ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2017

Transkriptio

1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2017

2 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

3 TALOUS- NÄKYMÄT

4 ILMARISEN ENNUSTE: TALOUS KASVAA 2,5 VUONNA BKT muutos, +1,9 +3,0 +2,5 Yksityinen kulutus +2,1 +2,0 +2 Julkinen kulutus +1, ,5 Investoinnit +7, Tuonti +4, Vienti +1, Inflaatio, KHI-muutos +0,4 +1,0 +1,5 Ansiotason muutos +1,2 +0,5 +1,5 Työllisyysaste 68,7 69,3 70 Työttömyysaste 8,8 8,4 8,0 EMU-jäämä, BKT:sta -1,9-1,3-0,4 Julkinen velka, BKT:sta 63, Talouskasvu on nopeutunut selvästi. Investointien lisäksi vienti vahvassa kasvussa. Työllisyyden kasvu jatkuu. Työmarkkinaratkaisut parantavat s kilpailukykyä vuosina 2017 ja Vuodelle 2018 ennakoimme maltillisia palkankorotuksia. Työnantajien sovamaksut alenevat edelleen vuoteen 2020 asti kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

5 TALOUS KASVAA 3 VUONNA 2017 JA 2,5 VUONNA 2018 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010= Vuonna 2016 alkanut talouskasvu on nopeutumassa. s Kasvu perustuu kotimarkkinakehityksen lisäksi viennin elpymiseen Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

6 YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010= Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys sekä matala säästämisaste ja inflaatio. s Tuloverokevennysten ansiosta ostovoiman odotetaan kehittyvän myönteisesti. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

7 INVESTOINNIT KASVAVAT 5 VUODESSA Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010= Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneissa odotetaan kasvua vuosille 2017 s ja Myös rakennusinvestoinnit jatkavat kasvuaan Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

8 UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN NOPEASTI Uudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos Rakennusinvestoinnit vahvassa kasvussa vuosina Silti rakentamisen s volyymi ei ole vielä lähellä vuoden 2008 huippua Lähde: Tilastokeskus

9 VIENNIN KASVU ON LÄHTENYT LIIKKEELLE Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010= Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti on lähtenyt kasvuun vuonna Keskeisimmät s vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

10 VIEMME ENEMMÄN KUIN TUOMME, MUTTA VAIHTOTASE ON EDELLEEN NEGATIIVINEN Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa mrd Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

11 VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Tavaraviennin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisiin vientimaihin SAKSA RUOTSI ALANKOMAAT USA KIINA YHTEENSÄ Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Puu- ja paperituotteet , , , , , ,2 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö , , , , , ,5 Kemialliset aineet ja tuotteet 542-9, , , , , ,3 Metallit- ja metallituotteet , , , , , ,2 Teollisuuden koneet 530-8, , , , , ,5 Sähkökoneet- ja laitteet , , , , , ,0 Kuljetusvälineet , , , , , ,9 Yhteensä , , , , , ,0 Lähde: Ilmarinen, Tulli

12 TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Tavaratuonnin rakenne 12 kuukauden ajalta keskeisistä tuontimaista SAKSA VENÄJÄ RUOTSI KIINA ALANKOMAAT YHTEENSÄ Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Me Muutos Puu- ja paperituotteet 127-8, , ,0 31-7,3 46-8, ,3 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 62 34, , ,8 1 44, , ,1 Kemialliset aineet ja tuotteet , , , , , ,1 Metallit- ja metallituotteet 691 7, , , , , ,5 Teollisuuden koneet , , , , , ,0 Sähkökoneet- ja laitteet 735-1, , , , , ,2 Kuljetusvälineet ,0 2 45, ,4 56 5, , ,1 Yhteensä , , , , , ,3 Lähde: Ilmarinen, Tulli

13 KULUTTAJAT JA YRITYKSET USKOVAT AIEMPAA PAREMPIIN SUHDANNENÄKYMIIN Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. s Erityisesti yli 10 työntekijän yritykset uskovat parempiin kasvunäkymiin Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

14 SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa Tanska 270 Hollanti 183 Ruotsi Iso-Britannia Suomi Euro-alue Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin Lähde: Tilastokeskus, OECD Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

15 TYÖ- MARKKINAT

16 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET LASKEVAT VUONNA 2017 Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste ,7 1,7 1,2 1-2, Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Kiky-sopimuksen mukaan palkkoja ei koroteta vuonna 2017 lainkaan ja työaika pitenee. Lisäksi s sosiaaliturvamaksujen alennukset pienentävät työvoimakuluja vuosina Lähde: Ilmarinen

17 MYÖS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ON KÄÄNTYNYT LASKUUN Työttömyysaste ja ennuste, 12 kk keskiarvo ,4 9, Työttömyys (TEM) 8,0 Työttömyys Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuussa Määrä on vähentynyt 20 viime s vuodesta. Vaikeasti työllistyviä oli eli yli 60 työttömien määrästä. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

18 SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPI Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste Ruotsi Saksa Iso-Britannia Suomi Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi. 65 EU-maat Lähde: Ilmarinen, OECD

19 SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017 JA 2018 Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000= Ruotsi Iso-Britannia Suomi Euro-alue Saksa Kiky-sopimuksen ansiosta Suomen työvoimakustannusten nousu jää selvästi kilpailijamaita s pienemmäksi lähivuosien aikana, minkä seurauksena hintakilpailukyky paranee Lähde: Ilmarinen, OECD

20 SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA ON NOUSSUT Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa WEF sija 10/137 IMD sija 15/63 Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Iso-Britannialle Lähde: IMD ja WEF

21 SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄN Henkilöstömäärän kehitys eri toimialoilla, 2007= Sosiaali- ja terveyspalvelut 140 Henkilöstövuokraus Tietojenkäsittelypalvelut Palvelualat yhteensä Rakentaminen 80 Teollisuus yhteensä 60 Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

22 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ NOUSI PALVELUALOILLA VUONNA 2016 Yritysten lukumäärä, henkilöstömäärä ja keskipalkka eri toimialoilla vuonna 2016 Yritysten lkm ja kehitys v Henkilöstömäärä ja kehitys v Keskipalkka* ja kehitys v Teollisuus yhteensä Tietokoneiden ja sähkölaitteiden valmistus Rakentaminen Kauppa Palvelualat yhteensä Kuljetus ja varastointi Henkilöstövuokraus Terveys- ja sosiaalipalvelut Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus *Keskipalkka vuodessa = Palkkasumma/ henkilöstömäärä

23 JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

24 VELKASUHTEEN KASVU PYSÄHTYY VUONNA 2018 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, BKT:sta Jäämä, mrd euroa Valtio 5,9 5 3 Kunnat 1,0 1 1 Sotu +2, Yhteensä BKT:sta 4,1 1,9 Velka, mrd euroa 3 1,3 1,0 0, Valtio 115, Kunnat 19,6 20,5 21,5 Sotu 2,3 1 0 Yhteensä BKT:sta 136,1 63,1 142, ,5 62 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

25 VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa mrd Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

26 ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET NOIN 30 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin 16 eläkemeno 14 Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta Yksityisen sektorin työeläkkeiden s lisäksi Keva maksaa eläkkeitä 4,6 mrd, valtio maksaa eläkkeitä 4,5 mrd ja Kela maksaa eläkeetuuksia 2,7 mrd. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

27 VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste Koko Suomi Yliopistokaupungit Suomessa väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja erityisesti yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy s niissä keskimääräisempänä edullisempana ikärakenteena Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen

28 JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ

29 GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan Suuret valuuttakurssimuutokset Luottamus pysyy vahvana Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa Suomen kilpailukyvyn paraneminen jatkuu