LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2004

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2004 Ministeriön palautekirjeet sekä puolivuotisraportit Lokakuu 2004

Sisältö Tähän yhteenvetoraporttiin on koottu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten vuoden 2004 tulostavoitteiden saavuttaminen ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Raportti käsittää kunkin viraston ja laitoksen osalta ministeriön palautekirjeen ja tulostavoitteiden seurantalomakkeen. Nämä on hyväksytty ministeriön johtoryhmässä 23.9.2004. 2 Ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä on puolivuotisraportoinnin yhteydessä otettu käyttöön www-pohjainen suunnittelu- ja seurantasovellus. Ensimmäisessä vaiheessa sovellusta hyödynnettiin väylävirastojen tunnuslukujen sekä mä ä- rärahojen raportoinnissa. Myöhemmin käyttöönotto laajennetaan muihinkin virastoihin ja laitoksiin tunnuslukumuodossa esitettävien tulostavoitteiden suunnitteluun ja seurantaan. Tähän yhteenvetoon ei ole vielä sisällytetty väylälaitosten tunnuslukujen raportointia. Seurantalomake sisältää kaikki ministeriön tätä varainhoitovuotta koskevassa tulostavoitekirjeessä ao. virastolle ja laitokselle asettamat tavoitteet. Tavoitteet on esitetty seurantalomakkeen vasemmassa sarakkeessa kohdassa tulostavoite 2004. Toteuma tai toimenpiteet/ennuste sarakkeessa on analysoitu tulostavoitteiden saavuttamisastetta ja tulostavoitteiden saavuttamiseen tai saavuttamattomuuteen vaikuttavia syitä, kerrottu tavoitteiden saavuttamiseksi suoritetut toimenpiteet sekä annettu ennuste loppuvuodelle. Tavoitteen kannalta merkittävät poikkeamat joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan on vahvennettu. Kunkin viraston ja laitoksen osalta seurantalomakkeen alkuun on ministeriössä laadittu yhteenveto. Seurantalomaketta ja muita mahdollisia raportteja hyväksikäyttäen ministeriössä on laadittu palautekirje. Palautekirje sisältää näkemyksen tulostavoitteiden saavuttamisesta/saavuttamattomuudesta, mahdollisen selvityspyynnön virastolle tai laitokselle, mihin toimenpiteisiin tämä ryhtyy mahdollisen epäsuotuisan tilanteen korjaamiseksi ja halutun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi sekä muut mahdolliset toimenpideehdotukset tulostavoitteisiin liittyen. JAKELU Hallinnonalan virastot ja laitokset Hallinnonalan virastojen ja laitosten talousjohto Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Valtiontilintarkastajien kanslia Valtioneuvoston controller Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeri Kansliapäällikkö Osastot ja yksiköt Virastojen ja laitosten ohjauksesta vastaavat Virastojen ja laitosten johtokuntajäsenet Erityisavustaja

3 SISÄLLYSLUETTELO Ajoneuvohallintokeskus Palautekirje. 4 Seurantalomake.. 7 Tiehallinto Palautekirje 11 Seurantalomake. 13 Merenkulkulaitos Palautekirje 21 Seurantalomake. 23 Ratahallintokeskus Palautekirje 28 Seurantalomake. 30 Viestintävirasto Palautekirje 33 Seurantalomake. 35 Ilmatieteen laitos Palautekirje 48 Seurantalomake. 50 Merentutkimuslaitos Palautekirje 56 Seurantalomake. 58

4 23.9.2004 1742/21/2003 Ajoneuvohallintokeskus Viite Liikenne- ja viestintäministeriön tulostavoitekirje 9.12.2003, dnro 1742/21/2003 ja 9.6.2004, dnro 1742/21/2003 Hallinnonalan viraston ja laitoksen puolivuotisraportti saatekirjeineen Asia Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden saavuttaminen vuoden 2004 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla Liikenne- ja viestintäministeriö lähettää ohessa yhteenvedon hallinnonalan virastojen ja laitosten tulostavoitteiden saavuttamisesta ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Yhteenveto perustuu virastojen ja laitosten tuottamiin väliraportteihin, jotka ministeriössä on tarkistettu ja täydennetty ohjaavan yksikön näkemyksellä tulostavoitteiden saavuttamisesta. Ministeriön johtoryhmässä asiaa on käsitelty 23.9.2004. Tulostavoitteet on asetettu sen takia, että ne myös saavutettaisiin. Mikäli poikkeamat ovat merkittävät, tulee erityisesti kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi vaikutukset seuraavan vuoden lopullisiin tulostavoitteisin tulee ottaa huomioon. Ajoneuvohallintokeskukselta saadun väliraportin mukaan on vaarana, että virasto ei vuoden aikana saavuta edes puolia sille asetetuista tavoitteista. Tosin eräiden tavoitteiden saavuttamisesta ei ole ollut mahdollista saada ennakkotietoa. Näin ollen tilanne voi vielä tältä osin muuttua. Tavoitetason mukaisia hylkäysprosentteja ei saavutettane 80 %:lla katsastustoimipaikoista. Sen sijaan Ajoneuvohallintokeskus arvioi saavuttavansa vikojen löytymistä katsastuksessa koskevan tavoitteen. Ministeriö pitää keskeisenä tavoitteena sitä, että ajoneuvojen hyväksyminen ja hylkääminen katsastuksessa tapahtuu yhtenä i- sin perustein ja että katsastus on sisällöllisesti riittävän tasokasta. Rikkomuksitta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus jäänee alle tavoitetason, joka on 60,3 prosenttia. Ajoneuvohallintokeskuksella on keskeinen rooli kuljettajakoulutusjärjestelmässä vastatessaan kuljettajaopetuksen sisällöistä ja kuljettajantutkinnoista sekä autokoulujen valvonnasta. Ministeriö on huolestunut siitä, että näiden toimintojen laatua kuvaavan uusien kuljettajien liikennemenestystavoitteen arvioidaan jäävän saavuttamatta. Tavoitetta ja sen perusteena käytettyjä mittalukuja tarkistettiin kuluvalle vuodelle, jotta ne kuvastaisivat paremmin viraston toiminnan vaikuttavuutta. Ministeriö kehottaa virastoa tarkastelemaan tavoitteen saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä vasten syitä siihen, miksi tavoite niistä huoli-

