11 58 47 Tilikauden tulos kohdistetaan tulosalueille todellisten kustannusten mukaan Opiskelijavuosi 5912 294 6206 Yhteiset palvelut Opetus- ja Työelämäpalvelut koulutuspalvelut Yhteensä Hallinto- ja johtamis- sekä hlöstö- ja talouspalvelut 1 486 520 70 810 1 557 330 Tietohallintopalvelut 2 152 832 102 550 2 255 382 Kiinteistöpalvelut 7 183 155 342 169 7 525 324 Siivouspalvelut 1 063 459 50 658 1 114 117 Ruokapalvelut 1 422 242 67 748 1 489 990 Kokous- ja tapahtumapalvelut 341 267 16 256 357 523 Yhteisten palvelujen vyörytyserät 13 649 474 650 192 14 299 666 48

Opetus- ja koulutuspalvelut Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Keudan Opetus- ja koulutuspalvelut toteuttaa tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Koulutustarjonta kattaa tällä hetkellä 79 tutkintoa kaikilla koulutusaloilla. Koulutusta tarjotaan myös työvoimakoulutuksena. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi järjestetään ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta VALMAA sekä aikuisten perusopetusta. Maahanmuuttajien koulutusta toteutetaan vapaan sivistystyön rahoituksella kohdennettuna luku- ja kirjoitustaidon opetukseen osana kotoutumissuunnitelmaa. Lisäksi kansanopiston koulutuksena on toteutunut kuvataideopetusta. Omistajakuntien työpajojen kanssa tehdään yhteistyötä ja niiden toimintaympäristön opinnollistaminen on käynnissä. Kysyntälähtöiset täydennyskoulutukset sekä asiakaskohtaiset räätälöidyt koulutukset täydentävät koulutustarjontaamme. Koulutustoimintaa on 11 toimipisteessä seitsemällä paikkakunnalla: Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa ja Helsingissä. Auto- ja logistiikkapalvelut Auto- ja logistiikkapalvelujen toimialalla tarjottiin koulutusta auto- ja logistiikka-alan perustutkintoissa, logistiikka-alalla varastoalan- ja kuljetusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sekä autoalalla ammattitutkinnossa. Toimialalla pidettiin yllä vuoropuhelua ja koulutusten toteutusten suunnittelua yhdessä alueen yritysten ja toimijoiden kesken. Autoalalla järjestettiin Taitaja2019 autoasennuksen semifinaalit Nurmijärvellä. Auto- ja logistiikka-alan kumppanuusverkostossa järjestettiin kaksiosainen ennakointi-iltapäivä, joissa luotiin yhteistä katsetta tulevaisuuteen. Tavoitteena oli 699 opiskelijavuotta ja 254 tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritustavoitteesta 209 kohdistui opetus- ja koulutuspalveluille ja 45 työelämäpalveluille. Opiskelijavuosia kertyi 689 ja tutkintosuorituksia 156. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen toimialalla tarjottiin koulutusta seuraaviin tutkintoihin: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, hius- ja kauneusalan erikoisammattitutkinto, mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto ja -erikoisammattitutkinto sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto. Tutkinnoissa kehitettiin uusia pedagogisia toteutusmalleja opiskelijoiden yksilöllisten polkujen mahdollistamiseksi. Erityisesti kasvoi monimuotokoulutuksen opiskelijoiden määrä kasvatus- ja ohjausalalla. Työelämäyhteistyö on lisääntynyt ja monimuotoistunut. Diakonissalaitoksen Hoivan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä liittyen Järvenpäähän rakennettavaan Hyvinvointikampuksen hoivayksikön kanssa tehtävään opetusyhteistyöhön. Tavoitteena oli 894 opiskelijavuotta ja 440 tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritustavoitteesta 378 kohdistui opetus- ja koulutuspalveluille ja 62 työelämäpalveluille. Opiskelijavuosia kertyi 957 ja tutkintosuorituksia 404. Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelujen toimialalle kuului liiketalouden-, media-alan, kulttuurialan- ja tieto- ja viestintätekniikan tutkintoja. Jatkuvaa hakua on kehitetty eri tutkinnoissa ja mahdollistettu yksilöllisiä polkuja opiskelijoille. Henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelman mukaan opiskelijat ovat voineet suorittaa opinnot omaan tahtiinsa nopeasti tai hitaampaa polkua. Tämä on vaatinut henkilöstöltä uudenlaista tapaa ajatella, ohjata opiskelijoita ja tehdä toiminnasta jatkuvaa. Uusia opiskelijoita on otettu jatkuvan haun ohjauspäivien kautta. Vaikka opiskelijoita on valmistunut pitkin vuotta, opiskelijamäärä on pysynyt samana tai jopa kasvanut. Jatkuvan haun mahdollistamisen myötä opintotarjontaa on kehitetty edelleen. 49

Työelämäyhteistyö on ollut aktiivista esimerkiksi erilaisten projektien kautta varsinkin omistajakuntien kanssa. Akuutteihin työelämän tarpeisiin on vastattu sekä tutkintokoulutuksella että räätälöidyillä täydennyskoulutuksilla. Toimialalla toteutettiin myös kansanopistokoulutusta. Tavoitteena oli 1029 opiskelijavuotta ja 703 tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritustavoitteesta 433 kohdistui opetus- ja koulutuspalveluille ja 270 työelämäpalveluille. Opiskelijavuosia kertyi 1309 ja tutkintosuorituksia 516. Luonnonvara- ja ympäristöpalvelut Vuonna 2019 perustutkintoja tarjottiin maatalous-, puutarha-, luonto- ja ympäristöala-, metsä- ja maarakennusalalla. Osaamisaloja oli useita, joten opiskelijoiden mahdollisuus valita opintoja toteutui laajasti. Lisäkoulutuksena tarjottiin puutarha- ja maatalousalan tutkintoja sekä yksittäisiä lisäkoulutuspäiviä ammattilaisille ja harrastajille. Floristiikan kilpailutoiminnassa menestyminen toi uusia opiskelijoita. Taitaja kilpailuihin osallistui 5 opiskelijaa, saavutuksina kulta, hopea ja pronssi. Worldskills-kilpailuihin Kazaniin osallistui yksi floristiikan opiskelija. Jatkuva haku ja opiskelijalle laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on vaatinut henkilökunnalta sitoutumista ja uudenlaista ajattelua. Oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia hankkia osaamista myös työelämässä on kehitetty monipuolisesti. Alalla hyödynnettiin kesäoppisopimuksia ja muita lyhytkestoisia oppisopimusjaksoja, mikä edesauttoi työllistymistä kausitöihin. Yhteistyö Työelämäpalveluiden kanssa on tiivistynyt ja se on osa arkipäivän toimintaa. Kumppanuusverkostot kokoontuivat säännöllisesti. Joulumaatapahtumaa hyödynnettiin asiakastapaamisissa ja erilaisissa yhteistyökuvioissa. Uusi Päälliköntalo-opiskelijahotelli mahdollistaa lyhytaikaisten aikuisopiskelijoiden yöpymisen Saarella. Tavoitteena oli 708 opiskelijavuotta ja 237 tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritustavoitteesta 219 kohdistui opetus- ja koulutuspalveluille ja 18 työelämäpalveluille. Opiskelijavuosia kertyi 734 ja tutkintosuorituksia 219. Palvelualat Palvelualalla toteutettiin seuraavia perustutkintoja: ravintola- ja catering-, elintarvike-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu-, matkailu- sekä tekstiili- ja muotialan perustutkintoja. Näiden lisäksi tarjottiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Yrittäjyyden sekä esimiestyön ja johtamisen koulutuksia toteutettiin kaikille aloille. Alalla suoritettiin koko tutkintoja ja tutkintojen osia. Esimiesten, johtajien, yrittäjien ja yritystoimintaa suunnittelevien osaamisen kehittämiseen oli tarjolla tutkintotavoitteisten koulutuksien lisäksi asiakaskohtaisesti suunniteltuja valmennuksia ja täydennyskoulutusta. TE-palvelujen kanssa järjestettiin pikataival-koulutuksia ravintola- ja catering-alalla sekä puhdistuspalvelualalla tavoitteena helpottaa haastavaa työvoimapulaa. Lisäksi toteutettiin rekrytointiin tähtäävää oppisopimuskoulutusta. Työelämäpalvelujen ja yritysten kanssa järjestettiin kaksi kumppanuusverkostotapaamista sekä kaksi työtoritapahtumaa. Toimintavuonna solmittiin yksi uusi kumppanuussopimus. Taitajakilpailujen finaalissa oli mukana opiskelijoita ravintola- ja catering-alalta. Kokkilajista saatiin kultaa. Sibeliuksenväylällä toteutettiin kesätoimintaa kaikkien alojen yhteistyönä ravintola-, kahvila-, puhtaanapito-, majoitus- ja pesulatoiminnan merkeissä. Toimintavuonna käynnistettiin myös alan vankilakoulutuksen kehittäminen. Palvelualojen tavoitteena oli 897 opiskelijavuotta ja 431 tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritustavoitteesta 413 kohdistui opetus- ja koulutuspalveluille ja 18 työelämäpalveluille. Opiskelijavuosia kertyi 793 ja tutkintosuorituksia 439. Teknologia- ja rakentamispalvelut Teknologia- ja rakentamispalvelut kouluttivat laajasti uusia osaajia tekniikan eri aloille. Yhteishaussa turvallisuus-, rakennus- ja sähköalan sekä kone- ja tuotantotekniikan koulutukset kasvattivat hakijamääriään edellisvuodesta. Jatkuvan haun kautta aloittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut. Haussa olleista uusista energia-alan järjestämisluvista ei vielä saatu päätöksiä. Valtionosuudella rahoitettua työvoimakoulutusta toteutettiin pilottikoulutuksena mm. kone- ja tuotantotekniikan alalla. 50

