Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia

Kehitysbiologia ja histologia

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Lintujen anatomia sekä ensiapu öljyonnettomuudessa

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

Liikunta. Terve 1 ja 2

VALMENTAMINEN LTV

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Palauteluento. 9. elokuuta 12

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto ETM, Anna Ojala

I JAKSO ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

VESIELÄIMISTÖN TUNTEMUS JA EKOLOGIA (751307A)

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu ,

Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen,

KEHRÄ- miniristeily

Vuosina vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Jalkapallo Biologinen ikä

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Suo metsäkanalinnun silmin

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Mind Master. Matti Vire

Ravintoketjukunnostus lintuvesien hoidossa? Lintu-kala-hankkeen* tuloksia ja johtopäätöksiä

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle

tehtäviä lajikorteilla

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Lataa Suomen linnut - Lasse J. Laine. Lataa

Kokemuksia kuhankasvatuksesta merellä

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Transkriptio:

1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys, yksilön kasvu ja vanheneminen 1.luento: Lintujen ja nisäkkäiden postnataalinen (kuoriutumisen/syntymänjälkeinen) kasvu ja kehitys 2.luento: Vanheneminen Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Gametogeneesi (oogeneesi, spermatogeneesi) Hedelmöitys Solujaot, blastula Gastrulaatio alkiokerrokset (ekto-, meso-, endodermi) Neurulaatio Organogeneesi (elinten muodostuminen) Syntymä/kuorituminen (Muodonvaihdos) 3 Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia Prekokiaalinen, lat. praecox = varhaiskypsä Altrikiaalinen, lat. altrix = ruokkija Linnuilla: prekokiaaliset pesäjättöisiä, altrikiaaliset pesäviipyisiä 4 Nisäkkäällä prekokiaaliset kulkevat emon mukana, altrikiaaliset pesässä, molempia imetetään kana pihapeukaloinen poro/karibu rotta 5 6 Linnut Prekokiaalisia Kehitysmoodissa välimuotoja jatkumo, spektri Kanalinnut Kahlaajat KEHITYSMOODI UNTUVAT SILMÄT AUKI LIIKKUVAT RUOKAILU YKSIN EMOT MUKANA RYHMÄT Ei Precocial 1 ISOJALKAKANAT Vesilinnut Altrikiaalisia sinisorsa töyhtöhyyppä Precocial 2 * Ei VESILINNUT, KAHLAAJAT Precocial 3 Ei KANALINNUT Precocial 4 /Ei Ei UIKUT, RANTAKANAT Varpuslinnut Kyyhkyt Semi-precocial /Ei Ei Ei LOKKILINNUT Semi-altricial 1 Ei Ei Ei HAIKARAT, PETOLINNUT Semi-altricial 2 Ei Ei Ei Ei PÖLLÖT Altricial Ei Ei Ei Ei Ei VARPUSLINNUT, KYYHKYT rastaskerttunen uuttukyyhky 1

7 8 Nisäkkäät Prekokiaalisia Sorkkaeläimet Kavioeläimet Valaat Jyrsijät (osa) Altrikiaalisia Pussieläimet Jyrsijät (osa) Hyönteissyöjät Petoeläimet Kädelliset Myös nisäkkäillä välimuotoja 9 Prekokiaalisen ja altrikiaalisen kehityksen erot, esimerkkinä linnut Muna Prekokiaalisilla suhteessa enemmän ruskuaista poikanen kehittyy pitemmälle ennen kuoriutumista, ääriesimerkki kiwi 10 Morfologia Prekokiaalisilla kuoriutumishetkellä hyvin kehittyneet raajat ja niiden lihakset, untuvapeite, suuret aivot kasvu kuitenkin suhteessa hitaampaa kuin altrikiaalisilla aivot jäävät suhteessa pienemmiksi Altrikiaaliset kasvavat suhteessa nopeammin Syy: kudosten erilaistuminen ei niin pitkällä (ruoansulatusta lukuun ottamatta) Erilaistuminen rajoittaa kasvunopeutta Vesipitoisemmat kudokset kasvavat nopeammin (Ricklefs) Metsäviklo (Tarsiger.com) 11 12 C. mexicanus, pihapunavarpunen 2