5 matta jäänee toteutumatta. Virastolla on kuljettajantutkintotoiminnan kautta laaja vastuu kaikkien kuljettajien menestymisestä liikenteessä. Sen ja tarkastelun pohjalta tulee selvittää mahdollisuudet kehittää jatkossa mahdollisesti nykyisen tavoitteen rinnalle yksi tai kaksi sellaista tavoitetta, jotka välittömämmin kuvaisivat koulutus- ja tutkintojärjestelmän laatua, tasoa ja toimivuutta. Yritysviestintätutkimuksen arvosana Ajoneuvohallintokeskuksesta jäänee alle 7,5. Ministeriö kehottaa virastoa arvioimaan, miksi tavoitetta ei tultane saavuttamaan ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Sähköisten lupatuotteiden määrä jäänee selvästi tavoitetasoa (40 kpl) alemmaksi. Kokonaan sähköisesti käsiteltyjen lupien määrä suhteessa tuoteryhmän kaikkiin lupiin jäänee alle 10 prosentin. GSM- ja internet rekisterikyselyissä ei saavuteta 90 prosentin osuutta. Nämä tavoitteet liittyvä tietoyhteiskunnan toimintojen kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä jatkotoimenpiteitä Ajoneuvohallintokeskuksessa pohdittaessa tulee ottaa huomioon, että hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteiden tarkoituksena on muun ohessa tehostaa tietoyhteiskuntapalveluiden käyttöä hallinnossa ja kansalaisten arjessa. Tarkoituksena on myös vauhdittaa voimakkaasti virastojen ja laitosten siirtymistä sähköiseen asiointiin. Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä oli kesäkuun lopussa jo 1419 kappaletta, kun tavoite koko vuodelle oli vähintään 300. Tavoitteen asettaminen perustui viraston omaan esitykseen. Esitettäessä tavoitteita niiden tulee perustua realistiseen arvioon toteumasta. PALKO-hankkeen tavoitteita ei edelleenkään tultane saavuttamaan. Ministeriö on erittäin huolestunut PALKO-hankkeen toteutuksesta. Hankkeen kustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja hankkeen toteutusaikataulua on pidennetty. Myös hankkeen sisältöä on alkuperäisestä supistettu. Virasto arvioi, että myöskään vuonna 2004 PALKO-hanke ei kaikilta osin etene suunnitelman mukaisesti. Ministeriö kehottaa Ajoneuvohallintokeskusta asettamaan jatkossa erityistä painoa sille, että PALKOhanke saadaan asianmukaisesti päätökseen. Lisäksi ministeriö toivoo Ajoneuvohallintokeskuksen varautuvan siihen, että se hankkisi ulkopuolisen arvioinnin koko PALKO-hankkeesta (toteutuksesta, sisällöstä, kustannuksista ja vaikutuksista), kun hanke on saatettu loppuun. Puhelinpalvelun tavoitettavuus jäänee alle 85 prosentin. Arvojensa mukaisesti Ajoneuvohallintokeskus on asiakaslähtöinen. Viraston toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan jokainen virastossa työskentelevä on asiakaspalvelija. Ministeriön näkemyksen mukaan puhelinpalvelu on keskeinen osa viraston palvelutoimintaa, jonka tulee olla kunnossa. Tavoitettavuuden lisäksi hyvä palvelu edellyttää, että asiakas saa asiansa puhelimitse myös hoidetuksi. Ministeriö pyytää, että Ajoneuvohallintokeskus toimittaa ministeriöön lyhyen selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt / ryhtyy, jotta se saavuttaisi nekin vuoden 2004 tavoitteet, joita se ministeriölle antamansa väliraportin mukaan ei todennäköisesti tule saavuttamaan. Selvitys tulee toimittaa ministeriöön 29.10.2004 mennessä. Ministeriö kehottaa Ajoneuvohallintokeskusta kehittämään viraston tulostavoiteehdotuksia sekä niiden mittareita ja tavoitetasoja. Tämän vuoden toteuma-arviot tulee ainakin tavoitetasojen osalta ottaa huomioon jo tehtäessä ehdotukset vuoden 2005

lopullisiksi tulostavoitteiksi. Jatkossa tavoite-ehdotuksia tulee kehittää siten, että ne mahdollisimman pitkälle kuvaavat viraston omien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi viraston keskeisimpiin tehtäviin liittyvien tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että niiden toteumaa voitaisiin seurata vuotta pitemmällä aikavälillä. Koko vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan ensi kevään tulosneuvotteluissa käsiteltäessä vuodelta 2004 tehtäviä toimintakertomuksia. Ministeriö toivoo, että virastojen ja laitosten johtokunnat käsittelevät ministeriön antaman palautteen väliraportista ja siitä aiheutuvista toimenpiteistä. Lisäksi ministeriö toteaa, että Ajoneuvohallintokeskuksen tulee tehdä vuoden 2005 talousarvioesityksessä olevien alustavien tulostavoitteiden tarkistukset sekä tehdä muutoinkin ehdotus vuodelle 2005 asetettaviksi lopullisiksi tulostavoitteiksi 29.10.2004 mennessä. Mittavien tulostavoitteiden osalta ministeriö toimittaa Ajoneuvohallintokeskukselle tunnuslukutaulukon, joka pyydetään täyttämään. Tavoitteena on, että ministeriön johtoryhmä käsittelee tulostavoitteet 23.11. jolloin lopulliset tulostavoitteet vuodelle 2005 vahvistetaan. 6 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela

7 TULOSTAVOITE 2004 AJONEUVOHALLINTOKESKUS Vaikuttavuustavoitteet o tavoitetason mukaisia hylkäysprosentteja ei saavutettane 80 %:lla katsastustoimipaikoista o rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus jäänee alle tavoitetason, joka on 60,3 % o yritysviestintätutkimuksen arvosana AKEsta jäänee alle tavoitetason, joka on 7,5 Toimintatapatavoitteet o sähköisten lupatuotteiden määrä jäänee alle tavoitetason, joka on 40 kpl o kokonaan sähköisesti käsiteltyjen lupien osuus jäänee alle tavoitetason, joka on 10 % o GSM- ja internetrekisterikyselyiden osuus jäänee alle tavoitetason, joka on 90 % o PALKO-hankkeen tavoitteet eivät toteutune kokonaisuudessaan Asiakastavoitteet o puhelinpalvelun tavoitettavuusosuus jäänee alle tavoitetason, joka on 85 % Rahoitus o Toimintamenomomentin nettomenon toteutuma tulee olemaan noin 9,5 milj. euroa määrärahan ollessa 11,4 milj. euroa. Verotustehtäviin varattua määrärahaa siirtynee noin 0,5 milj. euroa ja itäliikenteen luvista kertynee tuloja noin 1,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Tietopalvelun tulos on vähintään 2 milj. euroa. Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin 3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavo i- tetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan vähintään 80 prosentilla katsastustoimipaikoista Määräaikaiskatsastuksessa vähintään 50 % katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi ennakkoon valittua oleellista vikaa. Ajoneuvoliikennerekisterin ajoneuvoja koskevat omistaja- ja haltijamuutostiedot on päivitetty alle 4,7 päivässä. Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus on vähintään 60,3 %. Toteutunee, koska tulos oli 1,42 milj. euroa 01-06/2004. Keskiarvosta poikkeavilta asemilta edellytetään erillistä kehitysohjelmaa. Tulokset eivät välttämättä näy vielä kuluvana vuonna, joten arviona on, että tavoite ei tule toteutumaan. Tavoite on haasteellinen, mutta sen saavuttaminen on pitkällä tähtäimellä realistista toimipaikkojen tehostettua systemaattista seurantaa ja kehitystoimenpiteitä. Toteutuma oli 74,1 % 01-06/2004. Syksyllä järjestetään toinen testiautokierros. Ensimmäisen kierroksen tulosten perusteella arviona on, että tavoite tultaneen saavuttamaan. Toteutuma 01-06/2004 oli 45 %, joten tavoitteen saavuttaminen on realistista. Toteutuu, koska puolivuotistoteutuma oli 4,35 päivää. Ei toteutune. Alkuvuoden toteutuma on 55,55 %. Uusien kuljettajien evaluointiin on valittu uudeksi mittaluvuksi vahinkojen ja rikkomusten esiintyminen sekä näistä laskettu yhteismitta, ns. priimaprosentti. Priimaprosentti alenee jyrkästi vuoden 2004 alkupuolella, kun mo-

