Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

Piirin kriisiohjeistus Hämeen partiopiirin hallitus hyväksynyt 15.12.2015 kokouksessaan Tarkoitus parantaa piirin ja lippukuntien valmiutta ja toimintaa äkillisissä kriiseissä Taustatietoa eri kriiseistä Toimintaohjeita erilaisiin kriiseihin Ohjeistus kriisiryhmän perustamiseen Päivitettävä suunnitelma Oletko jo lukenut? http://www.hp.partio.fi/sites/default/files/attachment/ hameen_partiopiirin_kriisisuunnitelma_2016.pdf

Kriisiryhmä Aloitti päivystämisen 26.2.2016 Puhelinnumero 050 311 0940 (24/7) Sokkivaiheen tuki, defusing Asiantuntijuus, kehittäminen, kriisisuunnitelman päivittäminen Esim. jos partiotilaisuudessa vakava loukkaantuminen Kololla tai kämpällä tulipalo tms. Partiolainen käyttäytyy poikkeavasti Tapahtumaan tulee ulkopuolisia, jotka käyttäytyvät uhkaavasti Tarvittaessa aina ensin 112

Milloin soitan Tommille? Piirin toiminnanjohtajan puhelin 050 3110 919 (24/7) Jos epäilette, että lippukunnassanne tapahtuu väärinkäytöksiä Lippukunnalla vakavia erimielisyyksiä vanhempien tai taustayhteisön kanssa Tiedostusvälineet alkavat kysellä Haluat tiedottaa omaisuusvahingosta

JOS ET TIEDÄ SOITTAAKO VAI EI à SOITA JOS ET TIEDÄ KELLE SOITTAA à SOITA KRIISIPUHELIMEEN

Traumaattinen tapahtuma Äkillinen, yllättävä, järkyttävä à psyykkinen valmistautuminen mahdotontoa Muuttaa usein uhrin keskeisiä elämänarvoja Reaktiot voimakkaita yksilö-, yhteisö- tai kansakunnan tasoinen Suora- ja epäsuora vaikutus Yksilöllinen prosessi Ei ole sairaus

Krisiin vaiheet Sokkivaihe muutama tunti - muutama vuorokausi 1. vaihe, alkaa heti tapahtuman jälkeen Ei voi olla totta! Aistit herkkinä, ns. Supermuisti Henkinen ja fyysinen kipu mahdollisesti pois (tulevat myöhemmin) Läsnäolo tärkeämpää kuin sanat Ohjataan lempeästi, kerrotaan tulevasta Syöminen, juominen, lepääminen tärkeää Suojataan tiedotusvälineiltä

Kriisin vaiheet Reaktiovaihe viikoista muutamaan kuukauteen Välitön vaara ja tapahtuma ohi Tulla tietoiseksi tapahtuneesta ja sen merkityksestä Piilotetut tunteet tulevat esiin Painajaisia, syyllisyyttä Elimistö säännöstelee prosessia Muisti ja keskittymisongelmia Pahoinvointia Aikaisemmat käsittelemättömät traumat saattavat nousta pintaan Sosiaalinen verkosto tärkeää à mahdollistaa läsnäolon ja kuuntelun

Kriisin vaiheet Korjausvaihe -- muutamasta kuukaudesta vuoteen Traumasta palautuminen Aktiivista tapahtuman käsittelyä, univaikeuksia Tapahtumat siirtyvät vähitellen takaa-alalle kuitenkin hidas prosessi Suuntautuminen tulevaisuuteen Sopeutumisvaihe Trauma on integroitunut osaksi elämää

Toiminta äkillisissä kriiseissä Tee tilannearvio Pelasta hengenvaarassa olevat Hälytä 112 Anna hätäensiapu Anna muu tarvittava ensiapu Opasta Soita päivystävään numeroon Huomioi lippukunnanjohtajan informointi Huolehdi myös itsestäsi

Ehkäisevä toiminta Nuoruudessa kehitytään nopeasti fyysisesti ja psyykkisesti Ensirakastuminen, vanhempien ero, koulun aiheuttamat paineet, pettymyksiä, isoja päätöksiä tulevaisuuden suhteen à saattaa vaikuttaa mielenterveyteen Mielenterveydenhäiriöihin liittyy häpeää ja nuori saattaa jäädä ongelmien kanssa yksin Partiolla tärkeä rooli turvallisen ympäristön tarjoamisessa, jossa nuori kokee onnistumisia ja pettymyksiä Hyvä tarkkailu ja tunnistamisen paikka nuoren ongelmille Puhutaan avoimesti ja keskustellaan nuorten kanssa

