Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen
1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 010 7511 Faksi (09) 148 1172 Pensionsskyddscentralen 00065 PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn 010 75111 Fax (09) 148 1172 Finnish Centre for Pensions FI-00065 Eläketurvakeskus Finland Tel. +358 10 7511, Fax +358 9 148 1172
2 Maa Alankomaat - Vanhuuseläke (AOW) - Perhe-eläke (ANW) - - 17,9 % 1,1 % Ansiokatto 32 735 /v 32 735 /v Valtio kustantaa nuorten työkyvyttömyyseläkkeet (Wajong). useimmilla toimialoilla pakollisia, työnantajan maksu on vähintään puolet kokonaismaksusta. Vuoden 2006 alusta otettiin käyttöön uusi työkyvyttömyyseläke (WIA). Yrittäjien työkyvyttömyyseläke lakkautettiin 1.7.2004. - Palkansaajien työkyvyttömyyseläke (WIA): perusmaksu (WAO/WIA) tasasuuruinen maksu (WAO) lisämaksu (WGA) (keskimääräinen maksu) 5,7 % 0,07 % (0,36 %) - - 32 735 /v Belgia -Vanhuus- ja perhe-eläke -Työkyvyttömyyseläke ja sairausvakuutus 8,86 % 2,35 % 7,50 % 1,15 % Valtio osallistuu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden rahoitukseen. Eläkepalkkakatto (47 171.84 /v vuonna 2009) on melko matala, joten työnantajien järjestämät lisäeläkkeet yleisiä etenkin toimihenkilöillä. Niihin kuului 51 % työvoimasta vuonna 2006. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat osa sairausvakuutusta. Lisäksi vielä terveydenhuoltomaksu (ta 3,80 % ja tt 3,55 %). Arvonlisäveroa käytetään eläkkeiden rahoitukseen. Työnantajalla on alennettu maksu maksu nuorista työntekijöistä. Pienituloisilla alennettu maksu.
3 Espanja -Maksuilla katetaan myös muita sosiaalivakuutusetuuksia 23,6 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta 4,7 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta Alaraja määräytyy 11 eri ammattiluokan palkan mukaan. Yläraja 3198,00 /kk luokissa 1-7 ja 106,60 /päivä luokissa 8-11. Valtio rahoittaa työeläkkeiden vähimmäisosat ja vakuutusmaksuista riippumattomat vähimmäiseläkkeet Lisäeläkejärjestelyt vielä melko harvinaisia, kattavat alle 10 % työntekijöistä. Alakohtaisiin järjestelmiin kuului 8 % työvoimasta vuonna 2006. Samalla maksulla rahoitetaan eläkkeiden lisäksi sairaus- ja äitiyspäivärahat Irlanti - PRSI-sosiaalivakuutusmaksulla (Pay-Related Social Insurance System) rahoitetaan eläkkeiden lisäksi myös muut sosiaalivakuutusetuudet. 8,5 %, jos työntekijän viikkopalkka enintään 356. Jos korkeampi, 10,75 % koko palkasta. Yksityisyrittäjät maksavat 3-8 % nettotuloista. Maksuluokka A 1.5. 31.12.2010. Vuositulot 75 036 asti: viikkotulot alle 352 : 0 %; viikkotulot 352,01 500 : 4 % 127 ylittävästä viikkopalkasta; viikkotulot yli 500 : 4 % 127 asti, 8 % 127 1 443 ja ylittävästä osasta 9 %. ks. ed. Osa sosiaalivakuutuksen menoista (tuloharkintaiset etuudet) rahoitetaan valtionosuuksin. Valtion rahoitus mikäli alijäämää. Noin puolella palkansaajista on joko työmarkkinaperusteinen tai yksilöllinen lisäeläke. Kokonaismaksu on yleensä 5-10 prosenttia palkasta. Maksut kuitenkin vaihtelevat eri järjestelmissä. Yleensä työnantaja ja työntekijä maksavat maksun puoliksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa lisäeläkejärjestelmien kattavuutta. Tasaeläkejärjestelmä Jos vuosiansiot yli 75 036 ja viikkoansiot ylittävät 500, maksu on 4 % kun viikkotulot alle 1 443 ja 5 % yli 1 443 viikkotuloista.