TULOSTAVOITE 2004 Yritysviestintätutkimuksen arvosana AKEsta on vähintään 7,5. TOIMINTATAPATAVOITTEET Sopimuskumppaneiden tyytyväisyys AKEn toimintaan asteikolla 1-5 on vähintään 3,6. Sopimuskumppaneiden hallintaprosessi ja siihen liittyvä tietojärjestelmä otetaan käyttöön. Sähköisiä lupatuotteita on käytössä vähintään 40 kpl. Kokonaan sähköisesti käsiteltyjen lupien määrä suhteessa tuoteryhmän kaikkiin lupiin on vähintään 10 %. GSM- ja internet rekisterikyselyiden suhteellinen osuus on vähintään 90 %. Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä on vähintään 300 kappaletta. Ajoneuvoliikennerekisterin käytettävyysaste on vähintään hyvä. PALKO hankkeessa pysytään arvioiduissa kus- lemmat sen komponentit (rangaistuksia ja vahinkoja kärsineiden osuudet) ovat lisääntyneet samanaikaisesti. Priimaprosentin ohella myös aiemmin mittalukuna käytetyt indeksit osoittavat lievää heikkenevää suuntaa, mitä voidaan pitää huolestuttavana. Sitä yleistystä ei sen sijaan pidä kiirehtiä tekemään, että heikkenevä suunta olisi nopeasti jyrkkenemässä, vaikka vuoden 2004 luvut ovatkin muuta tasoa alempana. Vastaavat alkuvuosien luvut ovat olleet aikaisemminkin hieman alemmalla tasolla kuin loppuvuonna. On siis perusteltua ennakoida, että nimenomaan priima-% nousee hieman, kun se lasketaan aikanaan koko vuoden 2004 aineistosta. Mutta yhtä perusteltua on ennakoida, että priima % jää vuonna 2004 ensimmäistä kertaa alle 60:n. Tavoite ei siis ole toteutumassa. Ei toteudu, koska AKEn saama yleisarvo yritysviestintätutkimuksessa 2004 oli 7,35 (vuonna 2003 arvosana 7,21). Tutkimus tehdään vasta syksyllä. Toteutunee, koska hankintaprosessi ja tietojärjestelmä on jo otettu käyttöön. Ei toteudu. Tuotannossa oli 10 kpl 30.6. Tuotantoon siirtyy vielä enintään 10 kpl v. 2004 aikana. Ei toteudu. Päätökset saadaan sähköisesti noudettua vasta syksyyn mennessä, mutta siltikään 10%:n tavoite ei toteudu. Ei toteutune, koska osuus 01-06/2004 oli 84 % (vuonna 2003 osuus oli 82 %). Tavoitetta asetettaessa ajoneuvoprojektin aikataulun muutoksesta ei ollut tietoa. Toteutuu. Yritysten laskutussopimusten määrä oli 1 419 kpl kesäkuun lopussa. Vaatimusta vasteajalle (>80% on alle 0,3 s) mitataan jatkuvasti, mutta todetaan kerran vuodessa. Puolen vuoden ajalta toteutuma 88,5 %. Vaatimusta asiakastuelle (yhteydenotoista ratkaistu vähintään 80 % ensimmäisen yhteydenoton aikana) mitataan jatkuvasti, mutta todetaan kerran vuodessa. Puolen vuoden toteut u- ma 98 %. Tavoite ei toteudu kaikilta osin. 8

9 TULOSTAVOITE 2004 tannuksissa ja aikatauluissa asetetut sisältötavoitteet saavuttaen. Yksikkökustannustavoitteet toteutuvat vähintään kolmessa neljästä pääsuoritteesta. Ympäristöraportin julkaiseminen. ASIAKASTAVOITTEET Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan kokonaisuutena asteikolla 1-5 on keskimäärin vähintään 3,6. Asiakastyytyväisyys AKEn sopimuskumppaneiden toimintaan asteikolla 1-5 on vähintään 3,6. Hakemusasioiden käsittelyaika on enintään 8,5 päivää. Aikataulutavoite Vuodelle 2004 asetettiin ajoneuvoprojekteille kaksi väliaikatavoitetta. Suunnitteluvaihe hyväksyttynä 1.3. 2004 (ei toteutunut, valmistui kesäkuussa.) Hyväksyntätestauksen on määrä alkaa 31.10.2004 (tavoite on haastava, mutta mahdollinen edelleen toteuttaa.) Kustannustavoite Osa kustannuksista siirtynee aikataulun myöhästymisen vuoksi vuodelle 2005, joten PALKO budjetti vuodelle 2004 tulee alittumaan. Sisältötavoite Muutoshallinnalla ei ole jouduttu supistamaan projektien toiminnallisuuksia, joten sisältötavoitteet tultaneen saavuttamaan. Tavoite toteutuu. Yksikkökustannukset toteutuvat ainakin kolmessa suoritteessa: Rekisteröintisuorite 9,01 euroa (tav. 9,14 euroa) Verolippu 1,11 euroa (tav. 1,28 euroa) Ajokortti 10,96 (tav. toteutuma 11,19 euroa). Kuljettajatutkinto ei ole toistaiseksi toteutunut (24,08 euroa; tav. 24,06 euroa); tosin tämäkin voi toteutua loppuvuonna. Toteutunee. Vuotta 2004 koskeva raportti tehdään vuoden 2005 alussa. Tutkimus tehdään vasta syksyllä. Tutkimus tehdään vasta syksyllä. Toteutunee. 01-06/2004 toteutuma oli 7,5 pv. Hakemusasiat sisältävät kiinnitysten vahvistamisen, teknisen hyväksynnän luvat, tyyppihyväksynnät, tyyppikatsastukset ja EYtalletukset, valvonnan tarkastus- ja valvontakäyntien kirjalliset palautteet, opetuksen ja tutkintojen lausunnot ja päätökset, ammattiliikenteen ADR-koulutusluvat ja oikaisuvaatimukset sekä lupien ajokorttien ikä- ja terveysvaatimusten poikkeusluvat ja autokoululupalausunnot. Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 85 %. Ei toteutune, koska toteutuma oli 83,4 % 01-06/2004. HENKILÖSTÖTAVOITTEET Henkilöstön työtyytyväisyys on asteikolla 1-5 vä- Tutkimus tehdään vasta syksyllä.

10 TULOSTAVOITE 2004 hintään 3,3. RAHOITUS Valtion vuoden 2004 talousarviossa Ajoneuvoha l- lintokeskus on menopuolelle budjetoitu virasto, jolle osoitetaan nettomäärärahaa 11 367 000 euroa verotustehtävien hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Nettomäärärahaa tullaan arvion mukaan käyttämään 9,5 milj. euroa. Vuoden 2003 siirtomääräraha 6,1 milj. euroa tullaan käyttämään siirtymäprojektin rahoitukseen.

11 23.9.2004 1742/21/2003 Tiehallinto Viite Liikenne- ja viestintäministeriön tulostavoitekirje 9.12.2003, dnro 1742/21/2003 ja 9.6.2004, dnro 1742/21/2003 Hallinnonalan viraston ja laitoksen puolivuotisraportti saatekirjeineen Asia Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden saavuttaminen vuoden 2004 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla Liikenne- ja viestintäministeriö lähettää ohessa yhteenvedon hallinnonalan virastojen ja laitosten tulostavoitteiden saavuttamisesta ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Yhteenveto perustuu virastojen ja laitosten tuottamiin väliraportteihin, jotka ministeriössä on tarkistettu ja täydennetty ohjaavan yksikön näkemyksellä tulostavoitteiden saavuttamisesta. Ministeriön johtoryhmässä asiaa on käsitelty 23.9.2004. Tulostavoitteet on asetettu sen takia, että ne myös saavutettaisiin. Mikäli poikkeamat ovat merkittävät, tulee erityisesti kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi vaikutukset seuraavan vuoden lopullisiin tulostavoitteisin tulee ottaa huomioon. Liikenne- ja viestintäministeriö on varsin tyytyväinen tavoitteiden toteutumaennusteeseen, vaikkeivät tavoiteindikaattorit välttämättä anna täysin oikeaa kuvaa tienp i- don tilanteesta. Tiehallinto tulee puolivuotistietojen perusteella saavuttamaan pääosan tulostavoitteistaan, mm. tärkeä liikenneturvallisuustavoite on toteutumassa. Tierakenteet on myös kyetty pitämään nykykunnossa painottamalla perustienpidon rahoituksen kohdentamisessa ylläpitoa ja korjauksia. Tämän seurauksena mahdollisuudet pienten perustienpidon investointien toteutumiseen ovat kuitenkin olleet erittäin rajalliset. Ministerityöryhmän esittämien teemahankkeiden toteuttaminen tulee jatkossa osaltaan korjaamaan tilannetta. Tiehallinnon tulee huolehtia siitä, että valmius teemahankkeiden aloittamiseen on välittömästi rahoituspäätöksen jälkeen. Eräiden keskeisten tavoitteiden, mm. Konginkankaan onnettomuuden valossa erittäin tärkeän hoitotavoitteen, toteutumisen Tiehallinto arvioi kuitenkin epävarmaksi. Tiehallinto ilmoittaa jo ryhtyneensä asian vaatimiin toimiin nostamalla talvikunnossapidon palvelutasoa syksyllä alkavissa alueurakoissa. Toimien riittävyydestä on saatava varmuus. Tiehallinnon toiminnan kyvykkyyttä kuvaavan EFQM-pistelukutavoitteen tavoitteen toteutuminen selviää loppusyksystä. Liikenne- ja viestintäministeriö arvostaa Tiehallinnon aloitteellisuutta ja edelläkävijän roolia tämän arviointimenetelmän käytössä.

