Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Transkriptio

1 Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti 1

2 PJI/ elintarviketoimiala Päätavoitteena turvata satakuntalaisen elintarviketuotannon kannattavuutta kestävillä menetelmillä Uusimpien innovaatioiden ja tutkimustulosten jalkauttaminen käytännön toiminnaksi keskeisessä osassa kehittämistyössä 2

3 SATAKUNTA Innovation and research network in a changing climate case crayfish ( ) Päätavoite vahvistaa Satakunnan kansainvälistä vetovoimaa tutkimuksellisesti ja raputalouden osalta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää täplärapuun ja elinkeinokalatalouteen liittyvät ekologiset ja ekonomiset uhkatekijät ja mahdollisuudet Viitekehyksenä ilmaston lämpeneminen Verkostoon saatiin mukaan useita yliopistoja: Helsinki, Jyväskylä, Ruralia (HY) Wisconsin, Berliini, Nanjing Institute of Geography and Limnology, Shanghai Ocean University Vätternin rapututkijat, NERI Tanska Länsi-Suomen EAKR, Satakuntaliitto,

4 RAPU/ selvitykset Täplärapujen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä Vaikutukset pohjaeläimiin, rantakaloihin, kalojen loisintaan, kasvillisuuteen Isotooppitutkimukset ravuista ja niiden ravinnosta Siian ja muikun mädin syönti (laboratorioolosuhteissa) 4

5 RAPU/ selvitykset Ilmastonmuutosskenaariot v Mallinnettiin eri saalisskenaariota (JyU) Nykytila (muikku-siika-ahven-rapu) Ahven 1 (ahven-rapu) Ahven 2 (muikku-ahven-rapu) Kuha 1 (ahven-kuha-rapu) Kuha 2 (muikku-ahven-kuha-rapu) Laskettiin nettonykyarvot kullekin skenaariolla (HY) Tehtiin RegFin mallinnuksella laskelmat aluetaloudellisille vaikutuksille (HY/ Ruralia) 5

6 max max Vuosittainen nettonykyarvo: Nykytila: Ahven 1: Ahven 2: Kuha 1: Kuha 2: Muikkukanta katoaa? Ahven 2 (muikku-ahven-rapu) Muikku säilyy, mutta saaliit enää 22 % nykyisestä Ahvensaaliit nelinkertaistuvat -> rajoittaa muikkukantaa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat 6

7 Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! , EAKR, Satakuntaliiton rahoittama Kokonaisbudjetti Elintarvikealan, ympäristöalan ja vesiensuojelun osaamisalueet Pyhäjärvi-instituutissa integroidaan vähähiilisen ja ekologisen talouden erityisosaamiseen tuodaan alan huippuosaamista Satakuntaan, synnytetään vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä Pji tuo erityisosaamisalueidensa ja laajojen yhteistyöverkostojen avulla uusinta tietoa ja innovaatioita yritysten käyttöön tukemaan kasvua pienennetään hiilitasetta, parannetaan vesistöjen ekologista tilaa mahdollistetaan nopeat reagoinnit ilmastonmuutoksen ja kuluttajakäyttäytymisen aiheuttamiin haasteisiin 7

8 Järvikalaa NAM! Case: Järvikalaa NAM!: Tavoite lisätä järvikalan käyttöä kuluttajien pöydissä Jalostusasteen nosto kasvattaa ja uudistaa pk-yritysten kasvua Tuotekehityksen, tuotteistuksen ja menekinedistämisen tueksi kerätään tietoja : Positiivista vaikutuksista vesistöjen tilaan (Pyhäjärvi Itämeri) Hiilijalanjäljestä (lyhyet tuotanto- ja toimitusketjut) Ravitsemuksellisesta terveellisyydestä Tuetaan verkostojen syntymistä kalastuselinkeinon ja jatkojalostusyritysten välillä Innovointitilaisuudet uusille tuoteratkaisuille eri kalalajeista Testataan tuotteita eri markkinarajapinnoissa Järvikalan menekinedistäminen eri markkinakanaviin Tuotteistustyö käynnistynyt jo kahdelle eri kalalajille 8

9 Esimerkkejä elintarviketoimialalta Satakunnassa Varjellen viljelty, Taustalla v voimaan tullut kasvinsuojeludirektiivi Päivitettiin ja pilotoitiin viljelyohjeet avomaan vihannestuotannolle (IP IP/IPM = vastuuviljely) Apetit luovutti keräämänsä lohkokohtaisen datan MTT:n (nyk. LUKE) tutkijoille, viljelijät olivat mukana suunnittelussa ja kommentoimassa, pellonpiennar - koulutukset uudet ohjeet pilotoitiin 2013 palautetilaisuudet viljelijöiden kanssa uudet ohjeet käyttöön

10 Esimerkkejä elintarviketoimialalta Muuttuvat viljelymenetelmät - uusia keinoja kasvinsuojeluun ja maan kasvukunnon parantamiseen (haussa) Ennakoidaan avomaan kasvisten tulevaisuuden viljelymenetelmien muutostarpeita Tuodaan uusinta tutkimustietoa ja alan asiantuntijoita viljelijöiden käyttöön Pilotoidaan uudenlaisia ( kemiattomia ) kasvinsuojelumenetelmiä Maan rakenteen, kunnon ja vesitalouden huomioiminen viljelykiertoja suunniteltaessa Pellonpiennar päivät, laaja tiedotus 10

11 Esimerkkejä Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvissa ilmastoolosuhteissa, Hankkeen teemoja olivat: 1) Veden varastointi 2) Ravinteiden kierrätys 3) Kasteluveden määrä ja laatu Hanke keskittyi uusien, tehokkaiden ja kestävien ratkaisujen löytämiseen vesiensuojelussa. Hankkeessa paneuduttiin maataloudesta sisä- ja rannikkovesiin vuotavien ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen ongelmien ratkaisemiseen erityisesti talviaikaisen kuormituksen hallintaan tulva- ja ravinnehuippujen tasaamiseen vesien hyödyntämiseen puhtaana kasteluvetenä 11

12 Pyhäjokeen asennettu mittari 12

13 13

14 14

15 LÖYTÄNEENLAMMEN KOSTEIKKO 15