4 Iso-Britannia - Peruseläke (Basic State Pension) - Eläkehyvitys, tarveharkintainen (Pension Credit) - Lisäeläke (S2P) - Vakuutusmaksuilla katetaan kaikki sosiaalivakuutusmenot 12,8 % 11 % ylätulorajaan asti 1 % ylätulorajan ylittävästä osasta Työntekijän maksut peritään alatulokynnyksen 110 /vko ylittävistä tuloista ylätulorajaan asti (844 /vko). Mikäli työntekijän tulot ylittävät alatulorajan 97 /vko, mutta jäävät alle alatulokynnyksen (110 /vko), työntekijältä ei peritä maksuja mutta oikeus etuuksiin syntyy. Työnantajan maksu alatulokynnyksen 110 /vko ylittävästä palkasta. Vakuutusmaksuista riippumattomat vähimmäiseläkkeet rahoitetaan yleisin verovaroin. Työeläkkeissä valtion rahoitus mikäli alijäämää. Työnantajat järjestävät yleisesti täydentävää lisäeläketurvaa. Noin puolet palkansaajista kuuluu tällaisen lisäeläketurvan piiriin. Näistä työnantajakohtaisista järjestelyistä noin 90 prosenttia korvaa samalla lakisääteisen lisäeläkkeen. Alennetut sosiaalivakuutusmaksut, jos työnantajan lisäeläke korvaa lakisääteisen eläkkeen. Sosiaalivakuutusmaksusta ei voi erottaa eläkkeiden osuutta. Tasasuuruinen peruseläke ja pieni työeläke.
5 Italia 23,81 % 9,19 % Vakuutusmaksuja ei peritä alle 184,39 viikkotuloista. Ansiokatto 92 147 /v (7 678 /kk) (31.12.1995 jälkeen eläkemaksuja maksaneet, uuteen järjestelmään kuuluvat) Valtio kustantaa vähimmäiseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, eläkkeiden korotukset vähimmäismääriin ja osan kokonaiseläkemenosta Ala- ja ammattikohtaisia lisäeläkejärjestelmiä. Eroraha (TFR, Trattamento di Fine) on pakollinen, ei osa lakisääteistä eläketurvaa. Erorahajärjestelmä mahdollistaa eläkerahastoissa tapahtuvan eläkesäästämisen. Maksu 6,91. Vakuutettu saa valita rahaston, johon maksu sijoitetaan. Itävalta -Eläkevakuutus (palkansaajat, tietyt ammatinharjoittajat) 12,55 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta 10,25 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta alaraja 366,33 /kk, yläraja 4 110 /kk Jos maksut eivät kata kustannuksia, maksaa valtio erotuksen yleisistä verovaroista. Valtio kustantaa myös vähimmäiseläketason saavuttamiseksi maksettavasta ns. tasoituslisästä aiheutuvat kustannukset. Valtion osuus kokonaiseläkemenosta oli 18,7 % v. 2009. Lisäeläkejärjestelyt eivät yleisiä, kattavat n. 13 % työntekijöistä. Suurimmaksi osaksi työnantajan kustantamia. Lakis. (BMSVG) erorahakäytäntö vuodesta 2002. Maksetaan kertakorvauksena tai lisäeläkkeenä. Työnantaja. rahoittaa 1,53 prosentin maksun ns. Mitarbeitervorsorgekassaan. Järjestelmä kattoi vuonna 2006 43,19 % palkansaajista.
Kreikka Maa 13,33 % Raskaassa tai vaarallisessa työssä 14,73 % Mikäli työssä on ammatillisia riskejä, maksuun lisätään 1 %. 6,67 % Raskaassa tai vaarallisessa työssä 8,87 % Yläraja: ennen vuotta 1993 vakuutetut 2 432,25 /kk, 1993 alkaen vakuutetut 5 543,55 /kk Uuteen järjestelmään (1993 alkaen vakuutetut): valtion osuus 1 % BKT:sta vuosittain Pakollinen lisäeläke. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat 3 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Yrittäjän maksu 6 %. 6 Luxemburg - Maksuilla rahoitetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja leskeneläkkeet 8 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta 8 % ala- ja ylätulorajan välisestä palkasta Maksut kuukausituloista välillä 1 724,81 8 624,04 (1.7.2010 alkaen) Valtio maksaa aina kolmanneksen maksusta (8 % v. 2010) Eläkepalkkakatto korkea. Työnantajakohtainen lisäeläke 5,4 prosentilla ammatissa toimivista vuonna 2006. Norja - Maksuilla katetaan koko kansanvakuutus - Työnantajan maksun suuruus riippuu asuinkunnasta. I (suuret kaupungit) V (pohjoisimmat kunnat) I: 14,1 % - V: 0 % 7,8 % Alle 39 600 kruunun vuosituloista vakuutusmaksua ei peritä. Kun tulot ylittävät tämän rajan, peritään vakuutusmaksu koko tulosta niin, että vakuutusmaksu voi olla enintään 25 % kyseisen rajatulon ylittävästä tulosta. Valtion maksuosuus n. 34 % kansanvakuutuksen menoista. Laki pakollisesta lisäeläkejärjestelmästä (OTP) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Maksuperusteisessa järjestelmässä työnantajan maksu on vähintään 2 1-12- kertaisesta perusmäärästä (perusmäärä NOK 75 641 vuonna 2010). Etuusperusteisen järjestelmän etuuksien täytyy olla vähintään samantasoiset kuin maksuperusteisen järjestelmän etuudet minimitasolla. Palkansaaja voi osallistua rahoitukseen.
