Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla 2013-2015 Palvelumuotoilu ja johtaminen Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelu ja kehittäminen Salossa Osahankesuunnitelma 28.10.2012 Salon terveyspalvelut Marita Päivärinne Sara Sarjakoski- Peltola 1
SISÄLTÖ 1.TIIVISTELMÄ... 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA NYKYTILAN KUVAUS... 4 3. SALON HANKKEEN TAVOITTEET... 5 4. KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY... 5 5. TOIMENPITEET VAIKUTUSTEN SAAVUTTAMISEKSI... 6 5.2. SALON OSAHANKE... 6 5.2.1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne... 6 5.2.2 Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin... 7 5.2.3. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä... 8 5.2.4 Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen.... 9 5.2.5 Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa... 9 6. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA AIKATAULUTUS... 10 7. HANKKEEN JUURRUTTAMINEN... 11 8. OSAHANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA... 11 9. ARVIOINTI... 11 10. KUSTANNUSARVIO... 12 2
1. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi toteutetaan kolmevuotinen hanke, jonka päätarkoituksena on riskiryhmien osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Palveluiden johtamisessa käytetään ja vertaillaan erilaisia johtamis- ja toimintamalleja. Potilas- ja asiakastietojärjestelmiä kehitetään palvelemaan asiakasta, työntekijää, ja toisaalta parantamaan tiedonkulkua eri viranomaisten välillä ja lisäämään potilasturvallisuutta. Riskiryhmiä ovat erityisesti palvelujen suurkäyttäjät. Kehittämistyö aloitetaan päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asiakkuuksista. Asiakkaiden osallisuutta lisätään palvelumuotoilun keinoin. Salon kaupungissa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelujen oikeaikaisessa kohdentamisessa asiakkaalle eri sisääntulokulmista tarkasteltuna. Tavoitteena on löytää asiakasta ja palveluiden tuottajaa tyydyttävä toimintakonsepti. Nähtävissä on ollut palveluiden siiloutuminen ja asiakkaan runsasmuotoisten ongelmien haltuunotto ei ole tapahtunut suunnitelmallisesti. Salon kaupungin terveyspalveluissa on todettu selvittäessä ja analysoitaessa potilasvirtoja palvelujen kohdentuneen määrällisesti marginaaliseen asiakaskuntaan. Muualla havaittu tilanne pätee myös Salossa palvelujen käyttäjäryhmistä. Lähtökohtana on asiakkaan ja palveluntuottajan tasavertaisuus, erityisesti asiakkaan voimavarojen sekä oman asiantuntemuksen korostuminen. Palveluiden käyttäjiä kuullaan vahvemmin palvelujen suunnittelussa ja tavoitteissa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ovat yksi suuri palveluiden käyttäjäryhmä. Heille suunnattujen palvelujen koordinointi vaatii yhteistä näkemystä ja hallittua yhteistyötä yli hallintorajojen, yhtenäisen palveluprosessin aikaansaamiseksi. Salossa on tavoitteena moniongelmaisten/ mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen järjestäminen hallituksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Salossa tutkimuskohteena on lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköissä asuvien toimintakyky, terveydentila, kuntoutukselliset tavoitteet sekä asiakasta parhaiten palvelevat asumismuodot. Salon osahankkeessa toteutetaan vuosien 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) seuraavia osa-ohjelmia: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Palvelurakennetta ja peruspalveluita uudistetaan Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Osahankkeessa toteutetaan lisäksi seuraavia valtakunnallisia linjauksia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotuksia: Palvelujen koordinoiminen Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Kokemusasiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluun Tämän osahankkeen suunnitelma tarkentuu hankevalmistelun kuluessa marras-joulukuun 2012 aikana. 3