Pitkäkestoinen työvoimakoulutus oli suunnattu rakennus-, kiinteistönhoito-, putkiasennus-, kylmäasennus- sekä hitsauskoulutuksiin ja niihin käytettiin n. 50 opiskelijavuotta. Ala oli mukana Teknologiateollisuuden strategiaverkostossa. Alueen teknologiayritysten kanssa järjestetty Teknologiatiistai veti ennätysmäärän innostuneita peruskoululaisia tapahtumaan. Toteutus oli paras tähän asti järjestetyistä ja se sai paljon kiitosta osallistujilta. Tapahtumassa painotettiin toiminnallisuutta ja nostettiin vahvasti esille uutta teknologiaa kuten virtuaalitodellisuutta, robotiikkaa sekä ohjelmointiosaamista. Toimiala oli mukana vankilaopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen kehittämisyhteistyössä Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen kanssa. Vuoden aikana toteutettiin Sujuvat siirtymät -kehittämishanke. Saimme tälle kehittämistyölle jatkorahoituksen ESR-hankkeesta. Vankilakoulutuksen koulutustarjontaa lisättiin ja sen myötä opiskelijavolyymiä on saatu kasvatettua ja hyvä kehitys jatkuu. Tavoitteena oli 1713 opiskelijavuotta ja 494 tutkintosuoritusta. Tutkintosuoritustavoitteesta 451 kohdistui opetus- ja koulutuspalveluille ja 43 työelämäpalveluille. Opiskelijavuosia kertyi 1470 ja tutkintosuorituksia 401. Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, VALMA Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) antaa opiskelijoille valmiuksia hakea ammatilliseen tutkintokoulutukseen ja vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto. Valma-koulutukseen oli jatkuva haku ja opiskelijavuosia toteutui 85. Talousarviovuonna lisättiin ammatillisiin perustutkintoihin siirtymisen joustavuutta. Tavoitteena oli, että Valma-koulutuksessa opiskelleet pääsisivät siirtymään joustavasti sisäisellä palveluohjauksella ilman yhteishakua perustutkintoihin. Tavoite toteutui 34 opiskelijan kohdalla. Aikuisten perusopetus sekä luku- ja kirjoitustaidon opetus Aikuisten perusopetusta kehitettiin ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta. Vuonna 2019 opiskelijamäärä oli n. 80, jotka suorittivat yhteensä 1843 kurssia. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta tutustua ammatilliseen koulutukseen. Aikuisten perusopetuksessa opiskelevat ohjattiin sisäisellä palveluohjauksella joustavasti ilman yhteishakua perustutkintoihin tai Valma-koulutukseen. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta maahanmuuttajataustaisille tarjottiin vapaan sivistystyön rahoituksella. Näitä opiskelijoita oli vain muutama ja heidät integroitiin aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheen opiskelijoiden ryhmään. Toiminnan painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet 2019 Keudassa rakennat oman polun ammattiin Keudassa tarjotaan asiakaslähtöisiä ja osaamisperusteisia opetus- ja koulutuspalveluita. Jatkuvan haun organisoiminen ja erinomainen toteutuminen on mahdollistanut ympärivuotisen opintojen aloittamisen. Yhteishaun kautta tulleille opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus aloittaa opinnot jo kesäkuussa. Orientaatiopäivä järjestettiin 24.6.2019. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (hoks) on ollut keskeisessä roolissa ja sen laadinnan ja seurannan kehittämiseen on panostettu toimintavuonna paljon. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, opiskelijan mahdollisuuksiin edetä opinnoissaan joustavasti, ammattitaidon hankkimisen mahdollistamiseen monipuolisesti eri oppimisympäristöissä sekä työllistymistä edistävien valintojen tukemiseen on löydetty uusia ratkaisuja. Tämä on näkynyt lyhentyneinä opiskeluaikoina. Keudasta voi valmistua joka kuukausi. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista eri pituisilla koulutus- ja oppisopimusjaksoilla on hyödynnetty osaamisen hankkimismahdollisuutena entistä suunnitelmallisemmin. Yhteisten tutkinnon osien opintotarjonta, niiden verkkototeutukset, korttikoulutukset, toimipisteiden yhteinen ammatillinen tarjonta ja Keuda-tasoinen yhteinen tarjonta on rakennettu opintotarjottimelle, josta opintoja voidaan valita opiskelijan opintosuunnitelmaan tarpeen mukaan. Osuuskunta Yrittämö toimi oppimisympäristönä useille opiskelijoille. Keudan opiskelijoiden yrittäjyysosaamista on tuettu erilaisilla projekteilla. Keuda Hiuksen asiakaspalvelua on hoitanut viisi NY-yritystä (Nuori Yrittäjä). 51

Eri aloilla on toteutettu sekä 12h-yrittäjyysleirejä että 24h-yrittäjyysleiri. NY-yrityksiä on ollut valokuvaajilla, graafisilla suunnittelijoilla ja liiketalouden opiskelijoilla. Lisäksi toteutettiin KeudaStartUp-projekti Nurmijärvellä, jossa yhdistettiin useamman toimialan opiskelijoita ja yrittäjyysopintoja. Oppimisen tuki on muodostunut Opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoista, keudaattoritoiminnasta ja erityisen tuen toimenpiteistä. Syksyn 2019 aikana kartoitettiin oppimisen tuen mahdollisuudet ja luotiin uusia rakenteita vuodelle 2020. Toimintaa koordinoi kokoaikaisesti erityisopettaja. Työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista on parannettu yhteistyössä työelämäpalveluluiden ja ohjauspalveluiden kanssa. Uraohjaus toteutuu mm. Työtoreilla ja toimipistekohtaisissa pajavalmennuksissa. Kuluneena vuonna rakennettiin toimiva rajapinta kansalliseen KOSKI-järjestelmään ja opintohallintajärjestelmän toimintaa ja käytettävyyttä yhteisenä työkaluna on pystytty kehittämään merkittävästi. Osaamisen seurannan työkalut Workseed ja osaamispassit ovat käytössä lähes kaikissa perustutkinnoissa. Digitaalisuuden kehittäminen osaksi opintoja on toteutunut Digipajoissa, joissa opettajat ja opiskelijat perehtyivät uusiin tekniikoihin osana oman alansa tavoitteita. Kansainvälisessä toiminnassa toteutettiin n. 140 yli 2 viikkoa kestävää opiskelijaliikkuvuutta. Vastaanotimme kymmenen kv -kumppanimme kautta tulevaa opiskelijaryhmää, sekä kahdeksan lyhyempää asiantuntijavierailua ja/tai yksittäisen opettajan jobshadowing -vierailua. Erasmus+ ohjelman lisäksi toimimme kahdessa OPH:n verkostossa (Finko Edu Korea, FinVET in China) ja koordinoimme Akkuna-verkoston palvelualojen työryhmää Venäjälle. Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen -tutkinnon osan suoritti sata opiskelijaa. Kotikansainvälistymistä toteutettiin mm. matkailualan opiskelijoiden kanssa. He suunnittelivat ja toteuttivat ohjelmaa kahdelle kv-ryhmälle, ja esittelivät koulua useammalle vieraalle. Myös esim. autoalalla on järjestetty vapaa-ajan toimintaa kvopiskelijoille yhdessä Keudan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Kilpailutoiminnassa saatiin 13 Taitajafinalistia, joista yksi oli parilaji. Keudan opiskelijat saivat 3 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssin, 2 neljättä sijaa, 1 viidennen sijan, 1 kuudennen sijan ja 2 seitsemättä sijaa. Yksi floristiikka-alan opiskelija osallistui Worldskills - kilpailuihin Kazanissa Venäjällä. Lisäksi liikunnan Saku Games -tapahtumaan ja Keudan omiin liikuntakisoihin osallistui satoja opiskelijoita. Saku Starsiin osallistui n. 50 opiskelijaa ja n.10 henkilökunnan edustajaa huoltajina. Keuda luo työelämäkumppanuuksia Opetus- ja koulutuspalvelut ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Työelämäpalvelujen kanssa. Opetus- ja koulutuspalvelut olivat edelleen mukana valtakunnallisessa kehittämishankkeessa, jossa kehitettiin koulutussopimuksella tai oppisopimuksella toteutettavaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosesseja. Keväällä 2019 kartoitettiin tiimeissä henkilöstön oppisopimus- ja koulutussopimus sekä HOKS-prosessiin liittyvä osaaminen Parasta palvelua -kokonaisuuden testillä. Opetus- ja koulutuspalveluihin nimettiin työelämän kehittäjäopettajia. He ovat perehtyneet asiakkuuspäälliköiden kanssa syksyn 2019 aikana oppisopimusten laadintaan ja syventäneet osaamistaan koulutussopimusten laadinnasta. Työelämäkehittäjäopettajien ja asiakkuuspäälliköiden sekä palvelusuunnittelijoiden kesken tehty yhteistyö on selkeyttänyt oppisopimusprosessia ja tuonut keskusteluun koulutussopimusten ja oppisopimusten prosessien eroja ja yhtäläisyyksiä. Tuntemus sopimusten käyttöön on laajentunut ja tavoite on tarjota joustavammin asiakkaillemme kumpaakin vaihtoehtoa. 52

