Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan



Samankaltaiset tiedostot
Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja

Pro Luomu kiittää tuesta

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry.

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Pro Luomu Luomulihajaloste

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Luomufoorumi Marja Suutarla

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus /Leena Miettinen

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark Design for Life Marketta Niemelä

Luomun kuluttajabarometri Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Luomun kasvu ja luomuvalvonta

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Juha Vekkilä & Annika Rinne, Aula Research Oy

Lataa Vaara vaanii kattilassa. Miksi pelkäämme oikeaa ruokaa. - Nilsson Mats-Eric. Lataa

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Kuinka kuluttajan ostoskori luomutetaan?

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa?

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle Anu Arolaakso

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

Lataa Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä (p) - Lappalainen Elina. Lataa

Luomuliitto. Luomulehti

Kestävyydellä markkinointi

LUONNON TUOTTEET & EKOKOSMETIIKKA PALVELUYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Mainonnan kenttä Venäjällä

Ratkaisu puhtaan veden haasteisiin

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

R U K A. ratkaisijana

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Transkriptio:

Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan viljely. Eipä siis ole ihme, että näin muotoilun vuonna katseet on kohdistettu myös ekotuotteiden markkinointiin. Ekologista tuotteistamista kestävän kehityksen periaattein tehdään jo niin asumisen kuin tekstiilien ja muiden kulutushyödykkeiden osalta, mutta ekologisen ruoan muotokieli elää edelleen pysähtyneisyyden aikaa. Ruoan arvosidonnaisesta ekologisesta tuotteistamisesta paras esimerkki on luomutuotanto. Kylväessään siemenet luomuviljelijät päättävät samalla ne arvot, joihin luomutilat ja ekologiseen yrittäjyyteen erikoistuneet tilat sitoutuvat. Kun sato korjataan syksyllä pelloilta, pitäisi osata korjata myös se sato, joka voisi olla saatavilla markkinoinnista. Niinpä parhaan ekologisen vaihtoehdon löytämiseksi tarvitaan niin teknologista osaamista kuin markkinointiin soveltuvia ekotehokkaita argumentteja. Ruoan arvot näkyviksi kuluttajille Arvosidonnainen tuotteistaminen perustuu suomalaisen ruokaketjun läpinäkyvyyteen sekä kuluttajan ja viljelijän aktiiviseen rooliin ja heidän vaikuttamismahdollisuuksiensa parantamiseen. Esimerkiksi tuotteen viivakoodi voisi sisältää hinnan lisäksi tuotteen tekniset tiedot, mutta myös yrittäjän taustaa ja toimintaympäristön kulttuuriin, kuten perinteisiin, liittyviä tietoja. Vielä herkullisemmaksi ostotilanteen tekisi, jos kuluttaja voisi sijoittaa viivakoodin näyttöpäätteen alle ja samalla lukea tai jopa antaa yrittäjälle palautetta tuotteesta. Kuluttajille tulisi tarjota helposti nähtäväksi tuotteelle tieteen ja taiteen avulla rakennettu ekologinen tuotekonsepti. Ekotuotteistamisen alkuajoista nykyhetkeen Kaikki alkoi vuoden 2002 alussa Rural Life -hankkeesta. Suomalaisen maaseudun pienyritysympäristössä valmistettuja tuotteita arvioitiin pilotoimalla yrittäjien tausta ja tuotteiden ekologisuus. Tutkimuksen tuloksena vahvistui kuva siitä, että samalla kun yrittäjä kehittää ekologista