2. Toimintaympäristön ja nykytilan kuvaus Salon kaupungissa selvitettiin vuonna 2009 sosiaalipalvelujen piirissä olevaa asiakaskuntaa, jolloin suurimpana käyttäjäryhmänä todettiin olevan mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asiakkaat. Vastaava tilanne tunnistettiin myös lastensuojelun palvelujen piirissä. Voidaan olettaa palvelujen kohdentuvan huomattavissa määrin mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville asiakkaille. Vastaavasti terveyspalveluiden vastaanottokäynneillä on havaittavissa sama ilmiö. Salossa toteutettiin vuonna 2010 kolmannen kerran PYLL- indeksin avulla väestön terveydentilan mittaus. Kolmanneksi eniten ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia olivat aiheuttaneet alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (14 %). Alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien kehitys oli hälyttävä, nousua oli 25 %. Salon naisilla alkoholiperäiset ennenaikaiset elinvuosien menetykset olivat lisääntyneet lähes kaksinkertaisesti. Niiden kokonaisosuus oli 8 % kaikista menetyksistä, ja noussut jyrkemmin kuin koko maassa keskimäärin. A-klinikan palveluiden käyttäjistä suurin asiakasryhmä sekä miesten että naisten kohdalla ovat 50-59 vuotiaat. Psykiatrian tulosalueella avohoitokäyntien määrä / 1000 asukasta kohden oli lisääntynyt vuonna 2010 suhteessa vuoteen 2009. Vastaavasti taas laitoshoidon hoitopäivät olivat pysyneet lähes samalla tasolla. Vuoden 2011 tulosten mukaan hoitopäivien määrä on lisääntynyt verrattuna vuoteen 2010. Psykiatrian tulosalueella on pyritty kehittämään psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää avohoitopainotteiseksi ja vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon kohdistuvaksi. Lisäksi painopiste on ollut perustason palvelujen tukemisessa mm. konsultaatioin sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisessä yhteistyössä kuntien kanssa. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden määrä terveysasemilla on lisääntynyt, erikoissairaanhoidon siirrettyä näiden potilaiden seurantaa terveysasemille. Mielenterveysseura täydentää julkisia mielenterveyspalveluja. Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 38 %:lla pääasiallisena syynä oli mielenterveydenhäiriö. Salossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä 1,0 (50 henkilöä). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, 3,5 (1016henkilöä). Salossa on ennakoitavissa ongelmien lisääntyminen, taloudellisen tilanteen romahdettua ja työttömyyden lisääntyessä nopeasti. Mielenterveyskuntoutujien asumistarpeita ja -ongelmia voidaan tarkastella neljästä näkökulmasta. Ensimmäisenä ovat psykiatrisessa sairaalahoidossa asumisongelmien takia olevat, asunto puuttuu kokonaan tai asumista tukevat palvelut ovat riittämättömät. Toisena ryhmänä ovat tavallisissa kodeissa, joko omistus- tai vuokra-asunnoissa, asuvat mielenterveyskuntoutujat, jolloin osan kohdalla ongelmana ovat riittämättömät asumista tukevat palvelut. Asumisongelmien takia kuntoutujille myös aiheutuu turhia sairaalajaksoja. Kolmantena ovat asunnottomat mielenterveyskuntoutujat. Asunnottomissa on paljon mielenterveyskuntoutujia sekä päihteidenkäyttäjiä. Neljäntenä on kuntoutujille tarkoitettujen asumisyksiköiden uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen tarve. Salon kaupunki ostaa tällä hetkellä 110 mielenterveyskuntoutujalle suunnattuja asumispalveluja Kaupungin omana tuottamana palveluna tarjotaan asumispalveluja 20 mielenterveyskuntoutujalle. Tavoitteena on palvelumuotoilun ja uudelleen organisoinnin keinoin luoda selkeä asumisenpolku mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi asiakkaille tehdään laajamittainen kartoitus asumiseen, toimintakykyyn sekä elämänlaatuun liittyen yhteistyössä aikuispsykiatrian tulosalueen kanssa. 4