Portugali -Kattaa koko sosiaalivakuutuksen -Johtavassa asemassa olevien vakuutettujen maksut 23,75 % 21,25 % Lisäksi tietyillä aloilla ja ryhmillä on eri maksuluokkia (mm. pankki- ja vakuutusala) 11 % 10 % Lisäksi tietyillä aloilla ja ryhmillä on eri maksuluokkia (mm. pankkija vakuutusala) koko palkasta Vähimmäiseläkkeet kustannetaan osittain valtion varoin. Lisäeläkettä järjestetty alle 10 %:lle työntekijöistä, työnantaja rahoittaa useimmiten kokonaan. Kokonaismaksusta 16,01 prosenttiyksikköä on korvamerkitty vanhuuseläkkeiden rahoittamiseen, 3,42 prosenttiyksikköä työkyvyttömyyseläkkeisiin ja 3,67 prosenttiyksikköä perheeläkkeisiin Lisäksi 2 prosenttia arvonlisäveron tuotosta korvamerkitty eläkkeisiin. 7 Ranska -Vanhuus- ja perhe-eläke (Régime général d assurance de vieillesse des travailleurs salariés, RGAVTS) -Työkyvyttömyyseläke ja muut sairausvakuutusmenot 8,30 % 1,60 % 13,10 % (12,80 % +0,30 1 ) 6,65 % 0,10 % 0,75 % Palkkakatto 2 885 /kk koko palkasta 97 % kokonaispalkasta Valtio osallistuu rahoitukseen. Sosiaalimenoihin korvamerkittyä veroa peritään palkka- ja omaisuustuloista 12,1 % (bruttopalkasta 97 % pohjana) Toimihenkilöiden ja työntekijöiden järjestelmässä (ARRCO) tamaksu 4,5 % ja tt-maksu 3 % (tai vapaasti sovittavissa) kun palkka ei ylitä palkkakattoa (2 886 /kk). Välillä 2 886 8 655 /kk, ta-osuus 12 %, ttosuus 8 %. Johtotehtävissä olevat maksavat palkkakaton alittavasta osasta ARRCO-maksua samoin kuin toimihenkilöt ja työntekijät. Välillä 2 886 8 655 /kk AGIRC-järjestelmän maksu on 20,30 % (ta 12,6 %, tt 7,7 %), ja 8 655-23 080 :n kuukausituloissa ta ja tt sopivat AGIRCmaksun jakamisesta. pakollisia 1 Contribution solidarité autonomie, vuonna 2004 säädetty maksu vanhuksille ja vammaisille itsenäisen kotona pärjäämisen tukemiseksi jota CNSA-kassa hallinnoi.