Kehittämisvastaavat ovat tehneet työtä HOKS-tukena, osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien päivityksessä ja AMOSAa-suorituspolkujen sekä osaamispassien laadinnassa. Työtä on tehty tiimien sisällä kehittäen yhteistä ymmärrystä vaadittavasta osaamisesta ja HOKSin mahdollisuuksista myös työelämässä oppimiseen. Työtä on tehty paljon ja se on tuottanut tulosta. Tiimiesimiehet ovat olleet hyvin työssä tukena. Työelämätoimikuntien vierailukäyntejä järjestettiin monille aloille vuoden aikana. Työelämätoimikunnilta on saatu erittäin kiitettävää palautetta. Myös Valma-koulutuksessa toteutettiin opiskelijoiden työelämäjaksoja ja aikuisten perusopetuksen opiskelijat olivat työelämään tutustumassa opintojen päättövaiheessa. Työelämäyhteistyötä on syvennetty kumppanuuksiksi ja kehitetty uusia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Opetus- ja koulutuspalveluissa panostettiin asiakkuuksienhallinnan osaamisen kehittämiseen, jotta kaikki toimialat pystyvät palvelemaan asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin. Alueen yrityksiä on palveltu myös täydennyskoulutustarjonnalla. Kaikilla aloilla hyödynnettiin kumppanuusverkostojen asiantuntemusta. Työpaikalla järjestettävän oppimisen lisäksi toteutettiin työelämälähtöisiä projekteja eri aloilla. Osallistuimme muun muassa European Vocational Skills week -tapahtumaan Finlandia talolla. Floristiikan opiskelijat tuottivat tilaisuuteen kukka-asetelmat koko viikon ajan ja matkailualan opiskelijat toimivat oppaina kansainvälisille vieraille. Keudassa saa innostua ja innostaa Uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädäntömuutokset haastoivat ja samalla innostivat meitä edelleen. Toimintavuonna hyödynsimme saatua strategiarahoitusta organisaation ja toimintakulttuurin laaja-alaiseen uudistamiseen vastaamaan reformin tavoitteita. Henkilöstön osaamisen kehittäminen oli keskiössä uuden ammatillisen koulutuksen totuttamisessa. Uusi ammatillinen koulutus asetti haasteita johtamisjärjestelmälle sekä oppimisympäristöjen ja pedagogisten toimintamallien kokonaisvaltaiselle uudistamiselle. Vuoden aikana laadimme yhteistyössä Dazzle Oy:n kanssa dialogialustoja muutoksen tueksi. Samaan aikaan käynnistimme Pedatori-valmennusohjelman, jossa dialogialustojen avulla käsiteltiin keskeiset ammatillisen koulutuksen prosessit. HOKSin tekemisen tueksi laadittiin Opettaja ja opiskelija dialogissa -alusta ja koko valmennuksen tueksi Opettajana Keudassa -alusta. Toimialapäälliköt ohjeistettiin Pedatorien vetämiseen ja niihin osallistui koko opetus- ja ohjaushenkilöstö. Henkilöstöä kannustettiin edelleen ideoimaan ja kokeilemaan uusia tapoja toimia ja kehittää koulutusta sekä omaa työtään. Uusi vuosityöaika toi opettajien työhön joustavuutta. Henkilöstön työhyvinvointia pyrittiin lisäämään osallistamalla henkilöstöä entistä enemmän tiimien toiminnan suunnitteluun ja alojen kehittämiseen. Henkilökunnan vastuuta kasvatettiin sekä opetuksen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa että toteutuksissa tiimeissä. Tiimitoiminnan kehittäminen ja tiimien autonomian lisääminen olivat kehittämisen keskiössä. Kaikille esimiehille järjestettiin tiimivalmennusta. Toimintavuonna järjestettiin tulosalueen omia sekä Työelämäpalveluiden kanssa yhteisiä kehittämispäiviä sekä työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia. Talousarviovuoden aikana käynnistyi Keudan strategiaprosessi ja samalla Opetus- ja koulutuspalveluiden organisaation uudistamisprosessi. Henkilöstö osallistui prosessiin eri vaiheissa. Käydyn prosessin perusteella vahvistui näkemys, että tarvitaan paikallista ja ihmisläheistä johtamista. 53

Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2020-2021 Tilikauden tulos Ammatillisen koulutuksen reformi, vuoden 2018 alusta voimaan tullut lainsäädäntö ja uudistuneet tutkinnot tuovat edelleen haasteita ja merkittäviä muutoksia toimintaan. Uudistukset haastavat henkilöstöä ja työn paineet näkyivät henkilöstötutkimuksen tuloksissa. Henkilöstö uskoo tulevaisuuden olevan kuitenkin valoisa ja vastausten mukaan periaatteita ja arvoja noudatetaan arjessa. Näiden tulosten varassa on hyvä edelleen rakentaa tulevaisuutta toimintaympäristön muutoksissa. Keudan uusi strategia ja sen mukanaan tuoma organisoituminen näkyvät arjessa heti alkuvuodesta 2020. Toimintaympäristön muuttuessa oli tarve vahvistaa lähijohtamista. Organisaatiokulttuurin muutos tukee myös selvemmin pedagogista toimintakulttuuria. Keudan eri toimipisteet on koottu neljäksi kampukseksi. Kampusta johtaa koulutusjohtaja. Toimipisteissä toiminta ja johtaminen perustuvat asiantuntijatiimeihin, joiden esimiehinä toimii toimialapäälliköt ja tiimiesimiehet. Ohjaus- ja suunnittelupalveluita johtaa koulutusjohtaja/vararehtori ja rehtorin vastuualueella on kokonaisuuden lisäksi kv- ja kilpailutoiminta, kehittäminen sekä yrittäjyys- ja johtamiskoulutukset. Työelämässä ja erityisesti eri teknologioissa ja ansaintalogiikoissa tapahtuvat muutokset eri toimialoilla vaikuttavat suoraan kaikkien alojen osaamisen kehittämistarpeeseen. Joillakin aloilla vallitseva työvoimapula haastaa yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa ennakoimaan tulevia työvoima- ja osaamistarpeita. Keudan laaja-alaisen koulutustarjonnan mahdollisuuksien hyödyntäminen yksilöllisiä väyliä suunniteltaessa ja toteutettaessa antaa paljon mahdollisuuksia. Dynaamisessa toimintaympäristössä selviytymisen edellytyksenä on nopea reagointi ja muutosten hallinta. Keskeistä on ketteryys ja joustavuus. Maahanmuuttajien lisääntyminen alueella edellyttää henkilöstöltä oikeanlaisia asenteita ja monikulttuurisuuden ymmärtämistä sekä kielitietoisen opetuksen kehittämistä. Vuosina 2020-2021 valmistaudutaan myös koulutuspoliittisiin uudistuksiin. Suomen hallitus on päättänyt korottaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja tehdä toisen asteen koulutuksesta maksuttoman. Hallitus on käynnistänyt myös jatkuvan oppimisen uudistuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda uusia työssä oppimisen malleja sekä tavoittaa tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa aliedustetut ryhmät. Uudistuksen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa. Seuraamme tarkasti näiden uudistusten etenemistä. Tulevien vuosien haasteista selviämisen lähtökohtana on edelleen tiivis työelämäyhteys, sisäinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö sekä opintotarjonnan asiakaslähtöinen suunnittelu. Vuosien 2020-2021 aika on tavoitteena varmistaa, että perusasiat ovat kunnossa: hakeutuminen, hoksin mukainen toiminta, laadukas opetus ja ohjaus, valmistuminen sekä uraohjaus. Tämän tueksi jatkamme Pedatori-valmennuksia ja olemme laatineet uudet dialogialustat. Maaliskuussa 2020 käynnistyy myös esimiesvalmennus sekä tiimivalmennus koko henkilöstölle. Onnistumme, kun toimimme Keudan arvojen mukaan välittäen, arvostaen ja uudistuen. Opetus- ja koulutuspalveluiden tilikauden tulos oli + 17 milj.. Toimintatuotot (53,8 milj. ) ylitti 4,8 milj. budjetoidun. Tämä johtui erillishaussa saaduista lisäopiskelijavuosista. Toimintamenot olivat 36,3 milj. olleen 1,2 milj. talousarviota suuremmat. Tämä johtui lähinnä oman tuotannon oppisopimuksista maksetuista hallinnointimaksuista työelämäpalveluille. Merkittävin menokohta, henkilöstömenot, oli 28 milj. budjetoidun ollessa 29 milj.. Toimintakate oli 17,6 milj. (TA2019 13,9 milj. ) ja poistot 0,7 milj.. 54

Haasteellinen opiskelijavuositavoite (6033) ylitettiin viidellä (6038). Myös tutkinnon suorittaneiden määrä (2135) ylitti budjetoidun tavoitemäärän (2103). Eniten budjetoidun opiskelijavuosimäärän ylitti liike-elämän palvelut ja kauimmaksi tavoitteen saavuttamisesta jäivät teknologia ja rakentamispalvelut (-243 opiskelijavuotta) sekä palvelualat (-104 opiskelijavuotta). Muut toimialat ylittivät tavoitteen niukasti tai jonkin verran. Tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 2135 tavoitteen ollessa 2103. Perustutkinnoista valmistui 1717, ammattitutkinnoista 365 ja erikoisammattitukinnoista 53. Eniten tutkintoja suhteessa budjetoituun määrään suoritettiin liike-elämän palveluissa (+83). Myös hyvinvointipalvelut (+26) ja palvelualat (+26) saavuttivat tavoitteen. Luonnonvara- ja ympäristöpalvelujen toimialalla toteuma oli tarkalleen ennakoidun mukainen. Auto- ja logistiikkapalveluissa (-53) sekä teknologia- ja rakentamispalveluissa (-50) tavoitetta ei saavutettu. Toteutumisvertailu 2019 Opetus- ja koulutuspalvelut KÄYTTÖTALOUSOSA (ulk+sis) TA 2019 TA - muutos TA + muutos Toteutuma Poikkeama Toimintatulot 48 880 480 48 880 480 53 756 893,94 4 876 414 Myyntitulot 48 038 067 48 038 067 52 392 346,27 4 354 279 Maksutulot 122 700 122 700 96 387,26-26 313 Tuet ja avustukset 712 973 712 973 1 197 629,29 484 656 Muut toimintatulot 6 740 6 740 70 531,12 63 791 Valmistevaraston muutos 127 546,07 127 546 Toimintamenot -34 979 641-34 979 641-36 252 948,08-1 273 307 Henkilöstömenot -28 937 230-28 937 230-27 931 282,68 1 005 947 Palvelujen ostot -2 795 174-2 795 174-4 657 546,48-1 862 372 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 534 265-2 534 265-3 005 580,86-471 316 Avustukset -156 215-156 215-105 962,52 50 252 Muut toimintamenot -556 757-556 757-552 575,54 4 181 Toimintakate 13 900 839,00 13 900 839 17 631 491,93 3 730 653 Rahoitustulot ja -menot 832,97 833 Vuosikate 13 900 839 13 900 839 17 632 324,90 3 731 486 Poistot ja arvonalentumiset -757 650-757 650-658 346,10 99 304 Tilikauden tulos 13 143 189 13 143 189 16 973 978,80 3 830 790 Vyörytyserät Yhteiset palvelut -13 176 792-13 176 792-13 649 474,20-472 682 55