13 14 Kesykyyhkyn vs. viiriäisen poikasten kasvunopeus (Oulun yliopiston eläintarha) Kyyhky (altrikiaalinen) Viiriäinen (prekokiaalinen) Max kasvunopeus (g/vrk) Paino aikuisena (kg) Suhteellinen kasvunopeus aina hitaampaa isoilla lajeilla (kuvassa 575 lintulajia) 15 Fysiologia Prekokiaaliset poikaset ovat osittain endotermisiä tasalämpöisiä 16 Endotermia (sisäinen lämmöntuotto lihasvärinällä) kuluttaa energiaa hidastaa kasvua Ääriesimerkki - isojalkakanat: täysin tasalämpöisiä jo kuoriutuessaan Mahdollistaa toisaalta liikkumisen kylmälläkin säällä ravinnonhankinta Altrikiaalisilla poikasilla lämmönsäätelykyky kehittyy n. kasvun puolivälissä 17 18 Lämmönsäätelyn kehittyminen prekokiaalisella ja altrikiaalisella lintulajilla (Marjoniemi & Hohtola 1999) Äärimmäinen prekokiaalisuus Kekokana Alectura lathami 3

19 20 merihanhi 21 Lihasten kasvu usein epätahdissa rintalihaksen massa poikasen massa 22 Tasalämpöisten kasvu on hyvin kanavoitunutta - vain vähän yksilönkehityksen aikaista joustavuutta Esim. kaloilla nälkiintyminen tuottaa kääpiökasvuisia, eläviä kaloja Linnuilla ja nisäkkäillä vain vähän pelivaraa, saman lajin yksilöt ± samankokoisia ei kääpiömuotoja, vaan liiallinen nälkiintyminen viiriäinen Vaihtolämpöisten selkärankaisten poikasia ei yleensä hoideta Termejä prekokiaalinen (altrikiaalinen) ei yleensä käytetä vaihtolämpöisten yhteydessä Huom: linnut ainoa selkärankaisryhmä, jossa ei vivipariaa Linnuilla myös enemmän variaatiota poikasten ruokinnassa 23 24? Kanavoitu kasvu, kääpiömuodot eivät mahdollisia Kääpiömuodot mahdollisia Evo-devo Monet evoluutioprosessit perustuvat muuntuneeseen yksilönkehitykseen Geenien ilmentymisen ajankohta tai järjestys voi muuttua samoilla geeneillä erilainen yksilö Esimerkkinä neotenia: nuoruusasteen yksilöt tulevat sukukypsiksi http://www.evodevo.org/ Kehitysbiologi Sariolan artikkeli Helsingin Sanomissa 4

25 26 27 28 Kehitysbiologian kuumia aiheita 1. Maternaaliset vaikutukset Esim. linnuilla suuri ruskuainen emon vaikutus poikasen kehitykseen Ruskuaiseen kumuloidaan Vasta-aineet immuunipuolustus Testosteroni kasvunopeus Karotenoidit antioksidantteja? Nisäkkäät: Äidin (tai isän) ravinto voi vaikuttaa syntymänjälkeiseen terveydentilaan vielä aikuisiässä LP = low protein HF = high fat 2. Kehityksenaikainen plastisuus Yksilönkehityksen aikaiset tapahtumat vaikuttavat vielä aikuisiällä Esim. kasvun hidastuminen (ravinnon puutteen vuoksi) ja sitä seuraava kasvupyrähdys voi vaikuttaa aineenvaihduntaan koko aikuisiän muuttunut geeniekspressio säilyy koko eliniän (epigenomiikka = kromatiinin ja histonien metylaatio/asetylaatio) Esim. ihmisellä herkkyys sairastua 2-tyypin diabetekseen voi riippua paitsi perintötekijöistä myös sikiöaikaisesta altistumisesta tietyille ravintotekijöille 29 30 glykosylaatio fosforylaatio metylaatio asetylaatioo ubikinaatio 5