3. Salon hankkeen tavoitteet Osahankkeen tavoitteet on jaoteltu paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotiluun sekä mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointiin Salon sosiaali- ja terveystoimessa. 1. Paljon palveluita käyttävien/ mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluiden järjestämisen uudistaminen, toimintakonseptin luominen ja kuvaaminen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin 2. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattujen palveluiden toiminnan tehostuminen 3. Selvitetään mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden piirissä olevien palveluiden uudistamistarpeet asiakkaan näkökulmasta 4. Asiakkaiden itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen 5. Tehostetaan näyttöön perustuvien, toimintamallien käyttöä ja etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja sekä arvioidaan niiden toimivuutta esim. asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Palvelumuotoilun avulla palvelurakenne uudistuu ja asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Mittari: nk pyöröovipotilaiden määrä vähenee 2. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Mitattava tavoite: mielenterveys- ja päihdepalveluiden suurkuluttajien päivystysasiointi ja sairaalahoitopäivät vähenevät. 3. Aiempaa suurempi osa mielenterveys - ja päihdeasiakkaista asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Mittari: asiakas mukana palveluiden suunnittelussa, yleistyy 4. Elämänhallinta lisääntyy. Mittari 15 D pilotointi perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. 5. Hyödynnetään olemassa olevia näyttöön perustuvia menetelmiä ko asiakasryhmien palveluissa ja ohjauksessa sekä kuntoutuksessa. Asiakaskohtainen palveluiden räätälöinti, "case-työskentely" 4. Kohderyhmän määrittely Osahankkeen kohderyhmänä ovat Salon peruspalveluja käyttävät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat. Alueen mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat asumispalvelujen piirissä. Hankkeen käynnistyessä sovitaan aikuispsykiatrian kanssa yhteisistä toimintakäytännöistä selvityksen suhteen. Lisäksi sovitaan kotiutuksen ohjausmallin pilotointi missä toimintayksikössä malli toteutetaan. 5
5. Toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi Kehitetään paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeista lähtevä toimintamalli yli hallintorajojen tapahtuvalla palvelukonseptilla. Palveluita paljon tarvitsevien hoitoprosessit on saatava paremmin haltuun ja luodaan nykyistä paremmat sekä paikalliset että alueelliset hoito- ja palveluketjut. Tuloksena syntyy selkeät ja johdonmukaiset prosessikokonaisuudet. Lisäksi hyödyntämällä ja kehittämällä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä voidaan palvelujärjestelmää muotoilla asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyvinvointierojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy näiden asiakasryhmien kohdalla on erityisesti huomioitava. Palveluja uudelleen suunnittelemalla ja järjestämällä voidaan päästä kustannustehokkaisiin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vastaavasti toiminnan kehittäminen edellyttää aiempaa vahvempaa verkostojohtamisen taitoja sekä koordinoinnin taitoa vastuuhenkilöiltä. Siiloajattelun seurauksena julkiset toimijat eivät ole hahmottaneet palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta, ja luukulta toiselle siirtyminen on tuttua. 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne, mukaan lukien somaattinen terveydentila, hyödyntäen olemassa olevaa tilastotietoa ja muualla tehtyjä selvityksiä. 2. Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. 3. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että MT-kuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltainen terveydentilan arviointi, toimintakyvynarviointi sekä suunnitelmallinen kokonaisuus palveluntarpeista lähtien. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tulevien laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille on luotu ohjausmalli. 4. Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen mukana järjestölähtöinen toiminta. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomiointi ja ylläpitäminen. 5. Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (casetyöskentely) siiloutumisen purkaminen. 5.2. Salon osahanke 5.2.1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdeasiakasryhmän kokonaistilanne Asiakasryhmien määritettelyssä käytetään terveyspalveluiden tietojärjestelmää, tehdään asiakasvirta- analyysi. Lisäksi tehdään yhteistyötä aikuissosiaalityön sekä lastensuojeluyksikön kanssa. Kohderyhmänä tulee olemaan mielenterveys-ja päihdeongelmaiset asiakkaat ja perheet, joissa on lapsia. Terveysteknologiaa hyödynnetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Luodaan innovatiivisia toimintamalleja sähköiseen vuoropuheluun asiakkaan ja ammattilaisten välillä. Keskeiset asiakasryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluita paljon tarvitsevat sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset. Nämä asiakasryhmät ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointierojen kaventamisen että sosiaali- ja terveyspalevluiden kustannusten kannalta Lähtökohtana asiakkaan itsehoitomahdollisuudet Proaktiivisessa toiminnassa asiakas ottaa vastuuta omasta terveyskäyttäytymisestään. Kehitetään aktiivista yhteistyötä järjestötoiminnan kanssa nivoutuen yhtenä osana toimintaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa toteutuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdenvertainen kohtelu ja terveyserot kaventuvat. 6
Kokemusasiantuntijat on otettu mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 5.2.2 Palvelurakenteen uudistaminen tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin. Palvelukonseptia pilotoidaan eri terveysasemilla, joissa moniammatilliset tiimit tarjoavat kohderyhmälle matalan kynnyksen palveluita. Oleellista on ammattikuntarajat ja organisaatiot ylittävä saumaton yhteistyö sekä yhteiset asiakas- ja potilasasiakirjat. Matalan kynnyksen psykososiaalisia palveluita kehitetään vahvistamalla luomalla terveysasemille matalan kynnyksen vastaanottotoimintaa. Palvelurakenne tullaan uudistamaan syntyneiden kehittämistarpeiden pohjalta. Palvelumuotoilu otetaan aktiivisesti käyttöön ja tällä varmistetaan asiakasnäkökulma ja helpotetaan asiakkaan osallistumista palvelujen kehittämiseen. Palvelumuotoilun avulla voidaan testata prototyyppejä, kustannustehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa. Palvelumuotoilun avulla syntynyt palveluprosessi on asiakkaalle hyödyllisempi, käytettävämpi, tarkoituksenmukaisempi sekä merkityksellisempi. Moniongelmaiset/mielenterveys/päihdeasiakkaiden palvelujen koordinointi tulee näkymään kokonaishoitona. Tällöin mm. voidaan tavoitella psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoidon kokoamista linjakkaaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaksi. Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu palveluprosesseissa ja terveyspalveluiden toimintakulttuuri muuttuu monitoimijaiseksi. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja integroidaan moniongelmaisten palveluja kokonaisuutena. Asiakasryhmän hoidon vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys paranee, mikä ilmenee nykyistä parempana toimintakyvyn säilymisenä. Suunnittelematonta asiointia/päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitopäiviä käytetään nykyistä vähemmän. Jatkohoitomahdollisuus pitkäaikaisesti oireileville terveyskeskuksessa olisi mahdollistettava vähintään ryhmätoimintaan. Ammattiryhmien kesken tullaan kokeilemaan ja toteuttamaan uutta työnjakoa. Uutta toimintamallia testataan ja arvioidaan. Hoidon oikea-aikaisuus paranee sekä ennaltaehkäisy tehostuu. Osallisuus sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon. Palvelumuotoilu (service design) on ajattelu- ja toimintatapa, jossa palvelua pyritään ensin hahmottamaan ja sitten suunnittelemaan asiakkaan näkökulmasta tavoitteena onnistuneet palvelut. Palvelumuotoilussa voidaan soveltaa erilaisia menetelmiä mm. asiakaspolkukartat ja palvelupolkujen kuvaukset: Service Blueprint, Yhteissuunnittelu ja työpajat - design games. Palvelumuotoilussa on hyväksyttävä, että työskentelytapa on iteratiivinen prosessi, jossa asioita ei voida ennakoida etukäteen. Näin ollen suunnittelun lopputulosta muotoutuu prosessin edetessä. Edellytys on johtamisen kehittäminen tukemaan palveluiden uudenlaista kehittelyä/muotoilua. Työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jossa jokainen toimija tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Sähköiset järjestelmät ja teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja vastuunjakoon asiakkaan ja palvelujen tuottajien välillä. Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen ja yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen. Uudella moniammatillisella yhteistyöllä voidaan ratkaista asiakkaiden terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia entistä nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Yhteistyötä tehdään myös potilas- ym. järjestöjen kanssa. Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry on aktiivisesti mukana kehittämistoiminnassa. Luodaan kiinteä yhteistyön polku järjestöjen toimintaan, ja mahdollistetaan mm. vertaistuki toiminta. 7
5.2.3. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä Mielenterveyskuntoutujien osallisuus lisääntyy. Asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden terveydentilasta tehdään kokonaisvaltainen arviointi, toimintakyvynarviointi sekä kehitetään kokonaisvaltaista palveluntarpeista lähtevää palvelumallia. Lisäksi asumispalveluiden piiriin tuleville laitoshoidosta kotiutettaville asiakkaille kehitetään oma palveluiden suunnittelun ohjausmalli/ palvelumuotoilun metodein. Perusterveydenhuollon tason mielenterveyspalvelut ovat ohuet. Kunnan ostopalveluiden osuus psykososiaalisissa ja mielenterveyskuntoutuksen palveluissa yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta on suurempi, kuin somaattisessa terveydenhuollossa. Laitosrakenteita purettaessa ulkoistettuun mielenterveyskuntoutukseen kunnan maksusitoumuksella sijoitettujen potilaiden voinnin ja kuntoutumisen seuranta ei toteudu kattavasti. Erityisesti mielenterveyspotilaiden somaattisen voinnin arviointi ja hoito jää usein vaille huomiota. Salon kaupunki ostaa eri ei-kunnallisilta mielenterveyskuntoutuksen palvelutuottajilta vuosittain n. 110 potilaan kuntouttavat asumispalvelut. Hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva kaupungin vastuulla olevien mielenterveyspotilaiden kuntoutumisen toteutumisesta tekemällä selvitys asiasta. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumisesta suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. Lisäksi voidaan arvioida ostopalvelujen piirissä olevien asiakkaiden tilaa suhteessa itsenäisesti asuvien kuntoutujien tilaan ja elämänlaatuun. Erityisesti arvioidaan nuorten mielenterveyspotilaiden ja syrjäytymisuhassa olevien palveluiden toteutumista. Asumisratkaisuihin vaikuttavia keskeisiä suunnanmuutoksia ovat sairaalapaikkojen vähentäminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten tuetun asumisen ja palveluasumisen kilpailuttaminen Mielenterveys/päihdeasiakkaista aiempaa suurempi osa asuu omissa asunnoissaan normaalissa sosiaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on tehdä laajamittainen selvitys, toimintakyvyn arviointia, kuulemalla asiakasta ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatia yksilökohtainen palvelukonsepti. Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita. Käytetään laadullisia mittareita arvioitaessa asiakkaiden omaa näkemystä kuntoutuksen toteutumista. Mittareiksi valitaan kansallisia Suomen oloihin soveltuvia mittareita arvioimaan asiakkaan hyvinvointia. Uudistetaan palvelurakennetta tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta käyttämällä palvelumuotoilun eri mahdollisuuksia. Kehitetään yhteisöllisiä menetelmiä, niin, että potilaiden osallisuus lisääntyy, ja sitä tukevia rakenteita integroidaan palvelukokonaisuuteen. Hankkeen aikana arvioidaan sekä asumisportaikkomallia että asunto ensin mallia. Asumisportaikkomallissa mielenterveys- ja päihdekuntoutujan asumisen taidot ja kyvyt ovat vajavaiset. Lähtökohtana on, että asumiskyvyn vahvistumisen myötä kuntoutuja voi siirtyä laitosmaisesta asumisesta kohti tuetumpaa asumista ja vähitellen omaan asuntoon. Asunto ensin mallissa lähtökohtana on pysyvä asunto peruslähtökohta ja edellytys sosiaaliselle kuntoutumiselle. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät pystyvät asumaan omissa asunnoissaan, mikäli heille on järjestetty riittävästi tukea. Tavoitteena on löytää jokaiselle asumispalvelujen piirissä olevalle mielenterveyskuntoutujalle sopiva asumisratkaisu. Salon kaupungissa toteutetaan itse tuotettuina asumispalveluja, jolloin ostopalvelut vähenevät. Kehitetään toimintamalli, jossa eri toimijatahot yhdessä asiakkaan lähtökohdista käsin muotoilevat asiakkaan yksilöllisen asumisenpolun. Kaupungin vuokraasuntojen nopea saanti mahdollisuus itsenäiseen asumiseen kuntoutuneiden kohdalla tulisi mahdollistaa (asunto ensin-toimintamalli). Asumisratkaisuja tehtäessä asunnon järjestymisen lisäksi tulee asettaa muitakin tavoitteita, raitistuminen, toipuminen, ihmissuhteet, mielekäs päivätoiminta ja osallisuuden vahvistamiseen. Palvelujen kehittäminen on jatkuva prosessi, palvelut eivät ole koskaan valmiita. Palvelumuotoilua voidaan myös käyttää asumispalvelujen suunnittelussa. Asiakkaan kyky osallistua voi vaihdella, mutta osallistumisen on aina tärkeintä, mitä enemmän tiedämme asiakkaistamme sitä vaikuttavampia ja positiivisempia palveluita pystymme tuottamaan. 8
5.2.4 Ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palvelujen lisääminen. Elämänhallintaan liittyvien toimintamallien kehittäminen. Mielenterveyspotilaiden somaattisen hyvinvoinnin huomioiminen ja ylläpitäminen Terveyshyötymallin soveltaminen hankkeen asiakasryhmään. Tevreyshyötymalli tarjoaa puitteet hoidon järjestämiselle sekä vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman ja näyttöön perustuvan näkökulman perusterveydenhuollon kehittämiseen. Asiakkaille tarjotaan palveluvalikosta monimuotoisia omahoidon tukikeinoja sekä asiakas voimaantuu, ja proaktiivisen henkilökunnan välinen yhteistyö tuottaa mittavaa terveyshyötyä asiakkaalle. Tarvitaan kaikkein ammattiryhmien osaamista ja huomattavasti nykyistä laajempaa palveluvalikoimaa. Tavanomaisten vastaanottokäyntien lisäksi voidaan toteuttaa ryhmävastaanottoja, kontakteja puhelimitse ja Internetin välityksellä. Tärkeä sovellus on asiakasvastaava (case manager), joka vastaa eniten hoitoa tarvitsevien hoidon toteutuksesta ja koordinoi sitä konsultoiden muita osaajia. Case manager toiminnan vaikutuksia, joissakin tutkimuksissa on todettu vähemmän sairaalajaksoja ja/tai päivystyskäyntejä ja vähemmän kuluja Toiminta kohdistutetaan monikäyttäjiin, joilla on erilaisia vastaanottokäyntejä yli 8-10 vuodessa. Päällekkäiset/lisäarvoa tuottamattomat käynnit terveyskeskuksen sisällä että terveyskeskuksen ja sairaaloiden välillä vähentyvät. Painopiste siirtyy enemmän perusterveydenhuoltoon. 5.2.5 Koulutetaan henkilökuntaa hankkeen eri vaiheissa Henkilöstökoulutuksessa (muissa rinnakkaisissa hankkeissa) painotetaan em. tavoitetta tukevaa henkilöstön osaamisen vahvistamisesta palvelumuotoilussa sekä peruspalveluiden mielenterveysja päihdetyössä. Muotoillaan uudelleen moniammatillinen toimintatapa (case- työskentely) purkamalla siiloutumisen ajattelumallia. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. Nykyisin korostetaan erityisesti työssä oppimista ja henkilöstön kouluttamisesta työympäristössä. Työelämän tullessa yhä monimutkaisemmaksi tarvitaan yksilöasiantuntijuuden kehittymistä yhteisöasiantuntijuudeksi. Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista sekä yhteisen ymmärryksen rakentumista vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Case- toimintamallin avulla yhdistetään näitä elementtejä tavoitteena mahdollisimman vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Verkostoitumisen avulla päästään paremmin tavoiteltuihin päämääriin, hyödyntämällä toisten erityisosaamista sekä keskittymällä itse omaan osaamisalueeseen. Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan verkosto- ja tiimityötaitoja. Koulutus integroidaan työelämään moniammatillisiin ryhmiin, joissa käytetään oppimismenetelmänä PBL- menetelmää. Ryhmät muodostuvat olemassa olevista toimintaympäristöistä. Tuloksena on toimintamalli, joka voidaan integroida oppimisympäristönä työelämän arkeen hyödyntäen verkostoitumista ja ongelmaperusteista voimavarasuuntautunutta osaamista ja oppimista. Taustalla on lisäksi ajatus oppimisen ongelmakeskeisyydestä sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jota voidaan rakentaa oppimisympäristöksi työelämään tarpeisiin. Yhteistoiminnallinen oppiminen ei ole oppimismenetelmä vaan tapa ajatella asioita. Aikuisten oppimisessa käytetään usein yhteistoiminnallisia menetelmiä, koska tällöin voidaan hyödyntää heidän kokemustietoa. Kukin ryhmän jäsenistä on vastuullinen työskentelystä. Moniammatillisuus nähdään asiakaslähtöisen työn yhtenä osiona. Oppimisen näkökulmasta on koettu hyödyllisenä toisilta oppiminen, toisen työn arvostus ja ymmärrys työn sisällöstä. Lisäksi koulutuksellisen lähtökohdan tuominen käsiteltävästä teemasta on edesauttanut menetelmien hyödyntämistä. Tavoitteena on lisätä oppimista eri sektoreilla ja tehostaa yhteistyötä ratkaisukeskeisellä oppimisella eri ammattikuntien välillä. Työelämässä oppiminen on tärkeä elementti ja mahdollistaja. Case-työpajamalli toimii parhaimmillaan oppimisen, työnohjauksen ja kehittämisen välineenä. 9
1. Casetapaaminen 2. Casetapaaminen Case Asiakastilanteen käsittely Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Välityöskentelyn täsmentäminen ja oppimistarpeiden kartoittaminen Eri toimijoiden toimintatavat, kehittämisideat kohtaamat ongelmat Katsaus näyttöön perustuvaan tietoon käsiteltävästä aiheesta Hyvien käytäntöjen ja ongelmakohtien täsmentäminen Toimintakäytännöistä sopiminen Kirjaaminen yhteenveto Prosessi jatkuu Prosessi jatkuu T Y Ö K O K O U K S E T Työpajatoimintaa varten ei luoda erillisiä kokouskäytäntöjä vaan oppimisalusta integroidaan olemassa oleviin työryhmiin. Case-työpajojen kokoonpano on suunniteltu siten, että toimintamallia voidaan soveltaa eri toimialoilla. Luonnolliset yhteistyökumppanit käsiteltävän tapauksen pohjalta kootaan yhteen, jolloin voidaan luoda ja vahvistaa yhteistyösuhteita ja verkottumista. Case-työpajoihin voi osallistua työntekijöitä myös muilta kuin työntekijöiden omilta työskentelyalueilta, jolloin oppiminen ja hyvien toimintatapojen jakaminen mahdollistuu. Työpajatyöskentelyllä on tarkoitus tuoda selkeyttä ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Ryhmän jäsenet voivat tutustua toistensa toimintaan ja toimintatapoihin. 6. Hankkeen organisoituminen ja aikataulutus Hankekokonaisuutta hallinnoi Turun kaupunki, ja Turun kaupunki nimeää hankkeen ohjausryhmän sekä puheenjohtajan. Salon osahankkeen vastuuhenkilönä toimii terveyspalveluiden johtaja7johtava lääkäri Sara Sarjakoski- Peltola. Hankkeeseen palkataan kaksi projektityöntekijää (½+½)tai vaihtoehtoisesti yksi työntekijä. Hyödynnetään olemassa olevaa mielenterveys- ja päihdetyönohjausryhmää täydentämällä kokemusasiatuntijoilla. Perustetaan projektitiimi asumispalveluiden sekä paljon palveluita käyttävien lähtökohdista käsin. Hanketyöntekijän tukena on moniammatillinen projektitiimi, johon kuuluu toimijoita eri yhteistyötahoilta. Kokemusasiantuntijat saavat sovitusti palkkion osallistumisestaan työryhmien toimintaan. Terveyden edistämisen koordinaattori osallistuu osittaisella työpanoksen siirrolla hanketyöhön asumispalveluiden osa-alueella, johon sisältyy kehittämis- ja tutkimustyötä. Salon kaupungin osahanke toteutetaan ajalla 1.9.2013-30.9.2015. Vuosi 2013: projektityöntekijöiden rekrytointi kohderyhmien valinta koulutetaan kehittämisprosessissa mukana olevia henkilöitä palvelumuotoilun menetelmiin ja niiden käyttämiseen suunnitellaan asumispalveluihin työväline (mittari) asiakkaiden asumisen, terveydentilan ja toimintakyvyn kartoittamiseksi uusien palveluiden käynnistämin 10