Työelämäpalvelut Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Keudan työelämäpalvelut toimi yhtymästrategian mukaisesti yritysten ja elinkeinoelämän kehittämiskumppanina tarjoten palvelua ns. yhden luukun -palveluperiaatteella. Tulosalueen pääasialliset tehtävät olivat: asiakaspalvelu ja -neuvota, asiakkuuksien hoito, myynti- ja markkinointi, oppisopimustoiminta, työelämän tarpeiden ennakointi, uusien palvelutuotteiden kehittäminen sekä omistajakuntien, kumppanuusasiakkaiden ja erilaisten sidosryhmien (yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, kehittämisyhtiöt, kolmas sektori jne.) yhteistyön koordinointi. Yrityksille pystyttiin tarjoamaan myös rekrytoinnin ja uudelleen sijoittumisen tukea. Tulosalue vastasi vielä Keudan oppisopimustoiminnasta ja loppuvuodesta perehdytti opettajia nykymuotoiseen oppisopimustoimintaan, koska Keudan sisäiset oppisopimukset siirtyvät vähitellen opetushenkilöstön vastuulle. Keudalla on laajennettu oppisopimustehtävä, mikä mahdollistaa tarvelähtöisen oppisopimuspalvelun, kun koulutushankintoja voidaan tarvittaessa tehdä myös muista oppilaitoksista. Oppisopimuskoulutus on työnantajille ja yksilöille kulloiseenkin tilanteeseen räätälöityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä tutkinnon osia. Määrällisenä tavoitteena koko Keudassa oli 818 sisäistä ja 697 ulkoista oppisopimusta painotettuina opiskelijavuosina. Sisäisten oppisopimusten opiskelijavuodet sisältyvät opetus- ja koulutuspalvelujen opiskelijavuosimäärään. Ulkoisia oppisopimuksia oli 309 opiskelijavuotta. Oppisopimus on työsuhteeseen perustuvaa ja siten valtaosa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Kesäoppisopimuksia solmittiin edellisvuotta enemmän. Työelämäpalvelujen tulorahoitus muodostui ainoastaan oppisopimuskoulutuksesta, mutta palvelutoiminta kohdistui laajasti kaikkeen Keudan palveluun. Vuoden 2019 taloudelliset, euromääräiset tulostavoitteet saavutettiin muutetun talousarvion jälkeen täysimääräisesti ja laadulliset tavoitteet suurimmalta osin. Asiakkuuspäälliköt vastasivat strategisista kumppanuuksista, yrittäjäjärjestö- ja kehittämisyhtiöyhteistyöstä sekä kumppanuusverkostojen koordinoinnista. Työeläpalveluissa useimmilla henkilöillä on oman perustehtävänsä lisäksi erityisvastuutehtäviä mm. erityisopetukseen, kilpailutuksiin, työpaikkaohjaajakoulutuksiin, laatutyöhön, järjestelmäkehitystyöhön, kuntarajat ylittävään KEUSOTE-yhteistyöhön sekä TE- ja ELY-yhteistyöhön. Ura- ja rekrytointipalvelut vakiinnutettiin. Vuoden aikana systematisoitiin Voiman palveluun liittyvät niin yksilö- kuin ryhmävalmennuksetkin, järjestettiin lukuisia työtoreja, missä opiskelijat ja yritysedustajat kohtasivat, valmennettiin Tiitus-järjestelmän käyttöönottoa ja osallistuttiin sekä Keudan sisäisiin että yrityskohtaisiin kehityspalavereihin. Työelämäpalveluissa panostettiin jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. OKM:n rahoittama Parasta palvelua -kehittämisohjelman valtakunnallinen koordinaatiotehtävä loi erinomaisen näköalapaikan koulutussopimus- ja oppisopimusprosessien kehittämiseen ja osaamistarpeiden tunnistamiseen. Työelämäpalvelujen Parasta palvelua -tiimi koordinoi neljän alueellisen verkoston ja 27 oppilaitoksen kehittämistyötä sekä huolehti yli 100 koulutuksenjärjestäjän verkoston osallistamisesta hyödyntämään syntyneitä tuloksia ja toimintamalleja. Asetetut tavoitteet toteutuivat täysimääräisesti. Vuoden 2020 puolella levitetään syntyneet tulokset ja toimintamallit kaikille koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille. Parasta palvelua -vastuutiimi ylläpiti myös mm. Uudistutaan yhdessä -foorumia. 56

Tulosalue edisti omistajakuntien yrittäjyyskasvatustoiminnan vakiinnuttamista neuvottelemalla kuntakohtaiset YES-sopimukset, mikä mahdollisti 2020 YES-aluekoordinaattorin palkkaamisen edistämään Keski-Uudenmaan yrittäjyyskasvatusta. Työelämäpalvelujen johtaja on toiminut Oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajana, OKM:n reformin seurantaryhmässä sekä OKM:n Parasta-kehittämisohjelmien ohjausryhmässä, AMKE ry:n työelämäpalveluverkostossa sekä Keuda koulutuspalvelut Oy:n hallituksessa. Työelämäpalvelujen henkilöstö on ollut valtakunnallisissa tilaisuuksissa kertomassa Keudan uudistuneesta palvelusta sekä toiminut vastuullisena ohjelman järjestäjänä lukuisissa valtakunnallisissa kehittämisfoorumeissa osana Parasta-kehittämisohjelmia. Toiminnan painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet toteuma v. 2019 Keudassa rakennat oman polun ammattiin Tulosalue edisti joustavien, asiakaslähtöisten koulutussopimus- ja oppisopimusopintopolkujen toteuttamista sekä uusien koulutustuotteiden kehittämistä. Henkilö- ja yritysasiakkaille räätälöitiin kulloinkin paras palveluratkaisu hyödyntäen Keudan koko palveluvalikoimaa. Sähköistä asiointia, palveluiden tuotteistamista, systemaattista yrityksiin jalkautumista (esim. kesän jalkautuva kenttämyynti) sekä markkinointia ja myyntiä uusien asiakkaiden saamiseksi tehtiin resurssien puitteissa. Myynti- ja asiakkuustiimi panosti myyntitarpeiden tunnistamiseen palvellen kaikkia Keudan toimialoja. Tulosalue toteutti laadukasta oppisopimuksen viranomaistoimintaa. Laajennettuun oppisopimustehtävään liittyen koulutuspalveluja kilpailutettiin, jotta voitiin hankkia asiakkaiden tarvitsemia palveluja myös oppilaitosverkostosta. Osallistuttiin aktiivisesti Keudan sisäisten toimintaprosessien ja käytänteiden kehittämiseen sekä osallistuttiin aktiivisesti Parasta-kehittämisohjelman koulutustilaisuuksiin. Asiakaspalautteet käsiteltiin ja toimintaa kehitettiin saadun palautteen pohjalta. Keuda luo työelämäkumppanuuksia Markkinointia ja viestintää on tehty yhteistyössä Keudan viestintätiimin kanssa. Työelämäasiakkaille suunnattuun markkinointiin ja viestintään ei pystytty täysimääräisesti panostamaan. Tulosalueen henkilöstön toimesta on pyritty hyödyntämään digitaalisia viestintäkanavia, erityisesti somen käyttöä, Keudan palvelujen esiin nostamiseksi. Myynti- ja asiakkuustiimi sekä Ura- ja rekrytointipalvelut on vastannut lukuisista työelämäasiakkaille tarjotuista tapahtumista mm. Parempi Aamu, After Work -tilaisuudet, eri toimialojen työtorit, yritysten rekryklinikat, mentorien aamukahvitilaisuudet, yrittäjäjärjestöjen hallitusten aamutapaamiset jne. Tapahtumavuosikello otettiin käyttöön tapahtumakoordinoinnin helpottamiseksi. Uusasiakashankintaan sekä olemassa olevien asiakassuhteiden ylläpitoon ja syventämiseen ei ole pystytty täysimääräisesti panostamaan. Asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöönottoa on edistetty mm. järjestämällä valmennus- ja ohjaustilaisuuksia. Asiakastieto.fi-palvelu on ollut käytössä ja sitä on hyödynnetty mm. uusien koulutusten markkinoinnissa. Asiakkuuspäälliköt ja palvelusuunnittelijat ovat osallistuneet toimialojen, toimipisteiden ja tiimien kokouksiin säännöllisesti tavoitteena yhteneväinen ja tasalaatuinen asiakaspalvelu. Käytänteet ovat vielä vaihdelleet toimialasta riippuen. 57

