Ajankohtaiset kunta-asiat ja SOTEuudistusten vaikutus kunnissa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Etelä-Karjalan kuntapäivä 9.9.2014 Lappeenranta
Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos, mutta millainen Kataisen ja Stubbin hallitusten rakenneuudistustavoitteet; Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Kuntarakenneuudistus, kuntarakennelaki vahvat peruskunnat ja toiminnalliset kaupunkialueet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista 2
Kuntalain uudistus
Toiminnan organisoinnin ja johtamisen mallit Valtuuston koko (vain valtuuston minimikoosta erikokoisissa kunnissa säädetään) Valtuuston toimikausi (vaalit huhtikuussa, toimikausi alkaa kesäkuussa) Toimielinmallit (valiokuntamalli, puheenjohtajamalli ja tilaaja-tuottajamalli) Alueellisen toimielimen vaikuttamismahdollisuudet Kunnanhallituksen puheenjohtajan asema lakiin Toimielimen puheenjohtajiston erottaminen luottamuspulan vuoksi mahdolliseksi Pormestari ja alueelliset toimielimet: suora vaali eri valmistelussa Kunnanjohtajan johtajasopimuksen lakisääteistäminen Kunnallinen puoluerahoitus (ilmoitettava tilinpäätöksessä) 4
Asukkaiden osallistumisoikeudet Täydennetty osallistumiskeinojen esimerkkiluetteloa Kansanäänestysaloitteen ikäraja 15 vuoteen Vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely kuntalakiin, nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä jokaiseen kuntaan 5
Päätöksenteko- ja hallintomenettely ainoaksi johtosäännöksi hallintosääntö otto-oikeus vain kunnanhallituksella päätöksentekotavat: varsinainen kokous, sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely kunnan ilmoitusten ja viestinnän pääkanavaksi yleinen tietoverkko pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen myös yleiseen tietoverkkoon 6
Kunnan talous ja tilintarkastus valtion ja kunnan suhde: kuntatalousohjelma ohjausvälineenä alijäämän kattamisvelvollisuutta terävöitetään ja ulotetaan myös kuntayhtymiin tarkastuslautakunnan riippumattomuutta lisätään ja arviointitehtävää täsmennetään sidonnaisuusilmoitukset tarkastuslautakunnalle 7
Kunnan toiminta markkinoilla yhtiöittämisvelvollisuudet nykyisestä laista kuntien yrityksille antamien lainojen, takausten ja muiden vakuuksien nykyistä tarkempi sääntely (> EU: valtiontukisääntely) informatiiviset säännökset kiinteistön luovutuksesta vuokraamisesta markkinaehtoiseen toimintaan kuntien yhteistyön ja hankintojen erottelusta SGEI-palveluista 8
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(2) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen 10
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(2) Mahdollisimman laaja integraatio» sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla» ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Selkeä hallinto» kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen 11
12 Järjestämispäätös Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi on viisi sosiaali- ja terveysaluetta, jotka rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle Sote-alue laatii joka 4. vuosi järjestämispäätöksen siitä, miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaalija terveyspalvelut toteutetaan» Neuvottelut tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa Päätöksen on perustuttava» väestön hyvinvointi- ja terveysseurantatietoihin,» palvelutarpeeseen» sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta koskeviin seurantatietoihin Alueen asukkaiden näkemykset otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. 12
Erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013 HYKS erva KYS erva OYS erva TAYS erva 1 887 566 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 581 450 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 252 9 kuntaa Kymenlaakso 173 864 6 kuntaa 817 166 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 430 20 kuntaa Etelä-Savo 104 407 9 kuntaa Itä-Savo 44 444 4 kuntaa Keski-Suomi 250 773 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 112 14 kuntaa 741 135 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 403 555 29 kuntaa Kainuu 76 782 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 284 10 kuntaa Lapin 118 314 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 200 6 kuntaa 1 109 280 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 521 540 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 831 19 kuntaa Kanta-Häme 175 481 11 kuntaa Päijät-Häme 213 428 14 kuntaa TYKS erva 867 457 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 474 053 29 kuntaa Satakunta 224 556 20 kuntaa Vaasa 168 848 13 kuntaa Manner-Suomi 5 422 604 as. 304 kuntaa Ahvenanmaa Koko maa 28 666 as. 16 kuntaa 5 451 270 as. 320 kuntaa
Järjestämispäätöksessä määritellään (1/3): Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja ky:t sekä niiden tehtävät 1. Miten alueen sote-palvelut toteutetaan siten, että asiakaslähtöinen integraatio toteutuu 2. Miten lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan 3. Miten alueella soten valtakunnalliset strategiset tavoitteet sekä valtakunnalliset kehittämis-ohjelmat 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja vastuutahot sekä yhteistyö alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen 14
