Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistumiseen. Arvostamme henkilöstön joustavuutta ja kehittymiskykyä. Vahvistamme henkilöstön tavoitetietoisuutta ja rakenteiden joustavuutta. Vahvistamme koko henkilöstön yhteistä hyvinvointia panostamalla oma-aloitteisuuteen, yhteistyöhön ja hyvään esimiestoimintaan. Lempäälän kuntastrategia 2012-2020
Johdanto Tämä Lempäälän kunnan henkilöstökertomukseen vuodesta 2015 on koottu merkittävimmät huomiot Lempäälän kunnan henkilöstöön liittyen: henkilöstömäärä ja ikärakenne lyhytaikaiset palvelussuhteet palkattomat vapaat ikärakenne eläköityminen ja varhemaksut sairastavuus työterveyden kustannukset Työhyvinvointikysely Pulssi Koosteen loppuun on koottu tärkeimmät johtopäätökset ja toimintasuositukset. Tämän kertomuksen liitteeksi on laadittu taulukkokirja, josta löytyy tarkkaa tietoa henkilöstöstä. Taulukot on laadittu Kuntatyönantajien antaman suosituksen henkilöstöraportoinnista pohjalta. Taulukkokirjan tiedoista on koottu määrätyt tiedot myös tilinpäätökseen. Taulukkokirjan tiedot on kerätty useasta lähteestä: Populus Viisarin Acute-järjestelmä Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastot Kuntien Eläkevakuutusyhtiö Kevan ennusteet ja maksutiedot Tiedot on kerätty palkka- ja henkilöstöhallinnossa. Uusi raportointimuoto on suunniteltu yhdessä henkilöstöjaoston kanssa 2
Henkilöstömäärät
Vakituinen henkilöstö 31.12.2015 Vakituisen henkilöstön määrän kasvu on tasaantunut. Vuonna 2014 vakituisen henkilöstön kasvu oli korkeimmillaan 4,5% (2012), kun vuonna 2015 kasvu oli enää 1,1%. 1350 1300 1250 Vakituisen henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuosi 2011-2015 1212 1256 1301 1254 1302 1268 Vakituisen henkilöstön henkilötyövuosien määrä on kasvanut 14 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosissa on mukana myös palkattomilla vapailla, sairauslomilla sekä muilla lomilla olevat vakituiset henkilöt. 1200 1150 1100 1050 1000 1215 1160 1153 1119 2011 2012 2013 2014 2015 Vakituiset 31.12. HTV1 vakituiset 1.1.-31.12. 4
Vakituisen henkilöstön kasvu Henkilötyövuosien aito kasvu on ollut erittäin vähäistä vuonna 2015. HTV2 = henkilötyövuosien määrä, jossa ei ole mukana palkattomia palvelussuhteita HTV2, HTV2, koko vakituiset henkilöstö 2015 1150 1512 2014 1149 1509 5
Koko henkilöstö ja palkkakehitys Koko henkilöstön (vakituiset ja määräaikaiset) henkilötyövuosien määrä on kasvanut 4,8%, kun taas maksettujen palkkojen määrä on kasvanut 1,8%. Virka- ja työehtosopimusten yleiskorotukset olivat keskimäärin 0,29-0,4%. Ennakonpidätyksen alaiset palkat 2014 2015 49 550 000 50 474 000 Vuosilomapalkat 3 851 000 (7,8 %) 3 987 000 (7,9 %) Terveysperusteisten poissaolojen palkat, 1 466 000 (3,0 %) 1 369 400 (2,7 %) brutto Perhevapaiden palkat, brutto 398 900 (0,81 %) 307 300 (0,61 %) Palkallinen tilapäinen hoitovapaa 149 000 (0,30 %) 121 200 (0,24 %) Saadut KELA -korvaukset - 745 809-829 740 (sairaus, äitiys- ja isyysvapaat, ym.) Ost.p-vapaat -201 000 (0,41%) - 198 755 (0,39 %) 6