Työelämäasiakkaille tarjottiin laaja-alaisesti Keudan palveluja ml. rekrytoinnin ja uudelleen sijoittumisen tukea. Tulosalueella on koordinoitu Keuda-tasoisesti omistajakuntayhteistyötä (työllisyysyksiköt, elinkeinotoimi. ohjaamot), strategisia kumppanuuksia, kumppanuusverkostotoimintaa sekä työpaikkaohjaajien valmennuksia. Uusia strategisia kumppanuussopimuksia solmittiin HUS Asvian ja KEUSOTEn kanssa. Isot organisaatiot tarvitsevat laajasti koulutuspalveluja sekä olemassa olevalla henkilöstölleen että uudenlaisia rekrytointia tukevia palveluja. Vakiintuneita toimintamuotoja ovat olleet strategisten kumppaniasiakkaiden asiakaskuuntelut, jatkuva asiakkuuden ylläpito sekä ohjausryhmätyöskentely. Työelämän ennakointitietoa ja em. pohjautuen uusia koulutustuotteita on kehitetty yhdessä opetus- ja koulutuspalvelujen kanssa: esim. saattohoitokoulutus, tyylineuvojakoulutus, hoiva-avustajakoulutus, sote-, mara- ja varastologistiikkapikataipaleet (rekrytoivia koulutuksia), homesiivous, hybridiasentaja jne. Kumppanuuteen ja vahvaan verkostoitumiseen pohjautuen on voitu kehittää täysin uudenlaista työelämässä oppimista, kuten esim. Järvenpään Hoivakampus-yhteistyö, Nivos oy oppimisympäristö, SOLin, Fazerin, Transvalin uudenlaiset tarvelähtöiset toteutukset jne. Vuoden aikana on systematisoitu verkostomaista toimintaa, esim. Keravalla on toteutettu säännölliset tapaamiset kunta - yrittäjäjärjestö - kehittämisyhtiö - Keuda tunnistaen kunkin toimijan omaa roolia ekosysteemisessä verkostossa. Loppuvuodesta neuvoteltiin Keudan kannatusjäsenyys Uudenmaan Yrittäjiin sekä omistajakuntien yrittäjäjärjestöihin systemaattisen yhteistyön edistämiseksi. Keudassa saa innostua ja innostaa Työelämäpalveluissa oli tiimiorganisaatio. Nimetyt asiakkuuspäälliköt toimivat tiimikoordinaattoreina (oto). Henkilöstön osaamista yrityslähtöisen palvelukulttuurin sekä sähköisen asioinnin ja tuotteistamisen osalta vahvistettiin osallistumalla valtakunnallisiin koulutuspäiviin, työryhmiin sekä moniammatillisiin verkostoihin ja valikoidusti pitkäkestoisiin koulutuksiin. Tulosalueella toteutettiin tiimien onnistumiskeskustelut. Yhteisöllisyyttä ylläpitävään, työssäjaksamista edistävään, avoimeen ja vuorovaikutteiseen työkulttuuriin panostettiin vahvistamalla kunkin tietoisuutta omasta vastuusta työyhteisön työkulttuurin luomisessa sekä järjestämällä mm. säännöllisesti tulosalueen kehittämispäiviä sekä joitain työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia. Suurin osa henkilöstöstä suoritti työhyvinvointikorttikoulutuksen. Tulosalueella hyödynnettiin täysimääräisesti henkilöstön osaamista ja vahvuuksia. Kehittämistoiminnan kautta syntyviä hyviä käytänteitä vietiin välittömästi arkeen. Tulosalue on edistänyt omalta osaltaan toimivien kokous- ja kohtaamiskäytänteiden synnyttämistä toimipisteissä, toimialoilla sekä tiimeissä yhdessä opetus- ja koulutuspalvelujen kanssa tavoitteena asiakaslähtöisen palvelun ja toimivien arkiprosessien toteutuminen. Henkilöstö on saanut esittää ideoita, kokeilla rohkeasti sekä kehittää asiakkaiden tarvitsemia uusia palvelutuotteita ja ratkaisuja. Useat uudet kehitysideat ovat tuottaneet laajempaakin tulosta ja ovat jopa monistettavissa laajemminkin. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2020-2021 Toimintaympäristön muutos haastaa kaikki organisaatiot kulttuurin ja toimintatapojen uudistamiseen, koska ekologiset ja ekosysteemiset verkostot korostuvat, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, organisaatiorajat ylittävä verkostomainen työskentely valtaistuu, teknologia sulautuu kaikkeen tekemiseen ja talousjärjestelmä etsii suuntaa (Sitran selvityksiä, Megatrendit 2020) 58

Tilikauden tulos Em. megatrendit vaikuttavat valtiotasoisiin päätöksiin ja kuntien elinvoimaisuuden pysymisen haasteisiin. Eri toimialoilla on muuttuvia osaamisvaateita, mikä luo Keudan palvelutoiminnalle jatkuvaa haastetta. Palvelua tulee kehittää työelämä- ja henkilöasiakkaiden tarvitsemalla tavalla hyödyntäen eri rahoitusmuotojen mahdollisuuksia ja käyttöä. Ennakointi- ja palvelumuotoilutyön merkitys tulee korostumaan kilpailijoista erottumiseksi ja markkina-aseman säilyttämiseksi. Koulutuspoliittisesti keskeistä on resursseja säästävien, tarvelähtöisten palvelutoteutusten luominen hyödyntäen koulutusmuodot ja koulutusasteet ylittävää yhteistyötä sekä digitaalisia ratkaisuja. Jatkossa on saatava enemmän aikaan niukkenevilla resursseilla ja verkostoiduttava vahvemmin. Verkostoissa toimiminen tulee korostumaan myös osaamisresurssien optimaalisen käytön näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan vahvempi rooli alueellisessa työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa yhdessä korkeakoulujen kanssa. Jatkossa Keuda on vahvasti mukana erilaisissa ekosysteemisissä verkostoissa tuoden oman osaamisensa ja tehtävänsä mukaisen lisäarvon kulloiseenkin verkostoon. Työelämäpalvelujen tilikauden tulos oli + 1,1milj. ja ylitti 0,2 milj. yhtymävaltuuston marraskuussa 2019 muuttaman tulostavoitteen. Talousarviota muutettiin, koska tulostavoitteen saavuttaminen ei ollut realistinen. Työelämäpalvelujen talousarviota muutettiin, koska tulostavoitteen saavuttaminen ei ollut realistinen. Tulosalueen talousarvion mukainen tilikauden tulos oli 1 232 300 muodostuen 6 175 343 toimintatuotoista ja 4 943 043 toimintakuluista. Uuden ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen opiskelijavuosimäärän arviointi oli haasteellista ja Keudan OKM:ltä saama kokonaisopiskelijavuosimäärä jäi selkeästi alle Keudan budjetoidun määrän. Keudan osalta budjetoidut luvut osoittautuivat ylioptimiksi. Työelämäpalveluissa ne olivat vielä haasteellisempia johtuen ennakoitua pienemmästä ulkoisten oppisopimusopiskelijoiden määrästä ja ennakoitua pienemmästä euromäärästä, joka kertyi Keudan oman tuotannon oppisopimusten hallinnoinnista (1 500 /opiskelijavuosi). Koska tulot perusrahoituksesta oli kohdennettu toimialoille suhteellisuusperiaatteella kertyneiden opiskelijavuosien mukaisesti, oli tällä periaatteella opetus- ja koulutuspalveluille tulot vastaavasti budjetoitua suuremmat. Toimintakulut olivat kaikkien tulosalueiden osalta budjetissa. Työelämäpalveluiden osalta jopa merkittävästi pienemmät kuin budjetissa oli arvioitu. Talousarvioseurannan 28.10.2019 mukaan Työelämäpalvelujen toimintatuotot olivat 3 037 253 ja toimintakulut 2 249 431 ja toimintakate 787 822. Näiden perusteella arvioitiin tulojen kokonaismääräksi 3,6 milj. ja toimintakuluiksi reilut 2,7 milj.. Koko kuntayhtymän tuotot oletettiin kertyvän yli budjetoidun, koska jaossa oli vielä harkinnanvaraisia rahoituseriä, joiden saamiselle Keudalla oli hyviä perusteita. Edellä olevien perusteella yhtymävaltuusto päätti laskea Työelämäpalvelujen tilikauden tulostavoitetta 350 000, jolloin uudeksi tulostavoitteeksi tuli 882 300 (alkuperäinen 1 232 300 ). Määrärahamuutos voitiin kattaa kuntayhtymän muulla tulorahoituksella. Näin ollen kuntayhtymän vuosikate- ja tulostavoitteeseen yhtymävaltuusto ei katsonut olevan tarvetta tehdä muutosta. Toimintatuotot (3,9 milj. ) jäi 1,9 milj. pienemmäksi kuin talousarvio muutosten jälkeen (5,8 milj. ). Toimintamenot olivat 2,9 milj. ja 2,1 milj. vähemmän kuin talousarviossa (4,9 milj. ) Merkittävin ero oli palvelujen ostoissa, jotka olivat 42 % (1,3 milj. ) talousarvioluvusta (3,2 milj. ). Ulkopuolisille kouluttajille ja koulutuksen järjestäjille maksettiin huomattavasti vähemmän kuin ennakkoon oli arvioitu ja se korvautui Keudan omina koulutuksina. Henkilöstömenot olivat 1,5 milj. ja 0,2 milj. pienempänä kuin talousarviossa oli ennakoitu. 59