tuotetta, koko yrityksen liiketoimintastrategiakin on muutoksen kohteena tuotteen kehittämistä ja pienyritystä ei voida erottaa toisistaan. Hankkeen tuloksena syntyi ekologisen tuotteistamisen kehys, ecodesign. Kehys auttaa yritystä huomioimaan ekotuotteistamiseen tarvittavat tekijät ja ne arvot, jotka tulevat esille toimintatapoina ja päätöksinä. Rural Life -hanke osoitti myös sen, kuinka vaikea markkinoinnissa tarvittavia argumentteja on todentaa, kun yrittäjän puheessa ovat läsnä yrityksen historia, toimintapaikan kulttuuri ja tuotteiden raaka-aineiden alkuperä ja tuotantoprosessi. Ruoan markkinoinnin muotokielen niin sanottujen täsmäargumenttien löytämiseen kehitettiin pienyrittäjillekin sopiva päätöksenteon analyysimenetelmä, Smart eco-cuva. Se on monikriteeristen argumenttien samanaikaiseen tutkimiseen soveltuva tutkimuksen ja kehittämisen menetelmä, joka tuo läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi esille sen, mitä päätöksenteossa tarvitaan. Yrittäjä saa menetelmän avulla selkeän tuloksen: parhaan tuotevaihtoehdon. Lopullisen tuotteistamispäätöksen sisältöineen tekee aina yrittäjä. Yrittäjäriskiä analyysi ei poista, vaikka tuotteistamisen hallinta ja riskien minimoiminen ovatkin analyysin perustavoitteita. Suomestakin ekologista ruokaa eurooppalaisille Ympäristöministeriön, MTT:n ja Suomen Akatemian rahoittamassa analyysin kehittämishankkeessa on tiedostettu voimakas elintarvikemarkkinoiden yhdentyminen, joka antaa tilaa paikallisille erikoistuotteille. Toisaalta ekologisen ruoan kehittämisessä on aina tavoitteena parantaa niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointia etsimällä synergiaetuja eli kuten asia markkinointikielellä ilmaistaan soveltamalla kaikki voittavat -periaatetta. Omat alueelliset markkinat ovat kiinnostavia. Kuitenkin myös Euroopassa yritykset kehittävät kuumeisesti muotitietoisille kuluttajille luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, ja siinä kilpailussa me voimme olla mukana omien kansallisten vahvuuksiemme kautta. Mielikuvat markkinoinnin ensisijainen väline Ekologinen tuotteistaminen vaatii useiden toisilleen vieraiden käsitteiden käyttöä, rinnastamista ja soveltamista. Vanha sanonta tulee nähdä metsä puilta pitää paikkana myös ekotuotteistamisessa. Suomessa tuotettua ruokaa pidetään yleensä puhtaana ja aitona, luonnosta perinteisin viljelymenetelmin aikaan saatuna tuotteena. Luomutuotannosta syntyvät mielikuvat eivät kuitenkaan tutkimustuloksen mukaan ole näin selkeitä. Teollisesti tuotettuun luomutuotteeseen puhtauden mielikuva sopii hyvin, kun taas paikallisen luomuruoan vahvuus on sen aitous. Aitouden ja puhtauden sekoittaminen aiheuttaa markkinointiin kaoottisen tilanteen.

Ekologisen markkinointisuunnittelun vaikeudet ovat samoja, joita alkutuotannon parissa toimivat kohtaavat. Luomutuotantoon liittyvä byrokratia ja ruoan todellisten markkinointivaihtoehtojen puute johtaa kuluttajalle tarjottavien kotimaisten vaihtoehtojen vähyyteen. Tavanomaisesti tuotetulle ja luomutuotteelle voitaisiinkin todentaa muita vaihtoehtoja, jos sallisimme pehmeämmän luomupolitiikan. Japanissa on tarjolla kuusi erilaista terveyteen ja ekologisuuteen liittyvää selkeää vaihtoehtoa, joista kuluttaja voi valita. Ja tällä hetkellä Euroopassa kuluttajalle on tarjolla paljon vitaminoituja tuotteita, joiden tarpeellisuutta jokapäiväisessä arkiruoassa voitaisiin kyseenalaistaa. Makunautintoja korostaen tulevaisuuden ruoka voisi olla vanhasta uutta -tyyliin retroruoka tai markkinoinnissa voisi käyttää hyväksi etnohenkisyyttä vahvistamassa lähiruoan mielikuvaa paikallisilla markkinoilla. Kolmantena esimerkkinä voisi olla hightech-ruoka, joka viittaa tuotantoprosessin korkeaan teknologiaan ja muotokielen selkeyteen. Markkinoinnin näkökulmasta ekologinen tuotteistaminen luo linkkejä kuluttajien ja tuottajien välille. Maarit Pallari Ruisleivän vahva, juureva maku yhdistettynä luonnon resurssien ekotehokkaisiin tunnuslukuihin luo leivälle lisäarvoa kansainvälisillä markkinoilla.

Maarit Pallari Ympäristöystävällisyys on myös miesten juttu. Ameriikan markkinoita voi valloittaa ruisleivällä korostamalla, että kestävän kehityksen periaatteet kuuluvan omia vahvoja polkujaan kulkevien lännenmiestenkin elämäntapaan. Ekologiselle ruoalle kilpailuetua omasta indeksistä? Kannattava liiketoiminta on kaiken perusta. Hyvinvointia on vaikea luoda tai kasvattaa, jos taloudellinen tulos on negatiivinen. Suomalaiset elintarvikemarkkinat ovat auttamatta liian suppeat, joten tuotteiden kehittämisen tulee nojata kansainväliseen toimintaan. Samalla tuotteiden markkinointivahvuuksista ja -argumenteista tulee joko kilpailuvaltteja tai kompastuskiviä. Vaikka Suomi muuten onkin kilpailukyvyltään eturivin maita, elintarvikealalla näin ei ole. Kilpailuetua saamme indeksien osoittamista tuloksista, mutta enemmän niiden taustalla olevista mittareista. Indeksit ovat kooste, kokonaisuus erilaisista yksittäisistä tilastoiduista tiedoista, jotka sellaisenaan ovat harvoin siirrettävissä suoraan esimerkiksi luomutuotteiden markkinoinnin tueksi. Ekologiselle ruoalle voitaisiinkin kehittää oma indeksi, joka paremmin huomioi ja aktivoi koko elintarviketoimialan tilannetta.

Olivia Nilsson IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) perustaja ja ensimmäinen johtaja Howard Raiffa ja tutkija Maarit Pallari pohtimassa ruoan tutkimusmetodiikan salaisuuksia. Lisätietoja: maarit.pallari@mtt.fi puh. (016) 3311 649