Koko henkilöstö, yleishallinto Konsernihallinto sisäiset siirrot (aiemmin työllistämisessä) kesätyöntekijät (aiemmin työllistämisessä) luottamusmiehet (aiemmin toimialoilla) Maaseutupalvelut lomituksen ostopalvelujen vähentyminen sairauslomia enemmän lomituksessa hallinnon osuus on vähentynyt Huoltopalvelut Lempoisten koulun laajentuminen PK Otsonmäki Tulosalue HTV1-2015 HTV1-2014 Konsernihallinto 25 12 Työllistäminen 25 34 Maaseutupalvelut 125 92 Toimistopalvelu 53 53 Huoltopalvelu 111 108 7 YHTEENSÄ 339 299
Koko henkilöstö, sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut kotisairaanhoidon siirtyminen vanhuspalveluihin 8 Vanhuspalvelut kotisairaanhoidon siirtyminen kesken vuotta 2014 näkyvät koko vuoden Perhe- ja sosiaalipalvelut perhetupatoiminnan siirtyminen Tulosalue HTV1-2015 Vammaispalvelut 2 oppisopimusta sisäinen siirto varhaiskasvatuksesta osa-aikaisia työntekijöitä HTV1-2014 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 2 2 Terveyspalvelut 185 193 Vanhuspalvelut 155 138 Perhe- ja sosiaalipalvelut 49 38 Vammaispalvelut 42 39 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHT. 433 410
Koko henkilöstö, sivistystoimi Opetuspalvelut koulunkäynnin ohjaajien siirtyminen vammaispalvelusta 2 koulunkäynnin ohjaajaa ja 12 opettajaa hankerahoituksella perhevapaat ja pitkät sairauslomat Varhaiskasvatus perhepäivähoitajien vähentyminen Vapaa-aikapalvelut 2 määräaikaista liikuntapaikkojen hoitajaa Tulosalue HTV1-2015 HTV1-2014 Sivistystoimen hallinto 2 2 Opetuspalvelut 428 411 Varhaiskasvatuspalvelut 300 312 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 17 17 Vapaa-aikapalvelut 30 28 9 YHTEENSÄ 778 770
Koko henkilöstö, tekninen toimi Tilatoimi palkaton työloma Lempoisten koulun kiinteistönhoitaja 5 kesätyöntekijää Rakennuttaminen sisäinen siirto ympäristönvalvonnasta Ympäristövalvonta Sisäinen siirto rakennuttamiseen Tulosalue HTV1-2015 HTV1-2014 Teknisen toimen hallinto 3 3 Tilatoimi 33 28 Yhdyskuntatekniikka 10 10 Yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen 11 11 Rakennuttaminen 9 8 Maankäytön suunnittelu 6 6 Ympäristövalvonta 8 8 10 YHTEENSÄ 79 74
Ikärakenne Yli 60-vuotiaita on huomattava määrä jokaisella toimialalla. Erityisesti eläköityminen näkyy toimistopalveluissa sekä kirjasto- ja kulttuurissa. 11
Lyhytaikaiset palvelussuhteet
Alle 13 pv ja alle 3kk määräaikaisuudet Terveyspalveluissa alle 13 pv kestävien palvelussuhteiden määrä on laskenut kahden edellisen vuoden aikana selvästi 9,2 HTV:sta 2,3 HTV:en. Vanhuspalveluissa vastaavasti lyhytaikaisten palvelussuhteiden määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana 32 HTV:sta 7,8 HTV:en. Alle 3 kk määräaikaisia työsuhteita (yli 13pv) oli yhteensä 541 kpl. Seuturekry tarjoaa palveluna alle 3kk sijaispalvelua, ko. palvelu on käytössä mm. Pirkkalassa.