Järjestämispäätöksessä määritellään (2/3): 7. Kunnat ja ky:t, joilla on tuottamisvastuu soten kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä 8. Sote-alueen omaan tuottamisvastuuseen kuuluvat tukipalvelut sekä alueen omaan tuottamisvastuuseen otetut palvelut Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille 9. Keskeiset periaatteet ostopalveluille ja palvelusetelin käytölle, hankittavien palvelujen laajuus sekä hankintojen toteutuksen jakautuminen sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kesken 10. tarkoituksenmukaisen, kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen varmistaminen sekä miten kunnallisesti tuotetut palvelut ja muualta hankittavat palvelut sovitetaan yhteen 11. Miten toteutumista seurataan ja arvioidaan. 15
Järjestämispäätöksen hyväksyminen Järjestämispäätöksen hyväksyy sote-alueen ylin päättävä toimielin. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy järjestämispäätöksen osaltaan sote-alueen neuvottelumenettelyssä. 16
Tuottaminen
14 Tuottamisvastuu kunnallisena toimintana Sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja ky:lle, jolla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava:» ehkäisevät,» korjaavat ja hoitavat,» kuntouttavat sekä» muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena Sote-alue voi antaa suppeamman tuottamisvastuun sitä varten perustetulle ky:lle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai palvelujen toteuttamisesta johtuva erityinen syy Sote-alue päättää kunnat ja ky:t, joilla on tuottamisvastuu 24/7- päivystyksestä ja päivystysalueeseen kuuluvat kunnat. 18
15 Sosiaali- ja terveysalueen tuottamisvastuu Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämis-päätöksessä määritellyistä tukipalveluista.» kuntien ja ky:ien on hankittava em. tukipalvelut sote-alueelta Lisäksi sote-alue voi ottaa tuottamisvastuun itselleen sellaisista sote-tehtävistä ja palveluista, joiden tuottamisvastuun toteuttaminen ei ole osoittautunut mahdolliseksi kuntien yhteistoimintana. 19
Hallinto
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 304 Kunta järjestää palvelut itse 89 kuntaa, väestöstä 59 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 % Kuntayhtymiä 31, kuntia 130 Vastuukuntamallin yt-alueita 31, kuntia 85 Terveyskeskukset yhteensä 151 Kuntien 89 Kuntayhtymien 31 Vastuukuntien 31 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 73 Yli 20 000 asukasta 78 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää 21 Kuntarajat MML 2013 Kuntaliitto 28.10.2013/MS
19 Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän hallinto ja tehtävät Sote-alue on kuntayhtymä ja sen hallintoon sovelletaan kuntalakia. Sote-alueen ylin päättävä toimielin hyväksyy» järjestämispäätöksen ja siihen tehtävät muutokset.» vuotuisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista» talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Sote-alueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja» poliittinen suhteellisuus huomioiden Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä. 22
Sote-alueiden kuvitteellinen valtuusto (yhtymäkokous) Valtuustojen jäsenmäärä, jos noudatetaan perussopimusten sääntöä, joka on nykyisin voimassa HYKSiä lukuun ottamatta kaikissa muissa yliopistosairaanhoitopiireissä (1 5 edustajaa/kunta). HYKS 122 TAYS 178 TYKS 147 KYS 155 OYS 154 23
22 Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän hallinto Tuottamisvastuussa olevaan kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. 24
Rahoitus
33 Sote-alueen rahoitus Kunnat osallistuvat sote-alueen kustannusten rahoitukseen sote-alueen vuosittain määrittelemällä kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla.» Maksua painotettu ikäluokkien perushintojen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti» Kunnat voivat sopia, että rahoituksessa otetaan huomioon myös muita peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä tai valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteita Rahoituksen siirtymäjärjestely voimaanpanolaissa» Kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta tasataan vuosina 2017 2019, jos se poikkeaa vuosien 2011 2014 keskimääräisestä vuotuisesta asukaskohtaisesta kustannuksesta 26
Sote-alueen rahoitus RAPO päätös 28.8 Sote-menokatto 27
34 Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoitus Tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan sote-alueen suorittamalla korvauksella. Korvauksen perusteet määritellään järjestämispäätöksessä. Korvausten tarkemmasta määräytymisestä neuvotellaan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja ky:n kesken. Sote-alue päättää kunnalle ja ky:lle suoritettavien korvausten tarkemmat yhtenäiset perusteet» Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen tarve palvelutuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset. 28
Rahoitusvirrat tuotantoalueille: lakiehdotuksen säätely vähäistä (34 ) Tuotantoalue 1 Tuotantoalue 2 Tuotantoalue 3 Tuotantoalue 4 29
35 Alijäämän kattaminen Sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja ky:n talousarvion taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. 30
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta Aikataulu Sote-alueet 1 5 ja niihin kuuluvat kunnat Sote-alueen kuntayhtymän perustaminen» Perussopimus hyväksyttävä viimeistään 31.10.2015» Kuntayhtymän aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2016 Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja ky:t» Kunnan ja ky:n ilmoitettava halukkuutensa toimia tuottamisvastuussa olevana kuntana tai ky:nä viim. 1.2.2016» Jos tuottamisvastuu ei kata alueen kaikkia kuntia, sote-alueen on kutsuttava koolle viim. 1.3. 2016 kuntien edustajat selvittämään, miten tuottamisvastuu voidaan toteuttaa» Ellei tuottamisvastuu kata kaikkia alueen kuntia, sote-alue määrää kunnat, joiden muodostettava tuottamisvastuussa olevat alueet ja kutsuu koolle ao. kuntien edustajakokouksen Sote-alueen laadittava ja hyväksyttävä järjestämispäätös ensimmäisen kerran viim. 31.10.2016 Sote-alueiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja ky:ien tuottamisvastuu alkaa 1.1.2017. 31
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta Henkilöstö Tuottamisvastuussa olevia kuntia ja ky:iä muodostettaessa soten tehtävissä, hallinnossa ja muissa tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät sen tuottamisvastuussa olevan kunnan tai ky:n palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirron toteutumista. Muutos katsotaan liikkeenluovutukseksi, jos se johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen Tuottamisvastuussa olevien kuntien ja ky:ien perustaminen toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa 33
Voimaanpanolaki Omaisuusjärjestelyt Kuntayhtymien kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistus ja hallinnointi jää kuntayhtymän tehtäväksi,» elleivät ehp:n, shp:n tai muun sote-kuntayhtymän jäsenkunnat toisin sovi Kuntayhtymän perussopimusta on muutettava:» ky:n tehtävät rajoittuvat vuoden 2017 alusta kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistukseen, hallintaan ja vuokraamiseen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille» kuntayhtymän nimen vastattava näitä tehtäviä» perussopimuksessa voidaan sopia, että omaisuutta käytetään myös muihin kuin edellä todettuihin tehtäviin.» jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin ja vastuu veloista säilyy perussopimuksen mukaisena elleivät jäsenkunnat toisin sovi. 34
Lausuntokierros Lausuntoaika 18.8. 14.10.2014 Kuntia pyydetään ottamaan valtuustotason kanta siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta haluaa kuulua. Lausuntopyyntöön annettuun vastaukseen suhtaudutaan kunnan virallisena kantana Lausuntokierroksen materiaali sisältää:» HE:n sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä» HE:n sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta» HE:n varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta» Luettelo nykyisistä erva-kunnista 35
Kuntaliiton huomioita hallinnosta ja taloudesta
Oikeudelliset kommentit Kunnallinen itsehallinto (PL 121 )» Kunnan asukkaiden itsehallinto asukkaiden ja kunnan vaikutusmahdollisuudet sote-alueen päätöksiin» Kunnan tehtävistä säädettävä lailla tuotantovastuu» Kunnan oikeus päättää taloudestaan sote-palvelujen rahoitusjärjestelmä» Ministeriön toimivalta tehtävien ja rahoituksen osalta (järjestämispäätös) Hallintomalli» sote-alue on kuntayhtymä, ylin päätösvalta yhtymäkokouksella tai yhtymävaltuustolla tulisiko laissa säätää, kumpi on ylin toimielin» Onko ylimmän toimielimen poliittinen edustavuus käytännössä toteutettavissa yhtymäkokouksen osalta» Ovatko ylimmän toimielimen jäsenet kunnan edustajia, jos kokoonpanossa on huomioitava poliittinen suhteellisuus?» Kunnan omistajaohjaus? 37
Sote-uudistus ja kuntien talous 1/5 Järjestämisvastuun, tuottamisen ja rahoituksen eriyttäminen on riski Miten kannustaa kuntia tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan, jos kunta on vain rahan välittäjä ja palvelujen tuottaja? 38
Sote-uudistus ja kuntien talous 2/5 Miten kuntien rahoitusosuudet Sote-alueille määritellään? Alustavat valtionosuusperusteiset kapitaatiolaskelmat ovat aiheuttaneet hämmennystä ------------------------------ Millä perusteella Sote-alue korvaa kunnalle palvelujen tuotantokustannukset? 39
Sote-uudistus ja kuntien talous 3/5 Sote-alueen mahdollinen alijäämä Miten katetaan?» Peruspääoman suhteessa» Käytön suhteessa» Kunnilla ei alijäämän kattamisvelvollisuutta - miten hoidetaan? 40
Sote-uudistus ja kuntien talous 4/5 Investoinnit/omaisuusjärjestelyt Onko kunnilla rahoitusvastuu myös investoinneista jos, niin miten kunta voi päätöksiin vaikuttaa? Mikä elin omistaa jatkossa kuntien palvelutuotantolaitokset, kuten sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit yms. Miten omaisuuseriä hallinnoidaan jatkossa? 41
Sote-uudistus ja kuntien talous 5/5 Muita avoimia kysymyksiä Maksutulot» miten kanavoidaan missä päätetään? Erityisen kalliin hoidon tasaus» miten hoidetaan? Muuta? --- 42
Kuntatalous
Palkat Yhteensä Ostot Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Toimintamenot yht. Muut henkilöstömenot 4,85 Ostot 13,39 Avustukset 2,24 Korkomenot Investoinnit Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat Menot yhteensä 2012 37,44 16,29 0,33 4,59 42,36 5,0 4,1 5,4 5,1 2013* 38,39 16,38 4,96 13,90 2,36 0,30 4,70 43,39 2,5 0,6 3,9 2,4 2014** 38,78 16,32 4,90 14,41 2,43 0,31 6,90 45,99 1,0-0,4 1) Vuonna 2014 menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen 3,6 6,0 2015** 38,99 16,15 4,83 14,94 2,61 0,34 4,61 43,95 0,5-1,0 3,7-4,5 2016** 39,98 16,40 4,88 15,58 2,65 0,40 4,64 45,02 2,5 1,5 4,3 2,4 2017** 40,94 16,62 4,92 16,25 2,69 2018** 42,10 16,89 4,99 17,02 2,73 Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 0,49 4,64 46,07 2,4 1,4 Lähde: Vuodet 2012 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014 1) 1) 4,2 2,3 0,64 4,64 47,38 2,8 1,7 4,8 2,8 44
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2018 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 1,0 0,5 2) 2) 2,5 2,4 2,8 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14a 15a 16a 17a 18a 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2014 toimintamenoja pienentää kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Lähde: Vuodet 1991 2013 Tilastokeskus. 45 Vuosien 2014 2018 arviot VM 2.9.2014.
Vuosien 2012 2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Uutta -296-188 -188-188 -108-108 -108-40 -40-1 414-50 -1 454-1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. -108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20) 46
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2012 2013 Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Uusimaa Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kaikki kunnat: 2012 2013* 2013* 2012-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 47 Lähde: Tilastokeskus
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 48
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2012 2013 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2012 2013* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2013* 2012 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 49 Lähde: Tilastokeskus
Vuosien 2012 2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,0 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012 2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina 2014 2018 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet 2000 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 ennusteet valtiovarainministeriö 2.9.2014 50
Kuntatalouden tulosta parantaneita tekijöitä v. 2013 Suuri kunnallisverojen kasvu (6,7 %): Vuosimuutos yhteensä, milj. 1 120 siitä, milj. : Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) 474 siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) 223 Tilitysuudistus: tammikuu >joulukuu (kertaerä) 200 Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313 Kuntien henkilöstösopeutus: KT Kuntatyöantajien selvitys, milj. 400 Vuoden 2013 toimenpiteet yhteensä, milj. : Verotustekniset toimenpiteet 674 Tuloveroprosenttien korotukset 133 Henkilöstösopeutukset (KT) 400 = Yhteensä 1 207 (Lisäksi satunnaiset erät, kuten yhtiöittämiset ja muut organisaatiomuutokset) 51
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019
4.9.2014 Kuntaliiton hallitusohjelmantavoitteiden 2015 2019 valmistelutyön aikataulu 2014 Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Yksiköiden ehdotukset 10.6. Jory 16.6. 2015 Jory 11.8. Laajennettu jory 18.8. Työvaliokunta 19.8. Kysely kuntiin 2.9.-9.9. Jory 8.9. (Jory vara 15.9.) Info hallituksessa 18.9. Hyväksyminen hallituksessa 16.10. ajankohtaiset edunvalvontatapahtumat ja niihin liittyvä viestintä. LUONNOS Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä KL:n HOtavoitteiden tarkistaminen Eduskuntavaalit 19.4. KL:n HOtavoitteiden tarkistaminen 53
4.9.2014 Hallitusohjelmatavoitteiden tavoiteryhmät ja viisi (5) kärkeä 1. Vahvistettava kuntatalouden perustaa LUONNOS Julkisen talouden ja kuntatalouden tasapainottaminen 2. Lisättävä kunnallishallinnon joustavuutta Elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen Palvelurakenteiden ja prosessien uudistaminen 3. Vahvistettava alueiden ja kuntien elinvoimaa 4. Uudistettava hallitusti palvelurakenteita ja -prosesseja 5. Vahvistettava paikallisia kumppanuuksia 54
Kuntaliitto-konsernin palvelut KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy 55
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kuntapäättäjä-palvelut» www.kunnat.net» ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: www.kuntalehti.fi Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 56