Vuosi 2014 Vuosi 2015 uusi toimintamalli jatkuu koulutus etsitään ja kartoitetaan hyvät käytännöt toiminnan mallintamiseksi. hyödynnetään REA- työkalua prosessinkuvauksissa kehitetään hoito- palvelupolkuja toimijoiden kesken kehitetään asumispalveluihin liittyvää mallia, ja aloitetaan mallin kokeilu asumisyksiköissä uusien toimintamallien ja käytäntöjen arviointi hankkeen ja osahankkeen arviointi osahankkeen loppuraportointi Toimintaa ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti koko hankkeen ajan. Loppuarvio tehdään syksyllä 2015. 7. Hankkeen juurruttaminen Asiakkaat ja henkilökunta sitoutetaan mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Asiakkaat ja henkilökunta osallistuvat aktiivisesti palvelumuotoiluprosessiin. Hankkeen tulokset juurrutetaan pysyväksi käytännöksi ja otetaan käyttöön hankkeen aikana toimintamalliksi osana peruspalveluiden toimintaa. Tavoitteet ovat osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Palvelumuotoilu tulee olemaan osa pysyvää palveluiden suunnittelua ja käytännön työtä. Hankkeen selvitystulosten ja johtopäätösten perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia palvelujärjestelmän rakenteisiin. Palvelujärjestelmää kehitetään vastaamaan mielenterveyskuntoutujien tarpeita, niin että he ovat tasaveroinen asiakasryhmä myös somaattisessa terveydenhuollossa. Henkilöstön osaamista lisätään erityisesti mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon ja somaattisen terveydenhoidon kohentamiseksi. 8. Osahankkeen viestintäsuunnitelma Hankkeelle luodaan tarkempi viestintäsuunnitelma, joka ohjaa projektinaikaista viestintää, määrittelevät kohderyhmät, viestinnän tavoitteet, keinot ja toimenpiteet. Osahankkeessa kehitettävät toimintamallit kuvataan Innokylän verkkoon. Hanketyön tuloksia esitellään laajaalaisesti kaikille hankkeessa mukana oleville tahoille. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan hankkeen käynnistyessä. 9. Arviointi Arviointisuunnitelma tehdään kevään 2013 aikana. Arvioinnin tekee XXXX. Arvioinnin pääfokus on uusien toimintamallinen vaikuttavuudessa. Lisäksi arvioidaan hankkeen muita osatekijöitä, kuten esim. palvelumuotoiluprosessia, työtapoja, henkilöstötyytyväisyyttä, kustannusvaikuttavuutta ym. Koko hankkeen toteutumisen arviointi toteutetaan säännöllisesti vuosittain väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. Itsearviointi koko hankkeen aikana hyödyntäen erilaisia itse arvioinnin menetelmiä. 11
Vertaisarviointia toteutetaan samanlaisessa toimintaympäristössä toimivien hankkeiden kanssa. Ennakkoarviointi (IVA/EVA) viedään läpi kaikissa päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Opinnäytetöitä tehdään yhteistyössä Turun AMK:n kanssa sekä mahdollisesti laajempi tutkimustyö yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi osallistutaan koko hanketta koskevaan arviointiin. 10. Kustannusarvio Osahankkeen kustannukset ovat yhteensä 158 800 euroa, josta Salon kaupungin omarahoitusosuus on 38 700 euroa. en lisäksi salon kaupunki maksaa omarahoitusosuutta hankehallinnoinnista sekä muista yhteisistä menoista noin euroa. osahankkeiden kesken jaetaan muut yhteiset kulut suhteessa kunkin osahankkeen talousarvioon. kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2013 osahankkeesta tulee kustannuksia neljälle kuukaudelle ja vuonna 2015 yhdeksälle kuukaudelle. Osahankkeen kustannukset muodostuvat haketyöhön palkattavasta henkilöstöstä. Osahankkeeseen palkataan yksi hanketyöntekijä tai mahdollisesti kaksi hanketyöntekijää (50 % + 50 % työajasta) Lisäksi terveyden edistämisen koordinaattorin työpanoksesta osa osoitetaan hankkeelle. Muu hanketyötä tukeva työpanos saadaan peruspalveluiden, psykiatrian tulosalueen sekä muiden toimijoiden omaan työhön kuuluvana. Samoin yhteistyö saman hankekokonaisuuden Porin, Rauman ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa tuottaa lisäarvoa. 12