Mielenterveyteen vaikuttaminen Promootio l. Edistämien Läheiset ihmissuhteet, sosiaalisia suhteita tukeva ja salliva lähiyhteisö Preventio l. Ehkäisy Puhutaan mielenterveydestä ja sen tukimuodoista à tieto leviää, helpompi ottaa puheeksi Interventio l. Menetelmä mielenterveyden tukemiseen Mikä tahansa menetelmä esim. tutor toiminta

Mielenterveyttä suojaavat tekijät Ulkoiset tekijät Esim. partio itsessään, tarjoamalla turvallisen ympäristön, aikuisen läsnäolon, hyvät ihmissuhteet sekä myönteisiä samaistumismalleja Omat selviytymiskeinot Luovuus, ongelmanratkaisukeinot, huumori, liikunta, itku, vastoinkäymisten hyväksyminen ja liittäminen osaksi omaa tarinaa Oma selvitymiskyky Joustavuus ja lannistumattomuus Kyky havannoida omia ja toisten toimintaa, tunteita ja ajatuksia

Huoli nuoresta herää Varmista tosiasiat Suora ja lämmin kohtaaminen Ilmaise oma huolesi Mua huolestuttaa, että sää et ole enää niin iloinen Näen, että sulla on jotain jälkiä käsissäsi, ootko satuttanut itseäsi? Kunnioita, älä tuomitse Tarjoa vaihtoehtoja

Huoli nuoresta herää Paha olo voi olla kavereiden tiedossa Voi tuntua ahdistavalta Ei keinoja auttaa Ota huomioon myös ympärillä olevat kaverit

Kuolema Tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet Soita 112 Soita päivystävään numeroon ja lippukunnanjohtajalle Kerää lähiryhmä kokoon, kerro tapahtumasta, käytä kuolema sanaa Älä jätä ketään yksin tai päästä pois Kaikkeen ei tarvitse tietää vastausta Kuolemasta vanhemmille tiedottaa ammattilainen yleensä poliisi Huolehdi omasta jaksamisesta

Jos partiolaisen lähiomainen kuolee Sovi kertomisesta perheen kanssa Mieluiten lapsen oma vanhempi kertoo Luo rauhallinen tilanne Soita päivystävään numeroon Älä päästä henkilöä yksin Huolehdi omasta jaksamisesta Jatka omia rutiineja

Miten kohdata? Esittele itsesi Läsnäolo sanoja tärkeämpää Kosketa, jos henkilö kokee sen hyväksi Älä jätä henkilöä yksin Kerro mitä teet ja ole rehellinen Muista luottamuksellisuus Kuuntele ja kuule

Miten kohdata? Lempeys, turvallisuus, selkeys, ihmisyys Kerro omasta toiminnasta teimme kaiken voitavan ja henkilö on nyt viety sairaalaan Yleensä omaisilta kuulee lisää Kerro myös, kriisiryhmän saapumisesta ja jos poliisit ovat tulossa paikalle, että se on normaalia Tulevista reaktioista ja että ne ovat normaaleja Päivystävästä numerosta saat apua

Lapsen kohtaaminen 9 vuotias ymmärtää kuoleman lopullisena 11-12 vuotias ymmärtää kuoleman samalla tapaa kuin aikuiset Lapsen hahmotus- ja käsittelykyky on yleensä parempi mitä aikuiset kuvittelevat sen olevan Lyhytjänteisyys: lapsi ei jaksa surra kerralla kauaa Konkreettisuus: missä kuollut henkilö on, miltä näyttää

Lapsen kohtaaminen Minäkeskeisyys: lapsi käsittelee asiaa itsensä kautta, saattaa syyttää itseään tapahtumasta Tärkeää kertoa, että lapsen teko, ajattelu tai sanominen ei aiheuttanut tapahtumaa Lapsi työstää asiaa monelle eri tapaa esim. piirrustukset, väkivaltaiset leikit Kysymyksiin konkreettisia vastauksia Jos lapselle jätetään kertomatta oleellisia asioita, mieli täyttää aukot Lasta ei saa säästää kertomiselta Rehellinen kertominen auttaa lasta luottamaan aikuiseen ja ymmärtämään aikuisen suremista Arkirutiinien jatkaminen auttaa myös, samoin harrastukseen palaaminen

Nuorten kohtaaminen Ole avoin, rehellinen ja suora Herkkä kehitysvaihe ja ystäväsuhteet tiiviitä Tieto leviää nopeasti, myös väärä tieto ja huhut Tarinat alkavat elää ja muuttavat muotoaan Katkaise huhuilta siivet Virallinen tiedotus nuorille ja vanhemmille

Lapsi/nuori palaa partioon Sovi mitä kerrotaan, kuka kertoo ja milloin Kertominen auttaa, ettei tarvitse jännittää tuleeko asia esille Myös muiden lasten vanhemmille, että tietävät mitä on puhuttu ja osaavat seurata reaktiota

Lippukunnan tukijat Muut johtajat ja aikuiset Lippukunnanjohtaja Turva-aikuinen Kriisiryhmä Piirin työntekijät Taustayhteisöt

Pidä huolta itsestäsi Älä jätä ongelmia ratkomatta omassa elämässäsi Ole rehellinen, aina ei voi auttaa muita Syö, nuku, liiku, puhu Älä käytä liikaa alkoholia Miten itse autat itseäsi?

