Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli"

Markku Lahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

2 Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B)

3 Suuri vuosiluokkavaihtelu syynä Esim. Puulaveden hotat 5000 VUOSILUOKAN RUNSAUS SYKSYLLÄ, kpl/ha VUOSI

3000 2000 1000 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990

4 Vuosiluokkavaihtelun syyt Epäennustettavat ympäristötekijät tärkeitä Läheisten ( km) järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) 15 Kevään tuuli-indeksi Vuosi

Kevään tuuli-indeksi 10 5 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992

5 Vuosiluokkavaihtelun syyt Epäennustettavat ympäristötekijät pääroolissa Läheisten ( km) järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) Populaation sisäiset syyt Kutukanta Vaihtelee vähemmän Yleensä riittävä, mutta EI MERKITYKSETÖN

samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) Populaation

6 Vuosilukkavaihtelun syyt Kutukanta: Esim. Puulavesi VUOSILUOKKA, kpl/ha KUTUKANTA (kg/ha)

7 Vuosiluokkavaihtelun syyt Epäennustettavat ympäristötekijät pääroolissa Läheisten ( km) järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) Populaation sisäiset syyt Kutukanta Vaihtelee vähemmän yleensä riittävä, mutta EI MERKITYKSETÖN Edellinen vuosiluokka Heikentää seuraavaa -> taipumusta 2-vuotisvaihteluun Syyt vielä tuntemattomia, tutkitaan, tutkitaan

syyt Kutukanta Vaihtelee vähemmän yleensä riittävä, mutta EI MERKITYKSETÖN Edellinen

8 Vuosiluokkavaihtelun syyt Esim. Puulavesi VUOSILUOKAN RUNSAUS SYKSYLLÄ, kpl/ha VUOSI

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992

9 Vuosiluokkavaihtelun syyt Hotat Kutukanta (B)

10 Populaation itsesäätely = muutosta kompensoivat mekanismit Kun populaatio tihenee Kasvu heikkenee: 2-kesäinen esim. 10 g Munatuotanto pienenee: 2-kes. Esim kpl Kuolevuus kasvaa: ahven, taimen, lohi jne. Kun populaatio harvenee Kasvu paranee: 2-kesäinen esim. 30 g Munatuotanto kasvaa: 2-kesäinen esim kpl Kuolevuus pienenee

2500 kpl Kuolevuus kasvaa: ahven, taimen, lohi jne.

11 Itsesäätelyn seuraus Populaation tiheys pysyy yleensä putkessa = DYNAAMISESSA TASAPAINOSSA TIHEYS kpl/ha VUOSI

4000 TIHEYS kpl/ha 3000 2000 1000 0 1982 1984 1986

12 Entä se muikkukato?

13 Muikkukato? Määritelmä Katsojan silmässä, arvostelulaji Poikkeuksellisen pieni tiheys Yleensä määritellään kalastuksen näkökulmasta = ei mielekästä kalastaa Monivuotinen Populaation koko nuljahtaa eri putkeen

14 Muikkukato 100 kpl/verkko 2 3 kpl/verkko Kuva 1. Muikun yksikkösaalis nuottapyynnissä Eteläja Pohjois-Konnevedellä avovesikaudella vuosina (liukuva keskiarvo) (Valkeajärvi & Marjomäki 2013). Kuva 2. Muikun yksikkösaalis muikkuverkko-pyynnissä Etelä- ja Pohjois-Konnevedellä vuosina (liukuva keskiarvo) (Valkeajärvi & Marjomäki 2013).

vuosina 1978 2010 (liukuva keskiarvo) (Valkeajärvi & Marjomäki 2013). Kuva 2.

15 Esim. Päijänteen Tehinselkä Muikkukato

16 Muikkukato Ei mitään uutta, esim. 30-luvulla 90-luvulla Selvää alueellista synkroniaa Esim. lähes koko järvi-suomi yhtä aikaa Eri järvissä kesto vaihtelee Muutamia vuosia Jopa vuosikymmen

17 Muikkukato: Oireet Pieni saalis Esim. nuotan tai troolin yksikkösaalis vain kiloja muutamia kymmeniä kiloja Verkolla pidempään pyydettävissä Kalat suuria Jopa 25 cm, 100 g, paljon munia, nopea kasvu Kalat vanhoja Jopa yli 10 v. (oma ennätys väh. 14 v. Konnevedeltä)

kiloja Verkolla pidempään pyydettävissä Kalat suuria Jopa 25 cm,

18 Muikkukato: oleellista Voi alkaa satunnaisista syistä Esim. huonot säät: kolme huonoa vuosiluokkaa peräkkäin ja Suuri kuolevuus (esim. isot petokalat, kalastus) >kutukanta romahtaa MUTTA SILLOIN SEURAUKSENA Aikuisten kalojen poikkeuksellisen suuri koko Suuri munatuotanto Pieni petokuolevuus Pieni kalastuskuolevuus => TEORIASSA poikkeuksellisen hyvät lisääntymisedellytykset/kalayksilö Jopa 10-kertainen munatutanto tiheän kannan yksilöön verrattuna Ei vain toivu!?! Joku liikkuva osa puuttuu mallista

isot petokalat, kalastus) >kutukanta romahtaa MUTTA SILLOIN SEURAUKSENA Aikuisten kalojen poikkeuksellisen suuri koko Suuri

19 Muikkukato: Miksi? Periaatteessa: Jos kutukanta pääsee romahtamaan hyvin pieneksi Suurikin kasvunopeus aiheuttaa alussa tuskin havaittavan muutoksen Esim Joku tekijä aiheuttaa varhaisvaiheen (munat, pienpoikaset, hotat) kuolevuuden moninkertaistumisen normaaliin verrattuna pitkäksi aikaa

kasvunopeus aiheuttaa alussa tuskin havaittavan muutoksen Esim.

20 Muikkukato: ahven Konnevesi AHVENEN KOEVERKOISSA KUTUKANTA AHVENEN NUOTTASAALIS POIKASIA PIENEN AHVENEN VERRKOSAALIS KESÄN LÄMPÖ HOTAT ISON AHVENEN VERRKOSAALIS

21 Muikkukato: näinkö se homma etenee! AIKA

22 Muikkukato: tulevaisuus Ilmasto lämpiää Avovesikausi pitenee Vesi keskimäärin lämpimämpää Vesi tummenee, rehevöityy? Ahvenpopulaatio Voi moninkertaistua keskimäärin Muikkupopulaatio Pienenee keskimäärin Ei välttämättä biomassa, koska kasvu paranee > Kadot yleisempiä ja pidempiä

23 Muikkukato: torjunta? Ei soo ihimises, son korkiemmis käsis? Obama, Putin, Xi Jinping Periaatteessa: kutukannan liiallisen pienenemisen estäminen pienentää väärään putkeen nuljahduksen todennäköisyyttä Kalastuksen ja petokalaistutusten vähentäminen/lopettaminen, kun kutukanta lähestyy riskirajaa Missä riskiraja? Kalakantojen seuranta! Ahvenen määrää vaikea rajoittaa kalastuksella voi olla, että se pahentaapi vaan

24 TODELLISUUS ON MONIMUTKAINEN JA MONITULKINTAINEN NELJÄ! EI KU KOLOME

25 Kiitos mielenkiinnostanne TM

Samankaltaiset tiedostot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit