Ann Selin 9.5.2016 Jyväskylä
Kilpailukykysopimus Emme pidä kilpailukykysopimuksesta, mutta neuvottelemalla voimme saada paremman lopputuloksen pamilaisille, kuin maan hallituksen pakkotoimin ja leikkauksin.
Kiky-sopimuksen neuvottelutuloksen talous PAM Hallitus 17.03.2016 Ralf Sund STTK, Pääekonomisti *
1. Suomen kansantalous? Lyhyesti: Suomen tilanne on surkea: menetetty vuosikymmen? Suomi on tippunut täysin vertailumaiden (Ruotsi, Saksa, Tanska ym.) kyydistä. Tuoreet tilastotiedot eivät ennakoi käännettä, ei myöskään ennakoiva tieto (barometrit). Johtopäätös: Jotain on tehtävä. (Shakkipelin aloittelijan hyvä ohje: huonokin suunnitelma on parempi kuin ei suunnitelmaa ensinkään.) * 4
Talouskasvu + 0,5 % 2015 (vasen kuvio) Kaupan volyymi (I/16-I/15) 0,5 %.
* 6
2. Kolera eli neuvottelutulos, ostovoima, oletukset 1. Ansiot: 2017 nollaratkaisun jälkeen tehdään vuosina 2018-2020 +0,5 %:n tasoiset palkkaratkaisut. Lisäksi oletetaan, että ansiot nousevat tarkasteluajanjakson aikana liukumien vuoksi 0,7 % / vuosi. 2. Inflaation oletetaan olevan 2017 0 % ja vuosina 2018-2020 1 % vuodessa. 3. Työllisyyden oletetaan kasvavan 2017 yhteensä 22 000 työllisellä (VM:n pohja + muutokset) Vuosina 2018-2020 oletetaan työllisyyden vahvistuvan 7000 / vuosi. (HUOM. Tässä paljon epävarmuuksia lukujen, ei etumerkin osalta.) 4. Hallituksen oletetaan toteuttavan 1 mrd. euron * 7 veronalenukset vuoden 2018 alusta. Vaikutus ostovoimaan + 1
2. Kolera : Ostovoimalaskelma, oletukset 5. Työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun muutokset: maksuosuutta siirtyy työnantajilta palkansaajille 2,05 % -yksikköä, sen verotusta kiristävä vaikutus on 1,23 %. 6. Euromäärät: 26 000 euron nettovuosiansio oletuksena. 7. Työajan pidennyksen (24 tuntia vuodessa) arvo on 1,32 %. Yksilötason tarkastelussa tämä vie ostovoimaa. Se, viedäänkö lompakosta vai selkänahasta on tässä laskelmassa samanarvoinen. Koko kansantalouden tasolla ei vähennystä (-1,32 %) tehdä. 8. Laskelmat on tehty kahdella tavalla: 1) yksityisen sektorin palkansaajille, 2) palkansaajille kokonaisuutena (so. * 8 kansantalouden taso), jolloin työllisyyden muutokset on otettu
Taulukko: Ostovoiman kehitys 2016-2020, kun oletetaan keskipalkka, 26 000 e/v nettona 1. Yksityisen sektorit palkansaajat (+24t/v vaikuttaa 1,32 % ostovoimaan ) 2017 2018 2019 2020 2016-2020 muutos% ostovoima - 1,0 + 0,8 0 0-0,3 muutos euroissa - 266 + 214-15 - 15-81 2. Ostovoima yhteensä (työllisyyden muutokset mukana, +24t/v ei vaikuta ostovoimaan, mukana julkisen sektorin lisäleikkaus 30 % lomarahoihin 2017-19) 2017 2018 2019 2020 16-20 * 9 muutos % + 0,8 + 1,1 + 0,3 + 0,6 + 1,5
3. Rutto, vaihtoehto? Kaikki on tietysti spekulaatiota Suhteellisen varmasti tapahtuu: -Pakkolakien tilalle uusi pakkolakipaketti (hallitus ei ole luopunut tavoitteesta 5 % yksikkötyökustannuksista) -Paikallisessa sopimisessa edetään lakitietä: sisältö rajumpi ay-liikkeen kannalta -Liittokierroksella työnantajien vaatimukset totuttua kovempia, lopputulos? -Työmarkkinakierros rauhaton vaikutus * investointeihin negatiivinen kuinka paljon? 10
3. Rutto : vaihtoehto Todennäköisyys kasvaa: -Työmarkkinoiden rakenneuudistuksia tulee lisää (vrt. Ruotsi n. 10 vuotta sitten: työttömyyskassan maksuosuuksien muutos ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus pois, Ruotsissa järjestäytymisaste 20 %) -Ei veronalennusta (1 mrd. e.) -Ehdollinen säästölista toteutetaan ainakin pääosin. * 11
Työaika Työajan pidentämisessä etsitään ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia.
Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen on mahdollista, kun luottamusmiehillä on neuvotteluissa tasa-arvoinen asema sekä riittävä osaaminen. Neuvotteleminen ei saa tarkoittaa työnantajien yksipuolista sanelua. Selviytymislauseke ei saa tarkoittaa työehtojen ja palkkojen polkemista ja kilpailun vääristämistä.
Työaikapankit Suurin osa palvelualojen työpaikoista voi käyttää jo nyt työaikapankkia. Hyvin toteutettuna työaikapankki hyödyttää kaikkia.
Omailmoitus Tavoitteena saada palvelualojen työehtosopimuksiin käytäntö sairauspoissaolon omailmoituksesta. Tavoite ei kasvata kustannuksia, joten se on kilpailukykysopimuksen mukainen. Suurin osa (2/3) palkansaajista voi sairastaessaan olla poissa jo nyt ensimmäiset päivät omalla ilmoituksella. Työterveyslaitoksen tutkimus (2016) osoittaa, että omailmoitus vähentää sairauspoissaolojen kustannuksia. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129934/omailmoitus_loppuraportti.pdf?sequence=3