12 Ministeriö pitää ansiokkaana Tiehallinnon tulostavoitteiden toteutumisen esittämistapaa, jossa virasto analysoi tulostavoitteiden toteutumista ja esittää konkreettiset toimenpiteet, joihin se on ryhtynyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiehallinnon teettämien hankkeiden sopimusvaltuuksien seurannassa on ilmennyt puutteita. Valtatien 9 tieosuuden Orivesi - Muurame sopimusvaltuuden ylitykseen johtaneista syistä liikenne- ja viestintäministeriö on jo erikseen pyytänyt selvitystä 28.9.2004 mennessä. Tiehallinnon on jatkossa panostettava sopimusvaltuuksien seurannan kehittämiseen niin että vastaavia ongelmia ei jatkossa ilmene. Koko vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan ensi kevään tulosneuvotteluissa käsiteltäessä vuodelta 2004 tehtäviä toimintakertomuksia. Ministeriö toivoo, että virastojen ja laitosten johtokunnat käsittelevät ministeriön antaman palautteen väliraportista ja siitä aiheutuvista toimenpiteistä. Lisäksi ministeriö toteaa, että Tiehallinnon tulee tehdä vuoden 2005 talousarvioesityksessä olevien alustavien tulostavoitteiden tarkistukset sekä tehdä muutoinkin ehdotus vuodelle 2005 asetettaviksi lopullisiksi tulostavoitteiksi 29.10.2004 mennessä. Tavoitteena on, että ministeriön johtoryhmä käsittelee tulostavoitteet 23.11. jolloin lopulliset tulostavoitteet vuodelle 2005 vahvistetaan. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela

13 TULOSTAVOITE 2004 TIEHALLINTO Toiminnan vaikuttavuus o Tavoitteet ovat pääosin toteutumassa, mm. tärkeä liikenneturvallisuustavoite toteutuu puolivuotistietojen perusteella ja tierakenteiden kunto kyetään säilyttämään nykykunnossa. o Tiehallinto on kohdentanut perustienpidon rahoituksen yhä selkeämmin tiestön kunnon turvaaviin ylläpitoon ja korjauksiin. Tämän seurauksena mahdollisuudet pienten investointien toteuttamiseen ovat kuitenkin erittäin rajalliset. Ministerityöryhmän esittämien teemahankkeiden toteutuminen suunnitellusti on tämän vuoksi tärkeää. Tiehallinnon tulee huolehtia siitä, että valmius teemahankkeiden aloittamiseen on välittömästi rahoituspäätöksen jälkeen. o Mm. Konginkankaan onnettomuuden valossa tärkeän hoitotavoitteen toteutumisen Tiehallinto arvioi epävarmaksi. Toimiin tilanteen korjaamiseksi on kuitenkin ryhdytty. Toimien riittävyydestä on varmistuttava. o Perustienpidon toimenpitein (ml. erillisinvestoinnit) ennustetaan saavutettavan 46 hevan vähenemä, tavoite on 45 hevaa. Kyvykkyys o EFQM:n arvioinnissa tavoitteeksi asetettua 450 pistettä ei saavutettane. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykyisellään. Rahoitusta suunnataan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Pääteiden rakenteel- Tavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Hoidon palvelutaso (liukkaus, lumisuus, tasaisuus) heikkeni talvikaudella 2003-2004 edellistalveen verrattuna sekä pääteillä että muulla verkolla. Hoidon palvelutaso säilynee kesällä (sorateiden tasaisuus, kiinteys ja pölyävyys) edellisvuoden tasolla. Mittaukset saadaan kuitenkin vasta syksyllä. Ylläpidon palvelutason (päällysteiden kunto) säilyminen nykyisellään selviää kesän vaurioinventointien ja tiepiirien lopullisten päällystysohjelmien perustella vasta syksyllä. Tehtyjen ylläpitoohjelmien perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että tavoite savutetaan. TOIMENPITEET: Talvikunnossapidon palvelutasoa on nostettu uusiin 1.10.2004 alkaviin alueurakoihin sekä päätiestöllä että alemmalla tieverkolla. Kevään päällystysohjelmaa on täydennetty kevään kuntomittausten perusteella tavoitteen mukaisen ylläpidon palvelutason saavuttamiseksi niin paljon kuin rahoituksen puitteissa on ollut mahdollista. Tierakenteet voidaan pitää nykykunnossa, mutta aikaisempina vuosina syntynyttä kuntovajetta ei pystytä kuromaan kiinni. Perustien-

TULOSTAVOITE 2004 linen kunto ei heikkene. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan enintään 5 700 kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma vähenee 11 %:lla. Sorateiden kelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 8 %. Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta parannetaan toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. 14 pidon vuoden 2004 rahoitusta on suunnattu ylläpitoon ja peruskorjauksiin yhteensä 211 milj. euroa eli 36 % ensisijaisesti vähentämällä perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeja. Pääteiden rakenteellinen kunto säilyy suunnilleen ennallaan. Päällystystöitä (4 100 km) ja peruskorjauksia (1 100 km) ennakoidaan tehtävän hieman viimevuotista vähemmän (v. 2003 päällystystyöt 4 435 km, joista noin 1 500 km peruskorjattavia osuuksia). Huonokuntoisia päällystettyjen teiden määrä jäänee alle 5 700 kilometrin päällystysohjelman täydennysten ja kesän mittaustulosten valmistumisen jälkeen. TOIMENPITEET: Peruskorjauksia on lisätty ylläpidossa. Kunnilta siirtyvien rakenteiden ja laitteiden ylläpidosta on laadittu suunnitelmat, mutta edellyttävät toteutuakseen lisäpanostusta ylläpidon rahoitukseen. Päällystysohjelmaa on täydennetty kuntomittausten perusteella. Tavoite ennakoidaan saavutettavan. TOIMENPITEET: Siltojen peruskorjauksien rahoitusosuutta ylläpidon ja peruskorjausten rahoituksesta on lisätty jopa yli tienpidon TTS:n rahoituskehyksen; tarve lisäpanostukseen kasvaa vo i- makkaasti edelleen lähivuosina. Isojen sillankorjauskohteiden määrää on lisätty. Tavoite saavutettiin ja kevään kelirikko jäi viime vuoden tapaan aikaisempia vuosia lievemmäksi. Vaikka runkokelirikkokohteita korjataan, uutta syntyy lisää joka vuosi. TOIMENPITEET: Kelirikon korjaustöitä on sisällytetty lähes kaikkiin uusiin hoidon alueurakoihin. Tästä saatiin lisäksi kustannussäästöjä. Sorateiden ojituksia ja sorastuksia on kohdistettu kelirikkoteille. Tavoite toteutuu. Liikenteen seurantajärjestelmää on täydennetty suurilla pääkaupunkiseuduilla (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu). Kelin seurannassa investoinneilla korvataan vanhentuvaa laitekantaa. TOIMENPITEET: Perustienpidosta varattiin liikenteen seuran-