Onnistumisen mittaritiedoissa painotettu opiskelijavuosimäärätavoite laajennetun oppisopimustehtävän mukaisille opiskelijoille oli 547. Tulos oli 309. Merkittävin määrä kertyi liike-elämän palvelujen koulutuksista (231) ylittäen tavoitteen (186). Muiden alojen koulutuksissa tavoitetta ei saavutettu. Osittain tulosta vinouttaa se, että kaikki oman tuotannon oppisopimuskoulutusten opiskelijavuosimäärät kohdentuivat opetusja koulutuspalveluille. Työelämäpalveluiden tulos tutkinnon suorittaneissa laajennetun oppisopimustehtävän koulutuksissa oli 281 (TA2019 456). Toteutumisvertailu 2019 Työelämäpalvelut KÄYTTÖTALOUSOSA (ulk+sis) TA 2019 TA - muutos TA + muutos Toteutuma Poikkeama Toimintatulot 6 175 343-350 000 5 825 343 3 944 758,09-1 880 585 Myyntitulot 5 338 350-350 000 4 988 350 3 276 166,02-1 712 184 Maksutulot 0 0 950,00 950 Tuet ja avustukset 836 993 836 993 667 642,07-169 351 Toimintamenot -4 943 043-4 943 043-2 878 050,24 2 064 993 Henkilöstömenot -1 701 460-1 701 460-1 529 463,20 171 997 Palvelujen ostot -3 153 407-3 153 407-1 332 071,41 1 821 336 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -38 807-38 807-7 099,22 31 708 Avustukset 0 0 0,00 0 Muut toimintamenot -49 369-49 369-9 416,41 39 953 Toimintakate 1 232 300-350 000 882 300 1 066 707,85 184 408 Rahoitustulot ja -menot -15,24-15 Vuosikate 1 232 300-350 000 882 300 1 066 692,61 184 393 Tilikauden tulos 1 232 300-350 000 882 300 1 066 692,61 184 393 Vyörytyserät Yhteiset palvelut -1 194 713-1 194 713-650 191,80 544 521 60

Tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovana tasona oli rahoitustulot ja -menot yhteensä eli rahoitusnetto. Rahoitustuottojen ja -kulujen erotus oli yhteensä +534,56. Budjetoitu summa oli 1 000, joten talousarviossa asetettu tavoite alittui 465,44. Korkomenoja ei ollut lainkaan vuonna 2019 kuten ei myöskään vuonna 2018. Rahoitustuotot olivat yhteensä 7 963 suurimman summan ollessa osinkotuotot ja osuuspääoman korot (4 769 ). Rahoitustuotot olivat 6 963 suuremmat kuin talousarviossa oli ennakoitu. Rahoituskulut 7 428 koostuivat viivästyskorkokuluista ja korotuksista sekä muista rahoituskuluista. Tilivuoden aikana ei nostettu lainaa. Korkotuloa ei ollut vuonna 2019, koska yleinen korkotaso on erittäin matala. Vuonna 2019 tehtiin sijoituksia sijoitusrahastoihin 2 milj.. Tarkoituksena on optimoida parempi pääoman tuotto, kuin pitämällä varoja pelkästään korottomilla pankkitileillä ja tulevaisuudessa mahdollisesti maksullisilla pankkitileillä. Julkista keskustelua on ollut esillä, että talletuksille olisi mahdollisesti tulossa negatiivinen korko maksettavaksi, johon osaltaan ennakoidaan sijoitustoiminnalla. Investointiosa Investointiosassa yhtymävaltuustoon nähden sitovat määrärahat olivat seuraavat: hankekohtainen rakentaminen rakentaminen ja saneeraus yhteensä kalusto yhteensä Hankekohtaisen rakentamisen hankerajan (0,5 milj. ) ylittäviä hankkeita ei ollut budjetoitu vuodelle 2019. Tätä pienempien rakentamisen ja saneerauksen hankkeiden kokonaismääräraha oli 2,4 milj. ja toteutui suunnitellusti budjetin puitteissa. Suurimmat hankkeet olivat kiinteistöjen lukitusten päivitysten ykkösvaihe, Sarviniitynkadun C-siiven sosiaalitilojen peruskorjaus ja suurkeittiön kylmähuoneiden uusinta, Mäntsälän henkilökunnan käytössä olleen asunnon muutostyö opiskelija-asuntolaksi, Kirkkotien vanhan osan pintasaneeraus, Wärtsilänkadun IV-koneiden uusinta sekä Keskikadun lattiapinnoitteiden vaihdon ykkösvaihe. Tarkemmat erittelyt rakentamisen ja saneerauksen toteutuneista kustannuksista on nähtävissä Investointiosan toteumavertailussa. Kaluston uusimiseen käytettiin yhteensä 1,9 milj.. Vuonna 2018 summa oli vajaa 0,8 milj.. Kaluston määrärahasta jäi käyttämättä hieman yli 30 000. Kalusteinvestoinnit liittyivät oppimisympäristön ja opetuskaluston uusimiseen, kulkuneuvojen hankintaan sekä sähköisen toimintaympäristön parantamiseen. Investointien nettomenot olivat yhteensä 4,3 milj.. Budjetoitu summa oli 4,5 milj.. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa yhtymävaltuustoon nähden sitovana tasona olivat antolainauksen muutos ja lainakannan muutos. Rahoitusosan toteumassa ei ole antolainojen lisäyksiä eikä vähennyksiä. Rahoituslaskelma ei sisällä myöskään lainakannan muutoksia, joten sekä lyhyt- että pitkäaikaisten lainojen muutos on talousarvion mukainen. 61

Toteutumisvertailu 2019 Keuda TULOSLASKELMAOSA (ulk+sis) TA 2019 TA - muutos TA + muutos Toteutuma Poikkeama Toimintatulot 56 968 573-350 000 56 618 573 60 246 736,93 3 628 163,93 Myyntitulot 54 879 167-350 000 54 529 167 57 364 227,22 2 835 060,22 Maksutulot 122 700 122 700 99 390,91-23 309,09 Tuet ja avustukset 1 580 466 1 580 466 2 184 504,34 604 038,34 Muut toimintatulot 386 240 386 240 598 614,46 212 374,46 Valmistevaraston muutos 127 546,07 127 546,07 Toimintamenot -52 775 229-52 775 229-52 249 585,72 525 643,28 Henkilöstömenot -35 673 434-35 673 434-34 601 107,41 1 072 326,59 Palvelujen ostot -8 757 866-8 757 866-9 147 786,84-389 920,84 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 152 547-6 152 547-6 376 344,37-223 797,37 Avustukset -170 215-170 215-122 612,52 47 602,48 Muut toimintamenot -2 021 167-2 021 167-2 001 734,58 19 432,42 Toimintakate 4 193 344-350 000 3 843 344 8 124 697,28 4 281 353,28 Rahoitustulot ja -menot 1 000,00 1 000,00 534,56-465,44 Vuosikate 4 194 344-350 000 3 844 344 8 125 231,84 4 280 887,84 Poistot ja arvonalentumiset -4 190 360-4 190 360-4 384 226,65-193 866,65 Suunnitelman mukaiset poistot -4 190 360-4 190 360-4 251 423,96-61 063,96 Arvonalentumiset -132 802,69-132 802,69 Tilikauden tulos 3 984-350 000-346 016 3 741 005,19 4 087 021,19 Poistoeron vähennys (+) 1 450 000 1 450 000 1 471 177,59 21 177,59 Varausten lisäys (-) -2 000 000,00-2 000 000,00 Tilikauden ylijäämä 1 453 984-350 000 1 103 984 3 212 182,78 2 108 198,78 62

Investointiosa Keuda INVESTOINTIOSA Kust. Ed.v. TA 2019 TA muutos TA 2019 TOT ERO TOT TOTEUMAVERTAILU arvio käyttö + muutos 2019 % HANKEKOHTAINEN RAKENTAMINEN RAKENTAMINEN JA SANEERAUS Kiinteistöjen yhteiset Suunnittelemattomat korjaustarpeet 200 000 200 000 27 721,25 172 278,75 13,9 % Kameravalvonnan päivitys 2. vaihe 80 000 80 000 48 999,77 31 000,23 61,2 % Lukituksen päivity (Protec2 cliq) 400 000 400 000 255 372,71 144 627,29 63,8 % Ulko-opasteet (kaikki toimipisteet) 200 000 200 000 72 430,86 127 569,14 36,2 % Yhteensä 880 000 0 880 000 404 524,59 475 475,41 46,0 % Wärtsilänkatu 7 Viemärien korjaus 3. vaihe 40 000 40 000 26 469,98 13 530,02 66,2 % Ulkoalueiden uusintaa 20 000 20 000 4 220,64 15 779,36 21,1 % IV-koneiden uusintaa 1. vaihe 100 000 100 000 133 465,07-33 465,07 133,5 % Yhteensä 160 000 0 160 000 164 155,69-4 155,69 102,6 % Sibeliuksenväylä Peltolan ja Kotimäen parvekkeet 30 000 30 000 6 256,54 23 743,46 20,9 % Solujen ikkunoiden uusinta 20 000 20 000 22 865,00-2 865,00 114,3 % Puistolan vesikaton maalaus 25 000 25 000 35 071,01-10 071,01 140,3 % Yhteensä 75 000 0 75 000 64 192,55 10 807,45 85,6 % Sarviniitynkatu C-siiven sosiaalitilojen peruskorjaus 300 000 300 000 419 425,51-119 425,51 139,8 % Talotekniikkaosaston IV-koneen uusinta 60 000 60 000 108 159,89-48 159,89 180,3 % Suurkeittiön kylmähuoneiden uusinta 50 000 50 000 123 565,72-73 565,72 247,1 % Takapihan muutos ajoharjoitteluun 40 000 40 000 34 491,72 5 508,28 86,2 % Yhteensä 450 000 0 450 000 685 642,84-235 642,84 152,4 % Keskikatu Lattiapinnotteiden vaihto 1.vaihe 40 000 40 000 45 163,80-5 163,80 112,9 % 40 000 0 40 000 45 163,80-5 163,80 112,9 % Lukkarinpolku TK-1 IV koneen uusinta 100 000 100 000 90 101,61 9 898,39 90,1 % Yhteensä 100 000 0 100 000 90 101,61 9 898,39 90,1 % Saaren kartano Opiskelijahotelli 150 000 150 000 168 125,38-18 125,38 112,1 % Vuokra-asuntojen katot (5 kpl) 80 000 80 000 161 259,83-81 259,83 201,6 % Aitan kunnostus (katto + perustuskivet) 30 000 30 000 14 443,18 15 556,82 48,1 % Maatilan hallin lämmitys, lattia, valaistus 30 000 30 000 52 277,20-22 277,20 174,3 % Tiilitalon ikkunat, patterit, ilmastointi 35 000 35 000 18 070,49 16 929,51 51,6 % Päämajan wc-saneeraus (5 kpl) 20 000 20 000 47 067,88-27 067,88 235,3 % UK aulan saneeraus 15 000 15 000 30 868,44-15 868,44 205,8 % Yhteensä 360 000 360 000 492 112,40-132 112,40 136,7 % Lopentie Luokkien lattioiden ja käytävien pintasaneeraus 25 000 25 000 43 867,04-18 867,04 175,5 % Yhteensä 25 000 25 000 43 867,04-18 867,04 175,5 % Kirkkotie Vanhan puolen pintasaneeraus 300 000 300 000 394 614,75-94 614,75 131,5 % Yhteensä 300 000 0 300 000 394 614,75-94 614,75 131,5 % RAKENTAMINEN JA SANEERAUS YHT. 2 390 000 0 2 390 000 2 384 375,27 5 624,73 99,8 % KALUSTO Yhteiset palvelut 1 168 000 250 000 1 418 000 1 285 320,18 132 679,82 90,6 % Opetus- ja koulutuspalvelut 672 000 672 000 637 197,82 34 802,18 94,8 % KALUSTO YHT. 1 840 000 250 000 2 090 000 1 922 518,00 167 482,00 92,0 % INVESTOINNIT MENOT YHTEENSÄ 4 230 000 250 000 4 480 000 4 306 893,27 173 106,73 96,1 % TULOT YHTEENSÄ 54 161,07 54 161,07 INVESTOINNIT NETTO 4 230 000 250 000 4 480 000 4 252 732,20 227 267,80 94,9 % 63

TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU AlkuperäinenTalousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 194 344-350 000 3 844 344 8 125 231,84 4 280 887,84 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -53 587,00-53 587,00 4 194 344-350 000 3 844 344 8 071 644,84 4 227 300,84 Investointien rahavirta Investointimenot -4 230 000-250 000-4 480 000-4 306 893,27 173 106,73 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 54 161,07 54 161,07-4 230 000-250 000-4 480 000-4 252 732,20 227 267,80 Toiminta ja investoinnit, netto -35 656-600 000-635 656 3 818 912,64 4 454 568,64 Rahoitustoiminta Vaikutus maksuvalmiuteen Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1,34-1,34 Vaihto-omaisuuden muutos -132 019,57-132 019,57 Saamisten muutos 295 716,33 295 716,33 Korottomien velkojen muutos -730 783,91-730 783,91 Vaikutus maksuvalmiuteen -567 088,49-567 088,49 Rahoitustoiminta -567 088,49-567 088,49 Rahavarojen muutos -35 656-600 000-635 656 3 251 824,15 3 887 480,15 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 19 393 802,38 Rahavarat 1.1. 16 141 978,23 3 251 824,15 64

YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sitovuus *) N, B Määrärahat Alkuperäinen talousarvio TA muutos TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteiset palvelut N -14 371 505-14 371 505-14 299 666,22 71 838,78 Opetus- ja koulutuspalvelut N 13 143 189 13 143 189 16 973 978,80 3 830 789,80 Työelämäpalvelut N 1 232 300-350 000 882 300 1 066 692,61 184 392,61 Keuda yhteensä 3 984-350 000-346 016 3 741 005,19 4 087 021,19 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot ja -menot N 1 000 1 000 534,56-465,44 INVESTOINTIOSA Rakentaminen ja saneeraus N 2 390 000 2 390 000 2 384 375,27 5 624,73 Kalustohankinnat N 1 840 000 250 000 2 090 000 1 868 356,93 221 643,07 Investoinnit yhteensä 4 230 000 250 000 4 480 000 4 252 732,20 227 267,80 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset N N *) N= sitovuus nettomääräraha (käyttötalousosa = tilikauden tulos) B= sitovuus bruttomääräraha 65

Henkilöstöraportti 2019 Henkilöstön määrä ja rakenne Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan henkilöstöraportissa havainnollistetaan ja analysoidaan henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja muutossuuntia strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi sekä työhyvinvoinnin ja työolojen kehittämiseksi. Henkilöstöraportti on laadittu soveltaen KT Kuntatyönantajien Henkilöstön voimavarojen arviointi suositusta. Raportissa henkilöstöllä tarkoitetaan Keudan päätoimista henkilöstöä, ellei toisin ole mainittu. Keudan päätoimisen henkilöstön määrä 31.12.2019 oli 652 henkilöä. Heistä oli naisia 64 % ja miehiä 36 %. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä oli 395 henkilöä. Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä oli 226 henkilöä ja kunnallisen teknisen henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä 31 henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty Keudan henkilöstön lukumäärä tulosalueittain. Henkilöä ei ole ilmoitettu määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Keudassa. Opetus- ja koulutuspalveluissa toimi 31.12.2019 sivutoimisena tuntiopettajana kaksi henkilöä. Opetus- ja koulutuspalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Työelämäpalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Yhteiset palvelut -vakinaiset -määräaikaiset Keuda yht. -vakinaiset -määräaikaiset 300 272 28 19 14 5 96 78 18 415 364 51 197 180 187 6 6 0 34 32 2 237 218 19 497 452 45 25 20 5 130 110 20 652 582 70 Taulukko 1. Keudan päätoimisen henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12.2019. Palvelussuhde 31.12. Naiset, hlöä Miehet, hlöä Yhteensä, hlöä Muutos % ed. vuodesta +1,4 +1,3 0 +1,4 +33,3-28,6 +10,2 +7,8 +25 +3,5 +3,4 +4,5 Taulukko 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön lukumäärä sekä osa-aikaeläkkeellä olevan henkilöstön lukumäärä 31.12.2019. Palvelussuhde 31.12. Kokoaik. hlöä Osaaik. hlöä Osa-aikaeläke hlöä Opetus- ja koulutuspalvelut -vakinaiset 487 445 7 4 3 3 -määräaikaiset Työelämäpalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Yhteiset palvelut -vakinaiset -määräaikaiset Keuda yht. -vakinaiset -määräaikaiset 42 24 20 4 115 109 6 626 574 52 66 3 1-1 15 1 14 23 5 18 - - - - - - - 3 3 -

Vuoteen 2018 verrattuna (tilanne 31.12.) koko Keudan henkilöstömäärä on lisääntynyt 3,5 %. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 3,4 % verrattuna vuoden 2018 vastaavaan henkilöstömäärään. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli lisääntynyt 4,5 % verrattuna vuoden 2018 vastaavaan henkilöstömäärään. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 89,3 %. Se on pysynyt samana kuin vuonna 2018. Keudan henkilöstölinjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys) tai hankkeessa toimiminen. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 26 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). Palkkatuella oli vuoden 2019 aikana kolme henkilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä, kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi (normaalin työajan ylittävää työtä ei oteta laskennassa huomioon). Taulukossa 3 on esitetty henkilötyövuosien lukumäärä tulosalueittain vuonna 2019. Henkilötyövuosien lukumäärä oli 599,1. Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt 2,4 % verrattuna vuoteen 2018. Taulukko 3. Henkilötyövuodet tulosalueittain vuonna 2019. Henkilötyövuodet Naiset Miehet Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % Opetus- ja koulutuspalvelut 282,5 180,4 462,9 (+ sivutoimisia 1,0 htv) Työelämäpalvelut 18,1 6,0 24,1 7,2 Yhteiset palvelut 79,0 33,1 112,1 2,7 Yhteensä 379,6 219,5 599,1 2,4 2,1 67

Työajan jakautuminen Taulukoissa 4 ja 5 on raportoitu, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa on todellisuudessa käytetty KVTES:n ja TS:n piirissä. Taulukko 4. Tehty todellinen työaika työpäivinä vuonna 2019 KVTES:n ja TS:n soveltamisaloilla. Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika poissaolot + rahana korvatut lisä- ja ylityöt. KVTES ja TS päivät % teoreettisesta vuosityöajasta 68 1000 euroa % palkkakustannuksista Teoreettinen työaika (1 62235 100 8863 100 Vuosilomat 6844 11,0 928,8 10,48 Terveysperusteiset poissaolot työpäivinä 2330 3,74 228,0 2,57 Työtapaturmat 131 0,21 23,5 0,27 Muut lakisääteiset 981 1,58 2,1 0,02 poissaolot (2 Koulutusvapaat (3 270 0,43 32,5 0,37 Muut poissaolot (4 1415 2,27 65,0 0,73 Perhevapaat 1410 2,27 47,9 0,54 Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 244 0,39 58,6 0,66 Tehty vuosityöaika 49098 78,9 7592 85,7 (1 Teoreettinen työaika = kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät (2 esim. esim. vuorotteluvapaat, opintovapaa, kuntoutustuki (3 ulkopuoliset koulutukset (4 ylityön pitäminen vapaana, kuntoutukset, yksityisasiat Taulukko 5. Tehty todellinen työaika työpäivinä vuonna 2019 OVTES:n soveltamisalalla. Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika poissaolot + rahana korvatut lisä- ja ylityöt. OVTES päivät % teoreettisesta vuosityöajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Teoreettinen työaika (1 98470 100 19607 100 Vuosilomat 570 0,58 142,2 0,58 Terveysperusteiset työpäivinä poissaolot 2542 2,58 408 2,08 Työtapaturmat 122 0,12 21,9 0,11 Muut lakisääteiset 2190 2,22 17,3 0,09 poissaolot (2 Koulutusvapaat (3 528 0,54 77,1 0,39 Muut poissaolot (4 1483 1,51 35,2 0,18 Perhevapaat 1484 1,51 58,2 0,3 Rahana korvatut lisä- ja ylityöt (5 2428 2,4 264 1,3 Tehty vuosityöaika 91979 93,4 19111 97,5 (1 Teoreettinen työaika = kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät sekä koulutyön keskeytysaika (2 esim. esim. vuorotteluvapaat, opintovapaa, kuntoutustuki (3 ulkopuoliset koulutukset (4 ylityön pitäminen vapaana, kuntoutukset, yksityisasiat (5 mukana opettajien 1500 tunnin vuosityöajan ylitykset

Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli joulukuussa 2019 koko Keudassa 49,0 vuotta, joka on 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna 2018. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä (42,4 vuotta) oli alhaisempi kuin vakinaisen henkilöstön keski-ikä (49,8 vuotta). Vuonna 2018 kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli keskimäärin 45,7 vuotta KT:n tilaston mukaan. Keudan henkilöstön ikäjakauma on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Henkilöstön ikärakenteen jakauma. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 65 ja yli Yhteensä Keski-ikä 11 42 150 223 219 7 652 49,0 vuotta 1,7 6,4 22,9 34,1 33,6 1,1 Keudan henkilöstöstä on 50 vuotiaita tai vanhempia 54,4 %. Eläköityminen tulee koskemaan noin puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana. Kuva 1. Henkilöstön keski-ikä sopimusaloittain ja tulosalueittain. Koko Keudassa henkilöstön keski-ikä oli 49,0 vuotta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Opetus- ja koulutuspalveluiden opetustehtävissä toimivista (opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat) 94 %:lla oli viran edellyttämä pätevyys. Keudassa käydään vuosittain tiimin onnistumiskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Onnistumiskeskustelu voidaan käydä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Onnistumiskeskustelussa yksilölle tai tiimille laaditaan toiminnan ja osaamisen kehittämisen suunnitelma, jonka toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Onnistumiskeskustelun lisäksi kaikilla keudalaisilla on oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun aina tarpeen vaatiessa. 69

Kuva 2. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä henkilötyövuotta kohti tulosalueittain vuonna 2019. Täydennyskoulutusten määrää on seurattu tuntitasolla. Kuvan koulutuspäivät on laskettu määrittelemällä yhden koulutuspäivän kestoksi 6 tuntia. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivät tallennetaan HR-järjestelmään. Järjestelmään muodostuu jokaiselle henkilölle oma koulutuskortti, josta ilmenee henkilön osaamisen kehittäminen huomioiden varsinaiseen koulutukseen kuluneen ajan. Koulutuspäivien lukumäärä per henkilötyövuosi vuonna 2019 oli 1,8 päivää. Vuonna 2018 koulutuspäiviä oli 2,3 päivää per henkilötyövuosi. HR-järjestelmään rekisteröityvät vain perinteiset koulutuspäivät. Yhä suurempi osa osaamisen kehittämisestä tapahtuu kuitenkin muulla tavalla kuin perinteisten koulutuspäivien kautta. Tätä osaamisen kehittämistä ei pystytä rekisteröimään HR-järjestelmään. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Koko henkilöstö osallistui vuosittaiseen yhteiseen Keuda-päivään, jonka teemana oli muutokseen liittyvät asiat. Vuoden 2019 aikana esimiehille järjestettiin neljännesvuosittain esimiesfoorumi, jossa käytiin kulloinkin ajankohtaisia asioita läpi. Keudassa otetiin vuoden 2019 alusta käyttöön OVTES:n mukainen opetushenkilöstön vuosityöaikajärjestelmä. Opetus- ja koulutuspalveluiden esimiehille ja henkilöstölle järjestettiin vuonna 2019 koulutusta OVTES:n vuosityöaikaan siirtymisestä. Lisäksi opetus- ja koulutuspalveluiden tiimiesimiehille järjestettiin perehdytystä henkilöstö- ja taloushallinnon asioiden hoitamisesta. 70

Terveysperusteiset poissaolot ja hyvinvointi Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Taulukossa 7 on esitetty terveysperusteisten poissaolojen määrä Keudan tulosalueilla. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % teoreettisesta työajasta (kalenteripäivistä) poissaolot euroina, 1000 eur % palkkakustannuksista Alle 4 pv 1534 0,65 170,8 0,64 4-29 pv 2652 1,13 286 1,07 30-60 pv 1681 0,72 176,4 0,66 61-90 pv 406 0,17 23,9 0,09 91-180 pv 346 0,15 23,6 0,09 Yli 180 pv - - - - Yhteensä 6618 3,11 680,7 2,55 Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä per henkilötyövuosi oli koko Keudassa 11 päivää per henkilötyövuosi. Vuonna 2018 se oli 12,3 ja vuonna 2017 11,7 päivää per henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kanssa tehdyllä yhteistyöllä sekä varhaisen tuen toimintaa tehostamalla on saatu paitsi sairauspoissaolopäivien määrää pienennettyä myös vähennettyä pitkiä sairauspoissaoloja. KT:n tilastojen mukaan kuntaalalla oli vuonna 2018 keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää per henkilötyövuosi. 71

Kuva 3. Terveysperusteiset poissaolot Keudan eri tulosalueilla. Keudan tulosalueista eniten terveysperusteisia poissaoloja henkilötyövuotta kohti oli yhteisissä palveluissa. Opetus- ja koulutuspalveluiden sekä yhteisten palveluiden osalta terveysperusteisten poissaolopäivien lukumäärä per henkilötyövuosi laski verrattuna edelliseen vuoteen. Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2019 Suomen Terveystalo Oy. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvät syyt. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 noin 408 000 euroa (summassa ei ole huomioitu Kelan vähennystä). Summasta ennalta ehkäisevän toiminnan osuus oli noin 54 %. Keudassa työsuojeluorganisaatio tekee vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Suomen Terveystalon kanssa tehtävässä yhteistyössä on tavoitteena työkyvyttömyysriskien varhainen tunnistaminen ja aktiivinen toiminta riskin hallitsemiseksi, esimiesten tuki varhaisten työkyvyn heikkenemisen signaalinen tunnistamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseen sekä psykososiaalisen kuormituksen ehkäiseminen. Erityisesti mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen vähentäminen on painopistealueena. Keudan työsuojelutoimikunta on laatinut työsuojelun toimintaohjelman kaudelle 2018-2021. Ohjelmassa on linjattu työsuojelutoiminta ja työhyvinvoinnin tukeminen Keudassa sekä eri tahojen vastuut. Lisäksi työsuojelutoimikunta laatii vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman, jossa on tarkemmin määritelty kyseisen vuoden toiminnan painopisteet. Vuonna 2019 tapahtui yhteensä 46 henkilöstön työtapaturmaa ja 15 työmatkatapaturmaa. Työ- ja työmatkatapaturmien lukumäärä on pienentynyt verrattuna vuoteen 2018. Sekä henkilöstö että opiskelijat voivat ilmoittaa NoteCrow mobiilijärjestelmän kautta vaaratilanteista. Lisäksi järjestelmästä löytyvät Keudan turvallisuusohjeistukset sisältäen mm. pelastussuunnitelmat. 72

Keudassa henkilöstön työkyvyn tukemista liikunnan ja kulttuurin muodossa tapahtuu KeudaWireen toiminnan kautta sekä sähköisen epassin kautta. Sähköisen epassin kautta henkilöstö sai käyttöönsä vuonna 2019 85 kulttuuriin ja liikuntaan. Osaaikainen ja määräaikainen henkilöstö sai epassilleen työssäoloaikansa suhteessa ko. etuuden. Edellä mainittujen lisäksi henkilöstö voi käydä Keudan tukemana hieronnassa. Henkilökuntaneuvosto Wire järjesti vuosittaisen henkilöstöjuhlan sekä muita virkistystapahtumia. Keudassa toteutettiin koko organisaatiota koskeva henkilöstötutkimus marraskuussa 2019. Kyselyn toteutti Eezy Spirit. Tulokset esiteltiin johdolle joulukuussa 2019 ja niiden käsittely esimiesten ja henkilöstön kanssa tapahtuu alkuvuodesta 2020. Keudassa käynnistyi KVTES:n palkkaustyöryhmän toiminta vuonna 2019. Työryhmässä on sekä työnantajan että henkilöstön edustus. Työryhmä laatii ehdotuksensa KVTES:n mukaiseksi tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmäksi keväällä 2020. Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2019 aikana Keudasta siirtyi eläkkeelle kymmenen henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,7 vuotta Kevan tilaston mukaan. Kuvassa 4 on esitetty Keudasta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrät Kevan tilaston mukaan vuodesta 2003 alkaen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. 73

Kuvassa 5 on esitetty Kevan ennuste Keudan eläköitymisistä. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuonna 2019 Keudan vakinaiseen palvelukseen tuli 61 henkilöä ja vakinaisesta palveluksesta lähti 38 henkilöä. Täten tulovaihtuvuus oli 9,2 %, kun se vuonna 2018 oli 12,5 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2018 oli 5,7 %, kun se vuonna 2018 oli 8,6 %. Vaihtuvuuksissa ovat mukana myös eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Henkilöstön rekrytointi Keudassa oli avoinna vuonna 2019 yhteensä 120 työpaikkaa, joista työsuhteisia oli 44 ja virkasuhteisia 76. Avoinna olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 970 hakemusta eli keskimäärin 8,1 hakemusta työpaikkaa kohti. Keudassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 72 % ja miehiä 28 %. Tasa-arvotilanne Keudan henkilöstön yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on päivitetty vuonna 2017. Kulloinkin voimassa olevassa suunnitelmassa on arvioitu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista edellisellä suunnitelmakaudella. Lisäksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen liitteenä olevassa henkilöstökertomuksessa. Myös Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasaarvosuunnitelman toteutumista. Hallintoelinten kokoonpano Yhtymävaltuustossa on yhteensä 11 naisvaltuutettua eli 52% jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 10 eli 48 %. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 5 eli 56 % ja naisia 4 eli 44 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 1 ja miehiä 2. 74