Ruotsi -Vanhuuseläke -Perhe-eläke -Työkyvyttömyyseläke ja muu sairausvakuutus 10,21 % 1,70 % 5,95 % 7,0 % Työnantajan maksu koko palkasta. Työntekijän maksu ansaintakaton, 412 377 SEK (n. 42 671 ) vuodessa, alittavan palkan osasta. Takuueläke rahoitetaan verovaroin. Työntekijöiden SAF-LOsopimuseläkemaksu: 4,22 % (4,1 % + 0,12 %) ansiokaton alittavasta osasta ja 18,12 % (18%+0,12%) ylittävästä osasta (ansiokatto 31 938 SEK/kk.). SAF-LOkokonaissosiaalivakuutusmaksu vastaavasti 5,21 % ja 18,13 %. Tavoitetaso (2012): 4,5 %/30 %. Toimihenkilöiden keskimääräinen ITP-eläkemaksu (sis. ITPK:n 2 %) (Ennen v 1979 syntyneet/vanha etuusperusteinen järjestelmä): 12,1 % (maksu määräytyy yksilöllisesti ja on tavallisesti 5 20 %). ITPkokonaismaksu keskimäärin n. 12,5 %. Uudessa (v. 1978 jälkeen syntyneet) maksuperusteisessa ITPeläkejärjestelmässä ve-maksu on 4,5 ansiokaton alittavasta osasta ja 30 % tämän ylittävältä osalta, sairausvakuutusmaksu (sis. työkyvyttömyyseläkkeen, maksuvapautusmaksun) vastaavasti 0,43 % ja 2,27. ITP-kokonaismaksu 5,44 % ja 32,58 %. (Ansiokatto 31 938 SEK/kk.) Pakolliset lisäeläkejärjestelmät. 8
Saksa -Ansiotyöhön perustuva vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke 9,95 % 9,95 % Palkkakatto (Beitragsbemessungsgrenze, BBG) vanhat osavaltiot: 5 500 /kk uudet osavaltiot: 4 650 /kk Valtio osallistuu rahoitukseen mm. maksamalla vakuutusmaksut tietyiltä palkattomilta ajoilta. Valtion osuus on n. 31 % menoista. Yrityskohtaiset lisäeläkejärjestelyt kattavat noin puolet työntekijöistä. Hallituksen tavoitteena kasvattaa lisäeläkesäästämistä yksilöllisessä tai työmarkkinoilla sovitussa järjestelyssä. Esim. vuodesta 2001 valtion tukema yksilöllinen lisäeläkejärjestelmä, ns. Riester-Rente, (maksu 4 ). Työntekijä on vapautettu pakollisista sosiaalivakuutuslain mukaisista maksuista lyhytaikaisissa työsuhteissa tai alle 400 tuloilla. Mahdollisuus maksaa maksuja vapaaehtoisesti. Maksukaton yläraja asetettu 20 prosenttiin (v. 2020) ja 22 prosenttiin (v. 2030). 9 Sveitsi -Vanhuuseläke ja perheeläke (AHV) -Työkyvyttömyyseläke (IV) Tanska -Pakollinen työeläke (ATP) -Säästöeläke (SP) 4,2 % 0,7 % n. 24 /kk (180 DKK /kk) - 4,2 % 0,7 % n. 12 /kk (90 DKK /kk) 1 % maksua perittiin vuosina 1998-2003 koko palkasta koko palkasta Valtion osuus ensimmäisen pilarin etuuksien rahoituksesta on merkittävä. Vuonna 2009 valtio kustansi 37,7 % työkyvyttömyyseläkkeistä ja 19,55 % vanhuus- ja perheeläkkeistä. Lisäksi 83 % alv:sta ja uhkapeliverotuotoista käytetään vanhuus- ja perhe-eläkkeiden rahoitukseen. Vanhuuseläkkeenä maksettava kansaneläke (Folkepension) rahoitetaan verovaroin. Valtio (35 %) ja Pakolliseen lisäeläkejärjestelmään (BVG) kuuluminen on pakollista 17 vuotta täyttäneille, joiden vuositulot ovat yli 23 940 CHF. Maksut peritään enintään 82 080 CHF (n. 57 900 ) vuosituloista (2010). Vanhuuseläkemaksut vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan välillä 7-18 %. kattavat yli 80 % palkansaajista. Työmarkkinaeläkkeiden vakuutusmaksuprosentit vaihtelevat välillä 5 15 %. Yleensä työntekijä maksaa 1/3 ja työnantaja 2/3 maksusta. Vanhuus- ja perheeläkemaksuja peritään myös työelämän ulkopuolella olevilta 20 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta lähtien. AHV- ja IV-maksut yhteensä 460 10 100 CHF vuonna 2010. ATP-maksu on kiinteä summa, ja riippuu pelkästään työskentelyajasta. Alle 9 h /vko työskentelevät vapautettu maksusta..
-Työttömyysvakuutuksen varhaiseläke (efterløn) - n. 59 /kk (439 DKK/kk) kunnat (65 %) rahoittavat työkyvyttömyyseläkkeenä maksettavan kansaneläkkeen (Førtidspension). 10 Lähteet: Maakohtaiset tiedot kunkin maan sosiaaliviranomaisilta ja eläkelaitoksilta, MISSOC 01/2010