15 TULOSTAVOITE 2004 Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 45 ja kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 10 laskennallisen henkilövahinkoonnettomuuden vähenemä. Tiehallinto edistää eri osapuolten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toteuttaa Tiehallinnon liikenneturvallisuussuunnitelman vuoden 2004 tehostetut toimenpiteet. Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Vuonna 2004 ei toteuteta uusia pohjaveden suojauskohteita. nan ja keliseurannan investointeihin 1 milj. euroa. Tavoite toteutuu. Perustienpidon toimenpitein (ml. erillisinvestoinnit) ennustetaan saavutettavan 46 hevan vähenemä ja kehittämisinvestoinneilla 10 hevan vähenemä. TOIMENPITEET: Pieniä mutta tehokkaita, liikenneturvallisuutta lisääviä toimia on toteutettu (mm. nopeusrajoitukset taajamissa ja liittymäalueilla sekä niiden tukitoimenpiteet, automaattinen nopeusvalvonta, tiemerkinnät, tievalaistukset, reunapaalut, kaiteet). Vähäisten investointirahojen suuntaaminen pieniin tehokkaisiin liikenneturvallisuushankkeisiin on merkinnyt sitä, että mm. elinkeinoelämän ja kuntasektorin esittämiä taajamien ja pääteiden parantamiskohteet on ollut pakko karsia investointiohjelmasta rahoitussyistä. Ohituskaistojen muuttaminen keskikaiteilla varustetuksi jatkuu vuoden 2003 lisätalousarvion rahoituksen pohjalta. Tiestön talvihoitoluokkiin on tehty tarkistuksia Konginkankaan suuronnettomuuden jälkitoimina. Ministeriryhmän ehdottaman teemapaketin hankkeiden suunnitteluun on suunnattu lisärahoitusta perustienpidosta, mutta hankkeiden toteutukseen ei ole ollut mahdollisuuksia. Tavoitteen toteutuminen on edistynyt suunnitellulla tavalla. TOIMENPITEET: Maakunnallisia ja seudullisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia on laadittu alueellisten toimijoiden yhteistyönä. Tiehallinnossa on tässä yhteistyössä merkittävä asiantuntijarooli. Muita liikenneturvallisuutta edistäviä yhteistyömuotoja ovat: tutkijalautakuntatyö, kampanjat, kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen sekä automaattisen liikennevalvonnan suunnittelu poliisin kanssa. Tavoite toteutuu. Talvikaudella 2003 2004 liukkaudentorjuntaan käytettiin 88 040 tonnia suolaa, vaikka hoidon alueurakkasopimuksissa sallittiin normaalitalven suolankäyttönä 94 927 tonnia. Viimeisten viiden vuoden (1999 2003) keskimääräinen suolan kulutus oli noin 87 400 tonnia.

TULOSTAVOITE 2004 ASIAKASLÄHTÖISYYS Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tie n- käyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy tasolla 3,4. Tiehallinto ottaa käyttöön systemaattisen mene t- telyn toimeksiantajiensa, yhteistyökumppaneidensa ja palvelujensa toimittajien ja tuottajien tyytyväisyyden mittaamiseksi. 16 TOIMENPITEET: Urakoitsijoille maksettiin bonusta sovittua pienemmästä suolankäytöstä noin 0,42 milj. euroa. Pohjavesialueilla on vähennetty suolausta Kaliumformiaattia on otettu koekäyttöön pohjavesialueilla (viime talvena yhdessä urakassa, ensi talvikautena kuudessa kohteessa). Liikenneturvallisuusperusteisista hoitoluokan tarkistuksista aiheutuu noin 5 % lisäys suolankäyttöön ensi talvikautena. Pohjavesiohjelmaan sisältyviä uusia kohteita ei rahoitussyistä voida aloittaa kuluvana vuonna. Tavoite saavutettaneen. Tyytyväisyys (asteikolla 1-5) on talvikaudella hieman lisääntynyt edellistalvesta sekä yksityisautoilijoiden (3,32 -> 3,41) että raskaan liikenteen osalta (3,00 -> 3,04). Kesän tulokset saadaan myöhemmin. TOIMENPITEET: Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä mitataan kahdesti vuodessa. Talven 2003-2004 kyselyt on tehty maaliskuussa. Kyselyn tulokset on analysoitu ja saatu palaute otetaan huomioon tienpidon ohjelmoinnissa ja toimintalinjojen tarkistuksissa. Tavoite saavutettaneen. TOIMENPITEET: Ne arvoverkoston toimijat, joiden tyytyväisyyttä vuonna 2004 mitataan, on valittu ja mittaustapa alustavasti suunniteltu. Lopullinen systemaattisen arviointimenettelyn kuvaus kysymyslomakkeineen valmistuu lokakuussa. Kysely toteutetaan marraskuussa ja tulokset raportoidaan joulukuussa. Vuoden 2004 aikana yhteistyötä on systematisoitu mm. maakuntien liittojen, lääninhallitusten, poliisin, väylävirastojen, rajaviranomaisten, AKE:n, median, tärkeimpien alan korkeakoulujen, SKAL:n, LAL:n, SML:n ja puolueiden kanssa. Yhteistyö väylävirastojen kanssa on yhtenäistynyt maakuntayhteistyön osalta (TOTSUT). Tähän liittyen tiepiirit järjestävät suunnittelukokouksia yhteistyöalueittain LVM:n hallin-

17 TULOSTAVOITE 2004 nonalan toimijoiden kesken. Yhteistyö aluetasolla on tiivistynyt (liikenneturvallisuusneuvottelukunnat ja yhteiset työryhmät liikenneturvallisuusasioissa, maakuntien liitot, lääninhallitukset). Yhteydenpito mm. median ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa on ollut tiivistä. Poliisin kanssa on mm. järjestetty valtakunnallinen liikenneturvallisuuskampanja ja sovittu uusista automaattisen liikennevalvonnan kohteista. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on solmittu valtakunnallinen yhteistyösopimus. Vastaavanlaista sopimusta valmistellaan Turun yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Neuvottelut Rajavartiolaitoksen, Tullilaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja Tiehallinnon kesken perusyhteistyösopimuksen aikaansaamiseksi ovat käynnistyneet. Tiehallinto on järjestänyt SKAL:n ja LAL:n kanssa mm. päättäjätason yhteistyökokoukset, joissa on linjattu toiminnan jatkoa. Sidosryhmärekisteri on otettu käyttöön. TALOUDELLISUUS JA TEHOKKUUS Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu pois lukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään 6 500 euroa/tiekilometri. Tiehallinnon hallintomenot (ei sisällä mm. T&K menoja eikä tietojärjestelmäinvestointeja) ovat enintään 71 milj. euroa. Tavoite saavutettaneen. Bruttomenoista laskettuna tavoitteessa määritetyt yksikkömenot ovat 6 518 euroa / tiekilometri, ilman kunto- ja palvelutason huomioon ottamista. TOIMENPITEET: Perustienpidon hankinnat on tehty hankintaohjelman mukaisesti suotuisassa markkinatilanteessa niin, että tilaajan kustannusarviot ovat alittuneet Tavoite saavutettavissa. Tiehallinnon nimellisarvoisten hallintomenojen ennakoidaan ylittävän 1,1 % tavoitteena olevan 71 milj. euroa. Reaalisesti tavoite kuitenkin alitetaan 0,5 %, jos inflaatio on valtiovarainministeriön ennusteen mukainen 0,5 %. TOIMENPITEET: Oman toiminnan menojen budjetointia ja seurantaa on kiristetty. Erityisesti on kiinnitetty huomiota matkustamiseen ja työajan käyttöön (mm. videoneuvottelut lisääntyneet) ja tavarahankintoihin. Rekrytointeihin on suhtauduttu hyvin pidättyväisesti.

