Kaupunginhallitus 39 19.01.2015 Kokkolan seudun kuntarakenneselvitys 664/00/01/00/2013 KH 39 Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ja Kokkolan kaupunki käynnistivät helmikuussa 2014 vapaaehtoisen kuntarakenneselvityksen. Kokkolan kaupunki te ki syksyllä 2013 aloitteen selvitystyön käynnistämiseksi, kun kun tara ken ne lain mukaan muut Keski-Pohjanmaan kunnat ovat velvollisia ko. selvityksen tekemiseen väestötekijöiden ja osin taloudellisten kritee rien pohjalta. Ilman Kokkolaa olisi ollut vaikea muodostaa lain edel lyt tä män väestöpohjan mukaista selvitysaluetta. Kokkolan kaupun ki olisi lain mukaan voitu myös velvoittaa selvitykseen te ke miseen, vaikka kriteerit eivät suoraan Kokkolaa velvoittaneetkaan. Keski-Poh jan maan kunnista Kannus ei lähtenyt mukaan sel vi tys työ hön. Selvitysalueesta käytetään nimeä Kokkolan seutu. Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämän kuntarakenneuudistuksen taus tas ta on muistio liitteenä. Liite A 39 Muistio Joulukuussa 2014 valmistunut Kokkolan seudun kun ta ra ken ne sel vitys ra port ti on liitteenä. Liite B 39 Kuntarakenneselvitysraportti Selvitystyön tavoitteena on ollut antaa tarvittavat tiedot kun ta ra kenne muu tok sen tai muun rakennemuutoksen päätöksenteon tueksi. Vaih to eh toi na on ollut selvittää selvitysalueen mukainen tai osasta sel vi tys alu een kunnista muodostuva uusi kunta. Toisena vaihtoehtona on ollut vaihtoehtoisten yhteistyörakenteiden tar kas te lu. Lisäksi selvitystyön tavoitteena oli tuottaa kunnille tietoa, jo ta voidaan hyödyntää kuntien toiminnan kehittämisessä kun ta raken ne rat kai suis ta riippumatta. Lähtökohta on, että jokainen kunta päät tää selvitystyön pohjalta jatkotoimenpiteitä omalta osaltaan. Kuntarakennemuutoksen rinnalla on selvitetty yhteistyön sy ven tä misen mahdollisuuksia Kokkolan seudulla. Työryhmissä ja työ va lio kunnas sa kartoitettiin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia sekä arvioi tiin yhteistyön mahdollisia vaikutuksia. Selvitystyötä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, jonka pu heen joh-
ta ja na on toiminut Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veik ko Laitila, käytännön valmistelua on johtanut kuntajohtajista koos tu nut työvaliokunta, jonka puheenjohtajana on toiminut kau pungin joh ta ja Antti Isotalus. Kolme toimialoittaista asiantuntijaryhmää on koon nut tiedot nykytilasta ja arvioinut kuntaliitoksen vaikutuksia sekä kar toit ta nut yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi sosiaali- ja ter veys toimes ta on laadittu raportti. Työhön on tuonut asiantuntemuksensa ja tie ton sa FCG:stä kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, johtava konsultti Ans si Hietaharju ja konsultti Anni Antila. Konsultti on koostanut loppu ra por tin. Konsultti on tuottanut suuren määrän erilaista tilasto- ja en nus te tie toa kunnittain ja koko alueen osalta kuntien käyttöön. Joulukuussa 2014 pidettiin kuntien valtuustojen yhteisseminaari, jossa käsiteltiin raporttia ja esitettiin kunnittain arvioita sen pohjalta. Kokkolan seudulla on nähtävissä neljä keskeistä muutoshaastetta, jot ka ovat - Väestö- ja työpaikkakehityksen varmistaminen - Väestörakenteen muutokset. - Valtion rakennemuutosten vaikutukset - Kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventuminen. Kuntien syvenevä yhteistyö Yhteistyön kehittämisen vaihtoehdossa nousi esille mm. seuraavia asioi ta, joista päätetään erikseen: Kuntien yhteinen elinvoimaohjelma ja yhteinen MAL (maankäyttö, asu mi nen ja liikenne)-prosessisuunnittelu - Sivistystoimen yhteistyön kehittäminen Toisen asteen, erityisesti lukiokoulutuksen yhteinen järjestäminen 2017 - Sivistystoimen alueellinen strateginen yhteistyö - Vapaan sivistystyön yhteistyö (Kaustinen seutukunta) - Teknisten toimen yhteistyön syventäminen - Yhteinen rakennusvalvonta - Kaavoitusyhteistyö (maakuntaliitto), kiinteistöinsinöörin palvelut - Kaluston yhteiskäyttö (Veteli-Kaustinen) - Hallinto- ja tukipalveluiden yhteistyön kehittäminen - Tilitoimistopalvelujen alueellinen järjestäminen - Seutukunnallinen tilitoimisto tai nykyisen yhteistyön tiivistäminen Uuden kunnan vaihtoehto
Kuntarakennelaissa määrätään uuden kunnan perustamisen edel lytyk set Edellytys 1: Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edel ly tyk siä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muu ten edistää kunnan toimintakykyä Tämä edellytys toteutuu seudulla parhaiten näistä neljästä edel ly tyk ses tä. Edellytys 2: Muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolo suh tei ta Edellytys 3: Muutos parantaa alueen elinkeinojen toi min ta mah dol lisuuk sia Edellytys 4: Muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toi mivuut ta Uusi Kokkolan seudun kunta olisi tällä hetkellä Suomen 17. suurin, alueil taan ja elinkeinorakenteeltaan monimuotoinen, kaksikielinen kau pun ki. Mahdollisen uuden kunnan rakentamisessa sekä erillisinä jat ka mi ses sa kriittisiä kysymyksiä ovat taloudellisten hyötyjen saa vutta mi nen, kilpailukyvyn säilyttäminen ja lisääminen sekä kuntien taaja mien etäisyyksistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Lisäksi uuden kunnan vaihtoehdossa tulee ratkaistavaksi maa kun ta hal lin non järjestäminen. Taloushyötyjä voidaan saavuttaa uudessa kunnassa, mutta tämä edel lyt täi si neuvottelevien kuntien ja uuden kunnan sitoutumista talou den tasapainottamiseen kuten nykyisellä kuntarakenteella. Lisäksi olennaista on määritellä ne keinot, joilla uudesta kunnassa muo dos tet tai siin entistä enemmän alueen elinvoimaisuutta ja kun talais ten hyvinvointia edistävä keskipohjalainen rannikkokaupunki, jo ka houkuttelee samalla uusia asukkaita ja elinkeinoelämän toimijoita alu eel le. Riittävän elinvoimaisuuden saavuttaminen riippuu paljolti kun nan päätöksistä ja kuinka onnistuneesti yhteiset isommat re surssit pystytään valjastamaan uusien yritysten ja työpaikkojen luontiin se kä olemassa olevien yritysten kehittämiseen. Kuntien väliset pitkät etäisyydet yhdessä nykyisten lii ken ne yh teyksien kanssa vaikeuttavat asukkaiden liikkumista alueella ja pal ve luverk ko jen suunnitteluvaraa. Tästä ja lähidemokratian näkökulmasta vaih to eh to na yhdistymisen neuvotteluvaiheessa olisi muodostaa palve lu alu eet sekä palvelualueiden mukainen aluevaikuttamisen ka navat. Monipuolisella kaavoituksella voidaan myös tukea pinta-alaltaan laa jan kunnan eri alueiden elinvoimaisuutta. Liitteenä on raportin yhteenveto keskeisistä kuntarakenne- ja yh teistyö ra ken teen muutoksen mahdollisuuksista ja riskeistä tällä alueella.