Eläke-ikä Eläköitymisikä on laskenut hieman viime aikoina. Tämä näkyy herkästi myös kunnan kustannuksissa. 14
Eläkemaksut Kunnan eläkemaksut ovat kasvaneet tasaisesti. Samoin varhemaksut. 15
Sairastavuus Sairastavuus vaihtelee vuosittain. Kunnassa on myös huomattava määrä niitä, jotka eivät sairasta koskaan. 2013 2014 2015 Vakituinen henkilöstö 1256 1301 1302 sairauspäiviä 19438 17144 20400 kalenteripäivinä yhteensä sairauspäiviä 15,5 13,2 15,7 kalenteripäivinä/hlö sairastaneiden lkm 917 955 944 sairastaneiden osuus % 73,00 % 73,41 % 72,50 % Ei kertaakaan sairaana 339 346 358 16
Sairauspäivät toimialoittain Teknisen toimen sairauslomien määrä on vähentynyt! 25,0 Sairauspäivät kalenteripäivinä / hlö 22,4 21,6 20,0 15,0 10,0 20 17,9 17,1 16,3 14,9 14,7 14,0 13,1 10,2 11,6 10,2 10,2 9,7 9,7 9,6 9,7 8,7 8,6 18,8 16,3 2015 2014 2013 2012 2011 5,0 0,0 0 0 0 Yleishallinto SOTE Sivistystoimi Tekninen toimi Lempäälän Vesi 17
Työkyvyttömyyden kustannukset Suurimmat kustannukset johtuvat sairauspoissaoloista Välittömät kustannukset Kokonaiskustannuk set Varhaiseläkemenoperusteinen 300 353 300 353 maksu Omavastuinen 5 167 5 167 työkyvyttömyysriskimaksu (VaEL) Sairauspoissaolokustannukset 1 713 473 4 691 039 * Työterveyshuoltokustannukset 316 225 - Tapaturmamaksut 315 695 315 695 Yhteensä 2 650 913 5 312 254 18 Kustannusten osuus palkkasummasta 4.9 % 9.7 %
Sairauspoissaolojen syyt Eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, vammat, psykiatriset syyt sekä hengityselinten sairaudet 19
Työterveyshuollon kustannusten kehitys Kustannusten kehitys on vihdoin saatu taittumaan 800000 Työterveyshuollon bruttokustannukset, /vuosi 700000 600000 554554 616487 671538 655 947 500000 457682 489019 506470 400000 392514 300000 204800 319956 200000 100000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20
Kouluttautuminen on vähentynyt Koulutuspäivien määrä on vähentynyt huomattavasti, myös koulutuskorvaukseen oikeuttavien päivien määrä on vähentynyt Vähentyminen johtuu lähinnä siitä, että koulutuksiin osallistuneita henkilöitä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Koulutuspäivien määrä/hlö on pysynyt kutakuinkin samana kuin aiemmin. 21
Kuntoutus Kuntoutukseen osallistui selvästi enemmän työntekijöitä kuin aiemmin. Tämän tulisi näkyä pitkällä aikavälillä Varhemaksuissa. Lempäälän osuus seutukunnallisissa kuntoutuksissa on ollut hyvällä tasolla, ei liikaa eikä liian vähän. 22
Työhyvinvointikysely Pulssi / Fiilismittari* Lempäälän kunta, N= 876 Stressi Työn imu 30 % 25 % 59%, yli puolet henkilöstöstä 10 % Revitään liian moneen suuntaan mihin keskittyisin 12 % Energiaa riittää nyt työt sujuu hyvin 18 % Tahtoisin tehdä asiat paremmin kiire vie minua 7 % Mahtavia haasteita näytänpä kykyni 1 % Minulta vaaditaan liikaa epärealistinen työnkuva 6 % Tekemisen meininki työ sujuu kuin tanssi 6 % 1 % 5 % Työuupumus Olen aivan poikki - levon tarpeessa Kaikki on turhaa ei voisi vähempää kiinnostaa Nyt ottaa päähän mitä järkeä tässä on? 23 HR4 PROMENADE Työssä viihtyminen 11 % 34 % 23 % Ihan ok, tässähän tämä Haluan uusia hommia ja haasteita tarvitsen muutosta ideoita Prosenttiluvut kertovat kuinka suuri osa kohderyhmän vastauksista on kohdistunut kuhunkin väittämään tai kategoriaan. Jokainen vastaaja on voinut valita kolme väittämää. Mitä vastausten jakautuminen kertoo työyhteisönne yleisestä tilasta ja fiiliksestä? Eniten työuupumuksen tunnetta: - kirjasto- ja kulttuuripalvelut - siivouspalvelut - hammashuolto - muutama pieni yksikkö 5 % 7 % Pääsisinpä kehittämään saisinpa toteuttaa näitä *Mukaillen Manka, M-L. 2011. Työn Ilo.