TULOSTAVOITE 2004 Tiehallinnon prosessien suorituskyvyn paraneminen kyetään osoittamaan mittarein. Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. KYVYKKYYS Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarvioinnissa (EFQM) 450 pistettä. 18 ATK -työasemien määrää on vähennetty. Aluehallinnon sivutoimipisteiden alasajo on toteutettu (Mikkeli, Joensuu). Tavoite saavutettaneen. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla mittarit näyttävät suorituskyvyn parant u- neen edellisvuodesta, mutta lopullisia arvioita suorituskyvyn paranemisen suuruudesta on vielä ennenaikaista tehdä. TOIMENPITEET: Kaikkien prosessien suorituskykyä seurataan säännöllisesti kuukausiraportin yhteydessä vuonna 2003 sovituilla mittareilla. Tavoite toteutuu. Sopimusvuonna 1.10.2004-1.10.2005 alueurakoiden kokonaiskustannukset ovat 33 milj. euroa edullisemmat sopimusvuoden 1.10.2000-1.10.2001 vastaavan sisältöisiin alueurakoihin verrattuna, vaikka samanaikaisesti maarakennusalan kustannusten nousu (MAKU) on ollut vuosittain noin 4 % / vuosi. Lopulliset arvioinnit kilpailun onnistumisesta koko siirtymäkaudelta (ml. hoidon palvelutasossa tapahtuneet muutokset) tehdään myöhemmin. TOIMENPITEET: Kilpailuttamisen säästöillä on voitu kompensoida hoidon palvelutason nostosta aiheut u- neita lisäkustannuksia ja varautua maksamaan kustannustason noususta aiheutuvia lisämenoja. Sorateiden runkokelirikkokorjauksia on sisällytetty alueurakoihin. Tästä on saatu kustannussäästöä. Muita toimenpiteitä ovat mm. infotilaisuudet urakoitsijoille. Tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. Tiehallinto raportoi myöhemmin erikseen ne kehittämistoimenpiteet, joihin laatuarvioinnin perusteella on vuonna 2004 ryhdytty. TOIMENPITEET: Hakemus on lähetetty Laatukeskukselle 30.4.2004. Suomen laatupalkinnon tuomaristo on 29.6. päättänyt hyväksyä Tiehallinnon niiden organisaatioiden joukkoon, joilla on sarjoissaan mahdollisuudet voittoon. Kilpailuun liittyvä arviointikäynti Tiehallinnossa on sovittu toteutettavaksi 26. 27.8.

19 TULOSTAVOITE 2004 Henkilöstön osaamisen kehittäminen on systematisoitu. RAHOITUS Valtion vuoden 2004 talousarviossa ja lisätalousarviossa Tiehallinnolle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: 31.24.21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) 588 326 000 euroa (josta Tiehallinnon käytössä 588 241 200 euroa) 31.24.76 Tielain mukaiset maa-alueiden ha n- kinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 23 546 000 euroa 31.24.78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) 103 300 000 euroa 31.24.79. Tieverkon jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 38 300 000 euroa 31.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha) 3 972 000 euroa 31.99.78. Vuosaaren sataman liikenneväylien Kilpailun tulokset julkistetaan 28.10.2004. Tavoite saavutettaneen. TOIMENPITEET: Tiehallintotasoisen osaamisen kehittämisohjelman aikataulu sekä liikennejärjestelmäkoulutuksen tavoitteet on hyväksytty ja suunnittelu on käynnissä. LVM:n ja väylävirastojen kanssa on sovittu yhteisestä osallistumisesta johtamiskoulutukseen v. 2005. Tavoitteena on luoda väylävirastoille yhteinen ohjelma. Asiakkuuskoulutuksen ohjelma on valmistunut. Moniosaaja-assistenttien valmennusohjelman suunnitelma on valmistumassa. HTU-alueella pilotoidaan Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksen tuottamaa koulutusohjelmaa. Johtamisen erikoistumistutkinto (JET) alkoi helmikuussa yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Alueellisia ohjelmia on käynnistymässä Vaasassa, Keski-Suomessa. Esimiestyön 360-arviointiin perustuvat yksilölliset ja tulosyksikkökohtaiset kehittämistoimenpiteet toteutettu kuten v. 2003. Yleistavoitetta tukevat tulosyksikköjen osaamisen kehittämistavoitteet ovat toteutumassa Koulutusyhteistyösopimuksia on tehty korkeakoulujen ja koulutuksen tuottajien kanssa. Seuraavassa on esitetty eri momenttien toteut u- ma 30.6.2004 ja toteutumaennuste 31.12.2004: Toteutuma 30.6.2004 oli 203 326 329 euroa, josta jäänee saldoa n. 1 milj. euroa. Toteutuma 30.6.2004 oli 8 101 785 euroa ja koko vuoden toteutumaennuste 23 546 000 euroa. Toteutuma 30.6.2004 oli 30 868 414 euroa, josta jäänee saldoa n. 8 milj. euroa. Toteutuma 30.6.2004 oli 8 886 703 euroa, josta jäänee saldoa n. 3 milj. euroa. Toteutuma 30.6.2004 oli 491 550 euroa. Myönnetty määräraha ei riitä. LVM:lle on erikseen toimitettu laskelma loppuvuoden rahoitustarpeesta. Toteutuma 30.6.2004 oli 11 675 946 euroa,

TULOSTAVOITE 2004 rakentaminen (arviomääräraha) 51 000 000 euroa V. 2004 on käytössä saldoja seuraavasti: josta jäänee saldoa n. 0,5 milj. euroa. 20 31.24.21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) 15 898 804 euroa, josta ylläpito ja korvausinvestointeihin 769 292 euroa ja EAKR - hankkeiden kansallista osuutta 696 318 euroa 31.24.77 Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 320 397 euroa 31.24.79 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 26 001 517 euroa Lisäksi on valtion vuoden 2004 talousarviossa ml. vuodelta 2003 siirtyvät määrärahat yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen määrärahaa seuraavasti. Näiden määrärahojen osalta virastolle ei aseteta tulostavoitteita. 31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 11 100 000 euroa 31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen, saldot vuosilta 2002-2003 yhteensä 6 134 967 euroa Toteutuma 30.6.2004 oli yhteensä 7 617 163 euroa, josta ylläpidon ja korvausinvestointien osuus 237 023 euroa ja EAKR:n hankkeiden kansallinen osuus 72 189 euroa ja kaikki saldot käytetään. Toteutuma 30.6.2004 oli 4 455 246 euroa ja kaikki saldot käytetään Toteutuma 30.6.2004 oli 10 144 619 euroa ja kaikki saldot käytetään. Määrärahat yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: 31.25.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen: Vuoden 2004 määrärahasta on maksettu avustuksia 1 566 783 euroa. Määrärahasta on valtionapupäätöksillä sitomatta vielä noin 4 milj. euroa. Toteutuma 31.6.2003 oli 1 427 527 euroa. Kaikki saldorahoitus on sidottu aikaisempina vuosina tehtyjen avustuspäätösten maksatuksiin.