Liite C 39 Raporttin yhteenveto Kuntarakenneselvitysraportissa esitetään prosessin seuraavat vai heet Kokkolan seudun kuntarakenneselvitys on vaiheistettu siten, että kun nat ovat päättäneet selvityksen ensimmäiseen vaiheeseen osallis tu mi ses ta ja että kukin kunta tekee ensimmäisen vaiheen jälkeen pää tök sen sä mahdollisesta jatkosta. Kunnat päättäisivät helmikuun puo li vä liin mennessä valtuustoissa jatketaanko kun ta lii tos vaih to ehdon selvittämistä. Jos kunta päättää olla jatkamatta seuraavaan vaihee seen, päätettäisiin osallistumisesta yhteistyön so pi mis neu vot teluis ta. Seuraavassa vaiheessa eli neuvotteluvaiheessa kunnat neu vot te levat yhdistymissopimuksen linjauksista ja yhdistymisen tavoitteista, mi kä li kunnat päättävät jatkaa kuntaliitosvaihtoehtoa. Ehdotuksena on, että kuntajohtajat kokoontuvat helmikuun puoleen vä liin jälkeen käsittelemään selvityksen jatkotoimenpiteitä ja sopivat pää tök sen te ko ai ka tau lus ta. Samalla keskusteltaisiin jatkotoimenpidelinjaukset yhteistyön ke hit tämi ses tä. Olennaista yhteistyön syventämisessä on: - Elinvoimaohjelman (ml. kehittämisyhtiöt) laadinnan jatko toi men pi teet ja aikataulu sekä osallistujat - Rakennemallin laadinnan jatkotoimenpiteet, aikataulu se kä osallistujat - Sivistystoimen yhteistyön kehittämisen jatkotoimenpiteet - Kannuksen halukkuuden selvittäminen yhteistyön ke hittä mi ses sä - Taloushallinnon ja tietotekniikan yhteistyön kehittäminen se kä osallistujat Yhteistyön osalta on kartoitettu useita eri vaihtoehtoja. Osa vaih to ehdois ta koskee kahta tai kolmea kuntaa. Näiden osalta kunnat päät tävät keskenään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Molemmat muutosvaihtoehdot edellyttävät kuntien keskinäistä luot tamus ta. Osa yhteistyön vaihtoehdoista on valtiolähtöisiä ja toteutuu kun nis ta huolimatta. Palveluiden ja niihin tarvittavien resurssien se kä alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja lisääminen edellyttää rohkei ta ratkaisuja. Toimintaympäristön ja ylikunnallisen edun aja mi sen yleisestä haasteesta huolimatta kunnat voivat löytää toisistaan apua kuntarakennemuutoksilla tai yhteistyön vaikuttavalla ke hit tä mi sel lä.
Konsernihallinto ja -palvelut Kun Kokkola antoi lausuntonsa Elinvoimainen kunta ja pal ve lu ra kenne Työryhmän esityksestä vuonna 2012. Lausunnossa epäiltiin, että maa kun nan kokoinen kunnasta on vaikea saada yhtenäisesti toi mivaa koko alueen elinvoimaa strategisesti kehittävä kun ta ko ko naisuus. Epäiltiin samaa kuin maakunnan kokoisen kunnan sel vit tä mistä esittänyt työryhmä Riittääkö yhden kunnan malli pitämään koko maakunnan elin voi maise na. Tästä syystä syksyllä 2013 Kokkolan tekemä aloite ei ollut esi tys kuntien yhdistämisestä. Nyt tehdyn valmisteluprosessin aikana ei ole esiintynyt näkemyksiä jat kaa selvitystyötä varsinaisen yhdistymissopimuksen valmisteluun. Sel vi tys ra port ti antaa vankan tietopohjan niistä haasteista, jotka kunnil la on joka tapauksessa, kun ajatellaan ajankohtaista tilannetta ja sel viy ty mis tä ensi vuosikymmenellä. Esitetyistä yhteistoiminta kohteista rakennemallin osalta on sel vi tettä vä nä sen toteuttaminen ainakin osittain yhdessä laajempaa val takun nal lista projektia lähinnä Kokkolan seutu ja Pietarsaaren seutu kä sit täen. Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että 1 Kokkolan kaupunki ei toimi aktiivisesti eikä aloit teel li ses ti kuntien yhdistämiseksi. 2 Kokkola on valmis jatkovalmisteluun esitetyissä sy ve nevän yhteistyön kohteissa. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.