Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun sadevesiviemäriin. Mikäli kiinteistön alueella ei ole erillistä sadevesiviemäriverkostoa, voidaan hulevedet ja perustusten kuivatusvedet imeyttää omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sallivat sen. Muutoin ne on johdettava avo-ojajärjestelmään. Mikäli hulevedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan tien tai kadun kuivatusjärjestelmään, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä useampia kiinteistöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisen hulevesijärjestelyn, mikäli se alueen vesiolosuhteiden vuoksi on välttämätöntä. 2 1
Ongelmia Konkreettisia hulevesiongelmia erityisesti pientaloalueilla, jotka tiivistyvät, vesihuolto on rakennettu mutta kadut ja sadevesiviemärit ovat vielä rakentamatta Oikeudenkäyntejä vastuukysymyksistä kun vesivahinkoja sattunut, ratkaisut vaihtelevat Rakennusvalvonta ei rakennuslupien ja rakentamisen valvonnan yhteydessä tarkasta jo varattua hulevesien johtamiskapasiteettia, vaan ainoastaan teoreettisen johtamismahdollisuuden kyseisen kiinteistön osalta, tyypillisesti tulvimisongelmat tulevat ilmi vasta rakentamisen jälkeen Verkostojen rakentamisen (Espoon Vesi) ja kadunrakentamisen investointien (tekninen keskus) yhteensovittaminen (rahoitusmahdollisuudet) Maankäyttösopimukset / hulevesiverkostot: milloin ja millä ehdoilla sopimustuloja voidaan käyttää vesihuollon rakentamiseen? (Esim. Luetaanko hulevesiverkoston tai avo-ojien rakentaminen vesihuolloksi, jonka rahoittaminen tietyistä tukirahoista on erikseen kielletty?) 3 TEKNISEN KESKUKSEN JA ESPOON VEDEN KUMPPANUUSSOPIMUS 2007 Hulevesiviemäreiden erityispiirteet Hulevesiviemärit palvelevat Espoon Veden asiakkaina olevien kiinteistöjen lisäksi katujen ja muiden yleisten alueiden kuivatusta. Siksi niiden rakentamisen ja ylläpidon rahoituskin poikkeaa muusta vesihuoltoverkosta. Teknisen keskuksen rahoitusosuus katujen hulevesiviemäreiden uudis- ja saneerausrakentamiskustannuksista on 28 %. Se vastaa katualueiden kuivatuksen järjestämisen keskimääräistä osuutta investoinneista. Teknisen keskuksen rahoitusosuus katu- ja puistoalueiden kuivatuskaivojen ja niiden runkolinjaan liityntöjen huolto-, ylläpito- ja korjauskustannuksista on 85 %. Ko. kustannukset aiheutuvat lähinnä kaivoihin kertyvästä hiekasta ja liikenteen aiheuttamasta rasituksesta. Tekninen keskus vastaa hulevesipumppaamoiden käyttö-, huolto- ja korjauskustannuksista. Tekninen keskus tilaa Espoon Vedeltä vuosittain hulevesiviemäristön huoltotyöt yhdessä sovitun työohjelman mukaisesti. Laskutus tapahtuu toteutuneiden työsuoritusten ja kulujen mukaan puolivuosittain. Tekninen keskus voi tilata kaivojen tyhjennystä myös muualta. 4 2
5 Avo-ojien perkausohjelma TEKNISEN KESKUKSEN JA ESPOON VEDEN KUMPPANUUSSOPIMUS 2007 Avo-ojatyöryhmä laatii avo-ojien perkausohjelman vuosittain ennen budjetin laatimista. Perkausohjelmassa listataan kunnostusta kaipaavat kohteet, arvioidaan perkauskustannukset ja sovitaan seuraavan vuoden työohjelma ja sen toteuttajat. Osa töistä sisältyy kunnallistekniikan suunnitteluohjelmaan. Avo-ojatyöryhmässä on edustajat Espoon Vedestä (puheenjohtaja), katu- ja viherpalveluista, katu- ja vihertuotannosta, ympäristökeskuksesta, rakennusvalvontakeskuksesta ja kiinteistöpalvelukeskuksesta. Avo-ojatyöryhmä jakaa työt seuraavien periaatteiden mukaan: Espoon Vesi vastaa sen sadevesiverkoston osana olevista avo-ojista valtaojaan purkavaan kohtaan saakka. Espoon Vesi perkaa vastuullaan olevat ojat, joiden perkaus ei vaadi erityistä suunnittelua. Vastuut ja kunnossapitovelvollisuudet valta- ja muista ojista, jotka eivät ole sadevesiviemäriverkoston osana selvitetään avo-ojatyöryhmässä tai muulla menettelyllä toimialatasolla. Katu- ja viherpalvelut laatii tarvittavat perkaussuunnitelmat, kartat, toimenpideohjelmat ja kustannusarviot sekä hankkii tarvittavat työluvat. Katu- ja vihertuotannon katuylläpito pitää kunnossa kaupungin vastuulla olevien katujen ja teiden sivuojat ja niihin kuuluvat tai kadun alittavat rummut. Sadevesilinjojen rakentamisen yhteydessä rakentaja perkaa linjaan kuuluvat ja sen jatkeena olevat avo-ojat niin pitkälle, ettei tulvimista linjan varrella eikä purkupäässä tapahdu. 6 3
HULEVESIVERKOSTON TAKSAT ESPOOSSA Hulevesiverkostoon liittymisestä peritään liittymismaksuna puolet siitä, mitä vesijohtoon tai jätevesiviemäriin liittymisestä (250 / 0-100 k-m2, 500 / 101-250 k-m2, 1000 / 251-500 k-m2 ja suuremmista kaavan mukaan). Maksu kattaa tiiviisti asutulla alueella investointikustannukset, mutta saattaa Espoon tasolla keskimääräisenä "Kotikadut kuntoon"- projektien yms. myötä olla alimitoitettu. Käyttömaksua, jolla katettaisiin kunnossapito- ja korjauskustannukset, ei ole pientä kuukausittaista perusmaksua lukuun ottamatta peritty. Pääosin hulevesiviemärienkin ylläpito siis maksatetaan vesija jätevesimaksuissa. 7 Vireillä olevia asioita Työryhmä selvittänyt tulvakysymysten hoitamista, erityisesti meriveden nousun aiheuttamia ongelmia kartoitettu Espoon sisäinen työryhmä aloittamassa hulevesien, ojien ja vesistöjen vastuujakokysymysten pohdinnan Pääkaupunkiseudun vesilaitosten yhdistäminen Mikäli esim. kuntien yhteinen vesihuoltoyhtiö: kuka omistaisi verkostot (erityisesti hulevesijärjestelmä)? 8 4
9 5