21 23.9.2004 1742/21/2003 Merenkulkulaitos Viite Liikenne- ja viestintäministeriön tulostavoitekirje 9.12.2003, dnro 1742/21/2003 ja 9.6.2004, dnro 1742/21/2003 Hallinnonalan viraston ja laitoksen puolivuotisraportti saatekirjeineen Asia Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden saavuttaminen vuoden 2004 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla Liikenne- ja viestintäministeriö lähettää ohessa yhteenvedon hallinnonalan virastojen ja laitosten tulostavoitteiden saavuttamisesta ensimmäiseltä vuosipuoliskolta. Yhteenveto perustuu virastojen ja laitosten tuottamiin väliraportteihin, jotka ministeriössä on tarkistettu ja täydennetty ohjaavan yksikön näkemyksellä tulostavoitteiden saavuttamisesta. Ministeriön johtoryhmässä asiaa on käsitelty 23.9.2004. Tulostavoitteet on asetettu sen takia, että ne myös saavutettaisiin. Mikäli poikkeamat ovat merkittävät, tulee erityisesti kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi vaikutukset seuraavan vuoden lopullisiin tulostavoitteisin tulee ottaa huomioon. Taloudellisuustavoitteen osalta rannikon kauppamerenkulun palveluissa yksikkökustannus on tavoitetta suurempi, mikä johtuu siitä, että tavoiteluvussa ei ole huomioitu merimiehille maksettavia takautuvia palkkoja eikä jm. Nordican telakointia. Lisäksi meriliikenteen ohjauksen laajentumisesta aiheutuneet henkilöstömenojen lisäykset ovat vaikuttaneet siihen, että tavoitetta ei ole saavutettu. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon keskimääräiset kustannukset/väyläkilometri ylittyvät uuden väyläluokituksen aiheuttamasta väyläkilometrien määrän alenemisesta. Sama koskee muun vesiliikenteen palveluja. Sisävesien kauppamerenkulun palvelujen tulostavoite on saavutettu. Väylämaksun (sisältää myös VTS-toiminnan) kustannusvastaavuustavoitetta ei ole saavutettu samoista syistä kuin edellä on selostettu rannikon kauppamerenkulun palveluiden osalta. Alusturvallisuusohjelman uusimista ei ole aloitettu. Tarvetta ohjelman uusimiseen selvitetään vielä yhdessä ministeriön kanssa. Muilta osin laitoksen tulostavoitteet on vuoden 2004 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla saavutettu. Merenkulkulaitokselle asetettujen tulostavoitteiden toteutuminen on

22 kaiken kaikkiaan kehittynyt hyvin. Erityisesti voidaan todeta, että laitoksen kehittämishankkeet ovat edelleen edenneet suunnitellusti. Väylämaksuepäselvyyksien selvittämiseksi ja poistamiseksi ministeriön asettama väylämaksulainsäädännön uudistamistyöryhmä tulee antamaan erillisen esityksen syksyllä 2004. Koko vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan ensi kevään tulosneuvotteluissa käsiteltäessä vuodelta 2004 tehtäviä toimintakertomuksia. Ministeriö toivoo, että virastojen ja laitosten johtokunnat käsittelevät ministeriön antaman palautteen väliraportista ja siitä aiheutuvista toimenpiteistä. Lisäksi ministeriö toteaa, että Merenkulkulaitoksen tulee tehdä vuoden 2005 talousarvioesityksessä olevien alustavien tulostavoitteiden tarkistukset sekä tehdä muutoinkin ehdotus vuodelle 2005 asetettaviksi lopullisiksi tulostavoitteiksi 29.10.2004 mennessä. Tavoitteena on, että ministeriön johtoryhmä käsittelee tulostavoitteet 23.11. jolloin lopulliset tulostavoitteet vuodelle 2005 vahvistetaan. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela

23 TULOSTAVOITE 2004 MERENKULKULAITOS Taloudellisuus o Rannikon kauppamerenkulun palveluissa ei saavuteta taloudellisuustavoitetta johtuen merimiehille maksettavista takautuvista palkoista, jm Nordican telakoinnista ja meriliikenteen ohjaustoiminnan laajentumisesta aiheutuvista henkilöstön lisäyksistä, joiden kustannukset eivät ole mukana tavoiteluvussa. Kustannusvastaavuus o Väylämaksun kustannusvastaavuus (108 %) jää alle tavoitteen (112 %). Syyt kustannusten osalta samat kuin edellä. Toisaalta tulot ovat budjetoitua suuremmat. Kehittämistavoitteet o Alusturvallisuusohjelman uusimista ei ole aloitettu. Uusimistarvetta selvitetään vielä ministeriön kanssa. o Väylämaksuepäselvyyksien poistamiseksi ministeriön asettama työryhmä tekee erillisen esityksen syksyllä 2004. o Laitoksen kehittämishankkeet etenevät tavoitteiden mukaisesti. PALVELUTASO Väylänpito Väylien kunto huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä on enintään 800 kilometriä Pääosa väylien parannustöistä tehdään avovesikaudella eikä niitä ole vielä juurikaan valmistunut. Vaasan väylän kunnostuksesta on tehty urakkasopimus, jonka mukaan työt valmistuvat tänä vuonna. Vuoden lopussa arvioidaan olevan huonokuntoisia väyliä 772 km. Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus Merikartoitus kauppamerenkulun väylät 63 % matalaväylät 24 % HELCOM -mittausten toteutusaste 20 % Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika on enintään neljä tuntia. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus on 90-95 %. VAIKUTTAVUUS Merenkulun turvallisuus Navi-kriteerit täyttävien kauppamerenkulun väylien osuudeksi arvioidaan muodostuvan 67 % eli tulos on tavoitetta parempi. Navi- väylätarkistukset ovat painottuneet kauppamerenkulun väylille. Matalaväylillä arvio koko vuodelle jää siten 22 %:in. Mittauskausi on alkanut suunnitelmien mukaisesti ja lopulliset toteumat voidaan laskea vasta mittauskauden loputtua, mutta tulostavoite arvioidaan saavutettavan. Keskimääräinen odottamaan joutuneiden alusten odotusaika oli alkuvuonna 3,3 tuntia (edellisvuonna 6,4), joten on ennustettavissa, että koko vuoden tavoite saavutetaan. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus oli 95,4 % (edellisvuonna 84,1). Vuositavoite todennäköisesti saavutetaan. Kesäkuuhun mennessä oli kirjattu 12 onnettomuutta. Tavoite arvioidaan saavutettavan.