Johtopäätökset
Johtopäätökset Henkilöstön määrä Henkilötyövuosien lisääntymistä ei juurikaan ole ollut, esimiehet ovat tarkasti huolehtineet henkilöstömäärästä. Lyhytaikaiset palvelussuhteet Lyhyet palvelussuhteet kuormittavat hyvin paljon esimiehiä. Seuturekry on varteenotettava vaihtoehto, se säästää paljon manuaalista esimiestyötä ja tuo sijaisille lisää vaihtoehtoja työllistymiselle. Vakanssit Vakanssien ajantasaisuudessa on vielä haasteita. Olisi järkevää, että jokaiselle toimialalle valitaan henkilö, joka huolehtii vakanssien ajantasaisuudesta. Ikäjakauma Huomattava eläköityminen on vastassa toimistopalveluissa sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluissa. Kaikkien yli 60-vuotiaiden kohdalla tulisi tehdä urasuunnitelma, jotta voidaan huolehtia hiljaisen tiedon siirtämisestä ajoissa. Samalla tulee miettiä organisaatiorakennetta ja sitä, miten se edistää kunnan tavoitteita. 25
Johtopäätökset Palkattomat virka- ja työvapaat (ostovapaat) Vuonna 2015 tarjottiin mahdollisuutta 3 viikon ostovapaaseen. Osa vapaista jouduttiin siirtämään vuodelle 2016 aikataulusyistä. Halukkuus ostovapaisiin pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Vuodelle 2016 on suunniteltu lomarahavapaita, jotka voivat olla monille hyvä keino ottaa vapaata ilman, että se vaikuttaa perustoimeentuloon. Eläköityminen ja siihen liittyvät kustannukset Eläköitymisennusteen mukaan eläköityminen pysyy jatkossa samalla tasolla. Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset ovat selvästi kasvaneet viime vuosien aikana. Myös eläköitymisikä on laskenut. Onkin suositeltavaa, että kunnassa otetaan käyttöön VARHE-vakanssit, joiden avulla voitaisiin työkyvyttömyystilanteissa hyödyntää jäljellä oleva työkyky kunnassa laajemmin kuin tällä hetkellä. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot ovat jälleen yli 15 pv/hlö. Toisaalta kunnassa on jatkuvasti yli 300 henkilöä, jotka eivät ole sairastaneet vuoden aikana kertaakaan. Sairauslomien kustannukset ovat hyvin merkittävät kunnalle. Niiden ehkäisemiseen kannattaa panostaa, esim. tuki- ja liikuntaelintukivälineiden sekä psykiatrisen tuen laajentamisella. Esimiesten myöntämien poissaolojen merkitys työterveyshuollon kustannuksiin on selkeä ja käytäntöä kannattaa tällä kokemuksella jatkaa 26
Johtopäätökset Tapaturma Lomituksen tapaturmien määrä on selvästi noussut (myös suhteessa henkilöstön määrään) Turvallisuustietoisuuteen on tärkeää panostaa edelleen Työterveyshuollon kustannukset Kustannukset on saatu tasaantumaan. Uuden toimijan kanssa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten kustannuskehitys saadaan pysymään tasaisena jatkossakin. Koulutukset Koulutuksiin on osallistuttu vähemmän kuin aiemmin. On tärkeää, että koulutukset kohdistetaan strategisesti tärkeisiin teemoihin. Esimiesten kouluttamista kannattaa jatkaa. Kuntoutus Kuntoutukseen on osallistuttu aktiivisesti. Tämä tullee muuttumaan, kun Kelan kuntoutukset ovat murroksessa. On tärkeää etsiä parhaita muotoja tukea työntekijöitä pysymään työkykyisinä erilaisista haasteista huolimatta. 27
Johtopäätökset Kaarilaskurin mukaiset suositukset Keskittyminen sairauspoissaolojen vähentämiseen on perusteltua Investoinnit terveysperusteisesti esim. sähköpöytä, tukipohjalliset, mielenterveyden tukipalvelut Vakuutusmaksujen kilpailuttaminen on tarpeen (tehty jo) Esimiehen lupakäytännön sekä varhaisen tuen keskustelujen arviointi Työhyvinvointikysely Pulssi Mahdollisuutta osallistua kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen pitää kehittää Työsuojeluorganisaatio näkyvyyteen tulee panostaa Luottamus kunnan johtoryhmään ja kunnanhallitukseen on liian alhaisella tasolla. Luottamuksen kehittämiseen tulee panostaa. Yhteistyö toimialojen välillä on liian vähäistä, siihen tulee myös panostaa. 28