Milloin tarvitsee muiden apua? Jatkuva ahdistuneisuus, masentuneisuus Unettomuus ja rauhaton nukkuminen Keskittymisvaikeudet Työnteon vaikeuksia Ihmissuhteet kärsivät, eristäytyminen Elmänhalu kadonnut Alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttö Itsemurha-ajatukset Fyysisiä oireita ilman selvää syytä Ei ole ketään, jolle voi puhua

Miten voit auttaa? esittele itsesi anna ensin tarvittava fyysinen ensiapu käyttäydy rauhallisesti ja kuuntele henkilöä kosketa, jos uhri kokee sen hyväksi muista yleinen huolenpito (tavarat, juominen) anna henkilön itkeä

Miten voin auttaa? anna henkilölle rauha ulkopuolisista älä jätä henkilöä yksin kerro mitä teet ja ole rehellinen muista luottamuksellisuus huolehdi avun jatkuvuudesta

Purkukeskustelu Kokoontukaa rauhalliseen paikkaan, istukaa ringissä Luottamuksellinen keskustelu, asioista ja tunteista ei puhuta muille Jokainen kertoo vuorollaan oman tehtävänsä ja kokemuksensa tehtävistään ja tapahumista Jokainen tuo esille ajatukset ja tuntemukset tapahtuman aikana ja sen jälkeen Vetäjä tekee yhteenvedon ja arvioi tarvitseeko joku lisätukea à yhteys kriisiryhmään Kerro myös kenen puoleen kääntyä, jos tapahtumat tai oma rooli alkaa häiritä arkea ja rutiineja

Miten henkilö voi auttaa itseään? puhu muille kokemuksista ja tuntemuksista palaa tapahtumapaikalle, jos mahdollista tapaa kohtalotovereita jatka vanhoista rutiineista kerro työpaikalla tapahtuneesta liiku

Miten henkilö voi auttaa itseään? vältä turruttamasta tunteita lääkkeillä ja alkoholilla kuuntele läheisiä, tapahtuma on yhteinen muista, että reaktiot ovat normaaleja: ei ole vääriä tuntemuksia itkeminen helpottaa myös piirtäminen, soittaminen, kirjoittaminen auttaa

Mitä voin itse tehdä? Tutustu kriisisuunnitelmaan Käy henkisen ensiavun kurssi Pidä itsesi hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa Puhu vaikeuksista Kysy kaverilta miten menee Älä jää tai jätä ketään yksin Jatka normaaleja rutiineja

Yhteenveto Reaktiot kriisin sattuessa ovat normaaleja ja kuuluvat asiaan Lähiverkolla ja arjen rutiineilla tärkeä osa toipumista Ole oma itsesi ja läsnä Kaikkea ei tarvitse tietää Kriisiryhmä auttaa Huolehdi myös itsestäsi ja turvallisuudesta

Case 1 Seikkailija vetäytyy leirillä muusta ryhmästä ja pienen etsinnän jälkeen löydät hänet itkemästä

Case 2 2 tarpoja tyttöä ovat tapelleet ja sudenpentuja on ollut näkemässä ja kuuntelemassa

Case 3 Yksi leiriläisistä on polttanut molemmat kätensä trangialla ja häntä pitää lähteä viemään lääkäriin. Teitä on 2 johtajaa ja 15 leiriläistä

Case 4 Olette Suurjuhlassa, jossa 4 vaeltajaa tulevat illalla humalassa majoitukseen. Yksi on itkuinen ja kertoo jonkun miehen käyneen käsiksi.

Case 5 3 samoajaa tulee humalassa vastaan Suurjuhlassa

Case 6 Samoaja on ollut muutaman kerran poissa kokouksista, seuraavalla kerralla käytös on erilaista ja samoaja on poissaoleva ja hänellä on keskittymisvaikeuksia.

Case 7 Kurssinjohtajana huomaat, että kurssilainen alkaa käyttäytyä omituisesti ja puheessa ilmenee itsetuhoisuutta

Case 8 Johtajakaverisi on kuollut äkillisesti. Olette vetäneet sudenpentulaumaa yhdessä muutaman vuoden. Menet kuoleman jälkeen ensimmäisen kerran kololle sudenpentulaumaa vetämään