TULOSTAVOITE 2004 Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneita onnettomuuksia neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna on enintään 49. Alusturvallisuus Suomen sijoittuminen viiden parhaimman maan joukkoon Paris MOU-jäsenvaltioiden satamavaltiotarkastusten yhteydessä vähiten pysäytettyjen alusten listalla. TALOUDELLISUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa / kuljetettu tonni ovat enintään 0,72 euroa. Ylläpidon keskimääräiset kustannukset / väyläkilometri ovat enintään 2 960 euroa. Sisävesien kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa / kuljetettu tonni ovat enintään 4,70 euroa. Ylläpidon keskimääräiset kustannukset / väyläkilometri ovat enintään 8 630 euroa Muun vesiliikenteen palvelut Ylläpidon keskimääräiset kustannukset / väyläkilometri ovat enintään 815 euroa. 24 Kaksi suomalaista alusta on pysäytetty alkuvuoden aikana. Tavoite arvioidaan saavutettavan. Rannikon kauppamerenkulun kustannukset euroa/kuljetettu tonni ovat arviolta 0,74 euroa. Yksikkökustannus on 0,02 euroa tavoitetta suurempi. Tämä johtuu siitä, että tavoitelukuun ei ole laskettu merimiehille maksettavia takautuvia palkkoja eikä jm Nordican telakointia. Lisäksi meriliikenteen ohjaukseen palkatut uudet henk i- löt ovat nostaneet henkilöstömenoja enemmän kuin tavoitetta laadittaessa arvioitiin. Ylläpidon keskimääräiset kustannukset ovat arvion mukaan 3 600 euroa. Kulutusmenot ja poistot ovat kasvaneet hieman suunniteltua enemmän. Pääosa kustannusten kasvusta/väyläkilometri selittyy väyläkilometrien muutoksella. Kilometrimäärä oli tavoitetta laskettaessa 527 km suurempi. Sisävesien kauppamerenkulun kustannukset euroa/kuljetettu tonni ovat arvion mukaan 4,5 euroa eli tavoite saavutetaan. Ylläpidon keskimääräiset kustannukset/väyläkilometri ovat arvion mukaan 8 590 euroa ja tavoite saavutetaan. Muut kulutusmenot ovat hieman nousseet tavoitteeseen nähden, pääosan kustannusten alenemisesta selittää korkotason lasku. Muun vesiliikenteen palveluiden ylläpidon keskimääräiset kustannukset/väyläkilometri ovat arvion mukaan 816 euroa. Kustannukset ovat hieman alentuneet, mutta väyläkilometrien määrä on alentunut tavoitelaskelmaan nähden ja sen johdosta kustannukset/väyläkilometri eivät ole laskeneet.

25 TULOSTAVOITE 2004 KUSTANNUSVASTAAVUUS Väylämaksun (sis. VTS) kustannusvastaavuustavoite on 112 % (v. 2002 99 %, v. 2003 arvio 88 %). 1 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla. KEHITTÄMISTAVOITTEET Laitoksen toiminnan, talouden ja organisaatiorakenteen uudistaminen toteutetaan hallitusti. Väylänpidon ja merikartoituksen tuotantotoiminnot eriytetään laitoksen sisällä. Jäänmurron ja väyläaluspalvelujen tilaajatoimintoja kehitetään kokonaispalvelujen periaatteella. Kilpailun avaamiseen ja markkinoiden kehittämiseen laaditaan yhteistoiminnassa suunnitelmat toiminnan eri osa-alueille. Alusten, varustamojen ja satamien turvajärjestelmien arviointiin liittyviä toimintoja kehitetään. Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjauspalvelu (VTMIS) otetaan käyttöön yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa vuonna 2004. Väylämaksun kustannusvastaavuudeksi arvioidaan tulevan 108 %. Väylämaksun kustannusvastaavuutta heikentävät tavoitteeseen nähden merimiesten takautuvat palkat ja jm Nordican telakointi sekä VTS-toiminnan laajentumisen aiheuttamat henkilöstön lisäykset. Ilman tulojen 2,8 milj. euron kasvua kustannusvastaavuus olisi jäänyt 104 %:in. Liiketaloudellisten perustein hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus on arvion mukaan 100 %. Liikelaitosten eriyttäminen on toteutettu vuoden alussa, myös omaisuusjärjestelyt ovat loppusuoralla. Sisäinen eriyttäminen toteutuu loppuvuo n- na. Tilaaja-tuottaja organisaatiorakenteen suunnittelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena on miehittää organisaatio ja käynnistää toiminta lokakuuhun 2004 mennessä. Kilpailun avaamisstrategian laadintatyö on käynnissä hankesuunnitelman mukaisesti. Toukokuussa käynnistettiin väylänpidon ja merikartoituksen hankintastrategiatyö, jonka määräaika on 30.10.2004. Alusten, varustamojen ja satamien turvajärjestelmien arvioinnit saatiin suoritettua loppuun 30.6.2004 mennessä. Toimintojen kehittämistyötä jatketaan. Suomenlahden kansainvälisen vesialueen ohj a- us- ja seurantajärjestelmä (GOFREP) aloitti toimintansa IMOn määräysten mukaisesti 1.7.2004. Toiminta Suomen vastuualueella on alkanut tavoitteiden mukaisesti ja järjestelmän toiminta vakautetaan syksyn aikana. Viro on käynnistänyt toiminnan vastuualueellaan odotetusti AIS/VHF laittein. Yhteistyö Suomen kanssa toimii hyvin. Venäjällä ei ole kansainvälisellä vesialueella vastuualuetta ja Suursaaren laitteiden puuttuminen vaikeuttaa heidän toimintaansa järjestelmän hyväksi. Suursaaren laitteet on tarkoitus saada 1 Väylämaksun kustannusvastaavuus on 112 % johtuen siitä, että pääomakustannukset ovat liikelaitostamisesta johtuen aie mpaa pienemmät. Poistot ja laskennalliset korot muodostuvat Merenkulkulaitoksen käyttöomaisuudesta eli lähinnä väylistä.

TULOSTAVOITE 2004 Väylämaksuepäselvyyksien selvittämistä ja poistamista jatketaan ministeriön ohjauksen mukaisesti. käyttöön kesällä 2005. 26 Meriturvallisuus-yksikkö on jatkanut epäselvien tapausten selvittämistä. Väylämaksujen kohtuullistamista on jatkettu annettujen suuntaviivojen mukaisesti. Ministeriön asettama työryhmä tulee tekemään ehdotuksen tilanteen pysyväksi oikeudellisesti kestäväksi ratkaisuksi väylämaksulain uudistuksen yhteydessä. Ympäristöjärjestelmä otetaan käyttöön. Merenkulkulaitoksen ympäristöohjelma 2004-2008 on laadittu ja otettu käyttöön. Yksiköt raportoivat ohjelman toteutumista puolivuotis- ja vuosiraporteissaan. Alusturvallisuusohjelma uusitaan. Asiakkuuksien hallinnassa tehdään selvitys ja sen pohjalta laaditaan kehittämisohjelma. Verkkopalveluja lisätään. Väylien syvyyden ilmoittamiskäytäntöä kehitetään siten, että se mahdollistaa väylien syvyyden joustavamman hyödyntämisen. Ministeriön kanssa sovitun mukaisesti alusturvallisuusohjelman uusiminen aloitetaan tänä vuonna. Selvitystä ei ole käynnistetty laitostasolla kokonaisuutena. Toimintokohtaisia selvityksiä va l- mistellaan. Työ on alkuvuonna käynnistetty toteuttamalla sisältöön kohdistuva ja tekninen selvitys. Tekninen selvitys on valmis ja pilottikohteet alustavasti valittu. Loppuvuoden aikana toteutetaan ensimmäiset uudessa ympäristössä toimivat verkkopalvelut. Väylien syvyyskäytäntöä koskeva, päivitetty loppuraportti on valmistunut huhtikuun alussa. Virallinen päätös syvyyskäytännöstä annetaan syksyn aikana. RAHOITUS Valtion vuoden 2004 talousarviossa Merenkulkulaitokselle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: 31.30.21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot 16 815 000 euroa 2 31.30.76. Maa- ja vesialueiden hankinta 50 000 euroa 31.30.77. Väyläverkon kehittäminen 6 800 000 euroa Toteuma 1-6/2004 Arvio 2004 Budjetti 2004 Ero arvio-budj -10 960 15 415 16 815 1 400 0 50 50 0 2 6 800 6 800 0 2 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Merenkulkulaitoksen Varustamoliikelaitokselta ostamat palvelut ottaen huomioon jäänmurtajakapasiteetin ylläpitäminen myös kovan talven varalle. Varautumisesta Merenkulkulaitos maksaa noin 15 milj. euroa. Lisäksi momentilta rahoitetaan vuoden 2004 valtion talousarvioesityksen käsittelyyn liittyvässä hallituksen pöytäkirjassa todetulla tavalla Rahjan sataman avustaminen jää- ja sääolosuhteiden sallimissa määrin.